Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2023 13:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun takana, aina Kaikukadun kulmaan saakka oikealla, on Mylly-Matin (Helsingin Mylly ja Kauppa Oy) mylly ja muita tuotantotiloja. "1934: Eduard Puhk – yksi Puhkin suvun viidestä veljeksestä – perustaa myllyn Helsinkiin. Helsingin Mylly ja Kauppa Oy:n perustava yhtiökokous pidetään 8. lokakuuta 1934. Sörnäisten rantatiellä olevat tehdasrakennukset uudistetaan myllykäyttöön. Uusi mylly on kaupungin ensimmäinen ja ainoa suurmylly, jonka päivittäinen jauhatusmäärä on kymmeniä tuhansia kiloja." https://myllarin.fi/yritys/myllyn-tarina/ Korotetussa osassa on sisällä 15 betonisiiloa. Varsin perusteellinen selvitys Helsingin myllyn rakennushistoriaselvityksessä https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-12-11_Kslk_35_El/9BF8BCEA-1BE6-4BBB-997C-240788F21952/Liite.pdf |
||||
|
|
04.09.2023 12:49 | Erkki Nuutio | ||
| Helsinkiläiset voinevat kertoa taustalla olevien teollisuuslaitosten silloiset haltijat ja tuotealat. | ||||
|
04.09.2023 11:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Joukkoliikennefoorumi-sivustolla kerrottiin 21.3.2007: Markku Nummelinin uudessa Rantarata-kirjassa kerrotaan sivulla 69, että Fiskarin liikennepaikalla oli koemielessä seisakeopastin. Viereisellä sivulla 68 on kuva, jonka teksti kertoo: "Fiskari noin 1905. Laiturilla on laituriopastin, jolla pysäytettiin vain tarvittaessa pysähtyvä juna. ...". http://jlf.fi/f20/2340-seisakeopastin/#post56857 Seisakeopaste tuli sittemmin käyttöön v. 1952: https://vaunut.org/kuva/13539 |
||||
|
|
04.09.2023 10:16 | Kari Haapakangas | ||
| Pipopäinen kaksijalkainen yleismies seisoi sekin raiteistolla. | ||||
|
04.09.2023 09:54 | Timo Haapanen | ||
| Ehkäpä toimitusjohtaja itse avaa sanaisen arkkunsa veturin käyttötarkoituksesta, ellei se vielä ole liikesalaisuus. | ||||
|
|
04.09.2023 09:49 | Heikki Jalonen | ||
| Tuskin. Nimittäin, taustalla oleva Renault 8 tuskin on Gordini. Ne olivat harvinaisia myös vuonna 1970, Suomessa vielä harvinaisempia; Autorexin vahvasta tavoitetilasta huolimatta. Joten, tavallinen Renault 8S siellä neljine lyhtyineen luurailee. Vieressään toinen Ranskan herkku, Simca 1000. | ||||
|
04.09.2023 09:13 | Tommi K Hakala | ||
| https://vaunut.org/kuva/21563?tag0=11%7CGbly%7C | ||||
|
|
04.09.2023 09:08 | Jari Välimaa | ||
| Jos veturi menee 200 km/t niin vaunujenkin pitäisi mennä vaikka Tampere-Helsinki väli on nopeusrajoituksia täynnä. Lisäksi vaunujen pitäisi olla nykyaikaisia. | ||||
|
04.09.2023 07:37 | Kari Haapakangas | ||
| Murheenkryynistä on oikealla vielä jotain jäljellä. Olen jo tainnut seota laskuissa mitä kaikkea sen tilalle onkaan suunniteltu. | ||||
|
|
04.09.2023 07:01 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Teppo. | ||||
|
03.09.2023 23:49 | Heikki Jalonen | ||
| Turkulaisittain voisi ajatella, että Ruskon Betoni on perin paikallinen yritys, sieltä Maskun suunnasta Raision takaa. Mutta kyseessä onkin Oulun Rusko, jossa firman toiminta alkoi 1980-luvun alussa. Etelä-Suomen toimintoja hoitaa Ruskon Betoni Etelä Oy. | ||||
|
03.09.2023 21:46 | Jorma Toivonen | ||
| Pääsääntöisesti Pukinmäen vaunut vietiin/tuotiin Malmin Veto-Jussilla. SKS |
||||
|
|
03.09.2023 21:39 | Teppo Niemi | ||
| Todella hyvä kuva, jonka kruunaa lammikossa näkyvä peilikuva. Kiitoksia. | ||||
|
|
03.09.2023 21:15 | Ilkka Hovi | ||
| Pari Hdk vaunua turvelastissa. Sivupätkälle työnnettiin vaunut Helsingin suunnasta, ehkä Malmilta tulleen vaihtoveturin avulla. (Voihan se olle tullut myös Oulunkylästä, junatiheus ei ollut kovin suuri. ) |
||||
|
|
03.09.2023 18:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai jos esim Flixtrain tai Veolia hankkii vaunuja niin voihan Fenniarail tarjota vetopalveluja. | ||||
|
|
03.09.2023 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| No, onneksi en ole sokea Reetta! :) Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
03.09.2023 18:05 | Erkki Nuutio | ||
| Rata on yksiraiteinen ja valmistui noin vuonna 1899, kuten seisakerakennuskin. Mielestäni kyseessä on nimenomaan laituriopastin liittyen junaa odottaviin matkustajiin. Oletettavasti tällaisestakin opastimesta löytyy joku ohjesääntö 1800-luvun puolelta. Ollakseen liikenneopastin on kuvan opastin sivusuunnassa liian etäällä raiteesta. Liikennettä ohjaavan semaforin kuuluu olla kulkusuunnassa raiteen oikealla sivulla ja riittävästi ennen seisaketta. Periaatteessa tällainen semafori siis tarvittaisiin kumpaakin tulosuuntaa varten. Mutta sellaista ei kai Fiskarissa ollut kumpaakaan tulosuuntaa varten - kun ohitusraidetta ei seisakkeella tainnut olla. Vaikka kuva on synkeä, näyttää se katonharjan koristeet hyvin. |
||||
|
03.09.2023 16:57 | John Lindroth | ||
| Esa,kiitos tarkennuksista! | ||||
|
|
03.09.2023 16:52 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1903 signaaliohjesäännössä ei ole seisakeopastinta. Kyseisen signaaliohjesäännön mukaan kyseessä on yksisiipinen semafoori, jonka siipi on "vapaa kulku" -asennossa. Tuohon aikaan siipiopastimilla opasteet annettiin englantilaistyyppisesti. Ilmeisesti tällaisen opastimen riskinä oli se, että rikkoutuessaan siipi rojahti "aja"-asentoon. "Seis"-asennossa siipi on vaakasuunnassa. Seisakeopastin on kuvattu esimerkiksi vuoden 1957 JT:ssä. |
||||
|
|
03.09.2023 16:13 | Jari Välimaa | ||
| Tästähän tulee mielenkiintoista jos Fenniarail hankkii vielä matkustajavaunuja, vaikkapa viaggio-vaunuja. Taitaa vain vaikeata saada kapasiteettia Helsinki-Tampere välille missä raha liikkuu. | ||||
|
|
03.09.2023 15:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on nk. seisakeopastin (tai laituriopastin) jonka tarkoituksena oli ilmoittaa pysähtymistarpeesta vain "pysähtyy tarvittaessa / stannar vid behov" -junille. | ||||
|
|
03.09.2023 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on Gblk. Siinä on katossa jäykistesikkejä, joita ei Gbl:ssä pääpiirteissään ollut. Muuten pääasiallisin ero Gbl - Gblk välillä oli jarrujärjestelmissä. Muilta osin ne muuten olivat samanlaisia. Gbly oli 200 mm korkeampi kuin Gbl ja se oli isompia paperirullia varten kehitetty. Sokea Reetta näkee otsallaankin, että Gbly tämä ei ole. |
||||
|
|
03.09.2023 14:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipiopastin on mielenkiintoisen näköinen. | ||||
|
03.09.2023 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieläisslangilla: Mutka. | ||||
|
|
03.09.2023 13:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Matkusta junalla. | ||||
|
|
03.09.2023 04:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhojen muistikirjojen kertomaa: 16.6.1985, Viisujuna Helsinki - Karjaa, juna H 391, junapaino 200 tonnia ja sn 90. Runko: Hr1 1004 + Ei 22794 + 22799 +:Fo 22547 + Ei 22795 + 22757. Odotti Kirkkonummella, päästäen P 125:n ohitseen. 125:ssä veturina Dr13 2337. |
||||
|
03.09.2023 04:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jopas herra Jimi löydön teki! Päätyikkunat ja vinot eteiset olivat muotia vuoteen 1938, jolloin käsijarrun veivi siirrettiin päädyn ulkoseinälle. Ikkunajako muistuttaa etäisesti CEi:tä. Voihan tuo olla vaikka muinainen Ei:kin. Oven ikkunan ja päätyikkunan "kana"-verkko kertoo ainakin virkatarvevaunustatuksesta. Tuskin yksityinen vaivautuisi...? Pasilassa valmistajanlaatat laitettiin yleensä alustapalkin puolenvälin paikkeille, ei siis portaiden kohdalle, kuten hra Jimi aprikoi. Paha mennä sanomaan sarjamerkeistä, sillä joskus virkatarvevaunuksi muuttaminen vaati melkein täydellistä uudelleenrakentamista ja joskus riitti vain sisustuksen poistamisen ohella pelkästään uuden numeron ja sarjan maalaaminen sivuseiniin. Taarapainon puolesta voisi sanoa, ettei tämä muinainen makuuvaunukaan ole, tai mistä sen tietää josko taarapainon merkintään koskettiin tai ei koskettu...! Korjausmerkinnöistä päätellen vaunu on nimenomaan ollut virkatarvevaunu, viimeiset CEi:t poistettiin aika vikkelästi 1977, kun CEhit-sarjan vaunuja alkoi tulla. HL-merkintä tarkoitti vaunulle myönnettyä lisäaikaa ennen seuraavaa "katsastusta". Yksi konsti olisi vielä: sivusta katsoen vasemmassa päässä olevan puskinpalkin päähän, alalaippaan on meistetty vaunun numero. Joskus tämäkin muutettiin vastaamaan uutta numeroa ja joskus taas ei. Ihme kun ovat jättäneet puskimet ja ruuvikytkimet paikalleen. Katon päällyste näyttää siltä, että toimivuus ennen kaikkea! |
||||
|
02.09.2023 23:30 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos, lisätään tunnisteisiin! | ||||
|
|
02.09.2023 23:29 | Stefan Baumeister | ||
| Hieno kuva! Veturit olivat 3009 ja 3012 (kuvasin saman junan myöhämmin Jyväskylässä) | ||||
|
02.09.2023 22:20 | Jyrki Längman | ||
| Tähän kuvaan liittyvä video Viron kaivosmuseo 25 08 2023 https://youtu.be/8VvRYp6M6Ww |
||||
|
02.09.2023 20:54 | Martti Vuorikoski | ||
| Ja kaikki numerot, tiedot ja vuosiluku meistattu käsin, nykyään laser tekee saman sekunnin murto-osassa. | ||||
|
02.09.2023 20:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei Suomikaan ole säästynyt tulvilta. Hieno kuva joka tapauksessa! | ||||
|
02.09.2023 19:40 | Jan Jahkola | ||
| Olisiko ko junien kuvat otettu Pasilassa aseman lähellä? | ||||
|
02.09.2023 19:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Jopa itse mestari Lemmykin kävi Lepakkoluolassa 26.4.1984 bigband-Motörheadin (=4-jäseninen) kanssa. Minulla on asiasta tallenne. | ||||
|
02.09.2023 18:27 | Teppo Niemi | ||
| Sijoituspaikkalistat näyttävät tulevan Jimin veikkausta. | ||||
|
Kuvasarja: Jokirannan rataprojekti Jokioisten museorautatiellä |
02.09.2023 18:19 | Teppo Niemi | ||
| Linkki ratasuunnitelman löytyy nykyisin https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/1JZhhbgTVmPlGkhIYIMK0VJnnD/rautatietekniikka_4-2013.pdf . Sieltä pystyneet päättelemään vastauksen Veli-Matin yli 5 vuotta sitten esittämään kysymykseen. |
||||
|
02.09.2023 18:06 | Teppo Niemi | ||
| Rautatietekniikka -lehdessä noin 10 vuotta sitten julkaistun ratasuunnitelman mukaan olisi jäämässä junakohtauspaikaksi. Myös höyryveturien vesitys tapahtunee jatkossa edelleenkin siellä. Kuvasarjan etusivulla oleva linkki ei kuitenkaan näyttänyt enää toimivalta.Nykyisin tuo lehti löytyy https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/1JZhhbgTVmPlGkhIYIMK0VJnnD/rautatietekniikka_4-2013.pdf |
||||
|
|
02.09.2023 17:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasarjan kommenteissa on kysymys, joka minuakin on askarruttanut; eli kun Jokirannan rata aikanaan avataan, mitä käy nykyiselle Jokioisten asemalle? | ||||
|
|
02.09.2023 17:43 | Jussi Tepponen | ||
| Hiljaa hyvää tulee! Projekti on taustalla edennyt jälleen askeleen kun kuluvalla viikolla Jokioisten Museorautatie Oy osti Senaatti-kiinteistöiltä radan maapohjan Jokioisten nykyiseltä asemalta kuvassa taka-alalla näkyvän tehtaan portin tasolle asti. Radan jokirantaan saamiseksi tosin puuttuu vielä suuri summa rahaa eli ihan heti ei jokirantaan päästä. | ||||
|
|
02.09.2023 17:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko sitten 266? | ||||
|
02.09.2023 17:24 | Mika Hakala | ||
| Tositapaus kuvaankin liittyen: Lanaa tarvinnut pyysi lainaksi tuttavaltaan joka tähän suostui. Tarvitsija haki lanan, mutta hänen oli ensin vesakoitava havupuita, koivua (tai jotain muuta pajua hienompaa puuta) saadaksen lanan sijoiltaan liikkelle. Kauan ei tarvitsijan tarvinnut lanailla, kun omistaja jo soitti: "mulla olis akuuttia tarvetta juuri nyt lanalle. Voitko ystävällisesti sen pian takaisin tuoda?" | ||||
|
|
02.09.2023 16:51 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.t. Lukuisista kartanoistaan tunnettu Joroinen nimettiin aikoinaan Savon Pariisiksi. | ||||
|
|
02.09.2023 16:41 | John Lindroth | ||
| Onko tämä ns,Viisujuna"Viståget" joka ajettiin myös 1986? | ||||
|
02.09.2023 15:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Juuri eilen illalla mietin, että jos Jyvässeudulla kulkisi paikallisjuna, se voisi pysähtyä Muuramessa. Ei ihan tässä ratapihan kohdalla, mutta laituri voisi olla esimerkiksi Jaakkolantien alikulun kohdalla noin sijainnissa 326+800. | ||||
|
|
02.09.2023 14:19 | Teemu Saukkonen | ||
| Hienoa että itse toimitusjohtaja on mukana harrastajasivustolla ja kertoo kaikenlaista. Antaa todella positiivisen kuvan Fenniarailista. | ||||
|
|
02.09.2023 13:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lukituslaitteessa näkyy olevan kahden kuusiopultin kannat, jotka on teräslangalla varmistettu pyörimättömäksi, löystymisen estämiseksi. Kaikkea se saksalainen keksii, sanoi savolaisisäntä, kun Korkeasaaressa apinan ja kirahvin näki. |
||||
|
|
02.09.2023 12:49 | Erkki Nuutio | ||
| Laakeri on kuvassa näkyvän säätömutterin takana. Putkimaisen kiristystyökalun ulokkeet menevät kuvassa näkyviin säätömutterin otsapinnan koloihin, ja sitten vaan kääntämään säätömutteria kireämmälle tai löysemmälle. Kun itse laakeriin (joka on kartiorullalaakeri) saadaan näin sopiva välyksettömyys (tai mahdollisesti vähäinen ahdistus), lukitaan säätömutteri kuvassa akselin päässä näkyvän lukitusosan avulla. | ||||
|
02.09.2023 11:15 | Kari Haapakangas | ||
| Onko mitään muuta perustetta kuin ehkä maasto miksi Savon radan erkaneminen toteutettiin noin päin? Luulisi kuitenkin erkanemisen olevan järkevämpää Helingin eikä Pietarin suunnasta. | ||||
|
Kuvasarja: Eesti Kaevandusmuuseum |
02.09.2023 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Näyttää kyllä kapeammalta. Vai onko kaksi erillistä rataa? | ||||
|
|
02.09.2023 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä laakerityyppi tämä on? Tulevatko kuulat noihin rakoihin? | ||||
|
|
02.09.2023 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvattu näemmä Helsingin suuntaan. Nykyisen Itiksen paikkeilla lehmät käyskentelivät laitumella. Ja paarmat pörräsivät. |
||||