|
|
10.11.2006 11:38 | Tauno Hermola | ||
| Pitäähän siihen se punamulta laittaa (ohjeen mukaan "kohtuulliseen värivahvuuteen asti"), ei ruisjauhoista, suolasta, alunasta ja vedestä mitään maalia tule! | ||||
|
|
10.11.2006 11:07 | Mika T. Polamo | ||
| ...rius = ruis. Nim. Ei kommenttia ilman tYpoa. | ||||
|
|
10.11.2006 11:05 | Mika T. Polamo | ||
| Veikkaisin, että ainakaan alunaa (puhtaana väritöntä) ei kannata vaihtaa muuksi värinvaihdon toivossa, vaan pikemminkin ruisjauhot. Aluna stabiloinee systeemiä ja estäen hometta ja lahoamista. Mitähän jos riusjauhot korvaisi ainakin osin maissilla tms. Kysy joltain, joka tietää kemiasta! (Consult chemist and see his reaction - chemist can give you solution) | ||||
|
|
10.11.2006 10:53 | Christian Stén | ||
| Anteeksi! Sorry! Excuse! Pardon! Förlåt! Linkki unohtui http://www.jarnvag.net/Banguide/Goteborg-Kalmar.asp :0 | ||||
|
|
10.11.2006 10:51 | Christian Stén | ||
| Tässä linkki niille jotka haluavat syveentyä Kust till Kust banan historiaan. Tekstitys ainoastaan ruotsiksi. Kuvia saa katsella ilmaisleksi. [;-] | ||||
|
|
10.11.2006 10:40 | Christian Stén | ||
| No niin on. Entisaikaan 1990 luvulla kun käsite "Kust till Kust" (rannalta rantaan Göteborg - Kalmar) perustettiin lyhennetty versio tuosta X2'a, jonka littera oli X2-2 Se oli välimuoto keskipitkillä matkoilla siis "regionaltrafik" http://www.jarnvag.net/Bild/Banguide/103122-X2Vaxjo.jpg Siis -2 tarkoitti että X2 juna oli lyhennetty kahdella vaunulla. Nykyään linjalla käytetään IC3 peruuspohjalla rakennettu versiota X32 säköistettynä. http://www.tellerup.se/jarnvag/bild/DC339.jpg |
||||
|
|
10.11.2006 10:14 | Marko Nyby | ||
| Näin maallikkona mietityttää, miksi punamultaa ei enää juuri näe ainakaan kaupungeissa. Kieltääkö julkisivulautakunta, eikö maali kestä vai eikö sävy ole trendikäs? | ||||
|
|
10.11.2006 10:12 | Marko Nyby | ||
| Kiitos! Kun on kerran tietomiehiä paikalla, kysytään vielä pari: saadaanko keltamultaa ainoastaan vaihtamalla aluna johonkin muuhun ainesosaan ja kauanko punamultamaalin voisi kuvitella kestävän? | ||||
|
|
10.11.2006 10:09 | Juhana Konttinen | ||
| Kyllähän se mieltä lämmittää aina kun tämmöisiä bonuksia saa nähdä. Ja tämä siirto oli todellakin järkevää tällä junalla KooPeen mainitsemista syistä. Noina päivinä oli mahdollista nähdä runsaasti kaluston siirtoja, kuten esim: https://vaunut.org/kuvasivu/29113. Luotettavan lähteen mukaan suunnitelmissa olisi ollut myös vaunuston siirto Kuopioon Dr16-veturilla! Joko siirto tehtiin yön pimeydessä tai sitten käytettiin tylsästi deeveriä, sillä kellään ei ole tästä havaintoja. | ||||
|
|
10.11.2006 10:04 | Juhana Konttinen | ||
| Keljonlahtea ja Jyväskylää lähinnä haikailin. Kuvien ei toki tarvitse olla luotiliivit päällä otettuja. Maisema jossa Alsti kiskoo junaa ylös 12,5 promillen mäessä Keljon vaihteelle olisi kuvastoa, jonka näkeminen jo suuresti ilahduttaisi. Otin kuitenkin neuvosta vaarin ja mainitun Resiinan tilaukseen. | ||||
|
|
10.11.2006 09:58 | Mika Björkqvist | ||
| Keitosta haudutetaan hiljaisella tulella,sekoittaen koko ajan ettei pala pohjaan. Keitto aika noin 2-3 tuntia,koko ajan pikkuhiljaa sekoittaen. Samalla ohjeella tehdään myös keltainen (keltamulta) talonväri. Huom. suolan määrästä riippuen valmis keitos säilyy 1-3 viikkoa käyttökelpoisena,ennenkuin alkaa käymään. | ||||
|
|
10.11.2006 09:40 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Resiina? Ai niin, pitääpä lukea :-D :-D | ||||
|
|
10.11.2006 09:38 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tarkoititko Juhana K yleensä rautakanavaliikennettä https://vaunut.org/kuvasivu/16597 vai nimenomaan Keljonlahden kuvia? Tuonne alueelle oli hieman arveluttavaa mennä, kun paikka vilisi kieltotauluja lähinnä öljyvaraston takia. Niinpä itselläni on vain muutama kuva tulovaihteelta. Mutta esim. Resiina 4/1992 voisi auttaa sen joulun tulemisessa! | ||||
|
|
10.11.2006 09:33 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mahtava juna! Tässä junassa olikin järkevää vaunuja viedä, joudutaanhan Kouvolassa tehtävän suunnanmuutoksen takia joka tapauksessa tekemään jarrujentarkastus. Samalla ylimääräiset vaunut siirtyvät pois kätevästi samalla linjaveturilla. | ||||
|
|
10.11.2006 08:41 | Jorma Rauhala | ||
| Jukka: Kyllä vaan! Tämä on Petäjävedeltä luoteeseen lähteneeltä Imatran Voiman radalta. Tariffikilometrejä Petäjävedeltä IVO:n päähän oli 3 km. Samassa paikassa oli myös "Hätälän raide". Itse paikalla käydessäni kävelymatka eteni nopeasti, sillä eihän sinne perille ollut oikeasti kuin yksi kilometri. Hätälä ja IVO on lakkautettu 1960-luvun lopulla, vaikka rata oli tällaisena olemassa vielä kymmenen vuotta myöhemmin. Tuo lakkautus lienee tapahtunut ennen 1969:n opastinmerkkien uudistusta, josta syystä sinne on tuollainen A-merkki jäänyt. KooPeelle: Tämä kuva, samoin kuin viereinen Naantalin sataman opastinkuva, julkaistiin vuosi sitten Resiinassa. Ajattelin, että olisi jäänyt lehdestä mieleen :) | ||||
|
|
10.11.2006 08:33 | Simo Porkola | ||
| Eihän se Pendokaan saa ajaa yli 140 km/h jos radalla on tasoristeyksiä. | ||||
|
|
10.11.2006 08:26 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Marraskuuta henkivä kuva, tulee Miljoonasateen laulu mieleen... Joka aistii sanoman väärin, mainittakoon että siis hyvä kuva. Kolmen junaparin takia voisi yrittää vääntäytyä tuonnekin, kun vain saisi vapaapäivän :-/ | ||||
|
|
10.11.2006 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan A91 tehty oheisen kuvan Cm vaunuista https://vaunut.org/kuvasivu/31118 ? | ||||
|
|
10.11.2006 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Otso, kaikissa Pasilan konepajan ja Valmet OY:n lentokonetehtaan ennen 1970-luvun puoltaväliä valmistamissa teräsvaunuissa oli helmapellit. Ja ne poistettiin 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun konepajakorjausten yhteydessä. Ensimmäinen helmaton Pasilan konepajan valmistama vaunusarja oli muistaakseni Eht (myöh. osa vaunuista Cht ja ELht sarjoihin). Pasissa Eslingenin vaunussa on ollut myös helmapellit. | ||||
|
|
10.11.2006 08:18 | Otto Siren | ||
| En vain lukenut Repen viestiä tarpeeksi tarkasti.Sama 3.48 h kuluu sillä välillä molemmilla. | ||||
|
|
10.11.2006 08:14 | Christian Stén | ||
| Riippu siitä jos runko on vääntynyt niin paljon että telit kulkee eri asteikossa toisiinsa, niin runko pitää hylätä. Telit voidaan säästää varaosiksi. Vaan ei tuo niin vakavalta näytä. Enemäkseen peltivauriota. | ||||
|
|
10.11.2006 07:56 | Christian Stén | ||
| Tuo akseli on se pumppuresinan, joka tuli toiselta suunnalta! Olenkohan katsellu liika Buster Keaton elokuvia? ;) Ei kuulu aiheesen. | ||||
|
|
10.11.2006 07:30 | Olli Aalto | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
10.11.2006 07:21 | Olli Aalto | ||
| Pystyvätkö Venäläiset sähköveturit käymään Suomen puolella ja Suomalaiset sähköveturit Venäjän puolella? Jos näin on, niin miksi veturi pitää vaihtaa Vainikkalassa? | ||||
|
|
10.11.2006 06:58 | Christian Stén | ||
| Mitenkä oli työturvallisuus siihen aikaan? Kypäräpakko ei siihen aikaan ollu tarpeeks, jos vaika sadan kilon kivimöhkäle olis pudonnu saappasjalloille. Varmaan moni loukkaantui vakavasti. Lapioon nojaminen oli siihe aikaakin ajanviettoo. |
||||
|
|
10.11.2006 06:30 | Jukka Voudinmäki | ||
| Eihän tämä ole se IVO:n raide, joka erkani ratapihalta luoteeseen? Jyväskylän suunnassa näkyisi valtatie 23:n silta ja Haapamäen suuntaan tämä kuva ei ole. Tai riippuu tietenkin siitä, missä kohtaa Petäjävettä ollaan. | ||||
|
|
10.11.2006 00:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kallistuvakorisille sallitaan tällä hetkellä tapauskohtaisesti 0-35% suurempi nopeus kuin tavallisille junille. | ||||
|
|
10.11.2006 00:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joensuu-Lahti -välillä ei ole Pendolinon nopeudesta mitään hyötyä kun radan sn on (kai?) suurimmillaan 140. Miksi muuten Suomessa kallistuvakoriselle ei ole sallittu suurempaa nopeutta kuin trad. junille? | ||||
|
|
10.11.2006 00:02 | Lari Åhman | ||
| Jos Sr1:n kipunoita halajaa nähdä, kannattaa valita paikka, jossa on nousua ja mieluummin painavampi tavarajuna veturin perässä :-) Ja toki se pakkanen... | ||||
|
|
09.11.2006 23:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Heh. Tässähän on juuri sopiva ohje ihan kuin tilauksesta... ensi kesänä voisi tätä hyödyntää. | ||||
|
|
09.11.2006 23:16 | Juhani Saloranta | ||
| Toi kipinöinti pitää nähdä. Täytyy joku ilta mennä radan varteen katsomaan. Varmaan pitäisi mennä etäämmälle näistä Helsingin taustavaloista. |
||||
|
|
09.11.2006 23:12 | Juhani Saloranta | ||
| Makee kuva! Varmasti on kylllmä. | ||||
|
|
09.11.2006 23:05 | Jorma Rauhala | ||
| Nätti pikkuruotsalaisjuna Torkkeli Knuutinpojan patsaan edessä. Kaikissa suomalaisissa ratikkakaupungeissa oli näitä ASEA:n valmistamia 1910-luvun yleisruotsalaisia vaunuja, mutta ihme kyllä joka paikassa ne olivat aina joltain osin naapureistaan erilaisia! | ||||
|
|
09.11.2006 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| ASEA:n moottorivaunu 11 vuodelta 1912 http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/viipuri/viip1_12/viip1__12.htm "Turun silta" saa nimensä siitä, että siinä on valtatie länteen - ja lopulta siis Turkuun. Suuri Rantatie eli Kuninkaantie. Linjakilven tekstin asemoinnista voisi päätellä, että kolmantena kielenä on vielä venäjä, eli kuva ajalta ennen tasavaltaa, siis 1910-lukua. | ||||
|
|
09.11.2006 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| Viipurin raitioteistä on jotain pientä täällä http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/viipuri/viipuri1.htm | ||||
|
|
09.11.2006 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Linjaa 5A liikennöitiin vuosina 1929-39 http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja5.htm Postitalo valmistui 1938 eli kuvausvuodet voivat olla 1938-39. Moottorivaunu on Norddeutsche Waggonfabrikin valmistama http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/hro/hro171/hro171.htm Eron ASEA:n samantapaiseen huomaa kyllä tästä kuvasta ilmiselvästi. Avoperävaunusta on vaikea mennä takuuseen onko se ASEA:n pidempää mallia vai Hietalahden laivatelakan mallia http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/hro/hroind1a.htm#avopera | ||||
|
|
09.11.2006 22:33 | Jorma Rauhala | ||
| Ensi vuonna näihin kuvan maisemiin perustetaan uusi henkilöliikenneseisake "Kolho keskusta". | ||||
|
|
09.11.2006 22:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Faija oli vuonna 1925 Helsinki-Huopalahden asema linja-auton rahastaja. (Rahastaja-laukku ja pitkävartiset kaunoluistimia muistuttavat korkealle ulottuvat nauha-kengät jalassa, kuten vanha kuva kertoo). Tuolta vuodelta (1925) löytyy myös mukava kuva näistä silloisista "Hesan lähiöbusseista". Ne seisoivat Hesan päättärillään samalla paikalla, missä tässä kuvassa nuo kolme voshikaa. Muutoinkin aika autiolta näyttää. Päätelmänä siis, että kuva on otettu ennen vuotta 1925. 1920-luvun puolivälissä tässä on jo mitä todennäköisemmin ainakin linja-autoja tavattavissa, vaikka kuva olisi pyhä-aamunakin otettu. Tuo bussi oli muuten merkiltään ranskalainen Rochet Schneider. | ||||
|
|
09.11.2006 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Keskuskadun raitiotielinja yhdisti Rautatientorin suunnan Aleksanterinkadulle vuoteen 1935 saakka. Lähitulevaisuudessa vastaava yhdysrata rakennetaan Mikonkadulle edessäolevan korttelin toiselle puolelle. | ||||
|
|
09.11.2006 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa olla kuva otettu ennen 1920-luvun puoltaväliä. Silloisen lipputoimiston portaikon juurella on yksi auto. Nyt lipputoimistossa on Amican hoitama henkilöstöravintola, jossa voivat talon ulkopuolisetkin pistäytyä => kaksoishinnoittelu VR/muu väki. Sisäänkäynti raiteen 4 puolelta. Marraskuun viimeisenä viikonloppuna siellä pidetään perinteinen SRM/PRK-rautatienäyttely, tervetuloa! | ||||
|
|
09.11.2006 22:13 | Tero Korkeakoski | ||
| No paljon parempi tää on kuin se että olisi jotain epämääräisiä tageja ja naisen jalkovälin kuvia piirretty tuohon kylttiin... | ||||
|
|
09.11.2006 22:10 | Ari Palin | ||
| Samoin nykyinen luovutettu Karjala toimii elävänä esimerkkinä sille, miltä Kirkkonummella olisi saattanut näyttää 1990-luvun alkupuolella, jos Porkkalan vuokra-alue olisi palautunut Suomelle vasta Neuvostoliiton hajotessa 1991. Alkuperäinen vuokra-aikahan oli 50 vuotta. Miltähän muuten olisivat näyttäneet luukut plootujen ikkunoissa? | ||||
|
|
09.11.2006 22:09 | Jorma Rauhala | ||
| Aseman kello asennettiin 1922, eli siinä olisi vanhin mahd. vuosi. Hiljaista on elo torilla, eli taitaa olla melko pian tuon kellon saannin jälkeen tämä otettu. Ihan kuin olisi Brillin jenkkivaunu tuo spora. | ||||
|
|
09.11.2006 21:54 | Ari Palin | ||
| Siltapilarin oikealla puolella maa on korkeammalla kuin vasemmalla. Sen vuoksi maa ja tien takana oleva metsä näyttävät yhtyvän. Illuusiota vahvistaa kallion reunalla tällä puolella tietä oleva matala pensaikko. | ||||
|
|
09.11.2006 21:46 | Jorma Rauhala | ||
| Yksiraiteisen sähköliikenteen 1900-vuosikymmenellä Kummer-vaunu Liisankatu-Lapinlahti -linjalla. Rata kulki silloin Rautatientorin poikki viistosti kulmasta kulmaan. Kummer seisoo kohtausraiteella odottelemassa vastaantulevaa vaunua. Kohtausraiteita oli noin viiden minuutin välein, oli nimittäin 10 minuutin vuoroväli aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ei ollut erillisiä "ruuhka-aikoja". | ||||
|
|
09.11.2006 21:40 | Tomi Lapinlampi | ||
| Kirjattakoon tänne, että kuvassa näkyvä opastin on kadonnut joskus tämän syksyn aikana, jäljellä on vain betonijalka. Harmi. | ||||
|
|
09.11.2006 21:34 | Sami Kallio | ||
| Tapio: Olisi tosiaan mukavaa nähdä kuvia enemmän Littoisten alueelta. Esimerkiksi Littoisten asemasta, vielä sen ollessa toiminnassa, en ole nähnyt yhtäkään kuvaa. Ikää kun on sen verran vähän. Littoisten läpi jyristäneet Dr13:t ovat kyllä vielä tuoreessa muistissa :) mutta yhtäkään kuvaa minulla ei niistä ole :( | ||||
|
|
09.11.2006 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kulosaaresta lyhyesti http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/muut/muut1.htm#kulis ja sivulla lisää asiaan liittyviä linkkejä. | ||||
|
|
09.11.2006 21:25 | Jarkko Korhonen | ||
| Suksiboksi kömyttää! | ||||
|
|
09.11.2006 21:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Suuntaa en osaa sanoa, mutta mietin missä mä oon tuollaisen merkin nähnyt ja sit välähti. https://vaunut.org/kuvasivu/7222 Tää Jorman merkki on ilmeisesti niin sivussa asutuksesta(?), että sitä on paikalliset nuhjakkeet voineet oivallisesti käyttää ladon oven sijasta harjoitus maalitaulunaan:) | ||||
|
|
09.11.2006 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Juhanin mainitsemat "panssarivaunut" ovat kassakaappien rakentamisella suurimman bisneksen tehneen Kaipion valmistamia http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/hkl/hkl219/hkl219-.htm K-linja loppui myös niin kuin tiedettiinkin 1953 http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjak.htm Sakarille tiedoksi, että Palosaaren (myöhemmin Kulosaaren) ratikkalinjan tunnus oli alun perin hassu B http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjab.htm . | ||||