|
|
04.12.2006 10:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| Asemarakennukselta tosiaan vaikuttaa, ja kyseessä taitaa kattoratsastajasta sekä päädyn kaaresta päätellen olla kouluesimerkin Granholm. Kenties noin vuodelta 1900. Ilmeisesti alkuperäisellä pinnoitteella olevat katto sekä vielä säilynyt ratsastaja kielivät ajasta ennen 30-luvun funkis-yksinkertaistettuja remontteja. Rantaradan joku isompi asema? Esim kirkniemi https://vaunut.org/kuvasivu/15411 ei sovi kuvaan. | ||||
|
|
04.12.2006 10:30 | Markku Sakari Meriluoto | ||
| Ajanlasku vertailussani vaihtui 3.9. - Tulevat laituripolku-kunniahidastukset Kra:lla ja Ka:ssa palvelevat rautatiemaantiedon hallitsevaa torkkumatkustajaa määrittämään positionsa verhoja raottamatta, sillä viidenkympin höyläyksen nykyisestä kyllä huomaa. Sitten perstuntuma kertoo kiverän mutkavälin Mka-Ukä. Ratageometria rauhoittuu loppusuoran kymmeneksi minuutiksi, minkä jälkeen matkaaja tietää, että kohta Aika on Lahden, missä kerran junat ja olut olivat Sinisiä kuin Vesijärven pinta. | ||||
|
|
04.12.2006 10:10 | Jukka Voudinmäki | ||
| Lohja tai Kirkniemi? | ||||
|
|
04.12.2006 10:08 | Perttu Karttunen | ||
| Ettei olis joku paikallinen junahörhö joaka tykkää Kreosoottipöllin tuoksusta :D Joo, en tiedä kuinka terveellinen tuo mahtanee olla kun meilläkin Kaivosrautatiellä oli tiukat ohjeet noitten kierrätyspöllien käytöstä. | ||||
|
|
04.12.2006 10:05 | Tapio Muurinen | ||
| Paikkaa en tohdi sanoa muuta kuin, että jossain Etelä-Suomessa (ehkä Helsingin seutuvilla). Ja veikkaisin kaikesta muusta huolimatta, että sylinteri on tulossa jollekin suomalaiselle kartonkitehtaalle. Tuollainen sylinteri painaa useita kymmeniä tonneja. Sen siirtäminen laivasta vaunuun vaati erikoisvahvoja nostureita. Olisikohan Helsingissä ollut sellaista nosturia. 1960-luvulla tuotiin Amerikasta Inkeroisten Tampellan tehtaalle samanlainen sylinteri, Jenkki-sylinteri, joka painoi 90 t. Se siirrettiin Ose-vaunuun ruotsalaisen valtamertenkyntäjän omilla erikoisnostureilla. | ||||
|
|
04.12.2006 09:53 | Tapio Muurinen | ||
| Vahva muistikuva on, että huhtikuussa 1969, kun katselin yöpikajunan P72(?) lähtöä Kuopiosta (siinä Puistokadun/Karjalankadun sillalla) olisi ollut juuri 1014 vetäjänä. Jos asiakirjat sanovat toisin, niin sitten ei. | ||||
|
|
04.12.2006 09:05 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhaan kysymykseen tuore vastaus: 1966, 1990 ja 1991 ovat sellaisia yksilöitä, joita en ole aktiivipalveluksessa nähnyt. | ||||
|
|
04.12.2006 08:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kysymyksessä on kuitenkin Ukko-Pekka Hr1 1014 eikä Riston sarjatunnus Tr1 niinkuin tuossa yllä aamutuimaan kirjoitin. Onpahan näissä joskus oikeastikin menty sekaisin vaikka ne näin päivänvalolla näyttävätkin kovasti erilaiselta Pekka ja Risto, mutta niinkuin tässä näkyy Pekoista lähtee vain kaksi hiekotusputkea yhdistetystä höyry- & hiekkakuvusta, kun Ristoissa niitä on neljä. Ainahan ei välttämättä kuvista voi pyörästöä tai numeroa erottaa ja silloin asia saattaa muodostua tunnistuksen kannalta hankalaksi. Nmrk kokemusta on.. | ||||
|
|
04.12.2006 08:02 | [Tunnus poistettu] | ||
|
|
04.12.2006 00:49 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Saksankielisestä wikipediasta selvisi, että tämä Maschinenfabrik H Füllner on 1854 perustettu firma joka on yhdistetty vuonna 1920 ja ostettu kokonaan vuonna 1930 Linke-Hofmann-Werken toimesta. Ehkäpä vuosiluvut voisivat antaa hieman osviittaa tämän kuvan ajoittamisesta. | ||||
|
|
04.12.2006 00:35 | Reijo Salminen | ||
| Vahvasti taas veikkaisin että saksasta ollaan tulossa - tuollaisen sylinterin tekeminen on ollut aika haastava toimenpide, ja epäilenpä että Suomesta olisi tuohon aikaan löytynyt kilpailukykyistä konepajateollisuutta alalta Saksan vastaavaan nähden. | ||||
|
|
04.12.2006 00:27 | Reijo Salminen | ||
| Olisikohan tässä kyse suomalaisen graniitin kuljetuksesta johonkin Pietarin kohteeseen autonomian ajan lopulta? Vaikea uskoa että 1918 tapahtumille olisi hetimiten tuollaista möhkälettä alettu järsiä. | ||||
|
|
04.12.2006 00:05 | Petri Koskela | ||
| Lyhyen googlauksen jälkeen uskaltaisin arvailla että sylinteri on sittenkin menossa Saksaan, tuossa kaupungissa joka nykyisin on Puolassa ja nimeltään Cieplice oli muinoin, ennen sotaa, Füllnerin perustama paperitehdas. Aitosaksalainen taitaisi kirjoittaa zylinder. Loogista olisi kyllä että valmistaja mainostaisi itseään. | ||||
|
|
04.12.2006 00:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vuonna 91 IC:t 31 minuuttia, EP:t 32 minuuttia, pikajunat 33-34 minuuttia. Vuonna 2000 Kausalassa pysähtynyt P23 käytti aikaa 36 minuuttia, IC:t 32 minuuttia ja EP:t olivat jo kadonneet historian hämärään. | ||||
|
|
03.12.2006 23:48 | Pasi Kokkonen | ||
| Oljko mänössä Siiliin päen? Jos olj, niin mänj Kemiralta hakemaan tyhjiä vaanuja pallaatuksena ittäänpäen. Jootu uottelemmaa Juvankosken tulotolopalla sen aekoo, että päevystäjä ennätti asemalta tehtaalle ensinnä. Päevystäjä olj tuomassa happojunnoo asemalle. T4036:sen runkoo. | ||||
|
|
03.12.2006 23:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Taas löytyi Stetson menetelmälle käyttöä. Pasilan alaratapihalla vanhan aseman edessä ratapihan länsilaidalla. | ||||
|
|
03.12.2006 23:24 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Jos nyt ei mitään merkillistä satu, ensi lauantaina aion Haapamäellä toteuttaa aiempien kommenttieni (1.6.2005 16:11 ja 16:12) lausahdusta eli muutamia kuvia Vempuista on nähtävillä. | ||||
|
|
03.12.2006 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| Jätte fint! Katselin ilmakuvaa radaltasi http://f15.parsimony.net/forum25608/messages/709454.htm ruotsalaisella Postivaunu-foorumilla. Sivuraiteelle voi näemmä siirtyä kun kahvihammasta kolottaa :) | ||||
|
|
03.12.2006 19:53 | Juba Mäkinen | ||
| No nyt oli Kalle hävinnyt Imatralta, onkohan jo romutettu? Toivottavasti ei... | ||||
|
|
03.12.2006 17:25 | Markku Pohjolainen | ||
| Hinattavassa veturissa on vaihteito lukittu keskiasenton ja moottori käy vain pysyäkseen lämpimänä.Kukaan kuski ei aja neliajoa,koska erinäisiä letkuja pitäisi liittää ja välikaapeli.Kukaan ei viitti alkaa siihen hommaan. | ||||
|
|
03.12.2006 16:50 | Juhana Nordlund | ||
| Menee viisasteluksi, mutta tuskinpa yhdessäkään Sm1:ssä on enempää kuin yksi ohjaamo. Se toinen on ohjausvaunussa. ;) | ||||
|
|
03.12.2006 16:02 | Lari Nylund | ||
| Sepä se. 2Sr1 toki. | ||||
|
|
03.12.2006 15:57 | Otto Siren | ||
| Minulla se on näkynyt koko ajan. | ||||
|
|
03.12.2006 15:56 | Lari Nylund | ||
| Muistaakseni tässä Sm1 6031:ssä on ainoana moottorilla varustettu reittitunnuksen vaihtokoneisto molemmissa ohjaamoissa. | ||||
|
|
03.12.2006 15:37 | Anssi Manninen | ||
| 2658 | ||||
|
|
03.12.2006 14:20 | Lari Nylund | ||
| Minuutin lisääminen ajoaikoihin johtuu todennäköisesti täsmällisyyteen pyrkimisellä. Esimerkiksi laituripoluista johtuvat sn80-rajoitukset lisäävät ajoaikaa. Saa nähdä, että minkä verran vaikuttavat esim. rantaradalla Turun juniin Kauniainen-Kirkkonummi välillä. | ||||
|
|
03.12.2006 14:17 | Lari Nylund | ||
| Reittinäytöt (määräasema- ja kauttakulkutiedot) ovat vaunun keskellä, ei ovien vieressä. | ||||
|
|
03.12.2006 13:37 | Juho Haapala | ||
| Tuo on kyllä komea kone! | ||||
|
|
03.12.2006 13:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/27144 yhteydessä mietittiin asiaa isäukon kanssa, kun huomasin että kaikki koneet olivat käynnissä. tultiin siihen tulokseen että esittämäni asettelu saattaa toimia, mutta yhdestä veturista puuttuu valvonta. Kaikki koneet laitetaan käymään vaihteistonvoitelun takia. Mikälli luvattomasta neliajosta jää kiinni, kuulemma siitä saa varoituksen ja seuraavasta varoituksesta potkut. Periaatteessa tuo kahdeksan koneen nippu saattaa toimia mutta kuka uskaltaa kokeilla? En ole kuljettaja, isäukko on veturinkuljettaja. | ||||
|
|
03.12.2006 12:59 | Niila Heikkilä | ||
| Oli 3.3. 1940. Sergei istui Tupolev SB-2 pommikoneen tähystäjän paikalla kuunnellen kahden moottorin puuduttavaa interferenssiä. 5000 metrin korkeudessa oli pakkasta -50 astetta, eivätkä happipullo ja paksu turkishaalari yhtään helpottaneet liikkumista. Ilmaan oli noustu 105 muun koneen kanssa, kohteena eräs kaupunki kaukana suomen sisämaassa. Kartan mukaan alla oli Pälkäne, ja kohta ilmestyisi näkyviin kohteena oleva teollisuuskeskittymä, Tampere. Pian talviautereesta erottuikin kaksi suurta järveä, ja niiden välissä kapea kannas. Sergei valmistautui toimimaan, kun 46 koneen kärkilaivuen alkoi kaartaa pommitusasemiin. Osuma on varma, sinne vain keskelle kaupunkia, ratapihalle. Kohta katkeaisi junaliikenne. Sergei oli täysin keskittyneenä pommien pudottamiseen. Aivan yllättäen koneen eteen ja sivulle alkoi ilmestyä mustia hattaroita. Alaviistossa näkyi ainakin kahdessa kohdassa kirkkaita putkivalkeita. Kalevankankaan ja Sulkavuoren ilmatorjuntapatterit olivat avanneet tulen. Vasemmalla alaviistossa näkyi Härmälän kenttä, ja yksinäinen Fokker joka kiipesi kohti korkeuksia. Yhtäkkiä edessä pöllähti raskaan IT-kranaatin räjähdys ja kone heilahti rajusti. Sergei painoi laukaisinnastaa, ja kuusi kappaletta sadan kilon pommeja lähti kohti kaupunkia. Lentäjä kaartoi kohti etelää minkä siivekkeistä sai irti. Sergei seurasi pommien putoamista katseellaan, ja kohta näkyikin sarja välähdyksiä pommien räjähdellessä. Näsijärveen ilmestyi jono mustia avantoja. OHI ! -Vuonna 2006 rautatiekuvaaja ottaa kuvan siitä, millaisena Sergei toivoi näkevänsä VR:n öljyvaraston. Oli tullut kolmen kaivinkoneen laivue Hitacheja, ja kahdessa viikossa oli ryppyinen teräsbetoniseinä sileänä. | ||||
|
|
03.12.2006 12:58 | Ilkka Hovi | ||
| Ilmeisesti Kalkkuna on koelämmityksessä ja heti joutuu takaisin pajaan valtaventtiilin hiontaan. Tyhjönestoventtiilistä tulee aika paljon höyryä. Vr5:ssä oli tyhjönestoventtiili tulistinlaatikon päällä savutorven takana. | ||||
|
|
03.12.2006 12:54 | Ilkka Hovi | ||
| xxU tulee varmaan merkinnästä = usilenie voimastaminen, voimistuminen. Ilmeisesti käyttävät uudesta revisiosta tätä merkintää. Vertaa C ( S sarja ) ja Cy ( Su pienen kirjaimen pitäisi olla ylä indeksinä, vaan kun en osaa laittaa sitä sinne. Kuvitelkaa iso kirjain ja pieni yläindeksiin, kiitos ) | ||||
|
|
03.12.2006 12:20 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä on tosiaan ensimmäinen sarjasaneerattu ykkönen. Kuvassa näkyykin muissa yhteyksissä usein mainittu sadevesikouru katonrajassa. Mainittu kouru on leikattu irti melkein kaikista ykkösistä saneerauksen yhteydessä, poikkeuksina 6X06, tämä ja 6X33. | ||||
|
|
03.12.2006 10:53 | Tapio Muurinen | ||
| Silloin Wanhaan Hyvään Aikaan, jo 20 v. sitten, kaikki pikajunat ajovat välin 36 - 37 min. Kausalassakin ehdittiin pysähtyä 40 minuuttiin. - "On hektistä tämä nykyaika, heh.." | ||||
|
|
03.12.2006 10:31 | Markku Sakari Meriluoto | ||
| Wanhaan Hywään Juna-Aikaan kaikki nopeat junat (paitsi 84 ja 22) ajoivat Kv-Lh 32 min. Nyt melkein kaikki, myös S:t ajavat 33 min. Näin on Uusi Juna-Aika täällä meidän perällä, vaan mihin sen minuutin käyttäisi? | ||||
|
|
03.12.2006 05:38 | Tapio Keränen | ||
| Eikös Ämmänsaaressa ollut myös 20 metrin käsintyönnettävä kääntölava ilman tallia. Lappeenrannassa ei perinteisessä mielessä kääntölavan vierellä ole ollut tiilistä ympyrätallia uudella ratapihalla. | ||||
|
|
03.12.2006 01:15 | Christian Stén | ||
| Ei tarvitse kiskoja hiota. Pannan vaan jarrukengät eteen niin kyllä pinta tasaantuu. | ||||
|
|
02.12.2006 23:14 | Oskari Väisänen | ||
| Tämä olisi Suomessa erittäin kätevä järjestelmä! (=Miksei VR ole tilannut ohjausvaunuja?) Risteysasemilla esim. Kouvola ja Tampere. | ||||
|
|
02.12.2006 23:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Eli huonokuntoisempia, kuin tässä kuvassa menee... hyvä, että edes jollekin kelpaa romurauta ;) | ||||
|
|
02.12.2006 23:05 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Komea näky kuitenkin! | ||||
|
|
02.12.2006 23:00 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Ai miten tyypillinen kesänäkymä, jota ei enää näe. Matonpesupaikat ovat kuivalla maalla tätä nykyä. | ||||
|
|
02.12.2006 22:16 | Oskari Väisänen | ||
| Olen itsekin monesti havainnut juuri tuon S76:n saapuvan Lahteen etuajassa, ikinä en ole sitä Lahdessa nähnyt myöhässä. | ||||
|
|
02.12.2006 21:15 | Markku Pohjolainen | ||
| Mistä tiiät,ootko kokeillu vai vain pähkäilly? miksei saman tien ajeta kaheksan ajossa jos se niin yksinkertaista on. | ||||
|
|
02.12.2006 20:48 | Otto Siren | ||
| Näyttäisi olevan myöhässä... | ||||
|
|
02.12.2006 20:25 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kenties merkittävin eroavuus muihin pendoihin on, että tämä (ja myös juna nro. 2) on valmistettu Suomessa. | ||||
|
|
02.12.2006 20:20 | |||
| Eisenbahn Kurier 11/2006 kertoo Unkarin valtionrautateiden ( MÁV ) ostaneen Saksan rautateiltä ( DB ) 200 kpl ulkosalla joutilaina seisseitä lähiliikennevaunuja ruoste- ja graffitivaurioin höystettynä tarkoituksenaan remontin jälkeen ottaa vaunut käyttöön. Toiselle "romua", toiselle korjaus- ja käyttökelpoista materiaalia. | ||||
|
|
02.12.2006 20:13 | Tero Korkeakoski | ||
| Mistäpäin Poria hait tuon? | ||||
|
|
02.12.2006 19:40 | Johannes Erra | ||
| Moskvitsh leviää Suomen teille... rautateidemme itäistä eliittisarjaa sen sijaan on kohdannut vain kaksi lopullista leviämistä, nekin onnettomuuksien seurauksena. | ||||
|
|
02.12.2006 17:06 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Myöskään valmistajalaattoja ei vielä tässä vaiheessa siirretty porraskuiluihin pois näkyvistä. | ||||
|
|
02.12.2006 16:43 | Ville Saarelainen | ||
| Taannoisissa Resiinaralleissa ei niinkään kilpailtu radalla, vaan asemilla järjestettiin leikkimielisiä kilpailuja, esim. mikä joukkue kaivaa nopeiten ratapölkyn radasta irti tms. tehtäviä. Joukkueet lähtivät sitten resiinoilla siirtymätaipaleille paremmuusjärjestyksessä. | ||||
|
|
02.12.2006 16:37 | Heikki Itävuo | ||
| Tämä lienee sepeliaura Tsl 890? | ||||