Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.07.2023 19:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun Lentävänniemi valmistuu, onko seuraava jatko Sorin aukiolta Pirkkalaan? | ||||
|
11.07.2023 19:48 | Jimi Lappalainen | ||
| FLIRT 3 vuodelta 2019. | ||||
|
11.07.2023 19:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos myöhemmin lisäät kuvia Italian-matkaltasi, mikset sisällyttäisi niitäkin tähän kuvasarjaan? | ||||
|
11.07.2023 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tuohon aikaan Karjaa oli vielä Siipi-Karjaa. | ||||
|
11.07.2023 16:26 | Pasi Seppälä | ||
| Olisiko kuvauspaikka kuitenkin hieman edempänä karttalinkin paikkaa? Veikkaan että kuva on Arolan ja Uudenkylän väliltä. Vanhan poistetun tasoristeyksen aidatkin näkyvät kuvassa. Toinen asiaa tukeva seikka on myös se, että satuin tulemaan keltaista kuvausautoanne vastaan Arolan itäpuolella. Kohdassa jossa 60km/h rajoitus alkoi teille. Morjestaa en ehtinyt kun huomasin vasta kohdalla :) Ja Fenniarailin juna tuli heti perässänne Honkarouvinkallion kohdalla. Hyvän kuvasaaliin keikka on kuitenkin antanut. Hienoja kuvia ja harvinaisempia junakohtauksiakin on sattunut kohdalle. |
||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
11.07.2023 16:09 | Kimmo Säteri | ||
| Hieno kuvasarja ja jotkut kuvat ovat otettu upeissa maisemissa. | ||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
11.07.2023 14:37 | Seppo Rahja | ||
| Välimeri ja rannikon rautatieinfra: häkellyttävän upea yhdistelmä. Todella ainutlaatuinen kuvasarja. | ||||
|
11.07.2023 13:23 | Miitre Timonen | ||
| Jouni, kuvasta sen suuntaa antavasti näkee eli onhan tuo pinta samentunut parissa talvessa, mutta kyllä suurimman osan kulumisesta on tehnyt hiekka. Ei tämä nyt mikään kovin suosittu pyöräreitti ole, vanha ratapihan ylittävä silta on kätevämpi, sehän yhdistää Ratapihankadun ja Köydenpunojankadun suoraan, kun taas Logomonsillan ylitettyään pyöräilijän on vielä kömmittävä mäkeä ylös pois Logomon pihalta. | ||||
|
11.07.2023 11:57 | Petri Sallinen | ||
| Helkutin hieno kuva! Kuvainfon perusteella valotusaika oli 13 sekunttia, joten olosuhteet kuvan ottaamiseen ovat todellakin olleet kohdallaan. | ||||
|
11.07.2023 11:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Olin mahdollisesti kyydissä samana päivänä. | ||||
|
|
11.07.2023 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Hitachin valmistama, sen näkee kyllä kun näyttää ihan kasettimankalta! | ||||
|
11.07.2023 09:21 | Erkki Nuutio | ||
| SSAB: Termomekaaninen valssaus – valmistusmenetelmä, jossa sopivalla muokkauksen (valssaus) ja lämpötilan kontrolloinnilla saadaan teräkseen halutut ominaisuudet. Googlesta löytyy syvällistäkin tietoa haulla : termomekaanisesti valssattu teräs . Menetelmä toimii noin 8 mm aineenpaksuuteen asti. Erinomaisen staattisen lujuuden ja hyvän väsymislujuuden ohella on särmättävys ja hitsattavuus erinomainen - päinvastoin kuin seostetuilla lujilla austeniittisilla rakenneteräksillä. Näihin verrattuna kilohinnaltaan edullinen, eikä vaadi erityisjärjestelyjä tuotannossa. |
||||
|
|
11.07.2023 09:06 | Erkki Nuutio | ||
| Tuliko Rapallon sopimus ( https://ulkopolitiikka.fi/lehti/2-2022/100-vuotta-sitten-rapallon-sopimus-yllatti-euroopan/ ) mieleen käydessäsi täällä? Se sopimus oli tärkeä askel kohti myöhempää Molotov - Ribbentrop -sopimusta. Hyvä kuva ja hyvät ilmat. Auringon laskettua rapallolaiset suuntaavat ulkopöytä-tavernoihinsa naatiskelemaan. Päivällä onkin hikistä - kuten oli ennen pelottelukampanjoitakin. |
||||
|
11.07.2023 08:53 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Sitikkalan mäki? | ||||
|
|
11.07.2023 06:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällä kohdalla rata taittuu alamäeksi. | ||||
|
|
11.07.2023 06:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahden rungon ETR lienee tämä? Huomatkaa 1. luokan tunnusvärikaista etummaisessa vaunussa. Ei siis mitään pielavetistä Eko-luokkasotaa tai Biznez-klassia pyhille liikemiehille. |
||||
|
|
11.07.2023 06:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaiskansalliseen tapaan: a) sualaa, sualaa ja viälä enämpi sualaa! (Fakiiri Kronblom 1960-luvun lastenohjelmassa Sirkus Papukaija.) b) hyperteräväsärmäistä sepeliä, vähintään kolmekymmentä autokuormallista. c) valohoitoa, sillä kun virkamies Turuust' ei tee mitään, niin ei tule virheitäkään! Näin se vaan menee, poliittisten sarvikuonojen luvatussa maassa. |
||||
|
|
11.07.2023 04:21 | Jouni Halinen | ||
| Tämä pois | ||||
|
|
11.07.2023 04:21 | Jouni Halinen | ||
| Katsoinkin että vähän liukkaalta vaikuttaa tämä "baana". Miten se kestää jos siinä talvisin ajellaan nastarenkailla?. | ||||
|
11.07.2023 01:21 | Hannu Peltola | ||
| Jännä juttu, en ole ollenkaan kiinnittänyt huomiota Italiassa valkoisiin kiskoihin! Olen ollut viimeksi Sardiniassa 2019 myös junia kuvaamassa ja toden totta, myös siellä FS:n kiskot olivat valkoiset!: https://vaunut.org/kuva/134057?s=1 | ||||
|
|
11.07.2023 01:15 | Vertti Kontinen | ||
| Ja jos Italiasta tekee pienoismallia, pitää muistaa jättää kiskot maalaamatta akselinlaskijoiden, vaihteiden, jne. kohdalta! Jossain näin kuvan jossa näin ei ollut pienoisrautatiellä tehty ja kyllä iski silmään :) | ||||
|
11.07.2023 01:14 | Hannu Peltola | ||
| Onpas upea! | ||||
|
|
11.07.2023 01:13 | Hannu Peltola | ||
| Totta Uwe! Tuo olisi tärkeä yksityiskohta, jos rakentaisi pienoisrautatietä täältä! | ||||
|
|
11.07.2023 01:10 | Uwe Geuder | ||
| Ja kiskot maalattu valkoiseksi lämpölaajenemisen vähentämiseksi. | ||||
|
11.07.2023 01:02 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jouni täsmennyksestä! Olin kuvitellut, että nämä olivat lähes kaikki varattuja ydinohjusten kuljetteluun! | ||||
|
|
11.07.2023 00:59 | Jouni Hytönen | ||
| Ydinohjusvetureita DM62 olivat vain sarjan tuoreimmat veturit 1724-1877 (154 kpl) eli tällaisia tavallisia M62-vetureita oli Neuvostoliitossakin yli 700 kpl. Päälle sitten vielä kaksois- ja kolmoisveturit 2M62 ja 3M62 sekä niiden variaatiot 2M62U ja 3M62U. | ||||
|
11.07.2023 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paikallinen kirkkovenekerho aloittamassa melankäyttösession...? | ||||
|
10.07.2023 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös ETR 460 ollutkin kotoisen Pendolinomme esikuva, nokan muodosta päätellen...? Rannalla täti sinisessä uikkarissa etsii pudonnutta korvakorua, - "sappermentto!" Todella kiva kuvasarja, katselemista riittää ja pitkäksi aikaa! Mitä kauneuteen tulee, niin herra Vertin toteamus asiasta on varsin todenmukainen. Puuttui vaan Gina Lollobrigida...? |
||||
|
10.07.2023 23:51 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja Vertti. | ||||
|
|
10.07.2023 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei muuta kuin pilailemaan rantaleijonien kustannuksella: - osoittaa ulapalle "hei, eiks tuolla uikin hai?" Ai raakkules, ei taida ollakaan tiikerihai, näyttää ihan pokerihailta...? |
||||
|
|
10.07.2023 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, termomekaanisesti lujitettu? Kuumana tai kylmänä valssattu/taottu? Mielenkiintoiseksi asian tekee se, kuinka kiderakenne saadaan kauttaaltaan tasalaatuiseksi. Mutta, se on taas todiste siitä, kuinka aina jossain joku miettii parantamista, oli se sitten isoa tai pientä. Ja jos ei homma sillä kerralla mene putkeen, niin syntyy ainakin hyvä juttu. Ja taas mennään. |
||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
10.07.2023 23:28 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi upea kuvasarja, kiitos paljon Vertti! | ||||
|
|
10.07.2023 23:25 | Vertti Kontinen | ||
| Unohdin kuvatekstiin kirjoittaa tämän, mutta aseman raide 2 on purettu laiturin kohdalta. Syytä tälle en tiedä, ratatyöstä ei ainakaan taida olla kyse, sillä ratapenkka on kerennyt saamaan kasvillisuutta päälleen. Vastaava ratkaisu oli tehty samalla rataosalla myös jollain toisellakin asemalla, jonka nimeä en saa nyt päähäni | ||||
|
|
10.07.2023 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Maisemat ovat kyllä mahtavat! | ||||
|
10.07.2023 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Piti katsoa nopeasti, mitä Wikipedia tietää kertoa koneesta ja sen historiasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Fairbanks_Morse_38_8-1/8_diesel_engine Moottori on tosiaan ollut erityisesti sukellusvenekäytössä ja valmistus jatkuu peräti edelleen! Wikipedia mainitsi ainoaksi Neuvostoliittoon toimitetuksi eräksi nimenomaan Wind-luokan jäänmurtajat ( https://en.wikipedia.org/wiki/Wind-class_icebreaker ). Ehkä ne ovat siis olleet lähteenä moottorin kopioinnille! Veturikäytössä moottorissa oli useita ongelmia, mutta se ei estänyt Neuvostoliittoa asentamasta samoja koneita myös 2TE10-sarjaan. | ||||
|
|
10.07.2023 22:47 | Hannu Peltola | ||
| Nyt tuli satunnaiskuvana toinenkin Reinon kuva Neuvostokalustosta! M62-veturit olivat erityisesti vientiin tarkoitettuja ja vientimaita olivat mm. Itä-Saksa, Unkari, Puola, Tsekkoslovakia, Kuuba, Pohjois-Korea ja Mongolia. Neuvostoliitossa olevat veturit olivat ainakin alkuaikoina asevoimien kirjoilla varattuna ydinohjusjunien vetoon. Tässä kuvassa taitaa kuitenkin olla normaali siviilijuna. Veturin lempinimenä oli Neuvostoliitossa Mashka. | ||||
|
|
10.07.2023 22:36 | Hannu Peltola | ||
| Lend and Lease -apuna moottoreita päätyi Neukkulaan, mutta täytyy sanoa, etten tiedä missä muodossa tai kulkuvälineessä moottorit siirtyivät. Moottotorithan oli alun alkaen tarkoitettu sukellusveneisiin. Toimittiko USA sukellusveneitä tai niiden moottoreita Neuvostoliittoon? Wind-luokan jäänmurtajat ovat ilmeisesti olleet yksi lähde Jos Fairbanks-Morse -moottoreille. USA:n Lend-Lease -apu oli suurimmillaan aivan valtavaa, Britannialle toimitettu apu vastasi suurimmillaan 2% USA:n bruttokansantuotteesta ja Neuvostoliittoon toimitettu 1% BKT:stä! | ||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
10.07.2023 22:31 | Hannu Peltola | ||
| Aivan loistava kuvasarja, kiitoksia Vertti sen julkaisusta! Tässä alkaa ihan kasvaa matkakuume Italiaan! | ||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
10.07.2023 21:35 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista! Lisää on vielä tulossa, kunhan kuvakiintiö taas sallii :) | ||||
|
|
10.07.2023 21:30 | Jarno Piltti | ||
| Olenko ymmärtänyt oikein kun olen ymmärtänyt että Fairbanks-Morset päätyivät neukkulaan kopioitavaksi nimenomaan Wind-luokan jäänmurtajien konehuoneista (lend and lease)? | ||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
10.07.2023 21:22 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos tästä! Upeat kuvauspaikat + hyvä kamerasilmä = säväyttävä kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Siilinjärvi 6.7.2023 |
10.07.2023 21:11 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa että Jaakoppi tuli saaliiksi ja siinä samalla paljon muutakin mielenkiintoista. Hyvä kuvasetti Siilinjärveltä. | ||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
10.07.2023 21:08 | Pasi Seppälä | ||
| Komeaa katseltavaa koko setti. Mukavaa virtuaalimatkailua tarjolla kotipäätteiden äärelle. | ||||
|
10.07.2023 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kesäinen kuva! | ||||
|
|
10.07.2023 20:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Reinon upea kuva tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan sitä samalla! TE3-lyhenne tulee sanoista Teplovoz s Elektritsheskoi peredatshij eli Dieselveturi sähköisellä voimansiirrolla, 3. tämän voimansiirron veturisarja. TE3:n prototyyppi valmistui 1953 ja sarjavalmistus vuosina 1955-1962. Näitä valmistui 6809 yksikköä ja valmistuksesta suuri osa tapahtui nykyisen Ukrainan alueella: Harkovan veturitehtaalla kuutisen sataa kappaletta, Luhanskissa viitisen tuhatta ja loput Kolomnan veturitehtailla Venäjällä. Alkupään vetureissa kori oli samanlainen kuin vuosina 1950-1955 valmistetuissa TE2-vetureissa: https://vaunut.org/kuva/133159?t=te3 , mutta vuonna 1957 valmistuksessa siirryttiin tähän kuvassa näkyvään korimalliin, joka puolestaan oli samanlainen kuin TE7-vetureissa. Veturin moottori on peräisin amerikkalaisista Fairbanks-Morsen vastaiskumoottoreista, kun TE2:ssa vielä käytettiin kopiota Alcon 4-tahtidieselistä. TE3:n teho oli 1472 kW ja huippunopeus 100 km/h. | ||||
|
Kuvasarja: Siilinjärvi 6.7.2023 |
10.07.2023 18:48 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sääli että muutama kusipää onnistuu pilaamaan koko alan maineen. Awarnin kusipäitä pidän vihollisena. | ||||
|
10.07.2023 15:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Olisikin hyvä, että sanamuodot kirjattaisiin selkeiksi, jotta tulkinta ei riippuisi lukijasta. Laajempi tulkinta palvelisi kaikkia tahoja. | ||||
|
Kuvasarja: Siilinjärvi 6.7.2023 |
10.07.2023 14:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Vartijakin kävi tarkistamassa tilanteen kun olin vähän aikaa maantiesillan puolella. Sanoi että paikka on kyllä luvallinen, mutta kävi varalta tarkastamassa. En haukkuisi Avarnia täällä töykeäksi, oli hyvin ystävällinen vartija. Nykyään lienee terästetty vahtimista joka paikassa. | ||||
|
10.07.2023 14:05 | Jorma Kattelus | ||
| Minkähän takia nuo vaunut pitää viedä Dr21 veturilla Ruokosuolta Siilinjärven asemalle? Eikö Dr20 voisi vetäistä ne suoraan tehtaalta ja täydet samalla lailla suoraan tehtaalle. | ||||
|
|
10.07.2023 14:04 | Juha Vuorinen | ||
| Jt:n sanamuoto "...tilanteissa, joissa ei voida liikennöidä junana..." kattaa laajasti erilaiset syyt ja tarpeet, EI vain sitä, että onko liikennöintisäännölliset tai turvalaitetekniset edellytykset kulkea junana. Tätä liikenteenohjausyhtiön kapeaa väärintulkintaa ei kannata enempää vahvistaa. Syy vaihtotyöksi muuttamiseen voi olla esimerkiksi liikennöitsijän operatiivinen syy. | ||||
|
|
10.07.2023 13:37 | Erkki Nuutio | ||
| Vuonna 1985 kilpailijaksi tuli Valmet 832, jonka kuormattavuus vastasi suurinpiirtein näitä Ponsseja. 832:ssa oli kauttaaltaan termomekaanisesti lujitetusta hienoraeteräksestä hitsattu kantava rakenne. Alussa materiaali oli SS:n Domex 640 ja 590 (myötöraja 640 / 590 N/mm2). Rautaruukin tuotua kohta näitä vastaavat RAEX -teräkset, käytettiin vaihtoehtoisesti niitä. Mitoitusta määräävä myötöraja oli totuttuun St52/Fe510/S355 -teräkseen verrattuna jopa 1,8 -kertainen (=640/355), joten ainepaksuudet muutettiin, esimerkiksi entinen 10 mm ja uusi 6 mm. Hitsattu railotilavuus (=työmäärä) pienentyi suhteessa vielä enemmän. Mahdolliset lujuus- ja sitkeysongelmat selvitettiin väsytys- ja muilla kokeilla mm. lisensiaattitutkimuksella TTKK:n metallurgian laboratoriossa ja Velsa Oy:ssä. Tutkimusta ohjasi aktiivisesti metallurgian professori, äskettäin kuollut Pentti Kettunen Mitään ongelmia ei tullut esille kokeissa eikä käytön aikana. Hitsien muutosalueella oli toki totuttu heikentynytkin alue, mutta se oli hyvin kapea. Käytössä viereinen luja alue lujitti senkin. Ylipäätään ei hitsejä kaikkein rasitetuimpiin, etenkään moniakselisesti rasitettuihin kohtiin pidä sijoittaa. Teräksen KILOhinta oli vain noin 20% kalliimpi kuin S355:llä, mutta kiloja tuli noin 30% vähemmän. Eipä ihme että Ponsse hylkäsi alumiinin ja myös otti tilalle hienoraeteräkset. Mainittakoon että professori Kettunen teki 50-luvulla diplomityönsä VR:n Helsingin konepajan valimossa. Aiheena oli valrautojen liekkikarkaisu - liittyen valettujen vaununpyörien pintakarkaisuun. |
||||