Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2022 14:29 | Hannu Peltola | ||
| Vero teki rakennuksia, Tillig TT-mittakaavaa. Piko oli markkinointinimi useammalle pajalle, mm. Schichtille. H0-mittakaavan vetureita teki vielä jokin muu paja, jonka nimeä en muista, mutta sitäkin markkinoitiin Piko-nimellä. | ||||
|
11.10.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhuuko tässä "yritystalous" vai onko joku pikkunilkkifyyreri leikkinyt paskantärkeää työpöytänsä takana? | ||||
|
|
11.10.2022 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä muita DDR - läisiä pienoisrautatievalmistajia oli? Piko ja Schicht nyt ainakin ja itse muistan lukeneeni jostakin alan kirjasta Hruska-nimestä. |
||||
|
11.10.2022 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo etualan kiviaita on nälkäaikana rakennettu kärsivien ihmisten työllä. Suomelle tarjottiin ulkomailta rahaa lainaksi nälkäajan uhrien hyväksi. Mutta mitä tekikään suurmiehenä kovasti juhlittu J. V. Snellman? Hän kieltäytyi avusta jyrkästi, pelätessään Suomen velkaantuvan ulkomaille! |
||||
|
Kuvasarja: Ruskaa vuonna 2022 |
11.10.2022 14:17 | Hannu Peltola | ||
| Aivan upea kuvasarja! | ||||
|
|
11.10.2022 14:16 | Hannu Peltola | ||
| Juu, kai se valmistaja virallisesti oli Schicht, mutta laatumielikuva oli toinen. Minulla oli myös kaksi Heikin maalaamaa vaunua. | ||||
|
|
11.10.2022 14:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Schlecht? Oikea nimi oli Schicht. Ei ne itäsaksalaiset pienoismallivaunut sentään niin huonoja ollut... Minullakin on sellainen johon maalaisin "ALKO". | ||||
|
|
11.10.2022 14:08 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on niitä vaunuja, joista Kannoston Heikki teki H0-malleja lähes sarjatyönä Schlechtin mallin pohjalta... | ||||
|
Kuvasarja: Kärähtäneen Dm12:a hinauksen aloitus. |
11.10.2022 13:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt klo 16 asti..... | ||||
|
11.10.2022 13:30 | Petri Sallinen | ||
| VR:n standardin mukaan kirjasinleikkaus on Helvetica Haas. Se poikkeaa Arialista, vaikka ensi silmäyksellä näyttääkin samalta. | ||||
|
|
11.10.2022 10:24 | Miitre Timonen | ||
| Tuolloin oli vielä Arial-fontilla noi km-lukemat. | ||||
|
11.10.2022 09:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Ilkka, että julkaiset näitä vanhoja kuvia! Nämä ovat todella mielenkiintoisia! | ||||
|
11.10.2022 08:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, on kyllä. Tumma taivas luo kivan kontrastin :) | ||||
|
Kuvasarja: Kärähtäneen Dm12:a hinauksen aloitus. |
11.10.2022 05:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja tiistaiaamuna 11.10. klo 5.20 ne näyttäisivät olevan perittyjä klo 10 saakka. Miten jatkossa? | ||||
|
Kuvasarja: Kärähtäneen Dm12:a hinauksen aloitus. |
11.10.2022 00:17 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! Etenkin kuvia Dm12:n adapterista oli mielenkiintoista nähdä, onkin välillä tullut mietittyä, että miten Dm12:n yhdistäminen muuhun kalustoon hoidetaan. | ||||
|
|
10.10.2022 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevätturistin 1967 (voimassa 1.3. - 27.5.1967) mukaan H308 lähtöaika Huopalahdesta oli kello 8.07. Juna oli kulussa arkipäivisin. Se kolusi joka pysähdyspaikan, Strömbergiä lukuunottamatta. Espoon tunneli oli uunituore! 10.10.1966 oli maanantai. |
||||
|
10.10.2022 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanotaan nyt, että en ole nähnyt mainintoja vanhemman Eis - sarjan pehmeistä penkristä, niissähän oli ollut tavanmukainen 2 + 3 - istuinjako. Uudemman Eis - ja Ei 72 - sarjan penkkien erona oli ainoastaan väri: edellisessä oli lämpimämmän punainen (ruskeaan aavistuksen verran sävyttynyt) Istuinplyyshiverhoilu. Eis - sarjan käyttötarve alkoi vähentyä, kunhan Suomi alkoi saada maanteitään pikkuhiljaa kuntoon 1950 - ja 1960 - lukujen aikana ja kuluessa. Tällöin sairaskuljetukset esimerkiksi sairaaloiden välillä voitiin hoitaa sairasautoilla. Junathan olivat aina aikatauluihin sidottuja, mitä pidettiin sairaskuljetusten suhteen puutteena. Eis - sarjalle tosin oli tarvis olemassa, epidemiana herkästi tarttuva keuhkotauti vielä 1950 - luvun alkupuolella. Muun muassa edesmenneen äitini tyttöaikaisessa valokuva-albumissa on valokuvia hänen teini-ikäisinä keuhkotautiin kuolleista ystävättäristään Leilasta ja Anna-Maijasta. Jälkimmäinen edesmeni päivää vaille 13-vuotiaana syyskuussa 1949. Mänttäläinen Leila oli kuollut Tampereella sairaalassa joulukuussa 1952 ja varsin todennäköisesti oli tehnyt viimeisen matkansa (Män - Vlp - Tpe) elävänä aiemmin juuri sairasosastovaunussa. Jossain muinaisessa "Poliisi kertoo' - kirjassa eräs konstaapeli kertoi, kuinka hän oli saanut tehtäväkseen saattaa mieleltään järkkyneen nuoren naisen kotipaikkakunnaltaan sairaalaan juuri junakyydillä. Nainen oli niellyt hakaneuloja ja osa niistä oli auennut. Konstaapeli kertoi, kuinka hänen piti kääntää naisrukkaa kyljeltä toiselle äärimmäisen varovasti. Haastava homma junassa! |
||||
|
10.10.2022 22:31 | Simo Virtanen | ||
| Eikö tätä liikennettä saada jo vähitellen poikki? Jos norskien pirtaan sopiikin, niin vähintään suomalaisten veronmaksajien omistama VR voisi lopettaa verirahojen haalimisen. Sataa suoraan diktaattorin sotakassaan näiden junien vetäminen. | ||||
|
10.10.2022 22:22 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja Eemil. | ||||
|
10.10.2022 22:20 | Jorma Toivonen | ||
| Noinhan asianlaita on, kuten Lari tuossa kirjoittaa - dramatisoin liikaa "hämäläisen" nopealla vilkaisulla. | ||||
|
|
10.10.2022 22:15 | Petri Nummijoki | ||
| Säännöllinen Pr1-vetureiden käyttö kai aikataulukauden vaihtuessa toukokuussa 1967. Tosin epäsäännöllistä Pr1-vetureiden käyttöä jatkui keväälle 1968 asti mutta ainakin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/134851 yhteydessä mainitut viimeiset ajot olivat pääradan puolelta. Hr1- ja Tr1-vetureita käytettiin Helsingin paikallisliikenteessä aikataulun vaihteeseen toukokuulle 1970 asti (kesää 1969 lukuun ottamatta) mutta niilläkin matkustajajunakäyttöä lähinnä pääradan junissa. | ||||
|
10.10.2022 21:56 | Reijo Salminen | ||
| Hymy on veturilla ja pojalla kokolailla samanlainen. | ||||
|
|
10.10.2022 21:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Tänä syksynä onkin näkynyt reilun puoleisesti hyvin värittyneitä kuvia, ja tämä menee niissä aivan kärkikastiin. Komea otos. | ||||
|
|
10.10.2022 21:25 | Asmo Rasinen | ||
| En ihan muista mikä pipo minulla silloin oli, mutta löytyy kyllä auto- ja junapipo. | ||||
|
|
10.10.2022 20:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä vuonna loppui säännöllinen paikallisjunaliikenne höyryillä rantaradalla? Muistan että setäni ja hänen perheensä asui Haagassa Huopalahden aseman vieressä ja ikkunasta saattoi nähdä noita junia pihisemässä. Vuotta en muista milloin olisin viimeksi nähnyt, mutta on täytynyt olla ennenkuin aloitin koulun -67. Harmi ettei tullut matkustettua, mutta siihen aikaan perhe jolla oli auto ei olisi voinut kuvitella alkaa kulkea tuollaisilla rakkineilla. Raitiovaunukin oli siihen aikaan siinä ja siinä että kehtasi mennä! | ||||
|
|
10.10.2022 20:32 | Heikki Piirainen | ||
| Ehkä pipossa on rata-auto, esimerkiksi tällainen: https://narrow.parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=132794 | ||||
|
10.10.2022 20:19 | Ville Seppälä | ||
| Nyt on kuva kohdallaan!! Onnittelut! | ||||
|
|
10.10.2022 19:26 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tässä on kyllä kaikki kohdallaan. | ||||
|
|
10.10.2022 19:24 | Petri Nummijoki | ||
| Käsittääkseni 50-luvun alussa rakennetuissa 60 + 7-paikkaisissa Eis-vaunuissa istuimet olivat samanlaiset, kuin 72-paikkaisissa Ei-vaunuissa eli hyvät pehmustetut istuimet ja paikkoja 2 + 2 rinnakkain. 86 + 8-paikkaiset sotia edeltävältä ajalta peräisin olevina arvatenkin kovilla puupenkeillä varustettuja alun perin. Esa varmaan tietää, jos 86 + 8-paikkaisista joihinkin vaihdettiin myöhemmin pehmustetut penkit? Tuskin moneen 86 + 8-paikkaiseen oli tarvetta pehmustettuja penkkejä vaihtaa, kun esim. 60-luvun alussa Turistin ilmoittamat sairasvaunuvuorot (P61/62 Helsinki-Rovaniemi, P61-P45/P46-P62 Helsinki-Pori, P53-H53/H54-P92 Helsinki-Vaasa, P75/76 Helsinki-Kuopio, P81/82 Helsinki-Joensuu, P5/6 Helsinki-Savonlinna, H77/78 Pieksämäki-Kontiomäki) oli mahdollista hoitaa 15 vaunulla ja näistä 13 kulki kokonaan tai osan matkaa pikajunissa. Toisin sanoen 15 kpl 60 + 7-paikkaisia vaunuja riittäisi jo kaikkiin pikajunien vakirunkoihin sairasvaunuiksi ja yli jäisi 2 kpl paikkaamaan huollossa olevia. 86 + 8-paikkaisten tarve lienee rajoittunut tuossa vaiheessa junapariin H77/78 sekä satunnaisesti tuuraamaan uudempia Eis-vaunuja, jos niitä oli useita samanaikaisesti huollossa. |
||||
|
|
10.10.2022 18:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko jommassakummassa Eis -sarjassa puupenkit loppuun asti vai pehmustetut? | ||||
|
|
10.10.2022 18:35 | Samuel Pajunen | ||
| Näyttäisi enenmän Autolta. | ||||
|
|
10.10.2022 18:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko pipoon neulottu junan kuva? | ||||
|
10.10.2022 17:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Alkuperäisessä kysymyksessäni hain kaikkia rataosan läpiajavia T-tyyppisiä tavarajunia, kulkivat ne sitten kumpaa Siilinjärven kolmion sivustaa hyvänsä, sillä en katsonut olevan väliä. Pointtina oli tosiaan harvinaisuus, hakutulosten perusteella ennen tätä kulki siis tämän vuoden huhtikuussa ja sitä ennen viime vuoden maaliskuussa. Nyky-Yaralaisistahan mikään ei täytä kriteerejä, kun lähtö- tai pääteasemana on Ruokosuo. 4673 on aiemmin lähtenyt Siilinjärveltä ja näin ollen katson sen täyttävän kriteerit ilman mitään kyseenalaistamista. Viimeksi 4673 on ollut kulussa vuonna 2019 (ja sitä vastaavia 5-alkuisia muutama myöhemminkin). Näiden "satunnaisten" katson niin ikään selkeästi täyttävän kriteerit, ja itse asiassa "satunnaisiin" suurin mielenkiintoni kohdistuikin, kun säännöllisissä ei ole mitään raportoitavaa, koska sellaisia ei ole vähään aikaan ollut :) |
||||
|
Kuvasarja: DIESELEITÄ KONTIOMÄKI-VUOKATTI RADALLA. |
10.10.2022 17:36 | Pasi Utriainen | ||
| Perusparannuksien myötä palakiskon kolke on jo erittäin uhanalaista katoavaa kansanperinnettä. Vieläkö Lieksa-Nurmes välillä on palakiskot? | ||||
|
10.10.2022 17:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienot ovat värit, ja katsoin heti että jotain tuttuakin tässä on - kävin sattumoisin viime viikolla samalla tasoristeyksellä. Keli oli silloin vain vetisempi. | ||||
|
|
10.10.2022 11:47 | Eemil Liukkonen | ||
| Suljinaika oli 1/25s ja tietenkin tämä on otettu käsivaralla pystyen seuraamaan kohdetta sen liikkuessa eteenpäin. | ||||
|
|
10.10.2022 11:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä oli suljinaika tässä kuvassa? Otitko jalustalla vai käden varassa? | ||||
|
10.10.2022 11:40 | Kari Haapakangas | ||
| Kuvassa on vahvasti sähköä ilmassa. | ||||
|
|
10.10.2022 10:06 | Erno Pintinen | ||
| Syksyisin on kyllä hienot värit puissa, muutenkin tosi mukava kuva! | ||||
|
|
10.10.2022 09:58 | Lari Åhman | ||
| Jimi: taisi tässä olla pointtina se, että Iisalmen suunnasta tulevia, Siilin kolmion pohjoissivua käyttäviä ja läpimeneviä (Joensuuhun asti) junia ei ole ollut kovin paljon :) Saati sitten toiseen suuntaan meneviä. | ||||
|
|
10.10.2022 09:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040041 vuodelta 1967 oli entinen Eis 22705. Entinen numero vuoteen 1952 oli ollut 22111 ja vuoteen 1931 nro oli 2964. Alkuperäinen sarjamerkki oli ollut Ei. Sarjamerkkiin oli lisätty s - kirjain olympiavuonna, kun uudempi Eis - sarja oli otettu käyttöön.. Vanhempi Eis - sarja oli 86 + 8 - paikkainen, numerot 22701 - 22710, ennen lopullista numeromuutosta numerot: 22107 - 22116. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa lämmitysjärjestelmänä oli ollut Vapor - höyrylämmitys ja valaistuksena Pintsch - korkeapainekaasuhehkuvalaistus. Alkuperäinen numerointi: 2959, 2961 - 2969. Telimallina A7. Valmistusvuodeksi oli merkitty 1929. Uudempi Eis - sarja oli 60 + 7 - paikkainen, valmistusvuosi 1951. Numerosarja: 22721 - 22735. Lämmityksenä tavallinen vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmä sekä kamina. Valaistuksena sähkövalo yksittäisjärjestelmällä. Telimallina A12. Kumpikin sarja aika tarkoin "joutui" virkatarvevaunuiksi, BG - ja BT - sarjoihin. 22709:stä tuli vuonna 1968 erikoistyövaunu Etv - Rto 153, mutta melko pian se muutettiin vaunuksi BG 040024. Vaunut 22708 (hylätty 1969), 22722 (hylätty 1974) ja 22725 [hylätty Vammalan onnettomuudessa (pengersortuma) vaurioituneena 1965] eivät siis joutuneet virkatarvevaunuiksi. |
||||
|
|
10.10.2022 09:49 | Lari Åhman | ||
| Hienot värit ja sommitelmä, tykkään minäkin. | ||||
|
|
10.10.2022 09:48 | Lari Åhman | ||
| Erittäin kaunis kuva, eipä tähän muuta keksi sanoa. | ||||
|
10.10.2022 09:47 | Lari Åhman | ||
| Sielläkin on siis uusittu rataa Ämmän suunnan lisäksi. Snps(s)-vaunut näemmä käyvät Uimaharjussa tästä suunnasta käsin, Joensuun kautta niitä ei ole mennyt muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Nämä Kon - Uim -rapujunat ovat lisääntyneet Venäjän liikenteen loputtua. | ||||
|
|
10.10.2022 09:41 | Lari Åhman | ||
| Vai olisiko tuon kaapin ovi avoinna ja siitä näkyy pskainen sisäpuoli..? Aika usein nuo reuhottaa auki 26:sissa, eikö lie lukot pidä. | ||||
|
09.10.2022 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Miro! Ja totta, loin silmäyksen jenkkikuviini ja vuoden 2011 matkan jälkeen ei ole tullut kuvattua ATSF Warbonnet -koneita. Siihen ei ollut tullut kiinnitettyä huomiota, takavuosina näitä aina näkyi jonkin verran, mutta nyt ovat tosiaan jo kadonneet. | ||||
|
Kuvasarja: DIESELEITÄ KONTIOMÄKI-VUOKATTI RADALLA. |
09.10.2022 22:01 | Petri Nummijoki | ||
| Oikeastaan K60-kiskot olivat jo 1950-luvulta. Helsingin ja Riihimäen väli kiskotettiin niillä vuosina 1951-1954. Riihimäen ja Ryttylän välille niitä taidettiin laittaa vielä jotain 1956 mutta sen jälkeen ei kai tullut enää uusia vaan seuraavat K60-kiskotukset olivat kierrätystavaraa Helsingin ja Riihimäen väliltä 1960-luvun lopulla. | ||||
|
Kuvasarja: DIESELEITÄ KONTIOMÄKI-VUOKATTI RADALLA. |
09.10.2022 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Iisalmen ratapihalta uusittiin tänä kesänä kolme K60-kiskotettua raidetta (907, 908 ja 909) 54E1-kiskoilla. Niiralassa taitaa olla vielä K60-kiskotettuja raiteita, samoin Hyvinkään konepajalla. Varakiskoja ei tuollaisille raiteille enää löydy muuten kuin muualta kannibalisoimalla. :) | ||||
|
09.10.2022 21:12 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Jussi ja Pasi! | ||||
|
|
09.10.2022 20:46 | Pasi Seppälä | ||
| En tiedä hämääkö kuvakulma, mutta näyttää haastavalta paikalta junalle. Tiukka kaarre ja ylämäki. Mutta kuva on hieno. | ||||
|
|
09.10.2022 20:44 | Pasi Seppälä | ||
| Upea usvan hämyisyys huokuu tässä komeassa kuvassa. | ||||