|
|
16.10.2006 13:32 | Pauli Kyllönen | ||
| Kyllä nyt ainaki rekkajunat Psl-Ol välillä kulkevat Sr2:n komennossa. Joskus on tullu nähtyä kun malmijunatkin menevät Sr2 parivedolla. | ||||
|
|
16.10.2006 13:30 | Tapio Muurinen | ||
| Tästä samasta paikasta otettuja kuvia löytyy muutamia muitakin, esim. tämä https://vaunut.org/kuvasivu/20866 Kulkusuunta vain on eri. | ||||
|
|
16.10.2006 13:10 | Ville Virtanen | ||
| Mitämitä, mutta eihän Sr2 nyt sentään tavarajunia voi vetää? En ole koskaan livenä päässyt moista todistamaan. :) | ||||
|
|
16.10.2006 12:47 | |||
| Ei ole muuttunut mihinkään. Tuossa missä puretaan noita vaunuja on kaksi raidetta vierekkäin, mutta n. 200-400 metriä ennen pohjoispuolella olevia portteja menee kolme raidetta vierekkäin (noissa kohdin missä kuvassa näkyy tuo harmaa piippu (kalkkiuuni) oikealla. | ||||
|
|
16.10.2006 11:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko paikka sitten muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana? Olen kyllä lähes varma että silloin kun olen katsonut vaunujen purkamista purkupaikalla oli vain yksi raide. | ||||
|
|
16.10.2006 10:43 | Mika T. Polamo | ||
| 645 Jy | ||||
|
|
16.10.2006 09:15 | Jukka Voudinmäki | ||
| Humaljoki on Lievestuoreen nykyisen aseman alkuperäinen kotipaikkakunta. | ||||
|
|
16.10.2006 09:14 | Tuomas Haikonen | ||
| Jurttien kuutiopainosta en tiedä, mutta noin metri taitaa olla vielä laidan yläreunaan matkaa jurttikasan päältä. | ||||
|
|
16.10.2006 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Liekö asennettu eristysjatkos? | ||||
|
|
16.10.2006 08:57 | Jouni Hytönen | ||
| Jep, eikös Lievestuore ole entinen Humaljoen asema Terijoki-Koivisto-radalta? Sen radan liikenne ei tainnut vastata oikein odotuksia (oliko osasyy Suomen itsenäistyminen?) ja ylimitoitettuja asemarakennuksia siirrettiin toisaalle. Tänä päivänäkään Terijoen ja Koiviston välillä ei kulje juuri mitään ja rata lahoaa kohta käsiin. | ||||
|
|
16.10.2006 08:35 | Simo Virtanen | ||
| JR: Ei olla. Tuota kapearaiteista katselin viimeksi lauantaina IC812:n yläkerrasta. | ||||
|
|
16.10.2006 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Jyri: Parkanoon asti on lähes turha haaveilla, sillä rata kihniöstä eteenpäin on yleistä rataverkkoa, jolla liikkumista säätelevät RHK:n määräykset. Sama asia koskee myös Parkano - Niinisalo väliä, sekä Haapamäellä km 514 + 000 eteenpäin. | ||||
|
|
16.10.2006 08:07 | |||
| Kerran päivässä yksi juna. Ennen tänne Säkylään tuli kaksi junaa yössä. | ||||
|
|
16.10.2006 07:58 | |||
| Pohjoispuolella porttien ulkopuolella on ratapiha, missä kaksi raidetta. Lisäksi tuossa tehdasalueella on kaksi "ratapihaa", kun yhdessä kohtaa menee kolme raidetta vierekkäin ja tuossa kohtaa missä nuo Fat-vaunut on niin on kaksi raidetta vierekkäin. | ||||
|
|
16.10.2006 07:42 | Jarkko Rokka | ||
| Kyllähän sitä...Kädet ei oo iha niin vakaat että 12 minuttia kestäs olla heilumatta. :P | ||||
|
|
16.10.2006 07:35 | Otto Siren | ||
| Kyllähän se sitä jäi odottelemaan.En tiedä pääsikö sisään asti. | ||||
|
|
16.10.2006 07:08 | Jukka Voudinmäki | ||
| Asemarakennus purettiin ja siirrettiin Ulvilaan v. 1932 ja makasiini muutettiin asemaksi. Päinvastoin kuin esim. Lievestuoreella, jossa pysäkkirakennuksesta tuli tavaramakasiini ja uusi asema tuotiin nykyisen itärajan takaa. | ||||
|
|
16.10.2006 01:08 | Jape Ruotsalainen | ||
| Käytitkö jalustaa? :) | ||||
|
|
16.10.2006 00:57 | Tapio Muurinen | ||
| Jälleen, jos muistiin voi luottaa, niin summalaisten vaunujen saatelapussa luki usein lähetysaseman kohdalla: Iisvesi, Imatra, Kuusankoski... | ||||
|
|
16.10.2006 00:43 | Tapio Muurinen | ||
| Ilari, mielenkiintoisia lukuja. Kun 35 v. sitten olin talossa harjoittelijana, ajonopeudet olivat muistaakseni jotain 400-500 m/min. Valtaosa paperista ajetaan autoilla Haminan ja Kotkan satamaan, josta se menee laivoilla Keski-Eurooppaan. Jonkin verran menee junakuljetuksina, mutta ne menevätkin heti kauas, Venäjälle ja Kiinaan. | ||||
|
|
16.10.2006 00:25 | Ilari Eskelinen | ||
| Vuonna 1955 käynnistetty Summan PK1 suljettiin vuonna 2003. PK2 käynnistettiin vuonna 1958 (leveys on 672 cm ja maksimi ajonopeus 1200 m/min). PK3 käynnistettiin vuonna 1972 (leveys on 765 cm ja maksimi ajonopeus on 1500 m/min). Tehtaalla valmistetaan sanomalehti- ja aikakauslehtipapereita. | ||||
|
|
16.10.2006 00:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Heh heh: mainio oivallus:) Mitä maailman rautatiekirjallisuudesta olen löytänyt nopeimmin kulkevan höyryveturin, niin se olisi (todennäköisesti tulos on kuitenkin vain teoriaa, kun ei ollut sitä kuuluisaa mittavaunua mukana, eikä kone ollut brittiläistä alkuperää:)kulkenut vuonna 1946 227 km/h häviten siis kuitenkin vaikka olisi tottakin tän huippunopeudelle? | ||||
|
|
16.10.2006 00:18 | Lari Nylund | ||
| Tuttu juna, olin tuossa hommissa Helsingistä Seinäjoelle. | ||||
|
|
16.10.2006 00:17 | Lari Nylund | ||
| Mikäli tämä oli S56, niin kalustona oli Sm3 7x16+7x18. | ||||
|
|
16.10.2006 00:16 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvaajan latuhan siinä. Järvisen erikoiskilvat ja rottinkisauvat. Piti mennä kauas meren jäälle, että sai koko tehtaan kuvaruudulle. Oikeastaan voin sanoa, että olen varttunut tehtaanpiipun ja laivanmastojen välissä. Molempiin suuntiin oli pari kilometriä (ja ratojen ympäröimänä). Tänään tehdas on aivan erinäköinen, mutta vanhan osan tunnistaa. Vieressä oikealla puolella on PK3 (Valmet), joka jauhaa yksin yli 200000 t. Vanhin kone on lopetettu. Vuosituotto on yli 400000 t. Tehtaalla on töissä yli 400 ihmistä, joista monet ovat tuttuja (itsekin olen ollut tuossa talossa töissä). | ||||
|
|
15.10.2006 23:57 | Tapio Muurinen | ||
| Ei niitä päivystyksessä käytetty pareittain. Jos junassa oli painoa arveluttavan paljon, niin sitten se pilkottiin ja vietiin pienempänä perille. Tämä paikka on eräs raskaimmista, koska on kova nousu ja pureva kaarre. Toinen raskas juna Vv15:lle olisi voinut olla transitojuna öljysatamaan, mutta silloin vielä junapainot olivat n.1500t, eli 20-vaunuisia. | ||||
|
|
15.10.2006 23:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvaajanko ladut? - Ajankohta tuo mieleen, kun maaliskuussa 1963 lähdin Ruskikselta 18 asteen pakkasessa ajaan Hondalla metsän läpi sitä vanhaa Invalidisäätiön ohittavaa mutkatietä Pasilaan (siis vain muutama kilsa. Oli kuitenkin käännyttävä takaisin. Pakko myöntää, että oli liian kylmä). Helmikuussa ja tammikuussa-63 liikuttiin paljon prätkällä, mutta talvi kiristi sitten varmaan otettaan. Alkuvuodesta -63 oli (joku?) HKL:n lakkokin, jonka vuoksi tuli mp:llä kuskattua kavereita useasti Mantskua pitkin keskustaan. Hullun hommaa, kun tänään sitä ajattelee. - Saattoi olla, että tuon maaliskuun-63 mp-Pasilan matkan määränpää olisi voinut olla esim. junien katselu alaratapihan laidalla. | ||||
|
|
15.10.2006 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Ei noi grafiitit nyt minua ainakaan haittaa! Eihän niistä n e ä sotkijan tageja tms. edes. | ||||
|
|
15.10.2006 23:41 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kun tuolla päin käytettiin ennen "muinoin" Vv15-vetureita tavarajunien vedossa parina, niin oliko niitä päivystystehtävissä koskaan parina? | ||||
|
|
15.10.2006 23:39 | Ari Palin | ||
| Siellä taitaa olla vain kaksi raidetta. Tehdasalueen pohjoispuolella porttien ulkopuolella on kuulemma toinen ratapiha, jossa myös on kaksi raidetta. | ||||
|
|
15.10.2006 23:39 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kommentoidaan vaikka tähän, kun nyt Hr13:kin näkyy, että jälleen hieno kuvasarja Tapiolta. Kuvan myötä muistuu mieleen lisää Hk-vaunuista; puolapyörät. | ||||
|
|
15.10.2006 23:38 | Jorma Rauhala | ||
| Matkustajajunalaiturikin on nätisti vielä tallella. Ensimmäistä kertaa joskus 70-luvulla täällä käydessäni kiinnitti huomiota, että asemalla ei ollut lainkaan peltistä nimikilpeä seinässä. Aseman nimi oli maalattu kauniisti pääoven yläpuolella olevaan ikkunalasiin valkealla maalilla. Mutta tämähän onkin ns. yksityisrautatien asematalo, vaikka ei ollutkaan oikeasti "yksityinen" vaan kaupungin liikennelaitoksen. | ||||
|
|
15.10.2006 23:37 | Ari Palin | ||
| Korjasin "Kiukaisia" muotoon "Kiukaista". Tulkitsin tässä kuvassa graffitien olevan niin kaukana, että katsoin voivani laittaa kuvan näytille. Jos calmilla on asiaan toinen mielipide, tämän kuvan saa poistaa. | ||||
|
|
15.10.2006 23:36 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mitähän kuutio jurtteja mahtaa painaa? Siitähän sitä näpsäkästi voisi alkaa laskea täyttöastetta. | ||||
|
|
15.10.2006 23:34 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Äkkiä katsoen sävyerot ovat niin suuret, että junarungossa luulisi olevan tuplaten vaunuja. | ||||
|
|
15.10.2006 23:32 | Jouni Ijäs | ||
| Montako raidetta tuossa Säkylän ratapihalla oli? | ||||
|
|
15.10.2006 23:30 | Ari Palin | ||
| Tässä on 80 km/h:n rajoitus, mikä osaltaan saattaa aiheuttaa sen, että kaikki eivät viitsi pysähtyä, jos ennen puomin laskeutumista suinkin ehtii yli. Mikään kyseiseen rikkeeseen oikeuttava syy se ei tietenkään ole. | ||||
|
|
15.10.2006 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Viimeistä Yksityisrautatieromantiikkaa Suomessa! Varmasti maamme viimeinen kokonainen asemamiljöö, jossa eivät jyllää Nylanderit, Hellströmit, Granholmit tahi muut Valtionrautateiden läpi Suomen taloja piirtäneet arkkitehdit. Tästä miljööstä on siis alunperin vastannut Rauman kaupunki. | ||||
|
|
15.10.2006 23:21 | Ari Palin | ||
| KP: Vaunujen täyttöastetta en tiedä, sillä vaunut olisi muuten pitänyt nähdä laidan yläreunaa korkeammalta. Asianhan voi tarkistaa vaikkapa Kokemäellä kakkostien sillalta tai Tampereen aseman pohjoispuoliselta sillalta. No, kukkurakuormaa näissä ei ainakaan ole. :) | ||||
|
|
15.10.2006 23:19 | Jorma Rauhala | ||
| Kielipoliisin tarkistama: "lähestyys Kiukaisia po. Kiukaista". Taitavat olla muuten nuo sokerijuurikasvaunut graffittimaalareiden mielivaunuja sotkujensa julkiseen esittelyyn. Rungossa lienee huomattavan paljon näin koristeltuja vaunuja. | ||||
|
|
15.10.2006 23:16 | Pauli Kyllönen | ||
| jahas siis sunnuntaisin tuo 5423 kulkeepi. Pitääpä olla ensi sunnuntaina sit radan varres kuvaamassa. | ||||
|
|
15.10.2006 23:16 | Iiro Niemi | ||
| Hiukan perustietoa Kiukainen-Kauttua -radasta löytyy täältä: http://www.saariselka.sci.fi/rautatie/rauma/kauttua.htm | ||||
|
|
15.10.2006 23:14 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tyylekästä. Tyven, tumma lokakuinen sää ja lähes rikkumaton veden pinta. Tällainenkaan ei onnistu, jos autoliikenne on vilkasta, pitääpä taas kehua! | ||||
|
|
15.10.2006 23:12 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Sävyjä! Hieno kuva. | ||||
|
|
15.10.2006 23:11 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Olen Juhanin kanssa (taas) vahvasti samaa mieltä. Nostalgialiikenne ei ole samaa kuin aito liikenne, se on selvää. Joillekin se on keino tuoda esiin muistoja lapsuudesta tai nuoruudesta, joillekin se on pala historiaa jota ei voi enää kokea. Olen museoajoilla nauttinut suuresti höyryvedosta, johon en normaaliaikana ehtinyt, olen nautiskellut vanhojen kaksiohjaamoisten dieselien jytkeestä vaunusta käsin. Ei se samaa ole siinäkään. Kun Huru lähti tonnijunan kanssa Urjalasta etelään tai pikajunassa kiiruhtamaan tai kun Alsthom jäi 1800 tonnin junansa kanssa syysliukkailla mäkeen... Parin vaunun museojunat ovat kalpea aavistus todellisesta työstä. Mutta museoajot antavat perspektiiviä siihen mitä on ollut ja mahdollisuudet luoda omia muistikuvia asioista. Kyllä minäkin muistan, kun näin ensimmäisen museohöyryn liikkeellä. Sitähän keräännyttiin kylän poikien kanssa suurella porukalla ihmettelemään. Se on jäänyt mieleen - se on vahva mielikuva, hyvä kokemus! | ||||
|
|
15.10.2006 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva ja hienoja filmejä linkissä! Erakolle: ilmeisesti (ja toivottavasti) olet nimimerkkiisi viittaavassa genressä :) Oletteko muuten Ville ja Simo veljeksiä ja oletteko käyneet Minkiöllä milloin viimeksi? Siellä vetovoimasta vastaava veturimestari on muuten Suomen parhaimmasta päästä eli liikennöinti vastaa aivan satavarmasti "oikeaa" liikennöintimentaliteettia. Koneitten annetaan laulaa elämänsä edestä. Sen huomaa mm. eräässä kohtaa linja-ajolla tuosta puhelinfilmistäkin. Siis meno on jotain toista kuin usein leveällä puolella nähdään: pihistellään menohaluja ajatuksella, että tämä on "kampakeraamiselta" ajalta ennen meitä ja voi mennä särki jos vähän sitä houkuttelee töihin. Toki myös RHK on tehnyt voitavansa isojen koneitten käytön laimentamiseksi rataverkostollaan. | ||||
|
|
15.10.2006 23:09 | Iiro Niemi | ||
| Tulipa vielä mieleen tällainen seikka, että luultavasti romunkuljetuksessa olleilla vaunuilla ei saa kuljettaa elintarvike raaka-ainetta. Luulen että kaikki vaunut tässä junassa ovat siten Ohn -sarjaa. Luultavasti näitä Ohn -vaunuja on säilytetty nimenomaan tätä juurikasliikennettä varten: https://vaunut.org/kuvasivu/11795 | ||||
|
|
15.10.2006 23:08 | Ari Palin | ||
| Lienee kyseessä sama tilanne, jonka näin tasan viikkoa aiemmin, eli oliko kuljettaja menossa S 84:ään? EXIF-tiedot viittaisivat siihen. Silloinkin raiteiden ylitys tapahtui noilta paikkeilta apuaskelmia hyödyntäen. | ||||
|
|
15.10.2006 23:04 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Muistakaamme, että tämäkin oli yksityisrautatie vuoteen 1950. Olisi kiintoisaa tietää tuolta ajalta lisää, mutta muistajien määrä harvenee... | ||||
|
|
15.10.2006 23:01 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mukavaa, Säkylän oma "tekari" kuvassa. Sitä en ole aiemmin nähnytkään. | ||||
|
|
15.10.2006 23:00 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kuvasarjaa silmäillessäni tuli ensiksi mieleen se, mitä Tapio Muurinen kirjoitti sanoiksi. Nuoruudesta ovat nimenomaan tuttuja ne Hk-vaunut, pienillä lisälaidoilla ja kukkurakuormassa jurttia. Mikähän mahtaa olla Ohn-vaunun täyttöaste, tuskin ne piripintaan asti on lastattu? Taas jos verrataan siihen, että jurtit kuljetettaisiin lisälaitaisilla Hkb-vaunuilla, niin voisipa olla, että junapareja Säkylään olisi vähän enemmän. | ||||