Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.10.2022 16:51 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Kyllä siinä on jälkiasenteinen Fordin kone. | ||||
|
18.10.2022 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Värillinen mustavalkokuva? Loistavaa! | ||||
|
18.10.2022 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jäähdytysjunat olivat viisivaunuisia junarunkoja. Yhdessä vaunuista oli henkilöstötilat (myös politrukille!). | ||||
|
18.10.2022 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensiksi kiitos Kurtille lähettämästäsi kuvasta. Otin esiin kirjahyllystä kirjan: Finska Statsjärnvägarne 1862 - 1912, kakkososan. Se on siis ruotsinkielinen ja kaipaa kovasti kirjansitomoa. Sivulla 397 mainitaan, että vuosina 1874 - 76 tilattiin Pietarin radan laskuun Berliinistä ja Prahasta yhteensä 40 eri luokkien matkustajavaunua. Tähän lukuun sisältyy myös kolme konnarivaunua. Nämä pääasiallisesti täsmäsivät vuonna 1870 Berliinissä valmistettuihin vaunuihin. Ringhofferin Prahassa valmistamat vaunut tulivat kiskoteitse erikoispyöräkerroin Saksan halki. Valmistaja vastasi kuljetuskustannuksista aina Suomen radoille asti. Pietarin läpi vaunut siirrettiin Karva-Ooppelien vetäminä, hirnunnan kera! Vielä vuonna 1876, kun vaunuja tilattiin Oopo - Tammerfors - Tavastehus - radalle, pidettiin kiinni 3-akselisesta vaunutyypistä, paitsi että akseliväliä kasvatettiin 1 jalalla (0,305 m). Vaunut oli tilattu Ringhofferilta, joka samaan aikaan rakensi vaunuja Pietarinradan laskuun. Kaikenkaikkiaan Prahasta tilattiin Turun radan laskuun kolme I & II luokkien yhdistettyä, 13 kpl II luokan ja 16 kpl III luokan vaunuja, joista sittemmin kaksi vaunua muutettiin vuonna 1879 rautatien omassa konepajassa yhdistetyksi II ja III luokkien vaunuksi. Sitäpaitsi, muutettiiin yksi niistä vuonna 1876 salonkivaunuksi numero 7. Näinkö alkoi BE 0608/Rto 149 Lv:n ura? Reds-elokuvan sisäkuvien mukaan se oli ollut hyttivaunu. Toinen valtionvaunu rakennettiin saman radan laskuun Helsingissä. Ja firmasta Eisenbahn-Wagenbau-Anstaltilta Hampurissa tilattiin kolme postivaunua, 9 konnari- ja kaksi vankivaunua. Postivaunut olivat kolmiakselisia, muut kaksiakselisia. Sivulla 410 on taulukko, joka kertoo vaunujen valmistajat lukumäärittäin ja vaunulajeittain. Siinä esimerkiksi oli mainittu 9 valtionvaunua, joita olivat rakentaneet VR Helsingin konepaja (4 kpl), Pflug Berliinistä yhden, myöskin berliiniläinen Ges. für Fabrikation v. Eisenbahnbedarf kaksi "vallasväen" vaunua, Brown-Marschall & Co Birminghamista yhden vaunun ja Ringhoffer Prahasta myös yhden. Valmistajia on kaikkiaan 15, ja vaunuja mainitaan valmistuneen kaikkiaan 1240. Suurimpia valmistajia oli Preetiksperin ja Helsingin konepajat, Pflug ja Hietalahden Laivatokka ovat näiden jälkeen. St.Petersburger Waggonbau-Ges. Pietarissa oli valmistanut 25 II lk ja 25 III luokan vaunuja,. Ringhofferin valmistamaksi ilmoitetaan: 1 valtionvaunu, kaksi I luokan, viisi I & II luokkien, 15 kpl II luokan, 21 kpl III luokan ja kolme konnarivaunua, eli yhteensä 47 vaunua. Viimeinen Ringhofferin Suomeen SVR:lle tekemä vaunu lienee B 41, eli se Båtvikissa majaileva Nokian salonkivaunu. Jos oma mielipiteeni sallitaan, niin uskon SVR:n lähettäneen vaunujen piirustuksiaan niin Ringhofferille kuin myös Pflugille, eikä näillä ollut vaikeuksia noudattaa piirustuksia. Ja niin historioitsijat ja numeroijat saivat tilaisuutensa sekoilemiseen, epäilemättä. Oikeastaan melkein ainoa standardointi vielä noihin aikoihin käsitti Whitworthin kierteet, jonka käyttöön ottoa oli ehdottanut Joseph Whitworth vuonna 1841. Kurt ja Petri, oikeastaan olisin voinut laittaa tämän kommentin keskustelupuolelle, mutta tässä tavoitettaneen useampia lukijoita? Luojalle kiitos pakkoruotsista! (De e intte so faarli ok bedroodande att kunna svenska!) |
||||
|
18.10.2022 13:56 | Jouni Halinen | ||
| Matti: Täältä löydät muutamia samankaltaisia videoita lisää, Kommentti/vastaus #29 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1037.25 Nämä ovat Ylen elävästä arkistosta ja ovat pääosin 50-70 luvulta. Tässä on sitten muutamia lyhyempiä ajankuvia Elonetistä ovat pääosin 40-60 luvulta. Vastaus/kommentti #7 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8644.0 Listaus jatkuu kommentissa #9 Tässä on juurikin VR:n 100 vuotis videoita https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/209-teeman-elava-arkisto-rautateilla-kautta-aikain |
||||
|
18.10.2022 12:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Haartmanin makuuvaunuista enemmän keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6113.0 | ||||
|
18.10.2022 11:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Ringhoffer valmisti Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle sekä 'tavallisia' II lk vaunuja, että II lk kesävaunuja. Ks. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13870.msg106948 Kesävaunuilla lie tarkoitettu kovapenkkisiä vaunuja. Kuvaisiko tämä kuva kesävaunua? Tämän kuvasarjan kuvassa vaunut.org/kuva/158664 on selvästi paremmilla penkeillä varustettu Ringhofferin valmistama II lk vaunu, joka lie 'tavallinen' vaunu. |
||||
|
|
18.10.2022 10:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanoisin että jäähdytysjuna. Pikon vaunussa on tynnyrikatto. | ||||
|
|
18.10.2022 10:15 | Petri Sallinen | ||
| D 1352 esiintyy vuoden 1926/27 "Mustan kirjan" ensimmäisessä painoksessa. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13870.msg106947 |
||||
|
18.10.2022 09:11 | Raimo Harju | ||
| Hienot on ollu radanvarsinäkymät. | ||||
|
|
18.10.2022 08:52 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan tuolla oikealla jäähdytysjuna vaiko DDRn aikaisen Pikon tekemän venäläisen jäähdytysvaunun esikuva? | ||||
|
|
18.10.2022 08:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa: Postasin pyytämäsi vuoden 1911 vaunukuvaston kuvan keskustelupuolelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13870.0 Niinkuin Petri jo totesi, kuvaston piirros vastaa täysin tämän kuvan ringhofferilaista, mutta luettelon mukaan se kuvaa vaunuja D 1301-1303, 1305-1313, jotka Pass. vagnar -kirjan mukaan olivat berliiniläisiä (Pflug / Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin) vuosina 1870-1873 käyttöönotettuja vaunuja. Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulukon nro 5 mukaan ne (1301-1311) oli vuonna 1870 otettu käyttöön Riihimäen - Pietarin radan rautatierakennukselle. Vuoden 1906 taulukossa ei ole vaunua D 1352. Viimeinen on D 1351. Sen mukaan vuonna 1874 otettiin Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatielle käyttöön Pflugin II lk vaunut 1324 ja 1314 ja vuonna 1875 vaunut 1315-1317. (Numerot v. 1897 numeroinnin mukaan) |
||||
|
17.10.2022 23:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Ammoniakki tehdään maakaasusta, joten onhan sillä karmea hiilijalanjälki. Nykyään käytettävä vedyn erotus höyryllä Haber-Bosch menetelmällä ei kuluta paljoakaan energiaa verrattuna siihen että vety erotettaisiin elektrolyyttisesti. Mutta toisaalta tämä taas aiheuttaa suuret kasvihuonekaasupäästöt. Ja Norjassa taitaa olla yhtä monta ammoniakkitehdasta kuin Suomessakin. |
||||
|
|
17.10.2022 23:01 | Petri Sallinen | ||
| Tästä vaunusta on olemassa kuvalaattapiirustus, jossa vaunu esiintyy numerolla 1352. Ikkunajako ja pellityksien saumat vastaavat valokuvaa. Tosin vanhojen käsinkirjoitettujen vaunuluetteloiden mukaan vaunu nro 1352 olisi valmistunut vuonna 1873. Valmistajaksi on kirjattu "Eisenbahnbedarf Berlin". Ehkä samalla ikkunajaolla on ollut muitakin kuin Ringhofferin rakentamia vaunuja. |
||||
|
17.10.2022 22:37 | Topi Lajunen | ||
| Juu, valitettavasti. Sr3:ssa on jostain syystä ominaisuus, joka asettaa veturiin vaihtotyövalot, mikäli suuntakytkintä käännetään, myös ohjausvaunussa. Suunnan kääntelyn jälkeen pitää uudelleenvalita oikeat valot junana ajoa varten, eikä ohjaisvaunuun tule tästä mitään indikaatiota. | ||||
|
17.10.2022 22:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarpeet tarkoittanee polttoaineita, vettä, voiteluöljyä ja myöskin lamppuöljyä. | ||||
|
|
17.10.2022 22:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, löytyykö sinulta ringhofferilaiseen III luokan vaunuun täsmäävää kuvaa siitä kuuluisasta 1911 - vaunukuvastosta? Jos löytyy, niin laittaisitko minulle kuvan siitä yksityisviestinä? Pääsisin vertailemaan sitä mainittuun Rto 149 Lv/BE 0608:n kuvaan. |
||||
|
|
17.10.2022 21:30 | Matti Hietanen | ||
| Kiitos Jarno! Hyvä ja mielenkiintoinen filmi! (liekö muita, sellaisia, joissa tullaan lopussa jo diesel-veturikauteen?) | ||||
|
17.10.2022 20:12 | Pasi Seppälä | ||
| Sinisiä vaunuja ja sinertävää yön tunnelmaa...kuva on komea. | ||||
|
|
17.10.2022 20:05 | Jarno Piltti | ||
| Elävässä arkistossa on esimerkiksi tämä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/19/kun-hoyryhepo-tuli | ||||
|
Kuvasarja: Oulunkylän vaihdetyömaa ja sen seurauksia 16.10.2022 |
17.10.2022 19:43 | Samuel Pajunen | ||
| Sitä minäkin mietin. | ||||
|
Kuvasarja: Oulunkylän vaihdetyömaa ja sen seurauksia 16.10.2022 |
17.10.2022 19:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä mahtaa TYO70577 tuoda Käpylästä Joensuuhun? Ei ole vielä tätä kirjoitettaessa perillä kun on 141 minuuttia myöhässä. | ||||
|
|
17.10.2022 17:23 | Asmo Rasinen | ||
| Kyllä vihreä CEmt olisi nätti. Sinisiä on katsottu jo vuoden päivät. | ||||
|
|
17.10.2022 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perheosasto tässäkin? | ||||
|
|
17.10.2022 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vaunussa ollut myös perheosasto? Sellainen oli ennenvanhaan tapana sijoittaa vaunuun ( yleensä neljä istumapaikkaa). | ||||
|
|
17.10.2022 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin erikoiset kattotuulettimet kuvan vaunussa! Valmistajalta jättekiva tapa laittaa mitta-asteikko näkösälle maahan, kuten kahden vasemmanpuoleisen pyöräkerran välissä näkyy olevan. Kaikissa tämän kuvasarjan vaunuissa näkyy Ringhofferin valmistajanlaatta olevan samankaltainen kuin A 41:ssä. Monet kiitokset Kurt! |
||||
|
17.10.2022 16:45 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Onkohan 207 tulossa ensi talvikauden lumen auraaja Pohjois-Suomeen..? Konetta ollaan virittelemässä näinä päivinä Ouluun.. Kertokaat te viisaammat.. lisää.. | ||||
|
17.10.2022 16:05 | Heikki Itävuo | ||
| Tämä on tukikerroksen tiivistyskone, Matisa BV-102, kuten myös https://vaunut.org/kuva/125290?tag0=18%7CTtk-Rto%7C . Työskentelystä tällaisessa on Raulatieteniikka -lehdessä 2/2005, sivu 37, https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/yYrIa4QQZ144rTKKo2H50VJnmu/rautatietekniikka_2-2005.pdf . Näistä vanhoilla Rto-tunnuksilla olleista vehkeistä olisi kiva olla luettelo. Osa niistä on ehtinyt saada myös uudemman järjestelmän mukaisen sarjamerkin, kuten Matisa B133 Ttk2 91051 = Ttk2 848 = Ttk-Rto 55. |
||||
|
|
17.10.2022 14:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän vaunun ulkonäköä vastaavaa kuvaa ei löydy vuoden 1911 vaunukuvastosta. Osastojako (ikkuna- ja paneelijako) on erityinen (ikkunaa / paneeli): 2, 3, 3, 1 ,3, 3, eli penkkejä / osasto: 1, 2, (wc), 2, 2. | ||||
|
|
17.10.2022 10:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Märkä asfaltti ja loisteputkivalot antavat hyvän lisämausteen yökuville. | ||||
|
17.10.2022 10:20 | Matti Hietanen | ||
| Kiitos uurellensa Esa! Kun Kauhavan aseman makasiini- ja piharakennuksia aikoonansa purettihin, satuin olemaan paikkakunnalla ja sekä isän että VR:n purkuhommista vastaavien luvalla sain vähän jotain piäntä haltuhuni... Eilen justihin selailin 1900-01 "Rautatiehallituksen Kiertokirjeet" - kirjaa... - tykkään sen aijjan kiälestä, ilmaisuista ja ennen kaikkea fraktuura-fontista! Kauhavan ratapihan "kartta" (lienee jokin teknillinen kuva?) on yksi kiinnostavimmista asioista, joita sain. Ko. "kartta" on vaikea kuvata/kopioida sen pinnan laadun, värin ja piirtämisessä käytetyn viivan ohuuden takia. Vanhat asiat ja esineet ovat jostain syystä kiehtoneet mua aivan lapsesta saakka... - mikä lie syynä? |
||||
|
|
17.10.2022 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Totta kai saat, täysin vapaasti! Kunhan mainitset nimeni ja rautatiemuseon vuosikirjan 1982-1983. Mitä Kauhavan asemaan tulee, niin kokeile tällaisia kirjoja: Jussi Iltanen: Radan varrelta. Matti Rinne: Aseman kello löi kolme kertaa. (Tässä on kulttuurihistoriaa yleisesti ja hyvä kirjallisuusluettelo.) Toimituskunta: Rautahevon kyydissä. VR:n historiikeistakin saattaa jotain löytyä (1912, 1937, 1962 ja 1987). Voin myös katsoa, että mitä itseltäni löytyy koskien Kauhavan (Kha) asemaa. Menee vähän aikaa...? Olin aikoinaan keräillyt joitakin silpputietoja koskien Pohjanmaan rataa. |
||||
|
|
17.10.2022 08:54 | Matti Hietanen | ||
| Kiitos Esa! Olitpa tehnyt - ainakin minulle - perusteellisen selvityksen noista merkeistä! Olen otettu! Säilytän kertomuksesi ja samalla kysyn, saanko siteerata sitä joiltakin osin, jos saan aikaiseksi kirjoitelman Kauhavan asemasta? Syysterveisin! Matti |
||||
|
17.10.2022 08:40 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava, syksyinen kuva ratakuorma-autosta. Farmariauto taustalla näyttäisi olevan Fiat 1500:n (tai 1300:n) farmariversio. Meidän perheessämme oli syksystä 1971 reilu neljä vuotta eteen päin porrasperäinen 1500. Se oli ovela peli rattivaihteineen. Peruutusvaihteen päälle laittaminen oli toisinaan työlästä. |
||||
|
|
17.10.2022 08:39 | Heikki Jalonen | ||
| Voi-voi. Fiat 1500 Familiar on joutunut hylkäyksen teille, vandaalit ovat jo parantaneet puutteelliseksi koettua ilmanvaihtoa... Auto on noin 1962...64 mallia, eli kuvaa otettaessa vain vähän toisella kymmenellään. Fiatin edessä (kyljelleen kaadettuna) 1-sukupolven Typ 2 kaappipaku, sitä kaikkein vanhinta mallia (1950-55), jossa iso konehuoneen luukku mutta ei tavaratilan takaluukkua. Automalli, jota tänään ei myydä lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä. Vaan Sothebyllä, satatuhatta-tason hinnoilla... Bedford J7 on jostain vuoden 1965..67 tienoilta, siisti ja ryhdikäs ja edelleen täydessä työn touhussa. Nosturi taitaa olla 5 tm Hiab, kova sana aikansa KTK-kateuksissa. Nosturi se lienee pitänyt Petterinkin työn laidassa vielä pitkään kuvan ottamisen jälkeenkin Myös Tka5:n nosturi on Hiab, mutta järeämpi, kokoluokkaa 8 tm. Harvinaisempaa tyyppiä, niveltämättömällä pystymallisella päänostosylinterillä. Tekarin takana taitaa näkyä se sama mielenkiintoinen autokorjaamo, joka on jokusessa muussakin Tapion kuvassa vilahtanut. Kovin oli Pasilassa niukasti betonia vielä tuolloin... |
||||
|
17.10.2022 08:33 | Kari Haapakangas | ||
| Unkarilaisille vuosi 1867 oli melkoinen Pyrrhoksen voitto. Sen jälkeen keisarikunta tunnettiin Itävalta-Unkarina, mutta sen takia Unkaria pidettiin osasyyllisenä I maailmasotaan, eikä keisarikunnan paloitellut rauhansopimus ollut armollinen unkarilaisille. | ||||
|
Kuvasarja: Tietosanakirjan veturit v. 1919 |
17.10.2022 07:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä tietosanakirjan höyryveturikuvaus toiminee siedettävän lyhyenä höyryveturioppimääränä niille, jotka sellaista perustietämystä halajavat. Syvälliseen perehtymiseen sopiva lienee Mikko Ivalon 'Höyryveturit ja niiden hoito'. | ||||
|
|
17.10.2022 03:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosiaan, erinomainen ja tunnelmallinen kuva! Yöaika tekee oman tunnelmansa ja nimenomaan yöjunassa matkustettaessa se oikein korostuu! | ||||
|
|
17.10.2022 03:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keisarillis-kuninkaallisena aikana Olomouc tunnettiin nimellä Olmütz. Oikeastaan historia onkin hyvin mielenkiintoista, kun ajatellaan sitä, kuinka laaja maa Itävalta-Unkari oli ja mitä siellä tapahtui. Hulluin juttu maan historiassa oli se, kun Sarajevossa ammuttu kruununperijä Frans Ferdinand hautoi suunnitelmaa laajentaa kaksoismonarkia kolmoismonarkiaksi ottamalla eteläslaavit mukaan Wienin hallintopiireihin. Serbinationalistikiihkoilija ampui oman asiansa ystävän! Jonkun eversti Dragutinovicin yllyttämänä! Ja kaikki se mitä koko maassa oli tapahtunut muutenkin: neuroottinen keisarinna Sisi, joka ei löytänyt sielunrauhaa Wittelsbach-sukurasituksensa myötä, Mayerlingin murhenäytelmä, wieniläiskulttuuri Strauss-valsseineen, Sacher-leivoksineen, sekä Königgrätzin (nyk. Sadowa) taistelu 1866, jossa muuan nuori luutnantti Paul von Hindenburg sai tulikasteensa. Niin, ja eräs insinööri (Karl Gölsdorf) istui piirustuslautansa ääressä miettien veturikonstruktioitaan. Puhumattakaan siitä, kuinka muuan pesemätön ja pitkäpartainen Waldviertelistä Wieniin hortoillut kulkuri yömajayöpymistensä välillä paleli kadunkulmassa erään hyväsydämisen juutalaisen antamassa päällystakissa yrittäessään kaupitella omatekemiä vesivärimaalauksiaan ja postikortteja. Huutelipa vielä herjauksia nyrkkejään heristellen ohi kulkeville itäjuutalaisille. Nämä herjaukset kiihtyivät myöhemmin kiihtymistään ja johtivat lopulta Auschwitziin... Ja koko valtakunta hajosi silmänräpäyksessä vuonna 1918, kun eri kansallisuudet (joita oli 11!) karkasivat omille tahoilleen. Etelä-Tiroli tosin pistettiin italialaisten omistukseen. Syntyi Jugoslavia, Tsekkoslovakia, Unkari ja maa-aluetta meni myös Puolallekin. |
||||
|
16.10.2022 22:39 | John Lindroth | ||
| Hieno muistorikas kuva DV16 vetämästä satamajunasta Pasilan mäessä. | ||||
|
|
16.10.2022 21:55 | Eemil Liukkonen | ||
| Tosi hieno tunnelma! Tulee jotenkin mieleen joku jännittävä dystopia tunne hyvällä tavalla. Mainiota! | ||||
|
|
16.10.2022 21:42 | Jukka Martio | ||
| Topi on varmaankin oikeassa, mutta jostakin syystä kuvan mukainen käytäntö on sangen yleinen. | ||||
|
Kuvasarja: Rombakin asema malmiradalla |
16.10.2022 21:28 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoinen paikka ja kuvasarja, kiitos tästä! | ||||
|
16.10.2022 21:25 | Jarno Piltti | ||
| Upeaa että museokalusto pääsee katon alle. | ||||
|
|
16.10.2022 21:21 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoista heraldiikkaa nuo havut myös rautateillä. No havumetsävyöhykkeellähän täällä ollaan, mikäs siinä. | ||||
|
|
16.10.2022 21:16 | Jarno Piltti | ||
| Perin hieno ja tunnelmallinen yökuva! | ||||
|
|
16.10.2022 20:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Käsittämättömän upea kuva. Uskoisin kyllä että ainakin osa CEmt-vaunuista "menee vihreäksi". | ||||
|
|
16.10.2022 19:59 | Samuel Pajunen | ||
| Toivottavasti Cemt:it ei mene vihreäksi... | ||||
|
16.10.2022 19:28 | Harri Pesonen | ||
| Scaania ollut tiukilla ja eritoten varmasti vaihteisto auraushommassa..... | ||||
|
16.10.2022 19:26 | Elias Murto | ||
| Ja kesän 2022 aikana on Edg korvannut Expt-vaunun. | ||||
|
|
16.10.2022 19:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtionrautatiet yhtiöitettiin 1995 heinäkuun alussa. Siihen taisi virkalakkien käyttö loppua. | ||||