Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.09.2022 20:59 | Jarno Piltti | ||
| Onko tapetit täsmäkohdistettu tuote rannikkoradan huvila-alueelle? Ehkäpä mainospaikan myyjä on vedonnut tunnetusti tarkkoihin rautatietilastoihin? "Niin ja niin monta silmäparia menee tästä päivittäin ohi." | ||||
|
30.09.2022 20:55 | Topi Lajunen | ||
| Eli toisin sanoen sinulla ei ole kokemusta VIRVEn luotettavuudesta. | ||||
|
30.09.2022 20:51 | Jarno Piltti | ||
| Kyseinen kuva on myös vorkissa: https://vaunut.org/kuva/131791 | ||||
|
|
30.09.2022 20:19 | Timo Salo | ||
| Kaikki digiradiot vaativat paremman kentän, kun analogiaradiot. Sellaista virheenkorjausjärjestemää ei ole, joka pystyy "keksimään" riittävän pitkän puuttuvan bittijonon oikein. Jo pelkästään digi-/analogia tv näyttää eron. Vanhassa järjestelmässä kuvassa oli heikossa kentässä lumisadetta (silti kuvasta sai selvää), mutta digi-tv ilmoittaa herkästi puuttuvasta kentästä, tai pixelöityy käsittämättömäksi puuroksi. Tämä korostuu vielä pahemmin HD-tv:ssä. (Ymmärtääkseni tarkkuuden lisääntyessä bittimäärä kasvaa aiheuttaen lisää virhemahdollisuuksia) Meillä kotosalla usein, vallankin kesäisin joudutaan vaihtamaan ns. normaalikanavalle, koska HD ei toimi luotettavasti. Tuskinpa VIRVE poikkeaa muista samalla idealla toimivista radioista. Olen seurannut "lähietäisyydeltä" radioiden kehitystä setämäiset 50 vuotta... | ||||
|
30.09.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Idea: hylätystä Kaalihäkistä irroitetaan ohjaamo varusteineen ja siitä rakennettaisiin junasimulaattori, vaikkapa nyt museolle! Simulaatttorissa pitäisi sitten olla herkkuna yöpikajunan kuljettaminen pimeän talviyön läpi, tavarajuna kesällä, ym...? En usko tehtävän olevan mahdoton! |
||||
|
30.09.2022 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Periaatteessa, Reijo hyvä. Kuvassa näkyvä kattopäällyste tunnettiin aikoinaan nimellä "Eternit", (nimellä korostettiin ikuisuutta). Sittemmin se sai suomalaisperäiseksi nimekseen "Mineriitti". Levy on asbestisementtiä. Ulkoseinäverhoiluna mineriitti oli suosiossa 1960- ja 1970-luvulla. Nyt siitä pyritään ponnekkaasti eroon. Varsinainen IKI-levy taas on korkeapainelaminaattia, kuuluisana esimerkkinä Kolhon IKI-levy. Sen kuvioinnille ei edes mielikuvitus aseta rajoja. |
||||
|
|
30.09.2022 19:45 | Arto Papunen | ||
| Venäjän liikenteen väheneminen saanut Sr1-kaluston käytön vähentymään? Olisin kuvitellut, että Hangon ja Iisalmi-Ylivieskan ratojen sähköistykset olisivat vaatineet sähkökalustoa lisää käyttöön eikä enempää Sr1:iä olisi vielä viety romujonoon.. | ||||
|
|
30.09.2022 19:01 | Elias Murto | ||
| Aika mielenkiintoista, että sähkövetureista koostuvaa romuletkaa vetää vielä vanhempi dieselveturi. | ||||
|
|
30.09.2022 17:58 | Asmo Rasinen | ||
| Jaha. Nytkö se alkoi. Synkkää. | ||||
|
|
30.09.2022 17:22 | Reijo Salminen | ||
| Ikilevyistäkö (lue asbesti) katto? | ||||
|
30.09.2022 17:15 | Antti Grönroos | ||
| Sait sateenkaarenkin ikuistettuun. | ||||
|
30.09.2022 15:53 | Timo Järvi | ||
| Hieno kuva hienossa syysmaisemassa, taustakuva-ainesta :) | ||||
|
|
30.09.2022 15:48 | Topi Lajunen | ||
| Onko sinulla Timo kokemusta VIRVEn pätkimistaipumuksista? Tai muuta faktaa? | ||||
|
30.09.2022 14:48 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Näyttää synkälle.. Mutta toivottavasti eivät mene ns 'varaosiksi' kuten nyt pahalta näyttää.. | ||||
|
30.09.2022 14:22 | Kimmo Huhta | ||
| Näissä kommenteissa ilmitullut yleinen epätoivo ja esim. Hr11-veturin tilanne saavat usein miettimään kontrastia ilmailupuolen museotoimintaan, joka tuntuu saavan paljon aikaan. VL Myrsky II on tiistaikerhon ja Ilmavoimamuseon yhteistyöllä rakennettu ruosteisesta putkirangasta melko lähelle valmista. Aiemmin on melko nopealla tahdilla saatu näytteille Blenheim mk IV, DC-2 ja lainakone Brewster B.239. Vastikään maahan tuotiin Caravelle, jolle ainakin alkuun näyttää tapahtuvan kunnostusta. Rautatiemuseo näyttää sitä vastoin keskittyvän sukankudontatapahtumiin ja muuhun vastaavaan. | ||||
|
30.09.2022 14:00 | Robert Sand | ||
| Huonoja uutisia. Radan liikenne loppuu ainakin toistaiseksi sunnuntaina 2.10.2022. Syy tähän on että yhtiöllä on maksuvaikeuksia ja ei ole myöskään uusinut turvallisuustodistus joka pitää olla jos haluaa liikennöidä. Uuden turvallisuustodistuksen saaminen kestää ainakin 120 päivää eli nyt pitää vain toivoa että löytävät rahoitusta ja hoitavat paperiasiat kuntoon. https://zdopravy.cz/jhmd-pozadaly-o-osvedceni-o-bezpecnosti-provozovatele-drahy-127713/ |
||||
|
30.09.2022 13:37 | Onni Tikkala | ||
| Samaa olen ihmetellyt. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että tähän uusittaisiin sarjansa ensimmäisenä matkustajainformaatiojärjestelmä. Projektin piti alkaa tämän vuoden aikana, mutta mitään ei ole kuulunut. | ||||
|
30.09.2022 10:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Pian myös linja 7 alkaa kulkemaan tästä ja kääntymään vasemmalle. https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2022/09/ilmalan-ratikka-valmistuu--linja-9-jatkaa-ilmalantorille-17.10.-alkaen | ||||
|
|
30.09.2022 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Samoin, vihreä CEmt on suurempi ilo kuin paalattu CEmt. | ||||
|
29.09.2022 23:47 | Antero Pekkala | ||
| Ei olekaan jäänyt. Veturi hakee vaunuja Kouvolaan (7172 ja 7184). | ||||
|
|
29.09.2022 22:54 | Pietu Tuovinen | ||
| Milloin Ferfillä on Kontiomäelle kone jäänyt? En ainakaan nopella vilkaisulla löytänyt että sinne päin olisi joku jäänyt | ||||
|
29.09.2022 21:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
29.09.2022 21:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Varmaan satakunta vaunua tulee edelleen päivittäin rajan yli. Vartiuksen liikenne on loppu ja varmaan Imatrankoskenkin, mutta Niiralasta ja Vainikkalasta tulee liikennettä. | ||||
|
29.09.2022 21:39 | Valentin Poutanen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
29.09.2022 20:33 | Pasi Seppälä | ||
| Suhteellisen helposti tähän kyllä pääsee. Helppokulkuista metsää on lampsittava puolisen kilometriä pikitieltä. Lisäsin karttakoordinaatit paikasta kuvan tietoihin. | ||||
|
29.09.2022 19:27 | Markku Naskali | ||
| Noin vuodesta 1957 kuljin junalla kouluun Tampereelle Lempäälästä Moision ja Vanattaran liikennepaikoilta. Pysähdyspaikkoja oli tosiaan parin kilometrin välein. Meillä oli sellaiset nimitykset että asema oli paikka jossa oli miehitys ja sivuraiteita. Pysäkki oli myös miehitetty ilman niitä sivuraiteita, mutta oli esim lastauslaituri mm. maitopystöjä varten. Seisake oli paikka jossa oli laituri junaan nousua ja siitä poistumista varten. Laituri syntyi usein talkootyönä kylän miesten avustuksella. Nykyään seisake vaatii miljoonia ja vuosien suunnittelua kuten esim. Tesoma. |
||||
|
|
29.09.2022 18:48 | Rasmus Viirre | ||
| Kontiomäellä näkyy olleen reilun neljän tunnin stoppi, mutta kait tämän kokoonpano pysyi samana Pieksämäelle asti, kun ei muutoksiakaan siinä ilmoitettu. Suurella mielenkiinnolla odotan mitä näille tehdään/tehtiin.. | ||||
|
29.09.2022 18:10 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Jos kuvio on yhä sama kuin aiemmin, niin saapuneet vaunut viedään Akoniemeen heti tulon jälkeen eli siinä aamukuuden paikkeilla, jonka jälkeen ne tuonut veturi lähtee raakapuujunassa Pieksämäelle (jos sellainen on sinä päivänä kulussa). 4227/4229:n veturipari ajaa Kommilaan saapumisen jälkeen Varkauden asemalle, jos Kommilasta on tyhjiä raakapuuvaunuja menossa Varkauden asemalle kuormaukseen, niin tuo ne siinä samalla. Sen jälkeen lähtee sitten jossain kohtaa alun iltapäivästä Akoniemeen noutamaan vaunuja ja niiden kanssa sitten Pieksämäelle. | ||||
|
|
29.09.2022 17:35 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitoksia! Koitin itse noita katsoa Digitrafficin kautta mutta saan vaihdekohtaisista kyselyistä niin outoja aikoja, että joko teen väärällä kyselyllä tai tulkitsen jotain väärin. Ehkä oikeampi paikka kysyä tästä tarkemmin keskusteluosiossa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13845.0 | ||||
|
|
29.09.2022 17:06 | Vertti Kontinen | ||
| Jos vaihtoehdot olisivat paaliin tai viherrys, niin ennemmin sen vihreän ottaisin. Onhan noita sinisenä saanut katsella jo vuosikymmeniä +jäähän niitä museoonkin muutama. Ainakin joskus oli puhetta CEmtien lämmityslaitteiston sekä aggregaattivaunujen aggregaattien uusimisesta. Ne työt taidetaan tehdä Pieksämäellä, eli liittynevät siihen. Valakot taas ovat oma lukunsa |
||||
|
|
29.09.2022 16:21 | Samuel Pajunen | ||
| Toivottavasti ei mene. | ||||
|
|
29.09.2022 16:14 | Asmo Rasinen | ||
| Itselleni tuli sellainen ajatus jossain kohtaa että nuo menee vihreäksi. Jos nyt kerta Gfotkin on vihreänä niin miksi ei CEmt? | ||||
|
29.09.2022 15:50 | Jan Jahkola | ||
| Mutta kyllä edelleen suomalaisia nimiäkin on hyvin käytössä: jossain keskisessä Suomessa huomasin joku aika sitten ohi ajaessa olevan autokunnostamon! | ||||
|
|
29.09.2022 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on mahtavan hyvin saavutettu sivuradan pienen aseman tunnelma! Sataa. Pari harmaata varista lentää lenhottaa laiskoin siiveniskuin Tapion yli, kun hän tarkistaa kameransa asetukset. Hiljaista. Iltapäivä kuluu hiljalleen, kohti menneiden päivien ikuista ketjua... Paluulättään on vielä aikaa. Postimies on vielä kierroksellaan kylällä, kirjelaatikossa ei paljon tyhjentämistä ole. Sekuntiosoitin tiksuttaa Tapion rannekellossa. Tapio katsahtaa taivaalle: tasainen pilvikerros kertoo sateen jatkuvan vielä yöhön... Räps. Hetki on ikuistunut. |
||||
|
|
29.09.2022 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, molemmat herra Mikot: myöhempi seisakkeiden harvennus (muun muassa jo 1948 aloitettuna ja 1990 päättyneenä) ja laiturivaihteidenkin osalta johtui mahdollisesti junien nopeuksien kasvamisesta. Näin ainakin päälinjoilla, muun muassa Mikko II:n mainitsemalla Haapamäen - Jyväskylän välillä, Oulun ja Savonkin radoilla. Nopeutumisen myötä, nämä liikennepaikat tavallaan tulivat "liian lähelle" toisiaan, siinä tapauksessa että junien nopeuksia tosiaankin nostettiin (huipentumana Pendolino), päämääränä Helsinki-keskeisyys. Eikä pidä unohtaa sitä kuuluisaa maaltapakoakaan, joka taatusti ja tunnetusti vei matkustajia pois junista. Eräs nopeutumisten syy oli myös se kun VR halusi säästellä Lättähattujen vaihteistojen jarruhihnoja. Kuulosta ehkä vitsiltä, mutta omien kokemusteni myötä silti mahdolliselta, siitä ei vain puhuttu. Joka tapauksessa, spekulointia tai ei, liikennepaikkojen lukumäärää ei suinkaan sotien jälkeen ole nimenomaan kasvatettu. |
||||
|
|
29.09.2022 13:58 | Mikko Nyman | ||
| Teppo: pääradan varressa oli ja on asutusta ja palveluita aavistuksen enemmän, joten siksi "asematiheys" Helsingistä pohjoiseen on ymmärrettävämpää kuin Porvoon radan seutuvilla. Mikko: seisakkeita oli toki huomattavasti enemmän kuin asemia kaikkialla rataverkolla. |
||||
|
|
29.09.2022 13:46 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaisiko syynä olla juuri tuo että ihmisiä asui siellä täällä ja oli kyliä ja rata meni niiden läpi, joten tehtiin asema että se palveli asukkaita ja yrityksiä. Toinen syy saattaisi olla että junat olivat alkuaikoina varsin hitaita, täten tarvittiin paljon kohtaus ja ohituspaikkoja. Liki jokaisella vanhalla rataosalla on ollut asemia varsin tiheään. Vaikkapa jos katsoo Haapamäki-Jyväskylä väliä, väkeä asuu ja asui paljon harvemmassa kuin Etelä-Suomessa, siitä huolimatta on asemien välillä ollut maksimissaan noin 10km, useimmin lähemmäs 5km ja allekin. Ja nämä olivat siis asemia sivuraiteineen, lisänä sitten taisi olla vielä seisakkeita/laiturivaihteita mihin jotkin junat pysähtyivät. |
||||
|
|
29.09.2022 11:59 | Teppo Niemi | ||
| Ihan vastavaa voisi pohtia myös Rantaradalla ja Pääradallakin: Käpylä - Oulunkylä - Pukinmäki -Malmi - Tapanila - Puistola - Tikkurila ja Huopalahti - Pitäjänmäki - Leppävaara - Kilo - Kauniainen. | ||||
|
|
29.09.2022 11:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Rakennettin yksityisradaksi ja suht tiheä asutus kun Uudellamaalla kerran ollaan? Autoja ei ollut keksitty vielä silloin kun rata rakennettiin. | ||||
|
|
29.09.2022 11:27 | Mikko Nyman | ||
| Mikä siihen oli muuten syynä, että Porvoon radalla oli asemia verraten tiheässä? Esimerkiksi Anttilan ja Ali-Vekkosken välinen etäisyys on alle kaksi kilometriä ja Ali-Vekkoski–Hinthaara-väli on sekin vain kolme kilometriä. | ||||
|
|
29.09.2022 11:16 | Jussi Laukkanen | ||
| Fleetcare kuulostaa hienommalta ja vakuuttavammalta kuin korjaamo. Ihmiset ovat kaiken kiiltävän ja komealta tuntuvan perään. Ei kai siinä sen kummempaa riistämistä ole. Terveisin Part-time Internet Content Publishing Manager |
||||
|
|
29.09.2022 09:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| En saata ymmärtää joka paikkaan tunkevaa anglisismia! Kyseessä on kuitenkin suurpääoman harrastama pakottaminen "yhdenmukaisuuteen", jotta ihmisiä olisi helpompi riistää ja "vapauttaa" heidät rahoistaan! Fleetcare (mänttäläisittäin: letkare) = laivasto-hoito. |
||||
|
Kuvasarja: Entinen Naaraharju Oy:n raide Naarajärvellä |
29.09.2022 09:43 | Jari Ahokas | ||
| Ihmettelinkin kesällä mikä teollisuusraide on kyseessä ja olin jo aikeissa harkita kuvauskeikkaa ko. paikalle. Mutta asia onkin nyt kunnossa :) | ||||
|
28.09.2022 22:09 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta sitten. | ||||
|
|
28.09.2022 20:49 | Perttu Karttunen | ||
| Liikkuu varmaan koska Yarallekin kulkee edelleen vaunuja Niiralasta ihan säännöllisesti. | ||||
|
|
28.09.2022 20:25 | Asmo Rasinen | ||
| Eikös ne ole menossa huoltoon? | ||||
|
|
28.09.2022 20:19 | Oula Ahlholm | ||
| Mitäköhän näille Valakoille tehdään? | ||||
|
28.09.2022 18:56 | Antti Grönroos | ||
| Mahdollisesti "naturel". Juu, on tainnut mennä. Kärsinyt rakennus. | ||||
|
|
28.09.2022 18:54 | Timo Salo | ||
| Venäläiset ei luota venäläiseen kaasuun lämmityksessä, vaan pistävät klapit kuivumaan ja varastoon talven varalle... Ulkorakennuksen VKP on jo tainnut mennä? (mahtavaa arkkitehtuuria kuvassa. Naturel?) | ||||
|
|
28.09.2022 18:51 | Lari Åhman | ||
| Tänään on kulkutietojen perusteella Varkauden V144 eli Akonniemen vaihde varautunut ja vapautunut klo 13 - 14 välillä, joten tästä voinee tehdä johtopäätöksiä. Tämä on siis tapahtunut junan HDM 723 jälkeen. | ||||
|
28.09.2022 18:43 | Timo Salo | ||
| Upea kuvahan tuo on, mutta symmetriafriikkiä hiukan häiritsee tuo "kalansilmä"-suoruus. Jotenkin luonnoton. Ihan kuin veturikin olisi korkkiruuvilla... | ||||