Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.10.2022 21:27 | Pasi Seljas | ||
| Rakennus lienee vanha Tampereen kattohuopa oy.n tehdas. Tulipa sielläkin käytyä muutaman kerran huopaa hakemassa. Kovasti on väritys muuttunut noista ajoista. | ||||
|
20.10.2022 21:13 | Jussi Pajunen | ||
| Komea kuva. Hienot värit ja sommittelu. | ||||
|
20.10.2022 20:23 | Heikki Jalonen | ||
| Jännittävää. Nimensä perusteella Krakonoš-juna vie matkustajansa Jättiläisvuorille ja suoraan Rübezahlin syliin... Onneksi mukaan voi ottaa polkupyörän. | ||||
|
20.10.2022 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkä kokoinen tämä malli on? Vihje: miten olisi tulitikkuaski, taskukampa, kuulakärkikynä tms mallin viereen mittakaavaa antamaan? Pienousrautatiet poikkeuksetta ovat 1 : 87 - skaalaa, mutta tämä ei sellainen liene? Hienoa työtä, kyllä käsityksen Karjaasta jotenkin saa, ei siinä mitään. |
||||
|
20.10.2022 19:40 | Miitre Timonen | ||
| Laiturilla olevat syksyiset lehdet viittaisivat myös siihen, tosin ei ihan EXIF-tietojen tarkkuudella. | ||||
|
|
20.10.2022 18:14 | Jimi Lappalainen | ||
| EXIF-tietojen mukaan kuva olisi otettu 1.10.2007. | ||||
|
20.10.2022 18:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
20.10.2022 18:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisi varmaan hauska ajaa tämä junana Kokkolasta Tampereelle. | ||||
|
20.10.2022 17:59 | Timo Salo | ||
| Juuri näin, mukavahan sellainen pesä on pihapiirissä... :-) | ||||
|
|
20.10.2022 17:34 | Jouni Hytönen | ||
| Laskin liuskekiven takaisin pesän katteeksi. Pahoittelin häiriötä. :) | ||||
|
|
20.10.2022 14:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyykäärmeet on parasta jättää omaan rauhaansa. Nämä kun pyydystävät ja pistävät poskeensa pikkueläimiä (myyriä, päästäisiä jne), jotka yleensä ja erityisesti nykyisin ovat täynnä punkkare - eikun punkkeja. Etelässä näki aikoinaan isoin määrin rantakäärmeitä, jotka olivat bodattuja, ruskettuneita ja niukoissa simmareissa. |
||||
|
20.10.2022 14:37 | Topi Lajunen | ||
| HSL:n reittiopas ei löydä toiminta-alueeltaan yhtään Mikkeli-alkuista kohdetta. Lähimmäksi osuu Espoon Mikkelä ja siihen liittyvät kohteet. | ||||
|
|
20.10.2022 14:07 | Lasse Reunanen | ||
| Tyypillistä Mikkeliä, kun katsoo rappusten asettelua... | ||||
|
|
20.10.2022 13:02 | Timo Salo | ||
| Mitäs Jouni teit sille kyypesälle...? | ||||
|
|
20.10.2022 12:51 | Kimmo Säteri | ||
| Kas. Onko Mikkelissä ollut ennennäkemätön harrastajaryntäys? Itse kävin ma 17.10. samalla paikalla. | ||||
|
|
20.10.2022 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| Minnekähän sisiliskot vetäytyvät suojaan talven ajaksi? Tässä kohtaa kalenteria ne ovat jo visusti piilossa. Käärmeiden talvipesän olen mökillä kerran vahingossa löytänyt, mutta sisiliskoista ei kyllä näy vilaustakaan kuin kuumina kesäpäivinä. | ||||
|
20.10.2022 10:58 | Petri Sallinen | ||
| Puiseen korirunkorakenteeseen perustuva kaksiakselinen katettu tavaravaunu otettiin Venäjän rautateillä käyttöön vuonna 1875. Ns. NTV-vaunulla, eli ”normaalilla tavaraliikenteen vaunulla” (Normalny Tovarny Vagon), hoidettiin kaikenlaisia kuljetuksia. Vaunu muistuttaa suomalaista Gb/Gd-vaunua, joita Suomessa ryhdyttiin rakentamaan venäläisten speksien mukaan vuonna 1913 venäläistämiskaudella. Gb/Gd-vaunun alkuperäiset piirustukset vuodelta 1913 ovat säilyneet. Niistä näkee hyvin sen, mikä osa vaunusta perustuu venäläiseen suunnitteluun (esimerkiksi laakeripesät). Uudemmissa vaunuissa niitä ei ole ja vanhoihin on vaihdettu uudet. NTV-vaunu oli halpa ja helppo rakentaa, mutta sen kantavuus oli alhainen ja sen vetolaitteet olivat heikot. Vaunun puutteet paljastuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Venäjän rautatielaitos joutui sotaan valmistautumattomana. Rautateitse piti kuljettaa miljoonia sotilaita ja sotatarvikkeita vaunuilla, jotka eivät soveltuneet tehtävään. Venäjän heikon sotamenestyksen yhdeksi syyksi on mainittu rautateiden heikko kuljetuskyky. Tarvittiin siis nopeasti uusia nykyaikaisia vaunuja. Omat konepajat eivät kyenneet niitä toimittamaan. Yksi syy oli se, että useampi konepaja sijaitsi lähellä sotatoimialuetta. Toinen syy oli se, että modernit vaunut olivat teknisesti haasteellisia valmistaa. Siksi tilaukset suunnattiin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Amerikkalainen America Car and Foundry Export Company totesi, että he eivät enää valmista kaksiakselisia tavaravaunuja. Kanadalaiset Eastern Car Company ja Pressed Steel Car Company suostuivat valmistamaan myös kaksiakselisia vaunuja, mutta osin omilla spekseillään. Kanadassa valmistetut kaksiakseliset katetut tavaravaunut eroavat venäläisistä mm. siinä, että niiden korin runkorakenne on terästä — ei puuta. Muitakin eroja on. Erityyppisistä vaunuista ja niiden eroista on olemassa kirjallisuutta. Venäläiset olisivat mieluummin halunneet kaksiakselisia vaunuja, koska ne olivat halvempia. Venäläisten alkuperäinen tilaus oli 13 160 kaksiakselista tavaravaunua, 8100 katettua neliakselista tavaravaunua, 5000 neliakselista hiilivaunua ja 400 veturia. Vuosien 1915-1921 välisenä aikana Vladivostokiin toimitettiin 8307 teräs- tai puulaidoilla varustettua neliakselista avovaunua, 8020 katettua neliakselista vaunua ja 2759 kaksiakselista katettua vaunua. Venäläisten NTV-vaunujen heikompi rakenne on yksi selitys myös sille, miksi Suomeen jääneet venäläiset vaunut sijoitettiin Tarton rauhansopimuksen jälkeen Gav-sarjaan. Jaottelu perustui vaunujen kantavuuteen. Saattaa olla, että Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomeen jäi myös Kanadassa valmistettuja vaunuja, koska osa Suomeen jääneistä venäläisistä vaunuista sijoitettiin Gd-sarjaan, jonka kantavuus oli korkeampi. Vaunujen valmistajaa ei kuitenkaan voi päätellä tilastoista. Kanadassa valmistetun vaunun erottaa kuitenkin suomalaisesta ja venäläisestä, mikäli sellainen johonkin kuvaan on sattunut päätymään. Itse en ole koskaan sellaiseen törmännyt suomalaisissa kuvissa. |
||||
|
|
20.10.2022 10:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa: Venäläiset katetut tavaravaunut olivat kuin olivatkin SVR:n Gd-vaunun mallisia. Tai oikeastaan päinvastoin: Gd:t (alunperin Gb) olivat Venäjän standardimitoittettujen 2-akselisten vaunujen mallisia. Yhdysliikenteeseen siirtymisen myötä Suomessa alettiin rakentaa vaunuja venäläispiirustusten mukaan, jotta vältyttäisiin yhteensopivuusongelmilta. |
||||
|
|
20.10.2022 10:54 | Mikko Herpman | ||
| Venäläisten vaunujen lattioita kaiketi on jouduttu korjaamaan jo syystä "imperialistit Suomalaiset hajottivat" ulkomaan reissulla... Ja toki siitäkin syystä ettei trukki putoa lattiasta läpi. Muistelen että Jyväskylän transpointin terminaalillakin oli filmivanerilevyjä joita voitiin tilapäisesti käyttää apuna, jos lattia oli pehmeän oloinen... | ||||
|
20.10.2022 10:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa, olisit voinut tämän koosteen laittaa myös tämän kuvasarjan kommentiksi, se kun koskee Ringhofferin vaunuja yleensä, eikä vain tätä vaunua. Useimmiten kullekin uudelle rautatierakennukselle laadittiin uudet vaunupiirustukset, jotka sitten annettiin valituille vaununrakentajille. Siten eri valmistajat rakensivat samannäköisä vaunuja, ehkä pienin valmistajakohtaisin erityispiirtein. Toisaalta samallekin rautatielle laadittiin uusia piirustuksia kun keksittiin uusia välttämättömyyksiä. Siten saman valmistajan eri aikoina samalle rautatielle rakentamat vaunut saattoivat olla keskenään erilaisia. Muuten, tuo tieto siitä, että Brown, Marshalls & Co olisi rakentanut yhden vallasvaunun Suomen rautateille (A1) ei pidä paikkaansa. Lisätietoa pitäisi olla tulossa jossakin lähiaikojen Resiinassa, ehkä. |
||||
|
|
20.10.2022 10:35 | Timo Salo | ||
| Mainio luontokuva sattumana! Näkyy hyvin paikka sisiliskon "hännässä", mistä se (häntä) pudotetaan irti "hätätilanteessa"... | ||||
|
|
20.10.2022 09:27 | Tommi K Hakala | ||
| Olikohan nää niitä, joiden lattiat piti Mäntän tehtaalla koputella, varmistukseksi että kestävät trukilla sisään ajamisen? | ||||
|
|
20.10.2022 03:19 | Alex Chudoba | ||
| Voisin näin vuosien jälkeen varovasti kyseenalaistaa näiden Hyvinkää-kuvien päivämäärän, koska omien havaintojeni mukaan Sm2 6082 on valmistunut saneerauksesta maaliskuussa 2008. Kelpaisiko vuodeksi paremmin 2007 tai 2006? | ||||
|
|
19.10.2022 21:13 | Juha Autio | ||
| Onko Helsingissä Mikkelinpuisto niminen pysäkki? | ||||
|
|
19.10.2022 21:00 | Eljas Pölhö | ||
| Venäjän rautateiden rakentaminen alkoi Nikolai I:n aikaan ja hänen valtakautensa päättyessä 1855 ratojen pituus oli 979 virstaa, joista valtio omisti 954 virstaa. Aleksanteri II:n kaudella ratoja rakennettii yksityisten yhtiöiden toimesta ja ja nämä myös ostivat entisiä valtion ratoja. Viimeisessä vuodenvaihteessa hänen kaudellaan (31.12.1880) rautateitä oli 21321 virstaa, joista valtio omisti vain 62 virstaa. Aleksateri III:n aikana suunta muuttui ja valtio lunasti nopeassa tahdissa yksityisiä yhtiöitä heti vuodesta 1881 alkaen. Hänen valtakautensa päättyessä 1894 ratoja oli 32951 virstaa, joista valtio omisti 16866 virstaa. Nikolai II:n kaudella sama suuntaus jatkui. Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1914 rautateitä oli 63630 virstaa, joista valtio omisti 43552 virstaa. | ||||
|
|
19.10.2022 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Voisi tosiaan kuvitella, että ennen tätä mallia käytössä oli kaksiakselisia vaunuja. Esan kysymykseen Venäjän rautateistä tsaarien aikana voi vastata, että sekä että - oli valtionratoja ja yksityisiä ratoja. Historia toistaa itseään, Venäjää vaivasi tuolloin(kin) liiallinen militarismi, huono hallinto, korruptio, kansan alistaminen, kehittymätön yhteiskunta ja jälkeenjäänyt teknologia. Tutulta kuulostaa! Lopulta ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Venäjä ja sen rataverkko olivat kuitenkin kehittyneet eli olikin jo aika romuttaa sodalla aikaisempien vuosikymmenien kehitys! Vuonna 1913 Donetskin alue Ukrainassa tuotti 38 % rautateiden rahtiliikenteestä tärkeimmän kuljetettavan materiaalin ollessa kivihiili. Ei liene sattumaa, että Venäjä hamuaa taas tuota aluetta itselleen. Oheisen linkin takana on hyvä yhteenveto Venäjän rautateiden kehityksestä tsaarien aikana: https://www.railstaff.co.uk/2015/09/25/history-of-russian-railways-part-1-the-tsars/ |
||||
|
|
19.10.2022 19:28 | Otto Tuomainen | ||
| Noilla "Vltava" -junilla ei ole käytännössä mitään yhteistä nimeä lukuunottamatta, Prahasta lähdetään eri suuntaan. Sinänsä tuo nimi on nykyiselle "Vltavalle" sopiva, virtaahan kyseinen joki molempien kaupunkien kautta. | ||||
|
|
19.10.2022 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko venäläiset umpivaunut ennen Hannu-herran mainitsemaa lahjoittamista olleetkin pieniä kaksiakselisia VR:n Gd - mallisia? Tuntuisi johdonmukaiselta ainakin kuvitella näin olleen, koska liikennöiminen ikivanhaan aikaan oli ollut aika lailla paikallista. Venäjän rautatiet muutenkin tsaarivallan aikana, olivatko nekin valtionrautateitä keskushallintoineen, siitäkin huolimatta, että ratoja tunnettiin esimerkiksi nimellä Vladikavkazin rautatie, "Muurmannin rata" nyt näin mainittuna? Entä Puolan alueen radat? Amerikkalaiset vannoivat yksityisten rautatieyhtiöiden nimeen, miten Venäjällä toimittiin? |
||||
|
19.10.2022 17:55 | Jussi Pajunen | ||
| Työkoneet sopii kyllä väritykseltään hyvn näihin syksyisiin maisemiin.. | ||||
|
|
19.10.2022 17:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lähtöraide kerrotaan toisilla näytöillä sitten, kun tieto raiteesta on saatavilla. | ||||
|
|
19.10.2022 17:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähtöraidetta ei vissiin kerrottu? Muten näyttäisi "Vltava" -junan reitti kutistuneen aikalailla, ennen se meni Prahasta Moskovaan! |
||||
|
19.10.2022 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyyppien ottaminen olisi ehkä ollut tuloksekkaampaa ennenkuin termiitit iskivät? | ||||
|
19.10.2022 16:26 | Lari Åhman | ||
| Tämän kuvan otosta kymmenisen vuotta taaksepäin tässä on ollut hieman erilainen näkymä. Äkkiä pusikot peittää alleen vanhat ratalinjat. Oivallinen vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/48234 | ||||
|
|
19.10.2022 15:53 | Hannu Peltola | ||
| Mikkeli alkaa olla Suomen kolmanneksi tärkein raitiovaunukaupunki, edellä mm. Turkua! | ||||
|
19.10.2022 14:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kääntöpöytä oli harkittu valinta paikkaa varattaessa. Tuossa naputtelin läppärillä kouluhommia eteenpäin. :) | ||||
|
|
19.10.2022 14:45 | Hannu Peltola | ||
| USA:n lahja (Neuvosto-)Venäjän logistiikalle... Tämä vaunu on jälleen hyvä esimerkki 1. maailmansodan aikana Kanadasta ja USA:sta Venäjälle toimitetuista USRA-tyypin umpivaunuista. Pientä tuotekehitystä on tapahtunut Neuvostoliitossa, mm. ovi ei enää ole suoraan jenkkivaunuista. Mitat ovat varmaankin myös muuttuneet metrisiksi. Kuvan vaunussa telit ovat poikkeavat, monissa vanhoissa venäläisvaunuissa teli on ollut suoraan amerikkalainen Arch Bar- tai Andrews-tyyppinen, mutta tässä vaunussa on jo jokin hybridimalli ennen neuvostoliittolaista vakioteliä. Kuvan vaunu on ollut varikkoremontissa (Depoo Remont) 17.9.1974 eli vain pari viikkoa ennen kuvan ottoajankohtaa. Ei uskoisi! Vaunun valmistuspäivämäärä ei erotu tai se on maalattu yli. |
||||
|
19.10.2022 14:31 | Riku Outinen | ||
| Onneksi kuitenkin Varkaudessa kuten myös muualla on muunnettu koneita kartongin tuotantoon, jonka kysynnälle ei loppua näy, päinvastoin. | ||||
|
19.10.2022 12:29 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä ratavartijan nimikkeellä oli työntekijöitä vielä vuoteen 1979 asti, jolloin nimike vaihtui rataesimieheksi. Vuosina 1970-1979 radantarkastustehtävissä työskentelevillä ratavartijoilla oli myös omat tarkastusalueensa, joilla alueilla olevat kulkutieraiteet heidän piti tarkastaa vähintään kerran viikossa ja koko alue jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Virka-asuntokäytäntö poistui ratavartijoiden osalta vuonna 1968 samaan aikaan kuin esimerkiksi asemapäälliköiden osalta. Moniko ratavartija lienee sitten asunut vuokralla ratavartijan tuvassa enää 1970-luvulla? |
||||
|
|
19.10.2022 11:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Peremmin kuin veikattiin :) Kaksi vuotta asiantuntijan veikkausajankohtaa myöhemmin paperia jauhaa edelleen 15 tehdasta. Kuvan Varkaudesta se kuitenkin loppui. | ||||
|
|
19.10.2022 10:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten on? | ||||
|
|
19.10.2022 10:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Kappas, näissäkin nuo "kääntöpöydät" :) | ||||
|
19.10.2022 09:54 | Jan Jahkola | ||
| Hieno syksyinen kuva ja paikka! | ||||
|
19.10.2022 09:48 | Jan Jahkola | ||
| Minulla onkin ollut joskus jopa kaksi Ford Mustang (1964-1999)-kalenteria seinällä.. | ||||
|
|
19.10.2022 09:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| 120 m3 - kuormaustilavuuden vaunuissa oli ovessa valkoinen vinoviiva. Kuvan vaunussa vastaava tilavuus oli 106 m3. |
||||
|
19.10.2022 08:59 | Kari Haapakangas | ||
| Riisuttu malli näyttää olevan kyseessä. Liekö tuossa ikinä ollutkaan muuta moottoria kuin "kahvitoiminen"? | ||||
|
|
19.10.2022 05:23 | Kari Haapakangas | ||
| Älä yliarvioi l-tekijää. Onhan Helsinki maailman toiseksi suurimman rauhanyhdistyksen kotipaikka. Toisaalta ehkä H on liian fiini paikka, jotta sieltä löytyisi moista rasvanäppien seinänkoristetta... | ||||
|
|
19.10.2022 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01337 vuodelta 1976 oli entinen Po 9806 vuodelta 1945. Jos kalenteri sisältää gynekologien työmaakuvastoa, niin aika etevää pitää sitä esillä lestadiolaispitäjässä...? |
||||
|
|
18.10.2022 23:46 | Harri Pesonen | ||
| se on niitä hyhyhyh kalentereita =D | ||||
|
18.10.2022 23:25 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nykyään tällaisia tauluja ei enää asemilla näe. Miksiköhän? Nämähän ovat Keski-Euroopassa yhä arkipäivää ja suurimmilla asemilla on jopa elektronisia näyttöjä korvaamassa paperisia. Onpa vaunustoja myös sellaisessa internetissä nähtävillä. | ||||
|
18.10.2022 22:17 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä kartta ja raidepiirustus on vuoden 1917 loppupuolelta, eli keisarivallan kaatumisen jälkeiseltä ajalta. Tämä myös toteutettiin tällöin ja palautettiin kuntoon kevättalvella 1918 käytyjen Raudun taistelujen jälkeen. Keskeneräinen, pommituksissa ja tulipalossa paljolti tuhoutunut upea asemarakennuskin tehtiin valmiiksi alkuperäispiirustusten mukaisesti, koska uskottiin (toivottiin) vilkasta "transitoliikennettä" Raudun ja Tornion välille. Keisarivallan aikainen, siis vuoden 1917 alussa vielä voimassa ollut raidepiirustus on vielä tietymättömissä. Siinä oli valtava, 28-raiteinen ratapiha. Vuoden 1918 sodan jälkeen majoitettiin Pohjois-Inkerin pakolaisia asemalle ja niihin asema-alueen rakennuksiin, jotka eivät olleet palaneet Raudun taisteluissa. Jäljelle Rautuun jäi mm. neljä kerrostaloa "palveluskunta" varten ja neljä paritaloa virkamiehiä varten ja lisäksi mm. sauna, pesutupa ja leipomo. Asuinrakennukset olivat arkkitehti T.Hällströmin suunnittelemia. Julkisivu- ja pohjakuva molemmista rakennustyypeistä on O-I Meurmanin Ensimmäisen yleisen suomalaisen asuntokongressin näyttelyoppaassa (1917, 100 s. + mainossivuja, näköispainos ei painovuositietoa). Raudun asemaseutu oli siis esillä asuntokongressin näyttelyssä vuonna 1917. Asumista näissä kuvaa Aino Tiaisen Kertomuksia Raudun asemalta (2006, 102 s.). Kirjassa on julkisivupiirrokset ja valokuvia aseman rakennuksista. |
||||
|
|
18.10.2022 21:40 | Jaakko Pehkonen | ||
| 01337 on PoRhan BT:n numero. | ||||