Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.11.2022 03:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä eteenpäin tulleet Plasserit olivat kasvaneet kokoa ja nimityksiäkin oli tullut: Mainliner, 07 - 16, Duomatic jne... | ||||
|
29.11.2022 03:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi kysymys (ajatellen sivuston nuorempia osallistujia): - minkä maalainen valmistaja Plasser & Theurer oli/on? Entä Matisa? |
||||
|
29.11.2022 01:57 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko junaliikenne tuonne Mäntän tehtaalle loppunut? Kävin Mäntässä viime lauantaina ja tässä tasoristeyksessä oli kyltit joissa kerrottiin turvalaitteiden olevan pois käytöstä, lisäksi tehtaalta tulevalle raiteelle oli laitettu hiukan ennen ratapihaa seislevy. | ||||
|
28.11.2022 23:56 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto 58 -> Ttk3 861 oli Plasser VDM-800R # 162, 1977. | ||||
|
|
28.11.2022 23:52 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto 35 oli Plasser&Theurer SLC 06-16 # 728, VR:lle 8.6.1968 | ||||
|
|
28.11.2022 23:47 | Eljas Pölhö | ||
| Tsl-Rto 53 -> Tsl 883 oli Matisa R-7D # 6509, 1974. Se toinen R-7 oli Tsl-Rto 40 -> Tsl 884, Matisa R-7 # 6209, 1969 |
||||
|
28.11.2022 23:39 | Eljas Pölhö | ||
| Raiteentukemiskone Ttk-Rto 27 oli Plasser&Theurer VKR 06-16 # 524, VR:lle 22.3.1966. Plasser&Theurer VKR-05E # 469 oli Ttk-Rto 24, VR:lle 8.2.1965. |
||||
|
28.11.2022 22:06 | Otto Tuomainen | ||
| Kuten laitteen kyljessä lukee, tämä on MUV 74.2. Ratakuorma-auto on CZ LOKO:n uudelleenrakentama, alunperin tämä on ollut tyyppiä MUV 69 eli https://vaunut.org/kuva/144410 tällainen. Tällä hetkellä tuotannossa on malli MUV 75. | ||||
|
28.11.2022 21:44 | Heikki Jalonen | ||
| Muistaako joku, laitettiinko noihin luukkujen lukkoakseleiden päihin uutena käsipyöriä? | ||||
|
28.11.2022 19:32 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kontiomäen kolmiossa on kaksi miehistönvaihtopaikkaa. Toinen on kolmion länsipäässä https://vaunut.org/kuva/154329?u=4132 ja toinen itäpäässä https://vaunut.org/kuva/157073?s=1 | ||||
|
|
28.11.2022 17:11 | Ossi Rosten | ||
| EIkös Kontiomäen kolmissakin moinen paikka ole, mutta ei sielläkään tiemmä tuota läpyskää ole? | ||||
|
|
28.11.2022 15:54 | Lari Åhman | ||
| Miehistönvaihtopaikka tullee löytymään lähivuosina myös Iisalmesta, kun kolmioraide valmistuu. Vastaavaa merkkiä sinne tuskin tulee. | ||||
|
28.11.2022 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ollut. Kaikissa Sm1:sissä oli valmistuessaan vasemmanpuoleisen mallinen maalaus. Myöhemmin raitoja vielä "virtaviivaistettiin". |
||||
|
28.11.2022 10:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Opastimessa näkyy myös liikennepaikan "lyhenne" :) | ||||
|
28.11.2022 10:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea! | ||||
|
|
28.11.2022 10:07 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva mutta mielenkiintoinen sellainen. Olen tähän asti ollut käsityksessä, että maalaustyyli vaihtui vasta Sm2:n myötä mutta oliko loppupään Sm1-junissakin oikean puoleinen maalaus jo uutena? Vai onko tässä uudempi yksikkö vain vahingossa päätynyt uudelleenmaalaukseen aikaisemmin? | ||||
|
28.11.2022 09:27 | Hannu Peltola | ||
| Wau, sinivalkoisen veturin muotoilu on kyllä hellyyttävä! | ||||
|
|
28.11.2022 09:17 | Hannu Peltola | ||
| Nopealla mietinnällä Vorgissa olleista hassuista ulkomaisista paikannimistä tuli mieleen Ruma (Serbia): https://vaunut.org/kuva/79583?maa=153 ja Rengas (Indonesia): https://vaunut.org/kuva/66630?maa=55 | ||||
|
|
28.11.2022 08:43 | Kari Haapakangas | ||
| Saattaapa olla, että tämä (aseman)nimi aiheuttaa tiettyä hilpeyttä etelänsuunnan sukulaisissamme... | ||||
|
27.11.2022 23:50 | Niklas Savinsaari | ||
| Niiralassa tosiaan oli myös "sininen" ja se oli osin virityksenomaisesti rakennettu Niiralan silloiseen verraten kevyeeseen asetinlaitteeseen (VR-76), kun taas muualla (Ri ja Tpe) opastin oli Siemensin releryhmäasetinlaitteen yhteydessä. Jos Tampereella olisi sininen opaste säilynyt näihin päiviin asti, näkisi sitä päivittäin käytössä useita kertoja. Tampereellahan on hyvin tyypillistä, että kaksi junaa otetaan samalle raiteelle. Nykyään tämä "sininen tieto" välitetään kuljettajalle kulunvalvonnan kautta ja JKV:n kuljettajapaneeliin ilmestyy tällöin vilkkuva teksti VARATTU. | ||||
|
27.11.2022 23:36 | Otto Tuomainen | ||
| Zastávka tarkoittaa pysäkkiä ja esiintyy siksi osana monien seisakkeiden nimeä. Tässä tapauksessa Zastávka on kuitenkin kunnan nimi. | ||||
|
|
27.11.2022 20:45 | Hannu Peltola | ||
| Asema on Stockholm-Södra Lidingöns Järnvägin rakentama ja yhtiö ei varmastikaan noudattanut AGAn graafista ohjeistusta! | ||||
|
27.11.2022 16:23 | Jarno Piltti | ||
| Nyt kun katsoo myös tunnisteet niin siinähän lukee Laans. Klikkaamalla löytyy lisää kuvia. | ||||
|
27.11.2022 14:31 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vanhassa karttakuvassa ko. tie (kinttupolku?) näkyykin. https://3.bp.blogspot.com/-pwOHgAsb8yc/T6jPyFjsjsI/AAAAAAAACeY/L57cHFs6Q8Q/s1600/Harmala5.jpg Taitaa olla vielä Gibraltarilla samanlainen ratkaisu käytössä, siellä on kuitenkin liikennevalot ohjaamassa liikennettä. Kuvakin löytyy. https://www.vastavalo.net/gibraltar-lentokone-tie-poikki-381201.html Kuin myös Kuukkeli katunäkymä https://goo.gl/maps/Wz64j8YW6ZA3i19v9 |
||||
|
27.11.2022 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suonperä avattu liikenteelle, asiasta annettu määräys 12.3.1889 päivätyllä Cirkuläärillä nro 12/919. 1.4.1889 alkaen se on oleva laituri, liikennöintitapana HilTp, eli henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, ja pikkutavaraliikenteelle ( yksittäisen tavaralähetyksen suurin sallittu paino 100 kg). Suonperän laituri alennetaan 1.7.1953 lukien seisakkeeksi (pikkutavaraliikenne lakkautetaan). Srä on edelleenkin Kälviän aseman alaisuudessa (Klv 5 km, Pnä 45 km, Yv 67 km). (KL27/53-3) Srä lakkautettu 23.5.1971 lukien (VT15/71-2). Riipan seisahduslaiturin luona avataan samanniminen vaihde tavaraliikenteelle ilman painorajoitusta tästä päivästä lukien (Cirk. 39/11111, 16./29.12.1904). Riipan liikennöintitapaan tulee muutos: H -> Hrl, eli täydellisestä henkilöliikenteestä rajoitettuun lipunmyyntiin (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934). Riippa, lisäys liikennöintitapamerkintään: R (rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien (KL56/47-13). Uusi liikennöintitapamerkintä: HrlTt (henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin) 1.10.1976 lukien. (VT39/76) Tavan muutos: henkilöliikenne lakkautettu, tavaraliikennettä.täysin vaunukuormin, 1.4.1980 lukien. VT13/80. Jälleen muutos: Tt liikennepiirin päällikön luvalla 1.12.1980 lukien. VT47/80. Edellinen merkintä poistettu 25.9.1983 lukien. VT36/83. Liikennepaikka lakkautettu 1.1.1984. VT50/83. |
||||
|
27.11.2022 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimi Storå saanut rinnalleen suomenkielisen nimen ISOJOKI 1.6.1925 lukien. Cirk.21/384, 14.5.1925. Isojoen liikennöintitapaa muutettiin: ollut HilT (= henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne). Uudeksi tavaksi tuli HrlT, eli nyt tuli rajoitettu lipunmyynti henkilöliikenteessä tavaraliikenteen pysyessä ennallaan. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 10, 15.5.1929.) Nimenmuutos: Isojoki -> Rimmi 1.1.1934 lukien. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 11, 11.11.1933.) Liikennöintitapa on oleva HrlT. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934.) Lisätään liikennöintitapamerkintään: R (= liikennepaikalla rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien. (KL56/47-13) Rimmi alennetaan 26.5.1968 lukien seisakkeeksi, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä (tapa Hil), päällystöasemana Kokkola. (KL13/68-8) Rimmi, nro 746, Säy 646, poistetaan VR 2669 - koodinuettelosta. (KL19/68-5) Seisake lakkautettu 1.1.1982 lukien. (VT52-53/81) |
||||
|
27.11.2022 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomi - valimo ja Jokelan valimo toimittivat GAS pumpputehtaalle Mänttään teräs - ja isompia valurautavaluja 1970 - luvulla. T. nimimerkki: valutavaravarastoa järjestelemässä ja trukinkuljettajana ollut. |
||||
|
|
27.11.2022 12:19 | Jarno Piltti | ||
| Railshipin Laas tulee mieleen, mutta ei taida olla kun tarkemmin katsoo. | ||||
|
|
27.11.2022 11:31 | Erkki Nuutio | ||
| Tarinaa laskeutuvia ja nousevia lentokoneita väistelevästä reitistä Rukkamäen karmealle tasoristeykselle on sivuilla 3 ja 4. Liikennöitsijä Myllymäen muistot: http://www.harmala-seura.net/nurkkakunta/Nurkkakunta_data/2014_2_nurkkakunta.pdf Linjan nokka-Sisukin vuodelta 1950 näkyy valokuvassa. Rata oli sodan jälkeen korottunut ja kiskot tulleet raskaammiksi/korkeammiksi, mutta kaupungilla ei ollut harrastusta korottaa tietä asianmukaisesti tasoristeyksen edessä. Olihan kyse YKSITYISEN liikennöitsijän paikallisliikenteestä. Ajelu liikennöidyn kiitoradan poikki päättyi 50-luvun lopulla. Reitti siirrettiin aluksi kiitoradan päähän ja sitten vähän myöhemmin rakennetulle uusille katuosuuksille. Rukkamäen alikulkusilta taisi valmistua vuonna 1983. |
||||
|
|
27.11.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Laas tai joku sen "sukulainen" mahdollisesti, se oli 2-akselinen vaunu jota usein käytettiin junalauttaliikenteessä. Vaunut oli kiinteasti kytkettynä 2 vaunun pareissa, että saatiin pyöräkerrat vaihdettua nopeammin. | ||||
|
Kuvasarja: Hurujuna Rauman radalla |
27.11.2022 11:15 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin mukava ja lämminhenkinen kuvasarja! | ||||
|
|
27.11.2022 10:57 | Jarno Piltti | ||
| Mikäs vaunutyyppi tässä menee Claasien alla? | ||||
|
Kuvasarja: Hurujuna Rauman radalla |
27.11.2022 10:10 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukavan kuvasarjan avulla pääsi mukavalle Huru-matkallle. | ||||
|
27.11.2022 08:25 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Komean näköinen paketti! | ||||
|
27.11.2022 05:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| evp = elää vaimonsa palkalla...? | ||||
|
27.11.2022 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Jorma, kiitokseni asian korjaamisesta. Kun tuota aikaa on päässyt kulumaan kesistä 1979 ja 1980, kun jonkun kerran pääsin mukaan Hurun ohjaamoon Mänttä - Vilppula - radalla. | ||||
|
|
27.11.2022 03:27 | Jukka Ahtiainen | ||
| Näen yhtäläisyyksiä Danny Kaye:n, UNICEFin Goodwill Ambassadorin kanssa - tuo iloa asemille Hurulla. https://www.unicef.org/goodwill-ambassadors/danny-kaye |
||||
|
|
26.11.2022 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Outoa, outoa. Voisipa olettaa, että AGA:n aseman kyltti noudattaa AGA:n graafisen ilmeen käsikirjaa ja AGA-logoa. Vaan eipä noudata. | ||||
|
26.11.2022 23:27 | Heikki Jalonen | ||
| Ruotsissa varakkuus on aina ollut suurempaa kuin ohutvaraisessa Suomessa. Näin hyvillä kulutuspinnoilla olevat renkaat olisivat meillä pyörineet vielä lukuisia vuosia tiestöllä. Erikoisesti vasemman puolen Michelin X olisi palvellut vielä parikymmentä vuotta jonkin Pösön alla, luovuttaen vielä useampia kymmeniä tuhansia turvallisia kilometrejä. Oikealla saataisi olla kovin ruotsalainen Gislaved; jonkin 140-sarjan Volvon tassu useinkin... | ||||
|
26.11.2022 23:20 | Hannu Peltola | ||
| Upea! | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
26.11.2022 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mainio kuva Vertiltä! Samalla selviää myös vaunuston kokoonpano. | ||||
|
26.11.2022 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, olet aivan oikeassa! Veturimalli on Broadway Limitedin valmistama ja jostain syystä he ovat päätyneet tekemään Classification Lights -lyhdyt punaisilla väreillä. Valot pitäisi olla nokikaapin yläreunassa ja väri pitäisi olla jokin näistä: - Jos juna oli normaali aikataulunmukainen juna, valot olivat normaalisti sammutettuna. - Vihreä valo ilmaisi, että kyseessä on aikataulunmukaisen junan jokin osajuna ja lisää samaan junaan liittyviä junanosia seuraa perässä. Esimerkiksi raskas ja pitkä aikataulunmukainen tavarajuna saatettiin pilkkoa 2-3 osaan ja nämä junanosat ajettiin peräkkäin samalla aikataululla. Viimeisenä liikkuvan aikataulunmukaisen junan osiossa valot olivat sammutettuna. - Jos valot olivat valkoiset, kyseessä oli lisäjuna. - Punaisia valoja käytettiin puolestaan veturin kulkiessa yksinään peräpään valoina. |
||||
|
|
26.11.2022 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Osattiin sekoilla valojen kanssa Valloissakin. Punavalot (!) puskinlyhdyissä? | ||||
|
|
26.11.2022 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/51705 ei lämpöpatteri ollut k.a.:n polven tuho, vaan tuo käsijarrukammen rasvanippa. Niin selvästi muistan sen vieläkin... ja tunnen. | ||||
|
|
26.11.2022 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! | ||||
|
26.11.2022 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Tausta on valmis taustakuva, joka on kyllä Washingtonista, mutta noin 200 kilometriä pohjoisempaa Mt. Bakeristä. Snohomish sijaitsee Snohomish-joen laaksossa ja maasto on vielä täällä varsin tasaista. Cascade-vuorten ensimmäiset rinteet alkavat noin parinkymmenen kilometrin päässä itään Monroessa. Osassa Great Northernin höyryvetureita oli näyttävä "Glacier Park" -maalaus: savukaappi oli maalattu grafiitin väriseksi, kattila vihreäksi ja hytin katto punaiseksi tai oranssiksi. Maalauskaavio sai alkunsa yksittäisen konepajan (työntekijän?) ideasta ja se levisi nopeasti muihinkin konepajoihin. Maalaus oli kuitenkin varsin harvinainen ja ainoastaan osa vetureista maalattiin näin. Maalauskaavio oli kuitenkin niin näyttävä, että nyt kaikki pienoisrautatievalmistajat maalaavat kaikki GN:n höyryt näin. #1141 kaipaisi säistämistä, mutta en ole vielä uskaltanut säistää höyryvetureita. |
||||
|
26.11.2022 20:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://www.e-periodica.ch/cntmng?pid=sbz-002:1959:77::470 | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 20:48 | John Lindroth | ||
| Kiinnostava kuvasarja Lidingöbananilta! | ||||
|
26.11.2022 20:34 | Hannu Peltola | ||
| Hieno Deeveri-kuva! (tämä pompsahti satunnaiskuvana) | ||||
|
|
26.11.2022 20:31 | Jukka Peltonen | ||
| Täsmälleen samaa mieltä Gunnarista. | ||||
