Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.10.2022 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tänne asti löyhkää ryssän homeinen ja verinen kopeekka! | ||||
|
22.10.2022 08:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Opastimen palkki pystyasennossa = vaihtaminen sallittu (JT 1957), toisin sanoen: vaihtotyö saa ulottua myös saapuvien tai lähtevien junien kulkuraiteille. Vaihtotyölle ei siis ole esteitä. Palkki vaakasuorassa = vaihtaminen kielletty. Vaaraa tuottavat vaihtoliikkeet on kielletty, muut vaihtoliikkeet saadaan sensijaan edelleen tehdä, asianomaisen vaihde- tai asetinlaitemiehen antamalla luvalla. Kuvan palkkiopastimella annetaan opasteet kummallekin puolelle. Valo-opastimella vain toiseen suuntaan. Se on pylvääseen kiinnitetty musta, valkoreunainen levy, jossa on lyhtyjä opasteiden antamiseksi. Kolme vaakasuorassa olevaa valoa = vaihtaminen kielletty. Kolme valoa pystysuorassa = vaihtaminen sallittu. Vaihdonkielto-opastimen perusasento on "vaihtaminen sallittu." |
||||
|
22.10.2022 01:05 | Uwe Geuder | ||
| Eri värit johtuvat osittain jo siitä, että on monta rautatieyhtiötä: https://en.wikipedia.org/wiki/Transport_in_Greater_Tokyo | ||||
|
22.10.2022 00:17 | Uwe Geuder | ||
| EXIF kertoo: Software: Adobe Photoshop Express (Android) Mutta uskon, että niin hienoja maisemia on, luultavasti vain kevyesti käsitelty. Hieno kuva! |
||||
|
|
21.10.2022 23:49 | Harri Pesonen | ||
| Mitkä oli tuon opasteen käyttö asennot ?? | ||||
|
21.10.2022 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumminkin, vain punalakkinen sai junanlähetyslevyä heilutella. Asetinlaitteelta tai vaihdekopilta vaihde- tai opastinmies näytti vihreää lippua kaaressa ylöspäin, jahka suorittaja oli antanut puhelimitse määräyksen lähtöluvasta. |
||||
|
21.10.2022 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1981 talvella tällaisessa, sunnuntai-illan spesiaalissa H548 oli muistini mukaan neljä vetovaunua, saattoi olla yksi EFiabkin. Aika haipakkaa se päästelikin Turkkusse. Pitäisi käydä rautatiemuseolla, sinne arkistoitavaksi olen vanhemmat muistiinpanoni heittänyt. |
||||
|
21.10.2022 21:45 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko siis postivaunuvuoroihin tapana kiinnittää tietyt vaunuyksilötkin, jos tästä osataan sanoa jopa reitti, millä vaunu on ollut käytössä? | ||||
|
|
21.10.2022 21:41 | Timo Humalisto | ||
| Kesällä 1973 oli kulussa sunnuntaisin "lättäpikajuna" Tampere-Turku. Lähtö n. 20.15 ja perillä n. 23.00. Pysähtyi välillä suunnilleen samoissa paikoissa kuin sen ajan pikajunat. Onko kellään muistikuvaa kokoonpanosta tai tarkemmasta aikataulusta? | ||||
|
21.10.2022 21:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvä kysymys. Kuvasin parikymmentä vuotta ainoastaan videolle. 1992 - 1995 Super Hi8, 1996 - 2006 MiniDV, 2007 - 2012 DVCPRO HD. Raakamateriaalia on paljon. Jouduin sairaseläkkeelle (parkinson), enää ei ole paljon voimia editoida. Jos löytyisi "arkisto/kirjasto", mistä nauhat olisi käytettävissä. Yksi juttu olisi, jos tuon saisi YouTubeen https://vaunut.org/sarja/2860 |
||||
|
|
21.10.2022 21:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| 2006 - 2009 kevättalvi osuu ilmeisesti aikalailla kohdalleen. | ||||
|
|
21.10.2022 20:57 | Petri Nummijoki | ||
| Teoriassa ehkä noin mutta käytännössähän opasteita saatettiin huitoa ties mistä. Olihan esim. liikennepaikkoja, joissa ratapihan laajuuden tai kaarteisuuden vuoksi junanlähettäjä ei edes pystynyt antamaan lähtöopastetta vaan niitä annettiin esim. asetinlaitteelta tai asemamiehen toimesta. | ||||
|
|
21.10.2022 20:12 | Mika Hakala | ||
| Joulukuu 2009 ilmeisesti viimeisin ajankohta, jolloin junan on voinnut nähdä talvisessa maastossa. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1333.0 Siitä alkaen on rata ollut suljettuna lumellisena aikana. 2006 alkuvuodesta VR meinasi jo lopettaa kuljetukset mutta perui sitten tämän päätöksen äläkästä. https://vaunut.org/kuva/22441?liikp1=2803 Ilmeisesti ensimmäinen tapahtui yllättäen, eikä kuvaaja olisi silloin ollut ainakaan historia mielessä paikalla kuvaamaassa talvista miljöötä. Toiseen tapaukseen (vuoteen 2006) liittyy ainakin tapaus, että onnettomuusherkässä Ahvenseläntien tasoristeyksessä "pamahti", kun liikenne ei päättynytkään. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004385933.html Jos mikään noista ei luo kuvaajalle muistikuvaa kuvausajan jonkinlaisesta "tapahtuma ympäristöstä", voisi olettaa että talvi on sitten jokun muu. |
||||
|
|
21.10.2022 19:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäät monesti videokaappauksia. Missä niitä itse videoita olisi nähtävillä? | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Minä puolestani kävin paikalla kesällä 2017 Nordmark-Klarälven Järnvägenin jalanjäljissä ( https://vaunut.org/kuvat/?s=4081 ). Tuolloin en arvannutkaan, että näkkileipäjunat olisivat näin mielenkiintoisia! | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 18:31 | Vertti Kontinen | ||
| Oho! Kirjoitusvirhe :) Kävin aseman pihassa nopeasti pyörähtämässä, mutta tarkemmin en paikkaa tutkinut |
||||
|
|
21.10.2022 17:46 | Jarno Piltti | ||
| Hyvin rakennettu dioraama! | ||||
|
21.10.2022 17:17 | Hannu Peltola | ||
| Ratapihan oikeassa reunassa on vanha Filipstad Västran asemarakennus, nykyinen Filipstad: https://vaunut.org/kuva/120928?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 17:16 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja, jonka kruunaa Great Northern -veturi! Kävitkö Filipstadin asemalla? Poistaisitko vielä muutamista Filipstadin kuvista kuvauspaikka-kohdasta ylimääräisen T:n, niin kuvat löytyvät jatkossa helpommin (Filipstad, ei Filipstadt) | ||||
|
|
21.10.2022 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsissa ei käytetä vaihteenopastinlyhtyjä. | ||||
|
|
21.10.2022 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessa oli aikoinaan annettu määräys, että junanlähettäjän piti nimenomaan siirtyä lähetettäväksi tarkoitetun junan vierelle, siten että lähtölupa voitiin nähdä veturista. Näin ollen: asematalon rapuilta tai toimiston ikkunasta ei lähtöopastetta suinkaan saanut antaa. Linjaradion tullessa käyttöön, sitäkin alettiin käyttää lähtöluvan antamiseen (esimerkki Vilppulasta kesältä 1980, osapuolina junasuorittaja ja Tampereelle matkaavan tavarajuna T3410:n kuljettaja): "Kuuleeko 3410, Vilppula kutsuu." "3410 kuulee Vilppulaa." "3410 lähtölupa Vilppulasta.", "3410, lähtölupa Vilppulasta" (kuljettaja toisti). Vielä "vanhan" JT:n (ainakin JT 1957) aikana saatettiin isoilla risteysasemilla käyttää erikseen ulkojunanlähettäjää, sisäjunanlähettäjän huolehtiessa puhelinliikenteestä. Ruotsissa tågklareraren virkalakissa oli aikoinaan valkoinen päällinen. |
||||
|
21.10.2022 16:28 | Vertti Kontinen | ||
| Nykyään sama veturi on varaosalähteenä muille TMY:ille :/ | ||||
|
|
21.10.2022 16:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä veturi aina lämmittää lumivuohi- ja jenkkijunaharrastajien mieltä! Mukavaa nähdä, että tämä veturi on vielä näinkin hyvässä kuosissa. T43:n ääni on se ainoa oikea dieselveturin ääni... :-) Näin sisarveturin Kristinehamnissa 2013 ja se alkoi jo tuolloin olla rapeammassa kunnossa: https://vaunut.org/kuva/86350?maa=141&t=t43 | ||||
|
21.10.2022 14:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatie : rautatietaloutta, rautatietekniikkaa, rautatiehallintoa -lehden, 30.09.1936, nro 3, s. 5 mukaan kenraalikuvernöörin salonkivaunu n:o 41 oli Suomessa ensimmäinen rautatievaunu, jossa oli vesikiertoinen lämmitys: "— Ensimmäisissä vaunuissa meillä niinkuin muuallakin oli järjestelmä sovitettu siten, että kussakin vaunussa oli oma, hiilillä tahi puilla lämmitettävä vesikattila, mutta kun tällainen lämmitys on hankala hoitaa junassa, ei se tullut meillä käytäntöön kuin aluksi parissa virkavaunussa. Ensimmäinen sellainen lämmityslaitos tehtiin v. 1898 Pragissa rakennettuun kenraalikuvernöörin salonkivaunuun n:o 41. Siinä oli tosin myöskin erillinen injektorilaite, jolla vettä voitiin lämmittää puhaltamalla putkistoon höyryä, mikä kuitenkin synnytti häiritsevän kovan äänen. Vesikattila oli tehty kuparista siten, että paisunta-astia oli yhtä kappaletta kattilan kanssa ja savupiippu viety paisunta-astian läpi." |
||||
|
21.10.2022 14:30 | Jouni Hytönen | ||
| Joku Kuhmon veneensiirtorata tämä oli. | ||||
|
21.10.2022 13:08 | Pertti Hiltunen | ||
| Historiikkikirjan Valtionrautatiet 1962-1987 mukaan Raskas kiskotus (K54) saavutti Humppilan 1965. Tarkkaa ajankohtaa ei ole historiikissa sanottu, joten tämä kuva on otettu viimeistään 1965, jolloin oli joitakin ratapihoja Turku-Toijala välillä vailla raskasta kiskoa kuten tässä kuvassa. | ||||
|
|
21.10.2022 12:14 | Erkki Nuutio | ||
| Turkuun kulkevan junan saapuessa: Junanlähettäjä valmiina laiturilla, postisäkki rakennuksen nurkalla ja ovi avoinna postin työtiloihin. Junaa odottavat ovat 50-60 -lukujen tyylisiä ja hyvin pukeutuneita, niinkuin vielä silloin oli tapana. Arvioin siksi kuvan olevan 50-luvun lopulta pystymättä todistamaan sitä täsmällisillä seikoilla. |
||||
|
|
21.10.2022 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9820 hylättiin vuonna 1982. Tuon kaksiakselisen autojenkuljetusvaunun numero herätti epäilykseni: ettei se olisikin 105'922? Ja sarjamerkillä Haa. Haa - vaunuja olivat numerot 105'921 - 105'970 ja Hac - vaunuja 105'851 - 105'872, 105'899 - 105'920 ja 105'972 - 105'999. Hac - vaunuissa oli yksi ylimääräinen ura pyöränvasteita varten, niin etteä leveämpiä autoja voitiin kuormata yhteen jonoon. Haa 105'922 oli entinen Ek 935 vuodelta 1925. Autonkuljetusvaunuvaiheen jälkeen siitä tehtiin Fh 3340. Hab 105'971 oli Haa - vaunusta tehty kaksikerroksinen versio: vaunut.org/kuva/80806?/tag0=11%7CHab%7C Ha - vaunut (näitä mainittuja ennen) oli oma lukunsa: vaunut.org/kuva/134759?tag0=11%7CHa%7C |
||||
|
21.10.2022 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni 80:aa remontoitiin aika lailla vuonna 1947, jolloin se sai kuvassa näkyvän ilmiasunsa, eteisineenkin. 1960-luvun vaihteen vaunuluettelossa A 80:n valaistuksena oli Pintsch-korkeapainekaasuhehkuvalo ja lämmityksenä höyrylämmitys, täydennettynä nestekaasulämmityslaitteella. Patteriventtiilit olivat termostaatilla varustettuja, Clorius - merkkisiä. |
||||
|
|
21.10.2022 11:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Missähän vaiheessa tuo sisäänkäynti on vedetty sisään? Alkuperäisessä piirustuksessa se on seinän tasassa, niinkuin vielä vuoden 1911 kuvassakin: https://vaunut.org/kuva/152699 Alkuperäisestä piirustuksesta näkyy, että vaunun alkuperäinen 3-akselinen rakenne oli ripustukseltaan varsin näyttävän ja koristeellisen näköinen. |
||||
|
21.10.2022 11:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Voisiko tähän saada tunnisteisiin todennäköisemmän tunnistuksen: B 31 (B 5001). | ||||
|
21.10.2022 11:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu rakennettiin alunperin tarkastusvaunuksi (inspektionsvagn) Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle. Vaunu oli tarkotettu käytettäväksi myös keisarillisessa junassa. Tarkastusvaunu oli vaunu, jota käytettiin rautatievirkamiesten tarkastusmatkoilla. Vaunun piirustukset laati konetirehtööri Engström. Huomiota kiinnittivät mm. vaununsiltojen sulkeminen eteisiksi, käytävän sijoittaminen vaunun reunaan, ja lämmitysjohtojen asentaminen lattianrajaan lattiakylmyyden estämiseksi. Hufvudstadsbladet vertasi vaunua liikkuvaan asuintaloon. Morgonbladet, 9.8.1877, nro 183, s. 1 — Vid jernvägens mekaniska verkstad är en ny s. k. inspektionsvagn under arbete och når snart sin fallbordan. Denna vagn är tillika afsedd att kunna vid behof öka materielen i den kejserliga tränen. Ritningen till denna vagn, som i komfort och sinnrik anordning torde få anses utmärkt, är uppgjord af maskindirektören Engström. Särskildt förtjena några omständigheter att framhållas, emedan de synas vara egnade att föranleda behöfliga och särdeles tacknämliga framtida förändringar i jemväl de vanliga passagerarevagnarnes konstruktion. Hr Engström har öfverbyggt de i ändan af vagnarna befintliga plattformerna och derigenom gjort af dem ett slags förstuga till kupéerna. Man har vidare anbragt gången genom vagnen icke i midten, utan på ena långsidan, hvarigenom af gången blifvit en korrider, som leder till serskilda mindre, fullkomligt afstängda kupéen. Detta allt vinnes utan att det minsta inkräkta på utrymmet. Jemte det att de afskilda kupéerna erbjuda en större trefnad, än de nuvarande jernvägskupéerna, kan hvarje sådan ny kupé med största lätthet i hast inrättas till sofvagn, med liggplatser i två rader ofvanom hvarandra, hvarvid endast de på gångjern rörliga ryggstöden behöfva upplyftas. Värmledning har blifvit anbragt utmed vagnens golf, hvarigenom man undviker den nu i kupéerna vintertid obehagliga kölden vid golfvet. Den ifrågavarande inspektionsvagnen består för öfrigt af toilettrum, ett par mindre kupéer, en större sådan samt en salong med fönster på tre sidor. (H. D.) Hufvudstadsbladet, 19.8.1877, nro 192, s. 8 I går syntes den nya, af wåra tidningar redan omnämnda inspektionswagn från jernwägens mekaniska wertstad i Helsingfors wara ut pä profresa hit till Dickursby, åtföljd af bl. a mastindirektör Engström. Beqwämt inrättad med en ljus salong i ena ändan samt wid ena sidan ett expeditions= och twenne sofrum och försedt för öfrigt med praktiska arrangementer för wärme= och wattenledning, uppgångar, o. s. w., tycktes detta fullt möblerade, rullande hus, som företedde en synnerlig smak och elegans, kunna utgöra en beqwäm bostad för hwilken familj som helst, samt utgör obestridt, hwad arbetet beträffar, en heder för den werkstad, hwarifrån det utgätt. På ordinarie tågen syntes en mängd passagerare, som af det herrliga wädret utlockats från hufwudstadens qwalm och hetta. K- n. |
||||
|
|
21.10.2022 10:43 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaisin jälkimmäistä. Muistaakseni Resiina-lehdessä on ollut artikkeli veneenkuljetusradoista. Sieltä voisi saada vinkkejä. | ||||
|
21.10.2022 10:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyisen aseman vieressä: https://vaunut.org/kuva/72757 | ||||
|
21.10.2022 10:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
|
21.10.2022 10:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tuo kuva Photoshopin tulosta vai esim. joltain veneensiirtoradalta? | ||||
|
21.10.2022 08:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja kuvausaikakin on tiedossa: 13:26:43. (Jos kameran kello oli ajassa) | ||||
|
21.10.2022 00:23 | Arto Papunen | ||
| Minä olen pohtinut kuitenkin, että jos näissä on ollut tehokas moottori ja siellä vielä miller-moottori millä saadaan polttoainetaloutta paremmaksi niin miksei näitä Powerhauleja ole silti myyty enempää. 37 Iso-Britanniassa, 25 Turkissa, 25 Etelä-Koreassa ja 3 Australiassa näiden 9:n lisäksi. | ||||
|
20.10.2022 22:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Empäs tiennytkään tuommoisesta. Isän äiti oli Raudusta kotoisin. Muut sisarukset evakoitui tuolta Pieksämäen suunnille, mutta mamma tuli Satakuntaan. | ||||
|
20.10.2022 22:29 | Jouni Hytönen | ||
| Mieleen jäi myös kaunis näköala tuolta tieltä Vuonislahden asemanseudulle. | ||||
|
|
20.10.2022 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Mietin, että näissä maisemissa ei juuri ole tullut liikuttua, mutta sentään maaliskuussa 2021 kävin Paaterissa (kuvasta oikealla) ja ajoin jäätietä pitkin Kolille (kuvasta vasemmalle). | ||||
|
|
20.10.2022 22:11 | Jouni Hytönen | ||
| Päivä oli näemmä sunnuntai, olen ollut aamupäivällä maisemissa. :) Tämä lienee otettu klo 18:n tienoilla tai sen jälkeen, kun sunnuntaipikajuna 98:n vaunustoa ei ole ainakaan seisontaraiteella. Asemalla se periaatteessa voisi olla. | ||||
|
20.10.2022 22:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisivat voineet kirjoittaa toisella kotimaisella edes St Michelsparken! | ||||
|
|
20.10.2022 22:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Purettiin 1970, missä tämä asemarakennus tarkalleen sijaitsi? | ||||
|
20.10.2022 22:05 | Tommi Koskinen | ||
| Raideosuustietojen perusteella jatkoyhteys oli T 53723 Raumalle. | ||||
|
|
20.10.2022 22:04 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvin kyllä huokuu kostea kylmyys kuvasta. | ||||
|
|
20.10.2022 22:04 | Jouni Hytönen | ||
| Vaihdonkielto-opastin purettiin jo vähän aikaisemmin kuin kampiasetinlaitteet jäivät pois käytöstä. | ||||
|
|
20.10.2022 22:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Päivän paras! | ||||
|
20.10.2022 21:49 | Jarno Piltti | ||
| On ja hieno vaunustokin vielä. | ||||
|
|
20.10.2022 21:48 | Jarno Piltti | ||
| Eikös tämä ole supisuomalainen keksintö? Suojataan kulkutie halvalla, yhdellä opastimella, sen sijaan että tarvitsee joka raiteelle omat pää- tai raideopastimet. | ||||
|
|
20.10.2022 21:44 | Jarno Piltti | ||
| Hieno sommitelma maataloushärveleineen. | ||||