Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.09.2022 12:06 | Eemil Liukkonen | ||
| Kerrassaan mahtavaa! Hieno! | ||||
|
19.09.2022 11:50 | Juhana Nordlund | ||
| Katsoisin, että tuossa näky Fabianinkatu. Siitä on mennyt raitiolinja 1900-luvun aivan alussa verkoston ollessa yksiraiteista. Tuossa kohtaa Fabianinkadun raitio-osuus oli sangen lyhyt. Lyhyt se oli toisessakin kohdassa Kasarmitorin kulmilla. Kaartinkaupungin kohta oli tästä kokonaan erillinen pätkä osana toista linjausta. Seuraavan linkin useassa kartassa näkyy tämäkin kohta, jonkin verran ehkä huomaamattomana monen muun asian katveeseen jäävänä: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjastohistoriikki/yksiraiteiset-sahkoraitiotielinjat-1900-1909/ | ||||
|
19.09.2022 10:39 | Petri Nummijoki | ||
| Onkohan vielä mahdollista selvittää Nohabin lokakuun 1959 ajomäärä, kun oli veturin ennätys Suomessa? Edellä mainittu 29254 km löytyy kirjasta Eilispäivän liikennettä mutta taulukossa https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1958.12-1960.01%20KDs1%20%28Nohab%29%20kilometrit.rtf ilmoitetaan korkeampi lukema eli 30414 km? Jos Nohabilla ei lokakuussa 1959 ajettu P1/2 Helsinki-Kouvola niin sitten maksimikerto vakijunilla lienee, että kahdessa vuorokaudessa ajettaisiin kolme edestakaista reissua Tampere-Helsinki ja kaksi reissua Tampere-Seinäjoki. Näistä tulisi 6 * 187 km + 4 * 232 km = 2050 km kahdessa vuorokaudessa eli keskimäärin 1025 km vuorokaudessa. Jos Nohabilla oli lokakuussa 1959 kaksi huoltopäivää ja kaksi korjauspäivää (jälkimmäiset varmaankin 27.10.1959 sattuneen tasoristeysonnettomuuden vuoksi) niin 27 liikennepäivää keskimääräisellä 1025 km:n vuorokausiajolla tuottaisi vasta 27675 km. Ilmeisesti siis huolto- ja korjauspäivinäkin veturi oli osan aikaa vuorokaudesta ajossa mutta olisiko yli 30000 km:n lukema silti jo epäilyttävän korkea? Voisiko esim. olla, että 30414 km ei tarkoittaisi tässä kalenterikuukautta vaan olisi 31 liikennöintipäivän summa? Nohabilla ja Hr12-veturilla 2203 ajettiin kai lokakuussa testiajoa, jossa kilometrejä yritettiin saada mahdollisimman paljon niin Nohabilla olisi hyvitetty tasoristeysonnettomuuden jälkeinen korjaus 27-28.10.1959 ja otettu marraskuun puolelta vastaava aika mukaan lokakuun lukemaan, että saataisiin vertailukelpoinen tulos? |
||||
|
|
19.09.2022 09:47 | Jouni Halinen | ||
| 1932 ratikkakartta ei kerro tästä linjasta mitään. https://vaunut.org/kuva/93280?paik=Helsinki&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta Mutta kyllä, Fabianinkadullakin on kulkenut ratikka. Tässä näkyy sama talo kuin kortissa tänä päivänä, luonnonkivisokkeli ja ikkunajako. Taloa on kylläkin korotettu 1 kerroksella https://goo.gl/maps/8bVaan1Md9jDabXSA Vuorikadulta löytyy sopivan vanha talo (Hotelli Arturin vieressä), missä taiteilija on ylimmässä kerroksessa istuen näkymän ikuistanut. https://www.google.fi/maps/@60.173556,24.9456505,210a,35y,142.1h,44.94t/data=!3m1!1e3 |
||||
|
19.09.2022 09:46 | Jarno Piltti | ||
| Erään kuvatekstin mukaan siis "Kampiasetinlaite väliltä Helsinki - Pasila vuosisadan alusta. Tämä on rautateidemme ensimmäisiä turvalaitteita. Valokuva Rautatiemuseon kokoelmista". | ||||
|
19.09.2022 09:40 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Heikki, laitan tunnisteisiin! | ||||
|
|
19.09.2022 09:31 | Jyrki Längman | ||
| Kaisaniemeltä tämä vaikuttaa. | ||||
|
19.09.2022 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 m/1954 on entinen satapaikkainen Ei 22256 vuodelta 1947. | ||||
|
19.09.2022 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Junahan on tulossa Nokialta, eikä siellä ole veturin kääntömahdollisuutta eli kääntölavaa tai kolmioraidetta. Eli jompaan kumpaan suuntaan on aina ajettava tenderi edellä. | ||||
|
19.09.2022 07:00 | Timo Järvi | ||
| Joo,harmi ettei päässyt paikalle tai ajolle,kun piti olla samaan aikaan toisaalla.Ihan mukavan mittaisella museojunalla ovat olleet liikkeellä. Parempi näin, sillä on ainakin riittävästi matkustajapaikkoja. | ||||
|
|
19.09.2022 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassahan vihreät olivat kohkanneet museohöyryvetureiden melusta ja savusta sekä vaatineet kieltämistä!!! | ||||
|
|
19.09.2022 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| En aluksi saanut hoksituksi, että millä kadulla Kummer kiiruhtaa? Virranottotangosta (trolleyvirroitin) päätellen sen kulkusuunta on oikealle. Suunnasta antaisi osviittaa sekin, että Uspenskiin on matkaa, linnuntietäkin. Linja on yksiraiteinen. Pähkäiltyäni Timo Herrasen "Hevosomnibusseista metroon"-kirjaa, tulin siihen tulokseen, että vaunu ei suinkaan ole Mariankadulla, sillä kuvaussuunta ei täsmää. Historiankirjojen ikuinen vitsaus on piirrettyjen karttojen "vähän sinne päin" - tarkkuus! Perrrgrrrwauu! Katu ei voi olla Unskin eteläpääkään, sillä se menee Suurkirkon vierestä. Unskilla (Unioninkadulla) olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotornikin näkyy siten, että ei raide nyt siitä vierestä ainakaan mene... Onko kuvassa Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun risteys, kun raide näyttää hieman kaartavan oikean alanurkan rakennuksen kohdalla? Auringon suunnasta päätelleen kuva on otettu alkuillasta. Sähköraitiotieliikenne alkoi, kun Urho Kekkonen oli yhden (1) päivän ikäinen "sinappitehdas". "Marraskuussa valmistui Ylioppilastalolta Rautatientorin poikki Unioninkadulle ulottuva linja, joka yhdistettiin Sörnäisistä tulevaan linjaan." (Herranen). "Vuonna 1907, jolloin liikennettä viimeisen kerran hoidettiin pelkästään yksiraiteisilla linjoilla,..." (Herranen) Kaksoisraidetyöt lienevät olleet valmiina 1913, olemassa olevilla linjoilla. |
||||
|
|
19.09.2022 00:48 | John Lindroth | ||
| Komea vaikuttava Jumbokuva! | ||||
|
|
19.09.2022 00:46 | John Lindroth | ||
| Upea Jumbokuva syksyisessä maisemassa! | ||||
|
19.09.2022 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb-sarjan numerointi tosiaan oli alkuun 40'000-sarjassa, mutta se varsin pian muutettiin 50'000-sarjaksi. VR 1937 II-osan mukaan Gb:n numerointi alkoi 50'231:stä. Kuvan vaunussa näyttäisi olevan puiset pystytolpat. Ovessa on läpimenevän jarrujohdon merkki. Vasemmalla erottuu jarrutönkkä, vaunussa lienee vipujarru? |
||||
|
|
19.09.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näköjään ollut "tumppijuna"? | ||||
|
19.09.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan ajoittamista helpottanee: Kuva ei ole otettu kesähelteellä (vaatetus!). Dm4:ssä visslantorvet ovat "räntäsadeystävällisesti" asennettuja. -> kuva on melkoisen varhain kuvattu! Puskimien vähäinen nuhruisuus. Listasysteemi sivuikkunoiden yläpuolella, niin moottorivaunussa kuin kiitorungossakin. Keulan maalaustyyli. Zoomaamalla taemman vetotelin kardaani on havaittavissa. Luokkamerkinnät vetovaunussa. Missä vetovaunun katolla oleva jäähdytin "savunnostolevyineen" on? Tuulilasit on jo muutettu kaarevista suoriksi. "Alettiin muuttaa suoriksi jo vuonna 1954" (Kiitojunakirjan mukaan.) Juna on etupää Haapamäelle päin. Se selvästikin on MK 92 (Sl-Jy-Hpk-Hki, kulussa ma, ke, pe, su). Lähtöaika Jykylästä klo 12.35. Dm4 1611 vastaanotettiin VR:lle toukokuun lopulla 1954 (Kiitojunakirjan mukaan). Asemalaiturilla on nähtävissä myös herra Moottoripyöräilijä nahkakypärineen kädet selän takana seisoskelemassa. [(On vissiin lähtenyt sunnuntaiajelulle uudella 500-kuutoisella Norton Dominator De Luxellaan, vai onko koneenaan AWO 425, valm. VEB Fahrzeug- und Gerätewerk Simson, Suhlissa, DDR:ssä?) Autokäsikirjassa 3.2 vuodelta 1954 on tiedot yli 60 moottoripyörästä!] Sunnuntaipäivästä kertonee väenpaljous. Herra Moottoripyöräilijäkin oli arkipäivänä tienaamassa Rautpohjan valimossa...? |
||||
|
18.09.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno, oikein meni. Myöhemmän paikkalukukaaviopiirroksen mukaan kuva tosiaan vastaa Di/Ci - vaunua, numerosarjassa 2301 - 2319. Paikka nro 54 on eteisestä päin tultaessa heti keskikäytävän vasemmalla puolella. Muille kiinnostuneille tiedoksi: tämän muotoisia ne CEi:n 1. luokan penkit ennen modernisointia olivat, tosin verhoiltuna tummanpunaisella plyyshillä. Tosin vuoden 1938 DEi/CEi-sarjassa (numerosta 2608 alkaen) matkatavarahyllyköt olivat uudenaikaisempaa mallia. Vanhemman hyllymallin konsolit olivat valettuja. Kuvastakin se on nähtävissä. |
||||
|
|
18.09.2022 23:31 | Heikki Jalonen | ||
| Paikka on Helsinki, Katajanokka. Taustalla näkyy Tulli- ja Pakkahuoneen pääoven fasadin kello ja yksi nurkkatorni. | ||||
|
|
18.09.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo virkasedän lakin päällinen ollenkaan punainen? Rautatiemuseon vuosikirjassa 1982 - 1983 on artikkeli virkapukukausista. Sen mukaan kuvan sedän virkalakki on kaudelta 1879 - 1919. Itsenäistymisen jälkeen ei venäläiskuosista virkapukua katsottu suopein silmin: 1919 tuli käyttöön niin sanottu jääkäriunivormun muunnos, joka oli vihreänharmaata villakangasta hautovine pystykauluksineen. Sitä moitittiin turhan sotilaalliseksi, edellistäkin kuosia oli arvosteltu samasta asiasta. Junanlähettäjän lakin punainen päällinen tuli käyttöön tällä pukukaudella, siis vuonna 1919. |
||||
|
|
18.09.2022 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuna postivaunun numero näyttäisi olevan 9826. Komeaa! Jumbo Tampereella - nääs! |
||||
|
|
18.09.2022 22:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Saikos ne tämän käännettyä "oikeinpäin", vai pitikö mennä peruuttamalla seuraavaan paikkaan? | ||||
|
18.09.2022 22:36 | Jimi Lappalainen | ||
| 290-kiloisilla pölkyillä täyteen (160 kpl) lastattu BOppy painaa 73,4 t. | ||||
|
18.09.2022 22:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti toinen veturi "hinauksessa" - virroitin alhaalla ja johtoveturin virroittimen asettelu... | ||||
|
18.09.2022 22:30 | Jorma Toivonen | ||
| Hetkinen... ei taida olla "vanhan ajan" normaalit punaiset peitelevyt puskinlyhdyissä? | ||||
|
|
18.09.2022 22:25 | Vesa Höijer | ||
| Onneksi nuo saastuttavat junat ovat nykyään vain museoliikenteessä. | ||||
|
|
18.09.2022 22:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! :) | ||||
|
|
18.09.2022 22:01 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin kuvan olevan Pasilan asetinlaitteesta, mikä oli rantaradan erkaneviskohdassa. Onhan se tietenkin voinut olla itse vanhassa Pasilan asemarakennuksessa, kuvan henkilöllä on kait junanlähettäjän hattu. Jos kuvasta näkisi paremmin mitä graafisessa näytetään. Toisaalta Pasilan eteläpään asetinlaiterakennus on edelleen paikalla. Siinä oli kankiasetinlaite. | ||||
|
18.09.2022 21:57 | Kari Ranta-Ojala | ||
| ahaa onko myös betonipölkytettyä tiedätkö minkä painoiset kiskot on radalla? | ||||
|
18.09.2022 21:46 | Petri Nummijoki | ||
| Jo 1961 oli teräsvaunuja junassa P11/12 Helsinki-Imatra ja P63/64 Helsinki-Haaparanta/Tornio ja näistä ensin mainittu koko matkan höyryvedolla ja jälkimmäinen höyryvedolla Seinäjoen (1962 lähtien Ylivieskan ja 1963 Oulun) pohjoispuolella. Höyryvetureiden käyttö pikajunissa Oulun pohjoispuolella päättyi 1966 mutta sen jälkeen esim. Savon radan postijunassa oli jo teräsvaunu https://www.vaunut.org/kuva/63109 ja se säilyi eräin poikkeuksin höyryvedolla kesään 1971 asti. Ei siis liene 1961 lähtien yhtäkään höyryvetoisen matkustajaliikenteen vuotta, ettei jossain höyryjunassa olisi ollut säännöllisesti teräsvaunu. (1972-1973 ei höyryvetureita matkustajaliikenteessä ainakaan tietääkseni käytetty). | ||||
|
|
18.09.2022 21:33 | Jarno Piltti | ||
| Mahottoman komea kuva. Menneisyyden voima peittää nykyajan lankahärpäkkeet! | ||||
|
|
18.09.2022 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuonna 1974 energiakriisin aikana vedettiin Seinäjoki-Vaasa junia Hr1:lla ja niissä junissa kulki teräsvaunuja. | ||||
|
|
18.09.2022 19:30 | Petri Nummijoki | ||
| Teräsvaunuja ehdittiin käyttää useissakin höyryvetoisissa matkustajajunissa. Tosin Tv1-vetureiden perässä ilmeisesti vain SNTL:n vaunuja välillä Vainikkala-Raippo, jos ainoastaan vakituinen käyttö huomioidaan. Ja Tampereella taitavat vakituiset höyryveturin ja teräsvaunun yhdistelmät rajoittua Riihimäki-Tampere-postijuniin https://www.vaunut.org/kuva/102762. Jälkimmäinen sillä perusteella, että ensimmäiset siniset vaunut tulivat 1961 ja Tampereelta ei Turun suuntaa lukuun ottamatta vedetty vakituisia pikajunia höyryvetureilla paljoa sen pidemmälle muutenkaan. Tampereelta Helsingin ja Haapamäen suuntiin päättyi päivittäinen höyrypikajunaliikenne nykytiedoilla joulukuun puolivälissä 1961 ja Porin radan osalta ajoittunee suunnilleen siihen, kun Jämsänkosken makuuvaunu lopetti kulkunsa helmikuun lopussa 1962 eikä Jämsän radalle tarvittu enää Dm4-vaunuja. | ||||
|
18.09.2022 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Eljas, kiitän ja kumarran. | ||||
|
18.09.2022 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoista tunnistaa ainakin Kaisaniemen suuntaan menevistä toisen alhaalta päin olevan Mersu 170. Ratikan kohdalla, samalla kaistalla näyttää olevan piikkinokka-Skoda. Skodan maskin muoto voi viedä ajatukset Emmaan (DDR - BMW elikkä EMW), mutta sen tuulilasi ei täsmää. Kuvan vas. alareunan auto on aika vaikea rasti minulle. Ryhdynpä hupailemaan: Volvo PV 836, eli "Droskbilen" (= eli vossikka-auto). Se ei nyt ainakaan Ryppypeppu - Renault ole, tuulilasin koko hämää, mutta maski ei. |
||||
|
18.09.2022 18:34 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kyllä nää deeveritkin seilaa..ei ole ennää aluetta, minkä sisällä toimisivat. Alue on koko Suomi. Toki aikaa kulunut, mutta 2020 tämän kuvasin Lapin pääkaupungissa. | ||||
|
|
18.09.2022 18:32 | Reijo Salminen | ||
| Eli kun tilanne päällä niin tuo vanha muistisääntö että Helsingin suunta ja kölninvesi edelleen toiminnee? Kyllä ne varmaan keskuksesta osaa ohjata oikeaan numeroon. Puhelun hinnalla ei liene myrkytystapauksessa väliä. | ||||
|
|
18.09.2022 18:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
| ..jotenkin epäuskottavan näköinen kuva;) Höyryn perässä, heti teräsvaunu..) Mutta todellisuutta! | ||||
|
|
18.09.2022 17:30 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole Forney. Forney-tankissa sekä vesi- että polttoainetila ovat takatelin päällä. Lisäksi ainakin perinteisessä Forneyssä taaempi vetopyöräpari oli laipaton (mutta tästä jälimmäisestä periaatteesta on kyllä lipsuttu). Kuvan veturissa molemmissa vetopyöräpareissa on laipat ja ennen kaikkea vesitila on ainakin pääasiassa sivutankeissa. | ||||
|
|
18.09.2022 17:22 | Kurt Ristniemi | ||
| 09 4711 on HUSin HYKSin sairaaloiden keskuksen numero. Myrkytystietokeskuksen maksuton numero on 0800 147 111. Lokakuuhun 2018 asti se oli 09 471 977. |
||||
|
18.09.2022 16:57 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, hieno höyrykuva! Ihmishahmot sillalla antaa omaa aavemaista perspektiiviään. | ||||
|
18.09.2022 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuttuu vain se pallomainen vesitorni | ||||
|
18.09.2022 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raunistulan sillasta on maininta VR 1937 - kirjan osassa II sivulla 260, viitaten kuviin 168 ja 171. Silta rakennettiin Tku ratapihan itäpäähän vuosina 1930 - 31, siltaosan pituus oli 132 m. Muistaakseni ei ole pitkää aikaa kulunut siitä, kun se purettiin ja korvattiin uudella. Turun opaskartta kyllä sanoo "Aninkaistensilta". Sen kautta Aninkaistenkadulta pääsee Tampereen valtatielle ja myös Satakunnantielle. Kuvasta ei niin kovin helpolla hahmota sillan sijaintia, siksi edellä mainitut itsestäänselvyydet. |
||||
|
|
18.09.2022 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkee, kuinka kattila hohkaa lämpöä! Kiva kuva! | ||||
|
18.09.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vau, mikä arkkitehtuuri! Ilmeisesti Art Nouveau eli tutummin Jugend oli enemmänkin mannermaan juttu. | ||||
|
18.09.2022 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja BBC:n klo 21.00 radiouutiset tuodaan tänne puolenpäivän bussilla kirjeitse Glasgowista? Uskoisin viihtyväni tällä paikkakunnalla, ei siinä mitään... |
||||
|
|
18.09.2022 14:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvan veturi tyyppiä Forney 4 C? Siis samaan tapaan kuin kotoinen F1:mme. | ||||
|
18.09.2022 14:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Täähän on selkeä. Tampereella on jo totuttu siihen ettei juna yleensä ole siinä sektorissa, missä laiturinäyttö kertoo sen olevan. | ||||
|
18.09.2022 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Semaforin tolppa näkyy kuvassa, ilmeisesti paikalla oli myös Signal Box veturin vasemmalla puolella. | ||||
|
18.09.2022 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli toteutus laiturikatoksessa! Junan ensimmäinen vaunu näyttää olevan Guards van. | ||||
|
18.09.2022 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitaten Hannun kertomaan kuvan höyryveturin valmistumisajankohdasta haluaisin mainita, että Dübs and Co suunnilleen noihin aikoihin valmisti VR:lle: Sarjaa A3, nrot 178 - 182 (5 kpl) vuonna 1893, ja nrot 222 - 227 (6 kpl) vuonna 1898. Sarjaa G4 (Sk1), nrot 186 - 190 (5 kpl) vuonna 1894 ja sarjaa G5 (Sk3), nrot 191 - 195 (5 kpl) myös vuonna 1894. A3 - veturisarja oli tuttua kauraa Dübsille, aiemmat sarjan veturit 11 - 20 ja 44 - 47 (yht. 14 kpl) olivat valmistuneet siellä 1869 ja 1871. Tiedot M. Alameren kirjasta "Eisenbahnen in Finnland" (Slezak 1979). |
||||