Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2024 11:40 | Markku Naskali | ||
| Kun 50-60- luvuilla kuljin kouluun päivittäin, minulla oli sellainen muovikuori jonka toisessa taskussa oli henkilötodistus ja toisessa kuukausittain ostettava matkalippu. Sitä varten piti hakea aina koulun rehtorilta lupalappu joka kuukausi. Voimassaoloehtojen vuoksi usein joulun jälkeen ei lippu ollut voimassa ennen kuin sai sen reksinleima. Onneksi konnarit olivat silloin vielä ihmisiä... | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
16.01.2024 11:20 | Timo Salo | ||
| Tuon luokan kunnostus on todella mielekäs harraste ja siitä saa nuoremmatkin aloittelijat (selän takana seuraajat) hyvää oppia kenties myös ammattiin! Toivottavasti veturitalleilla vaan on edes jotenkin lämmintä... | ||||
|
|
16.01.2024 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen akaan opiskelijalippuja sai ostaa vain 2. luokkaan ja niiden ostamista rajoitti että sai ostaa vain opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välille ja menolippu oikeutti "ilmaiseen paluumatkaan". Kesäaikana ei myöskään saanut alennusta. Aina lukukauden alussa ensimmäistä matkaa varten piti hakea oppilaitoksen kansliasta todistus joka niitattiin lippuun kiinni kun sen osti. Muina kertoina riitti että opiskelijakortissa oli lukukausitarra. Joskus 1986-87 paikkeilla muutettiin sääntöjä että opiskelija sai ostaa 50% alennuksella millaisen tahansa lipun minne tahansa Suomea ja muistaakseni ympärivuotisesti. Muutokselle oli kovat paineet Matkahuollon ja Finnairin suunnalta joilla oli opiskelija-ystävällisempi hinnoittelu. |
||||
|
16.01.2024 10:08 | Simo Tuominen | ||
| Punavalopolttimot on molemmalla puolella. On toki pystytty käyttämään vasemman raiteen opastinta, vasemman ja oikean punavalolle on omat kytkimensä. | ||||
|
16.01.2024 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Tunnistus varmentui. Rakennus kuvan vasemmassa laidassa on nykyinen Hotelli Helka Pohj. Rautatienkadun ja Runeberginkadun kulmassa. Talo valmistui alunperin NNKY:n asuntolaksi 20-luvulla. Muut alueen rakennukset valmistuivat 40- ja 50-luvuilla ja täydennystä tuli vuoden 2000 jälkeen. |
||||
|
|
16.01.2024 09:22 | Kari Haapakangas | ||
| Kahdella vaihdolla. Hyrynsalmelle arvatenkin lätällä, mutta onko vaihto ollut Kajjjaanissa vai Kontiomäellä? | ||||
|
16.01.2024 08:37 | Jari Välimaa | ||
| "Tuleehan sieltä muutakin, kuten Susia, Kultasakaaleita, Hirvikärpäsiä, raivotautia yms. !!! ..... :-)" Noitako pitää sitten junilla tuoda ? |
||||
|
|
16.01.2024 07:20 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oli ykkösluokkaa sekä kakkosluokkaa..Tämän lipun tapauksessa 2.lk kansalainen;) | ||||
|
16.01.2024 06:47 | Lasse Reunanen | ||
| Roitsin moottorin varaosahuoltoa helpottaa mallien vähyys. Eri kokoiset moottorit perustuvat samoihin komponentteihin, sylinterimäärää lisäämällä on moottoria suurennettu. Samoista komponenteista syntyy 1-6 sylinterinen, onko velä V8:kin? Toisistaan eroavia osia ei montaa ole, kampi- ja nokka-akselit, kampikammio, ruiskutuspumpou, imu- ja pakoputkisto, jäähdytysilman ohjainpellit, siinäpä lienee tärkeimmät. Muokattu. Itseasiassa samoista komponenteista taisi syntyä jopa V10 ja V12 moottorit. |
||||
|
|
16.01.2024 06:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo mitä Rainer kirjoitti, näkyy myös konduktöörien leimoissakin. Alapuolella P71, yläpuolella P72. | ||||
|
|
16.01.2024 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo että miksi on niin monta leimaa selittyy sillä että opiskelijalippu oli meno-paluu vaikka siinä luki meno. Aika kallis lippu kuitenkin, siihen aikaan 113 mk oli iso raha. |
||||
|
|
16.01.2024 00:02 | Matias Immonen | ||
| Näihin deutzin koneisiin osien saatavuus on aika hyvä. Kaikkia kulusosia saa Hollantilaisesta delegro- kaupasta, joka tekee näitä uustuotantona. | ||||
|
|
15.01.2024 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siistin näköistä jälkeä - myös nuo jäähdytysrivat. Näyttävät meinaten olevan valimon jäljiltä. | ||||
|
|
15.01.2024 23:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleisessa puskinlyhdyssä näyttäisi olevan vasemman raiteen punavalopolttimo (vastaa Lätän Lko3y-opastetta) paikallaan. | ||||
|
15.01.2024 22:44 | Timo Haapanen | ||
| Toki vihreistä ei näin alku-/testausvaiheessa oteta kaikkea iloa irti, eikä niillä varmaankaan vielä kokeilla nousukykyä täydellä kuormalla esim. Jakokoskella tai Härmänmäessä, maallikkona luulisin. | ||||
|
|
15.01.2024 22:09 | Timo Haapanen | ||
| 2000 tonnia on näille (virallisesti?) ilmoitettu, mm. https://fi.wikipedia.org/wiki/Dr19 ja https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminta/vr-transpoint/dr19-veturi/. Tämä tarkoittaisi kai laskennallisesti esim. 25 Sps-vaunua à 80 tonnia tai 22 Snps-vaunua à 90 tonnia. Eräällä videolla oli lastina 27 täyttä Snps-vaunua ja silloin oli jo kaksi Stadleria nokalla. | ||||
|
15.01.2024 21:58 | Timo Haapanen | ||
| Taitaapa olla yksi harvoista ajossa olevista kiskobusseista tämä 4407. | ||||
|
15.01.2024 20:16 | Hannu Peltola | ||
| Ja Deeverit Elephant Walk -asennossa! | ||||
|
|
15.01.2024 19:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paljonko Dr19:lle on täydet tonnit? Veikkaisin 2000-3000 tonnia. | ||||
|
|
15.01.2024 19:01 | Erkki Nuutio | ||
| Olen tamperelaisena heikoilla jäillä, mutta silti totean, että Helsingin Kalevankadun länsipäässä ollut Valion vanha pääkonttori ja meijeri olivat osin ällistyttävän paljon kuvan rakennuksia muistuttavia. Myöhempää sillalla kulkevaa Lauttasaarenkadun osuutta (Lapinlahden sillalle vievä) ei 1930-luvun puolivälissä ollut. Kuvan vasemmassa laidassa etäällä olevaa korkeaa rakennusta en kylläkään osaa yhdistää.. Vaihdonkieltopylvään takana oleva rakennus kävisi 1:1 Valioksi - jopa katolla oleva erikoinen korkea pömpeli on missä se oli Valiollakin. Katon muodot ja rakennuksen muu muoto ja ikkunat ovat 1:1. Vierellä oleva matalampi rakennus on kerrosluvun ja katon yksityiskohtien kannalta 1:1, mutta rakennuksen poikkipäädyssä on ainakin myöhemmin ollut kaksi ikkunariviä, kuvassa vain yksi. Katso Kimmo Pälikkö: Helsonki - maalauksia (Tammi 1988, s.56-57) Jos maallikkoarvaukseni osuu, kulkisi etualalla Ruoholahdenkatu. Toisaalta en mitenkään pysty sijoittamaan maisemaa Viipuriin. Tervetulos teilaamaan! |
||||
|
15.01.2024 17:29 | Timo Haapanen | ||
| Nämäkin edelleen palveluksessa. | ||||
|
|
15.01.2024 17:20 | Timo Haapanen | ||
| Tänäkin päivänä kaikki kolme veteraania vielä käytössä. | ||||
|
15.01.2024 16:35 | Jouni Halinen | ||
| Mitenkä (kostea) hiekka pysyy "juoksevana" veturissa/säiliössä pakkaskeleillä?, Lämmitetyt säiliöt? | ||||
|
|
15.01.2024 15:01 | Jouni Hytönen | ||
| Metsäpalosavua? Vrt. kesä 2010, jolloin sitä oli havaittavissa Helsingissä saakka? | ||||
|
|
15.01.2024 14:12 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahdessa oli tuollainen lyhtyraideopastin saavuttaessa nykyiselle asemalle vanhan aseman / sataman suunnasta. | ||||
|
15.01.2024 13:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on tosiaan Climax-tyyppinen tukkiratojen veturi, kaksi muuta päätyyppiä Yhdysvalloissa olivat Heisler-tyyppi (Vorgissa ei taida olla kuin yksi kuva Heisleristä, tämän kuvan toinen veturi oikealta: https://vaunut.org/kuvat/?t=heisler ) ja Shay ( https://vaunut.org/kuvat/?t=shay ). Kaikissa on voimanvälitys kardaaniakseleilla vetopyörille, mutta sylinterien sijoitus poikkeaa: - Climaxissa on kuvan kaltaisesti yksi sylinteri kattilan molemmin puolin 45 asteen kulmassa - Heislerissa on sylinterit V-muodossa kattilan molemmin puolin (V2) - Shayssä on kolme sylinteriä pystyasennossa kattilan oikealla puolella |
||||
|
|
15.01.2024 13:51 | Hannu Peltola | ||
| Eikö tuo kuva vaihdonkielto-opastimesta ole myös Viipurista? Muistelisin nähneeni saman kuvan jossakin. Kerää Panu nämä hienot vanhat opastinkuvat omaksi kuvasarjakseen, niin löytyisivät helpommin jatkossa! |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
15.01.2024 12:04 | Tommi K Hakala | ||
| Hieno juttu, jos tämä ainokainen säästynyt yksilö saadaan toimintakuntoiseksi :) | ||||
|
|
15.01.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan vaihdonkielto-opastimesta otettu kuva Viipurista (juuri siitä ryss- eikun "sankarillisen neuvostoliittolaisen puna-armeijan fasistianastajilta vapauttamasta ikivanhasta venäläisestä" kaupungista)...? | ||||
|
15.01.2024 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen laskumäen yli menneistä raiteista oli "talvilaskumäki" ja toinen "kesälaskumäki". Liukulaakerivaunuja "laiskotti" talvella aika tavalla... | ||||
|
15.01.2024 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunupuolellakin numeroita on käytetty samalla tavoin. Nopeasti nousee mieleen A-wallaswaunusarja, jossa numeroa 1 oli kantanut kolme vaunua. Uusimmat vuosilta 1970 ja 1992. | ||||
|
|
15.01.2024 11:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Sv1 oli 3201. | ||||
|
|
15.01.2024 10:41 | Timo Salo | ||
| Ameriikan herkkua sattumana! Aika erikoinen... | ||||
|
15.01.2024 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että Stefanin kommentiin vastauksena oli, että näin säästyttiin kytkinadapterin siirrosta Sm3 junan toiseen päähän. (Eli käytännössä ihan sama, miksi metrojunien hinaus kiersi Tampereen ja Jyväskylän kautta) | ||||
|
|
15.01.2024 10:16 | Asmo Rasinen | ||
| Sittemmin sana juna siirrettiin Tampereelle ja sieltä edelleen ilmalaan. Eli ”osissa” meni ilmalaan huoltoon. | ||||
|
|
15.01.2024 10:14 | Timo Salo | ||
| Tuleehan sieltä muutakin, kuten Susia, Kultasakaaleita, Hirvikärpäsiä, raivotautia yms. !!! ..... :-) | ||||
|
15.01.2024 09:12 | Timo Haapanen | ||
| Dv11-veturia koskevien kommenttien perusteella tulkitsen, että oli vähän vaarallinen laite, joka ei aina tarvinnut kuskiakaan :D | ||||
|
|
15.01.2024 08:10 | Jari Välimaa | ||
| Venäjältä tulee ns. ruskeaa ammoniakkia, jonka käyttö on päättymässä. Suomessa ollaan siirtymässä vihreään ammoniakkiin jota pystytään valmistamaan itse sähköllä. Ja nyt myös Loviisan ydinmateriaali alkaa tulla lännestä joten Venäjältä ei taida tulla muita kuin "pakolaisia" |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 23:41 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1804:llä suoritettiin 8 koeajoa 15.4.-8.5.1958 välisenä aikana. Vastaanottotarkastuksia tehtiin kaksi, lopullinen tarkastus 16.5.1958, missä listattiin vielä 9 lisätyötä, joista osa sovittiin tehtävän veturin käydessä kaksinajolaitteiden asennuksessa. - moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 25 - vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 1 - suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1102 Vastaanottopöytäkirja käsittää 19 sivua liitteineen: osaluettelo (numeroineen jos on numeroitu), mukana seuraavat työkalut, käytetyt öljyt. Sama koskee tietysti kaikkia muitakin yksilöitä. Sen päälle tulee kaksinajolaitteiden vastaanottopaperit liitteineen. |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| "Kumarran ja hattuani kohotan" "Toijalan aikaansaaville pojille" projektinne parissa. Toivottavasti näen, uskon näkeväni vielä Vr11:sta museoliikenteessä. Paljon tulee olemaan "pojilla" vielä ongelmia ratkaistavina edessä.... | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1818 uran alku: 1955.11.25/1955.12.05 Hankintasopimus Hat 2373/7110 1959.01.29 vastaanottokoeajo 1959.04.29 luovutustarkastus (kenttäpuhelin johtotankoineen puuttuu, Valmet asentaa veloituksetta) 1959.05.13 vastaanottopöytäkirja allekirjoitettu - moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 305012 - vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 16 - suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1116 1958.03.04 Lisähankintasopimus N:o 412/2760 (kaksinajolaitteet) 1959.04.29 vastaanottokoeajo yhdessä Vr11 1819 kanssa Tampere-Haapamäki, 107 akselia, 1295 tonnia ja Haapamäki-Tampere 84 akselia, 828 tonnia. 1959.04.29 luovutustarkastus 1959.05.13 kaksinajolaitteet vastaanotettu |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 21:39 | Samuli Rinne | ||
| Hieno projekti! | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 21:30 | Petri Nummijoki | ||
| Tehtiinköhän veturilla 1804 laajemmat koeajot, mitä 1805:lla? Kovin laajalta ja monipuoliselta kokeilu ei vaikuta, jos tuossa oli kaikki, kun kysymyksessä oli sentään aivan uuden tyyppinen veturisarja VR:llä. | ||||
|
14.01.2024 20:46 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Todella kova. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 19:50 | Simo Tuominen | ||
| Kiitos Eljas tiedoista, löytyisikö Vr11 1818 minkäänlaista historiatietoja. Kun nyt käytännössä Vr11 1805 ei ole enään olemassa. En tiedä, olisikohan missään enään olemassa kirjoja Vr11 1818 veturiin. Mitään papereita ei ilmeisesti tullut Toijalaan, kun veturi siirrettiin Kuopiosta museokunnostuksen jälkeen. 1805 alkuperäinen ohje- ja korjaushistoria onkin tallessa. 1818 on tainnut olla Pieksamäen kirjoilla loppuaikansa. |
||||
|
14.01.2024 17:49 | Leevi Heino | ||
| Kyllähän se minä olin. Oli kyllä hauska sattuma. Ja tämä junien kohtaaminenkin. | ||||
|
|
14.01.2024 16:25 | Panu Breilin | ||
| Tämän malliset Simns-vaunut (kuten myös konepajalla oleva Habins-vaunu) taitavat olla lähinnä koevaunuja, joita ei ehkä erilaisuutensa vuoksi haluta liikenteeseen? Tiedä sitten mikä suunnitelma Yaralla on tuon ammoniakkiliikenteen suhteen. Toistaiseksi ammoniakki tulee Venäjältä, mutta kuinka kauan? |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 16:01 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1805 uran alku: 1955.11.25 Hankintasopimus Hat 2354/7114 1958.04.25 koeajo Tampere-Toijala-Tampere, 300 t tavarajuna 1958.05.02 koeajo Tampere-Riihimäki-Tampere, 600 t meno, 700 t paluu. Matkoilla mitattiin veturin vetovoima eri nopeuksilla. 1958.05.06 Kokeilu vaihtotöissä Tampereen matkustajaratapihalla 1958.05.09 koeajo Tampere-Haapamäki-Tampere, korma 700 t. Matkoilla mitattiin veturin vetovoima eri nopeuksilla. 1958.05.16-17 luovutustarkastus 1958.05.17 vastaanotettu VR:lle |
||||
|
|
14.01.2024 15:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Miks näitä (tätä ja noita ammoniakkivaunuja) makuutetaan konepajalla eikä oteta käyttöön? | ||||
|
14.01.2024 14:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Harvemmin on sellaista keliä, että voisi surutta kiskaista täydet sähköjarrutehot. | ||||
|
|
14.01.2024 12:22 | Timo Salo | ||
| Pahus, tuota en tullut edes ajatelleeksi... Vetureissa kun ei ole mahdollisuuksia "nastapyöriin". Tuollaisissa "tehonsiirroissa" kitkan pitää olla hyvä! | ||||