![]() |
23.10.2022 15:00 | Eljas Pölhö | ||
Ttk-Rto 25 oli Plasser Theurer AL 203 n:o 121, VR:lle 3.5.1965 | ||||
![]() |
23.10.2022 14:58 | Eljas Pölhö | ||
Tsp-Rto 44 oli Matisa 12CB8 Valm. n:o 2625 vuodelta 1969, VR:lle vuonna 1970 | ||||
![]() |
23.10.2022 14:50 | Eljas Pölhö | ||
Sairajunien sijoituspaikat ja veturit maaliskuussa 1942 veturi-ilmoituksen mukaan: 1. K3 929 Äänislinna 2. K3 944 Tampere 3. K3 940. Tampere 4. ei ole listauksessa 5. K4 632 Äänislinna 6. H5 472. Oulu 7. ei ole listauksessa 8. K3 941 Tampere 9. K5 863. Sortavala (Joensuu) |
||||
![]() |
23.10.2022 14:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Kyllä. | ||||
![]() |
23.10.2022 14:08 | Jimi Lappalainen | ||
Ovatko veturit sulattaneet tuon laiturin? | ||||
![]() |
23.10.2022 13:43 | Jimi Lappalainen | ||
Mainio kuva modernista vaunusta vanhalla sillalla. | ||||
![]() |
23.10.2022 13:38 | Jimi Lappalainen | ||
Milloin rakennettu? Ahaa, selvisikin seuraavasta kuvasta. | ||||
![]() |
23.10.2022 13:08 | Hannu Peltola | ||
Totta! Nyt syksyllä kiinnitti Tukholmassa huomiota, että kaikki paikat eivät enää olleet graffiteilla töhrittyjä. Jokohan vihdoin alkaa töhrimismuoti väistyä? | ||||
![]() |
23.10.2022 12:46 | Teemu Saukkonen | ||
Ei tainnut vientipakotteet sitten koskeakaan kaikkea ammoniakin vientiä? | ||||
![]() |
23.10.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
Suomessahan tämä olisi tuhopoltettu moneen kertaan ja kattotiilet heitetty kohti ohikulkevaa tunnin junaa...! Tai jäänyt lahoamaan synkän risuisen pusikon keskelle lakkautetun rataosan hiljalleen ruostuessa olemattomiin. Mikäli tämä olisi tavallisen rautatien varressa. |
||||
![]() |
23.10.2022 12:35 | Eljas Pölhö | ||
Vuonna 1961 junan P370B pari oli H369A. Kumpikin ajettiin Dm6:lla ja ainakaan kesä-joulukuu 1961 välillä siihen ei tullut yhtään poikkeusta. Juna 363/370 tai 370B (kulkukaudesta riippuen) ajettiin vaihtelevasti Hv1-2 ja Dm4 Junan P359 pari oli P360 ja ne ajettiin aina Hv1-2:lla. Muu kuin Turun oma veturi oli 14/8 592. Pikajunapari P357/P358 ajettiin 1.10.1961 saakka Hv1-2:lla, viimeksi 1.10. oli Hv1 556. 2.10.1961 lähtien se ajettiin säännöllisesti Dm4:llä, ensimmäisenä 2.10. oli 1617. Vuoden loppuun mennessä Dm4 korvattiin Hv1-2:lla 9 kertaa. Turussa oli tuolloin vielä muutama Hv2, jotka ajoivat täysin samoja kiertoja kuin Hv1:t. Hr11 ei vielä saanut ajaa Turusta muualle kuin Helsinkiin (kiskotuksesta johtuen) |
||||
![]() |
23.10.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Rupesin arkeologiksi ja löysin aikataulukauden 128 (30.5.1961 -> ) graafisen aikataulun valokopionipun. Se oli siltä ajalta, kun radan korkeusviiva ja jotenkin luonnostellut ratapihakaaviot merkittiin graafiseen. Mitä Turun tuonaikaiseen lättäkalustoon tulee, niin turkulaisia ajettiin tammikuussa 1961 Dm6 4000 - 4006 - vaunuilla. Toukokuussa 1962 Dm6:a oli enemmän: 4000 - 4009, 4011 - 4014 sekä tarpeelliset liitevaunut. Rataosalla Turku - Toijala kulki illalla sunnuntaijuna 370B. Vetokalustosta minulla ei ole harmaintakaan hajua. Ettei olisikin ajettu Hr11:llä tai Hv1:llä? Lähtö Toijalasta klo 21.20. Asemaväli Tl - Ur oli 18,3 km, eli sama kuin mitä eilisiltapäivällä kommentoin. Kylmäkoski sivuutus 21.33 Urjala tulo 21.38 Matku sivuutus 21.52 Humppila tulo 22.00 Ypäjä sivuutus 22.10 Loimaa tulo ja lähtö 22.19 / 22.21 (kohtaus 3427) Mellilä sivuutus 22.30 Kyrö sivuutus 22.39 Aura sivuutus 22.48 (piirretty vastaantuleva 377, joka kulki arkisin) Lieto sivuutus 22.57 Turku tulo 23.12 Yhteysjunia Toijalassa olivat 68, 63 ja 42B. Ettei 370B ollutkin junan 359 pari (tullut Turusta Toijalaan kello 21.02.)...? Rata on Toijalasta alkaen loivaa ylämäkeä, kunnes Raitoossa (välillä Hanhisuo - Matku, km:llä 174) se taittuu alamäeksi ja loivaa myötälettä sitten riittää Turkuun asti. Urjalan ilmoitettiin olevan vaarallinen liikennepaikka. Toisin sanoen: siellä järjestettiin junakohtauksia, vaikka opastinturvalaitosta ei ollut. Tuona aikana vaarallisia liikennepaikkoja oli 21 kpl, eniten rataosalla Pm - Hpk. Vettä sai Humppilasta, Loimaalta ja Aurasta, kuten ilman muuta Turuust' kanssa. |
||||
![]() |
23.10.2022 00:08 | Jorma Toivonen | ||
Ilmeisti taistelee "samassa sarjassa" Dr19:n kanssa. | ||||
![]() |
23.10.2022 00:04 | Vertti Kontinen | ||
Loppuopasteelta vaikutti. Kuvassa veturi liikkui poispäin kamerasta ajaessaan vaunuihin kiinni | ||||
![]() |
23.10.2022 00:03 | Vertti Kontinen | ||
Veturit olivat ainakin omalla kohdalla aina päällä ja useinmiten kierroksiakin löytyi, eli taisivat miehitettyjä olla | ||||
![]() |
22.10.2022 23:50 | Jorma Toivonen | ||
Kuinkahan helppoa on laittaa TMZ-veturi "hinaukseen"? Näitä vetureita käytetään edelleen apuna sähköistetyillä rata-osilla. | ||||
![]() |
22.10.2022 23:38 | Jorma Toivonen | ||
Mikähän lie tuon punaisen valon "opasteen" tarkoitus? | ||||
![]() |
22.10.2022 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
Eikös rataosalla Toijala - Turku kaltevuussuhteet olekin niin, että rata "laskeutuu" rannikolle päin mentäessä? Vakka - Suomi saviseutuineen ei nyt kovin "kurttuiselta" vaikuta, pikaisesti topografikartasta katsottunakaan. Tämä selittäisi mainitun pikalättäjunan joutuisan kulun osaltaan...? |
||||
![]() |
22.10.2022 22:13 | Vesa Kauhajärvi | ||
Oletan, että kauempi kapearaiteisen vaihde oli vaihde, joka aiheutti minulle murheita: siitä ei tahtonut kalusto mennä kuin suoraan. Tiedän isäni hakeneen kiskoja nimenomaan Pieksämäeltä, ja kaikki muut vaihteet toimivat normaalisti. Yksi kenkkuili kunnes laitoin kielet lähemmäs toisiaan. Tuo vaihde vaikuttaa siltä, että siitä on haluttu kaluston menevän suoraan! | ||||
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
22.10.2022 21:47 | Jouni Ijäs | ||
Hienot kuvasarjat. Yllättävän paljon Ruotsissa ajetaan lankojen alla dieselillä | ||||
![]() |
22.10.2022 21:34 | Rasmus Viirre | ||
Komeita syyskauden kuvia olet ottanut ja tämä minullekin hyvin tuttu juna 4479 oli ilahduttava näky sieltä päin Kyösti Kallion rataa. Vaunustona muuten Sggrrs :) |
||||
![]() |
22.10.2022 21:25 | Eljas Pölhö | ||
Seuraavan matkani pikalätällä H108 tein 4.12.1971. Silloin sen kokoonpano oli Dm7 4029+Dm6 4012+EFiab (en osaa sanoa oliko EFiab keskellä vai viimeisenä) Silloin lähtö Toijalasta oli klo 21:15.52. Matka-ajat pysähdysten välillä olivat: Toijala-Urjala 17 min 53 s Urjala-Humppila 17 min 57 s Humppila-Loimaa 14 min 51 s (ajoi sivutielle, eli sn 35 ratapihan päässä) Loimaa-Turku 43 min 36 s (auran kohdalla hiljennys sn 75 ja vähän sen jälkeen km 252-253 välillä 35 km/h) Verrattuna Esan listaamiin sivuutusaikoihin niin ohitus ajassa Loimaalta oli Mellilä 7'59", Kyrö 16'00", Aura 23'10", Lieto 31'48", Maaria 35'10" ja Räntämäki 40'22" eli 1976 aikataulu oli oleellisesti hitaampi kuin mitä muutama vuosi aiemmin käytettiin. Nopeimmat kilometrit olivat 35 s pari kertaa (103 km/h) ja pidempiä jaksoja 36-37 s/km (97-100 km/h) |
||||
![]() |
22.10.2022 21:21 | Jouni Hytönen | ||
Reginoita on valmistettu kaikkiaan 89 yksikköä paikallisliikenteeseen ja lisäksi 20 nelivaunuista X55-kaukoliikenneversiota SJ:lle. Teoriassa paikallisliikenneyksiköiden numerot ovat 9001-9089, mutta kaikki eivät liiku tämän logiikan mukaisilla numeroilla, vaan SJ:n vanhan logiikan mukaisilla 32xx-alkuisilla numeroilla, vaikka omistaja olisikin joku muu kuin SJ. :) | ||||
![]() |
22.10.2022 21:09 | Jouni Hytönen | ||
Yksiköt 9077-9080 taisivat olla juurikin Göteborgin ja Karlstadin välisessä liikenteessä. | ||||
Kuvasarja: Kuvia 1930- ja 1940-luvuilta |
22.10.2022 20:42 | Vesa Höijer | ||
Oisikohan näissä osassa maa väärin. Jos kuvat ovat Syväriltä, sehän kuuluu Venäjään. Ja Terijokikin nykyään. | ||||
![]() |
22.10.2022 20:23 | Mikko Herpman | ||
Voisikohan kuva olla jostain Aunuksen karjalasta, eli Laatokan itäpuolelta... Kun oli kuva myös Syvärin sillasta, tämä voisi olla jostain samalta suunnalta. | ||||
![]() |
22.10.2022 19:57 | Petri Soronen | ||
Paikka kai Niiniselän ja Koskenalan välissä. Näyttää siltä että viisivuotissuunnitelmissa on ollut liikaa klappia kun siltapilarit google kartan mukaan edelleen ilman sillan kantta. | ||||
![]() |
22.10.2022 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
Ihan kuin Tsp:n liitevaunu olisi ollut ennenvanhaan autovaunu ja sitä ennen Ek-tyylisenä aluskehyksenä? Laakeripesätkin kantelevat Ek-, C-, Ggh-, P-, pitkä Äffä-menneisyydestä...? |
||||
![]() |
22.10.2022 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
Oikeanpuoleinen kaarimerkki risteineen tarkoittaa, että putsauskone ei saa kulkea laskumäen yli. | ||||
![]() |
22.10.2022 19:15 | Antti Tapani Häkkinen | ||
Talkkia Vuonoksesta ja Lahnaslammilta Haminan satamaan. | ||||
![]() |
22.10.2022 18:48 | Marko Vornanen | ||
Mitä noissa konteissa kuljetetaan Iisalmenssa veturimiesten tietotoimisto puhui hopekaivoksen rikasteesta. Mitä ja mistä minne? | ||||
![]() |
22.10.2022 18:05 | Eljas Pölhö | ||
Tämä on Syvärin silta. Taustalla toisen rinnakaissillan työmaata. Venäläisillä oli tarkoitus rakentaa kaksoisraiteelle toinen silta vajaan 100 metrin päähän, mutta työmaa oli vasta alullaan suomalaisten vallatessa Syvärin. | ||||
![]() |
22.10.2022 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
"Onko tavaritsillä vintovka plakkar?" Nje strela, radi Bohu! |
||||
![]() |
22.10.2022 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
Vaihteen asetin on venäläistä "nilkansärkijä" - mallia. | ||||
![]() |
22.10.2022 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
Punakenraali Heikki Kaljusen ampumaharjoitussali. | ||||
![]() |
22.10.2022 17:33 | Esa J. Rintamäki | ||
Sillan takana kommunistitseskij - sotsialistitseskij - sovjetskogo - sjemaforjskij. Vuoden 1918 sodan aikana vaurioitunut vesitornin tiilisenä on korjattu edistyksellistä pjatiletkaa (viisivuotissuunnitelmaa) toteuttaneiden iskurityöläis-normintäyttäjätoverien toimesta! Eläköön toverit Stahanov ja Kirov! |
||||
![]() |
22.10.2022 17:17 | Mikko Herpman | ||
Voisiko olla Syvärin silta, toinen nostosillan torni on ammuttu mykkyrään? | ||||
![]() |
22.10.2022 16:58 | Petri Soronen | ||
Voisiko olla Kiestingin suunnalta, siellähän ajettiin hallussa olleella radanpätkällä juuri tuollaisella rata-autolla, lisäksi ns. kärry perässä. | ||||
![]() |
22.10.2022 16:56 | Petri Soronen | ||
Aikansa kuvamanipulaatio. | ||||
![]() |
22.10.2022 16:55 | Jimi Lappalainen | ||
Kiitos päivityksestä :) | ||||
![]() |
22.10.2022 16:53 | Jimi Lappalainen | ||
Hieno kuva! :) | ||||
![]() |
22.10.2022 16:51 | Samu Saikkonen | ||
Niinpäs muuten onkin. Korjataan | ||||
![]() |
22.10.2022 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
Eljaksen kommenttiin täydennykseksi kaksi seikkaa: (8.1.1971 oli loppiaisviikon perjantai.) Ensiksikin: välimatkat välillä Tampere - Turku, laskettuna graafisesta aikataulusta nro 143, voimassa 30.5.1976 alkaen: Tampere - Toijala: 40,2 km Toijala - Urjala: 18,3 km Urjala - Humppila: 23,3 km Humppila - Loimaa: 20,1 km ja Loimaa - Turku: 66,0 km. Kun nyt muistaisin, koska Toijalassa Turun radan lähtösuuntaa siirrettiin? Toiseksi: Dm6 pyörän halkaisija uutena oli 613 mm Dm7:llä 790 mm. Mikäli Dm6 piiskattiin vauhtiin Dm7:n tahtiin, niin kuutosella Valmet 815D:tä piti huudattaa kovempaa, mikäli vaihteiston ja akselinkäyttölaitteen välityssuhteille ei oltu tehty mitään. Tietääkseni muuta eroa näillä ei juuri ollut kuin nopeusmittarin pyöritysrattaissa. Siinä vaiheessa, kun Dm6:n koreja nostettiin Dm7:n kanssa samalle vetokytkinkorkeudelle, se tietääkseni tehtiin korotuspalamenetelmällä. En ole itse kuullut tai lukenut, että viilailtiinko kuutosten koneistoja mitenkään. En itse usko, että näin olisi tehty, koska erään Turun kuljettajan mukaan Dm6 + Dm7 - yhteisajossa kuutonen pyrki kiihtymään seiskaa nopeammin. Tämä rasitti vaunujen vetokytkimiä (siis Scharfenbergejä), ainakin niihin aikoihin kun Dm6 ja Dm7 olivat samoissa kalustokierroissa. Ja edellä mainittu graafinen: Juna H548, Tampere - Turku: Lähtö Tpe: 20.25 Tulo ja lähtö Toijala: 21.00 / 21.05 (odotti junia 63 ja 107) Urjala kolmiona, lähtö: 21.22 Matku sivuutus: 21.34 Humppila kolmiona, lähtö: 21.43 Tulo ja lähtö Loimaa: 22.00 / 22.04 (kohtaus 109) Mellilä sivuutus: 22.14 Kyrö sivuutus: 22.25 Aura sivuutus: 22.34 (merk. kohtaus 3501) Lieto sivuutus: 22.44 Tulo Turku: 23.00. Kolmiona = juna pysähtyy aina, alle minuutin pysähdys. |
||||
![]() |
22.10.2022 15:19 | Kimmo Huhta | ||
Eikös tämä PMR:n Otso ole kuitenkin Tve1? (Ainakin numero 418 on kaikissa aiemmissa kuvissa litteroitu Tve1-sarjaan.) | ||||
Kuvasarja: Ruskaa ja Ruotsalaisia rautatiemaisemia |
22.10.2022 14:29 | Jukka Voudinmäki | ||
Kiva nähdä kuvia Värmlannin junaliikenteestä sekä tässä että Filipstadin kuvasarjassa. | ||||
![]() |
22.10.2022 13:55 | Eljas Pölhö | ||
Tammikuussa 1971 Toijala-Turku nopean lättähattujunan numero oli H458 ja esim. 8.1.1971 junan kokoonpano oli Dm6 4008+4000 (ei liitevaunuja). Kyseinen päivä oli vähän tavallisuudesta poikkeava, kun vastaantullut tavarajuna jäi linjalle päästyään osittain Urjalan ratapihalle (veturi 2005). H458 lähti Toijalasta 21:16.32 ja matka-aika Urjalaan oli 17 min 24 s. Urjalassa pysähdys kesti n. 28 min, kun apuveturi (2001) saapui Toijalasta auttamaan hyytyneen junan sivuraiteelle. Urjalan lähdön jälkeen matka-ajat olivat Humppilaan 17 min 58 s, Humppila-Loimaa 14 min 33 s, Loimaa-Turku 44 min 38s. Auran kohdalla oli hiljennys nopeuteen 70 km/h, mutta muutoin Dm6 ajoi mitä irti sai. Seuraavana kesänä juna Tampere-Turku kulki numerolla H108. Tampere 20:50- Toijala 21:19-21:21- Urjala 21:38 - Humppila 21:56 - Loimaa 22:11-22:14 - Turku 22:58. Verrattaessa aikataulua ja Dm6 parin kulkua, niin havaitaan aikatalun olevan lähellä vanhojen Dm6-vaunujen suorituskykyä. |
||||
![]() |
22.10.2022 13:48 | Teemu Saukkonen | ||
Lyhyitä junia mutta kuitenkin 6-akselisia vetureita. Ei mahtane jäädä mäkiin. | ||||
Kuvasarja: Ruskaa ja Ruotsalaisia rautatiemaisemia |
22.10.2022 13:45 | Tuomas Pätäri | ||
Ei aiheudu haittaa, mitä monipuolisempaa, sen parempaa:) Tässä on hyvinkin mielenkiintoinen kattaus, kuten jo Filipstadinkin kuvat olivat. | ||||
![]() |
22.10.2022 13:12 | Juhani Pirttilahti | ||
Kuvaa varsin osuvasti maailman tilaa. | ||||
![]() |
22.10.2022 11:33 | Jimi Lappalainen | ||
Päiväsaikaan: https://vaunut.org/kuva/15902 | ||||
![]() |
22.10.2022 11:25 | Teemu Saukkonen | ||
Tämä jäi näköjään muistomerkiksi. |