![]() |
01.09.2022 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
Kuvassa nähdään, että kahvilaosastossa on neljä ikkunaa. Tämä ei täsmää paikkanumerokaaviokirjasessa oleviin Eik-vaunuihin, koska niissä on vastaavasti kolme ikkunaa! Tämä kuva on takuuvarmasti otettu Cik-vaunun (nrot 2391 - 2394) kahvilaosastosta. Kuvassa matkustajaosastoon vievä ovi on keskilinjalla, joka juuri on toinen todiste Cik:sta. Eik-sarjassa vastaava ovi on hiukan sivussa, johtuen oven takana olevasta 2 + 3 - penkkijärjestyksestä. Kuvan vaunussa järjestys on siis 2 + 2. Kolmanneksi: osaston katon muoto kertoo, ettei tässä ole koneellista tuuletusta. Kuvasta erottaa vielä välioven päällä olevan vessan merkkivalon ja torpedoventtiilin avauskahvan varren puunuppeineen. |
||||
![]() |
01.09.2022 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
LKM = VEB Lokomotivbau "Karl Marx" Babelsberg, ei siis "Harpo Marx"! Ylävalonheittimen takana oleva kanttinen mokkula on Mischvorwärmer Bauart IfS/DR, eli sekoitusesilämmitin. 99 245 valmistui vuonna 1954. 7 tarkoittaa 1 000 mm raideleveyttä, siis kuvan 99 7245-6 - veturissa. |
||||
![]() |
01.09.2022 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
No jo on! Pikkukuvassa kovastikin Lätän näköinen! Tämän pään teli näyttää Görlitzin malliselta juoksuteliltä. Mistä tuo taustan muistomerkki kertoo? |
||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 23:39 | Joona Kärkkäinen | ||
Tässä on hyvä esimerkki tapahtumakokonaisuudesta, jollaista Suomessa ei tulla näkemään I K I N Ä . | ||||
![]() |
31.08.2022 23:15 | Petri Nummijoki | ||
Eikö tämä sisustukseltaan uudistamattomaksi Eik-vaunuksi sopisi? Osasto ei ole kokonaan kahvilaa vaan siinä on tavallisia toisen luokan paikkojakin, joten näyttää varmaan sen vuoksi suurelta. | ||||
![]() |
31.08.2022 22:56 | Jorma Toivonen | ||
Oiva tilannakuva Tuomakselta. Erinomaista toimintaa kollegalta (!) ja yhteyksien toimimisesta, sekä kuljettajan toiminnasta... Pahus jäi poropaisti saamatta. Kuvasarjaasi katselin mielenkiinnolla, kiitos. |
||||
![]() |
31.08.2022 22:01 | Hannu Peltola | ||
Riippuu keneltä kysyy maitojunasta, haminalaisella upseerioppilaalla voi olla erilainen käsitys kuin Southern Railwayn junansuorittajalla! :-) Wiki tarjoaa varsin kattavan näkemyksen brittiläisiin maitojuniin: https://en.wikipedia.org/wiki/British_railway_milk_trains | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 21:36 | Jouni Ijäs | ||
Hieno kuvasarja. Itsekin kävin tuolla heinäkuussa Pohjois-Ruotsin reissun yhteydessä. Yövyttiin hotelleissa yhtä telttayötä lukuun ottamatta. Sen telttapaikan löytäminen Torniojärven maisemista osoittautuikin haasteelliseksi, koska autoa ei noin vain parkkeerata, jos haluaa saada auton edes vähän piiloon sivutielle. Sivuteitä ei Suomen tyyliin juurikaan ole. | ||||
![]() |
31.08.2022 19:39 | Jussi Tepponen | ||
Talo on WW&F:n perustajan Harry Percivalin entinen kotitalo, jonka hänen leskensä myi rautatielle. Katon koristeet periytyvät tuolta ajalta. | ||||
![]() |
31.08.2022 19:35 | Jussi Tepponen | ||
Lienee ollut hepompi laittaa suomalaisiin leveisiin pyäräkertoihin sopivat laakeriboksit, kuin löytää tai valmistaa alkuperäisiin bokseihin sopivat pyöräkerrat? | ||||
![]() |
31.08.2022 18:40 | Petri Nummijoki | ||
Nyt taidetaan puhua jo eri asiasta. Jos kysymys on joiltain ominaisuuksiltaan vanhentuneen laitteen uudistamisesta ajanmukaiseksi, kuten takavuosina linja-autonalustojen uudelleenkorittamisesta niin se ei museoarvoa automaattisesti heikennä. Tosin lopputulos ei silloin vastaa alkuperäistä vuosimallia mutta voi hyvinkin olla säilyttämisen arvoinen uudistamishetken aikakautta kuvaavana. Itse tarkoitan rosteripakoputkimeiningillä tilannetta, jossa vanha ajoneuvo uudistetaan tekniikaltaan alkuperäistä näyttävämmän näköiseksi ja äänekkäämmäksi ilman, että sillä on päivääkään tehty oikeita töitä tai tarkoituskaan tehdä. Toki tämmöistä rakentelua saa vapaasti harjoittaa mutta ei se museoarvoa laitteelle tuo ainakaan omasta mielestäni. | ||||
![]() |
31.08.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
Mahtavaa, Hannu! Tuohan on tosi hyvä idea! Nyt porukat soittelemaan Katepalille...? |
||||
![]() |
31.08.2022 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
Museoarvon ja käyttöarvon yhteen sovittamisesta: monikin jannu on ratkaissut asian siten , kuin edellä kerroin. Rajoitteita on, jotkin hyvinkin korkeita ja museaalisuus-kynnys eritoten! Ikuisuuskysymys: ajellako omallaan modernin tekniikan mahdollistamana siistikuorisella vaiko pistää museoon? Molemmissa on puolensa: hyvät ja huonot. Se tekniikan historia onkin pohjimmiltaan työtaitojen tulosten historiaa...? Mielenkiintoista keskustella tästä, kieltämättä. |
||||
![]() |
31.08.2022 17:42 | Oula Ahlholm | ||
Todella upea kuva! | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 17:01 | Tuomas Pätäri | ||
Kiitoksia palautteesta. Jatkan sarjassa nyt rajalle asti, mutta muutamien Norskin kuvien kanssa tekikin vielä mieli käydä valikoimaan ruutuja, joten ne laitan tuossa illemmalla tai viimeistään huomenna. | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 16:39 | Teemu Saukkonen | ||
Hienot kuvat, ja vaivannäköäkin on ollut. | ||||
![]() |
31.08.2022 16:36 | Teemu Saukkonen | ||
Kyllä sentään jarruttaessa (viime vuosikymmenellä) lähti sellainen ulina että piti panna sormet korviin. | ||||
![]() |
31.08.2022 16:17 | John Lindroth | ||
Itse muistan joskus pikkupoikana asioineeni siellä,sedälläni oli autokoulu Helsingissä siellä tehtiin pieniä korjauksia kouluautoihin ja imeisesti myös osattiin opetuspolkimien asennusta ym.korjaamon nimeä en nyt muista.Mutta eiköhän tuo selviä? | ||||
![]() |
31.08.2022 16:06 | Heikki Jalonen | ||
Voi tuota vanhaa kadonnutta Länsi-Pasilaa... oli se niin maanläheistä seutua. Mahtaako kukaan muistaa enää tarkemmin tuota äärikiinnostavaa autokorjaamoa tuolla taustalla; nimeä tai omistajaa? Jänniä autotunnistustehtäviäkin olisi tarjon: lieneekö siellä IFA F9 tutussa mallissaan, konepelti auki...? Ja takanansa Ford Anglia (105), silläkin konepelti avoinna - aikalaisittain harvinaisesti etureunastaan saranoitua mallia. |
||||
![]() |
31.08.2022 15:53 | Heikki Jalonen | ||
Hassu kombo noissa puskimissa: samassa päässä sekä varsi- että mäntäpuskin. Jokin korjaus on tehty, mutta alemmilla standardeilla kun omaan käyttöön "vain" menee. | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 15:11 | Seppo Rahja | ||
Henkeäsalpaavan hieno kuvasarja! | ||||
![]() |
31.08.2022 14:47 | Petri Nummijoki | ||
Ainakin minua kiinnostaa inhimillinen puoli mutta nimenomaan siltä osin, mikä oli esineen aktiviikäytön aikainen kytkös inhimilliseen toimintaan. Sitä ei voi oikein tavoittaa, jos esine itsessään on täysin muuta, mitä alkuperäinen. | ||||
![]() |
31.08.2022 14:35 | Juhani Pirttilahti | ||
Voihan sitäkin miettiä missä kontekstissa museaalinen arvo ilmenee. Onko se objektissa itsessään vai objektin kytköksissä inhimilliseen toimintaan? | ||||
![]() |
31.08.2022 14:08 | Petri Nummijoki | ||
Olisiko siistissä alkuperäiskunnossa oleva yksilö arvokkain museoarvoltaan sikäli, kuin sellaista on saatavissa? Piinallisen tarkasti entisöidystä lienee tehty jo alkuperäistä viimeistellympi ja siten epätodellinen. Esan mainitsemalla rosteripakoputkimeiningillä ei ole mielestäni mitään tekemistä teknisen historian taltioinnin kanssa. Saahan sellaista harrastaa mutta ei se anna mitään niille, joita kiinnostaa tietää, millaista entisaikojen tekniikka oli. | ||||
![]() |
31.08.2022 13:51 | Hannu Peltola | ||
Mutta tähänkin vaunuun on vaihdettu suomalaiset laakeriboksit. Oudolta tuntuu, miksi nähdä tällaista vaivaa? Kuvan vaunusta taitaa puuttua ilmajarrut, aito sota-ajan tuote siis! | ||||
![]() |
31.08.2022 13:45 | Hannu Peltola | ||
IORE on aivan ällistyttävän hiljainen ja myöskään malmivaunut eivät tuota ääntä. Esimerkiksi lovipyörät ovat länsinaapurissa täysin tuntematon käsite. Myös IOREn torvi on niin hiljainen, ettei se vaan häiritsisi ketään! Viimeksi helmikuussa huomasin, että IOREn vetämä malmijuna pääsi helposti yllättämään, kun ääntä ei kuulu ennalta. | ||||
![]() |
31.08.2022 13:29 | Mikko Herpman | ||
Tuli tältä asemalta ajeltua Hong Kongiin muutama vuosi sitten. Läpäisykykyä oli aika lailla. Liput kouraan alakerrassa ja jonotuskarsinaan. Vähän ennen junan tuloa koppalakkien ohjauksessa juuri sopiviin paikkoihin laiturille. Junan tullessa, poistuvat rivakasti vasemmalle ja uudet sisään. Hommassa ei kauaa nokka tuhissut taikka kukaan ei jäänyt ämpyilemään taikka jahkailemaan mihin mennä. | ||||
![]() |
31.08.2022 13:22 | Mikko Herpman | ||
Millainen on äänimaailma Dm3:n ja IORE:n välillä? | ||||
![]() |
31.08.2022 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
Autopuolella asiaan vaikuttaa sekin, että ollako ns. "pussihousu", vai eikö olla? Pussihousu = piinallisen tarkka entisöijä, viimeistä ruuvia myöten, ja apinan raivolla. Pussihousuauto onkin suuressa maailmassa ns. Trailer Queen. Esimerkiksi kuulu Bugatti Royale, jolla kukaan ei uskalla ajaa, siksi hintavaksi se on tullut. Esimerkki: joku löytää Yhdysvaltain takametsistä 1950-luvun alkupuolen Buickin, jonka elvyttämisessä riittää työtä. Ja olisihan kivaa päästä sillä tien päällekin. Buickin alkuperäinen Nailhead-moottori on täysin slyyt, eikä Matching Numbers - osia löydy itkemälläkään. Mitä tehdä? Chevroletin pikkulohkoa on sen sijaan maailma väärällään, tehdasuusista kunnostettaviin aihioihin. Lisätarvikepalikkatehtaatkin ovat olleet kovasti tuotteliaita. Nokka-akseleitakin löytyy eri arvoilla väkerrettyjä, joka makuun ja lähtöön, kisaan tai kadulle. Jos teholuokka ja painokin on "vähän sinne päin" ja metallityöt sujuvat, niin eikun heittämään 305 tai 350 Veekasi luvan perästä keulille, lisäksi ruisku ruokkimaan myllyä (polttoainelinja muutenkin viilattu käyttämään E85-bensaa), HEI-virranjakaja vanhan kärjellisen tilalle, pakoputket väännetty rosterista (katalysaattoreineen). Vanhojen jousien tilalle ilmajouset, jos nyt haluaa Buickistaan Low Riderin ährätä tai muutenkin mukavuuden lisäämiseksi. Jarrujen modernisointi nykyaikaiseksi tehostimineen, ohjauksellekin pitää jotain päivitystä tehdä. Pussihousut nyrpistävät kyllä nenäänsä, mutta laite on paljon mukavampi ja helpompi ajaa kuin alkuperäisenä. Turvallisempikin. Tehostamattomilla yksipiirisillä rumpujarruilla taisteleminen on aina turhankin jännittävää, pysähtyykö vaiko ei. Ja kansa peukuttaa ja hymyilee, ottaa kuvia ja kuuntelee moottorin ääntä ihaillen: "hyvin laulelee!" Toisin sanoen, hyvin kelpaa! Rautatiepuolella pussihousuideologia lienee mahdollista ainakin tavaravaunuissa. Henkilövaunut? Ainakin EFi 22395 ei ole pussihousuvaunu, vaan hyvin kelpaa sekin, minullekin, takuuvarmasti! Puhumattakaan Kulosaaren ratikasta. |
||||
![]() |
31.08.2022 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
Puheena olevasta vaunusta sen verran, että sen oikean pään pyöräkerran etäisyys päädystä näyttää olevan erilainen kuin vasemmassa päässä. Onko kyse jarrusillasta, joka on poistettu ja koria pidennetty vastaavasti? VR 1962 - kirjassa, sivulla 355 on kaksi taulukkoa, joissa on osviittaa omista sotasaallista, sekä saksalaisten Virosta Suomeen lähettämistä vaunuista. Ja silti, lukumäärien mainitaan olevan summittaisia. 2 - akselisia umpitavaravaunuja tuli Virosta vuosina 1941 - 1943 yhteensä 2275 kpl. Nämä siis saksalaisten lähettäminä. Toisessa taulukossa (samalla sivulla) taas mainitaan että Virosta tuotuja oli yhteensä 1994 vaunua. Näistä 245 kuului arvoluokkaan IV, eli silkkaa romua. Sotatoimissa saatuja (tai otettuja, kuinka vain) oli 649 kpl. Kaikki siis, yllä mainitutkin 2-akselisia umpivaunuja. Ota näistäkin selvää, puhhh --- ! |
||||
![]() |
31.08.2022 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
On näemmä ollut aktiivikautenaan likaavan tavaran kuljetuksessa, kun katsoo nurkkakolmioiden haalistuneita jäännöksiä. Onko tämäkin vaunu kantanut aikoinaan Gd - tai Gdt - litteraa? |
||||
![]() |
31.08.2022 12:22 | Jussi Laukkanen | ||
Suomeksi kai päre on lähinnä oikea sana. Toisaalta nämä amerikkalaiset päreet vaikuttivat olevan paljon paksumpia ja kookkaampia kuin täkäläiset ja ne saattoivat toisinaan olla alareunasta pyöristetty samaan tyyliin kuin meillä paanuiksi kutsutut. Vaikuttaa siltä, etteivät amerikkalaiset tee selvää eroa päreen ja paanun välillä. Siellä näin tehtyä seinää kutsutaan kai melko yleisesti nimellä shingle wall. Googlen perusteella toinen nimitys olisi shake siding. Kuvahaku antoi molemmilla termeillä aika samantyyppisiä kuvia. | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 11:59 | Jussi Kortman | ||
Uskomattoman huippulaadukas kuvasarja. | ||||
![]() |
31.08.2022 11:13 | Hannu Peltola | ||
Ilmankos vaikutti erikoiselta! G10 on minulle tuttu lähinnä Fleischmannin kuvastosta ja minulle oli yllätys, että kokoero on ollut noinkin suuri suomalaisiin vaunuihin nähden. Kuinka paljon G10-vaunuja Suomeen tuli sotien aikana? | ||||
![]() |
31.08.2022 11:05 | Hannu Peltola | ||
Näistä WW&F:llä olleista henkilövaunuista teimme havainnon, että ne ovat yllättävän suuria ja pitkiä kapearaidevaunuiksi. Pituudeksi arvioimme usean vaunun osalta 50 jalkaa. Vaunut näyttivät mm. vetureihin verrattuna aivan suhteettoman suurilta! | ||||
![]() |
31.08.2022 10:57 | Tapio Keränen | ||
XG-vaunu on ollut saksalaismallinen G10-vaunu, joka lienee saatu sotasaaliina Virosta. Lähikuva vaunutyypistä löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/157626?u=701&d=31.08.2022 | ||||
![]() |
31.08.2022 09:55 | Hannu Peltola | ||
Mielenkiintoinen kuva! Vh-vaunussa on rajalla asennetut puskimet toisessa päässä. Mitä sukujuurta on oikeanpuolimmainen virkatarvevaunu? Se näyttää jotenkin erikoisen pitkältä. | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 07:04 | Vertti Kontinen | ||
Mahtava kuvasarja! Ei lisättävää | ||||
Kuvasarja: Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museum - legendaarinen kapearaidemuseo Mainessa |
30.08.2022 23:26 | Hannu Peltola | ||
Kiitos Robert! Ja vierailua täällä voin suositella lämpimästi! Museossa oli valtavasti nähtävää ja henkilökunta oli äärimmäisen ystävällistä. Ja kaiken kruunaa pienet Two Footer -teekannut! | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 23:22 | Hannu Peltola | ||
Tämä on kertakaikkisen hieno kuvasarja! Loistavia kuvia upeassa maisemassa. | ||||
![]() |
30.08.2022 23:09 | Jussi Kortman | ||
Kiitos Teemu. | ||||
![]() |
30.08.2022 22:58 | Jorma Toivonen | ||
En muista tilannetta, että johtoveturin päämoottori olisi sammutettu linja-ajossa. Mutta "kompura" saatettiin sammuttaa useinkin parivedossa johtoveturista. Petri on oikeassa mm. akkujen lataus toimi ainoastaan päämoottorin yhteyteen kytketyllä "laturilla". Jos päämoottori oli sammuksissa pidemmillä matkoilla, täytyi myös "suunta keskittää" - laittaa hinaukseen. | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 22:30 | John Lindroth | ||
Onnistunut edustava kuvasarja! | ||||
![]() |
30.08.2022 21:53 | John Lindroth | ||
Kyllä näin on Jokioisten Portterit 1ja2 tulee mieleen! | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 21:39 | Petri Tuovinen | ||
UPEA kuvasarja!!! | ||||
![]() |
30.08.2022 21:33 | Kari Kuusela | ||
Jokioisten rautatien veturit 1 ja 2 olivat hyvinkin kuvan veturin kaltaisia. Tosin eri tehtaan (H&K Porter) tuotoksia ja varmaankin eri piirustuksilla tehtyjä. | ||||
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 21:10 | Pasi Seppälä | ||
Mahtavaa katseltavaa nämä Tuomaksen takuutyöt. Hyvä esivalmistelu lisättynä loistavalla kartta- ja kuvaussilmällä aiheuttavat tällaista tulosta. Nostan hattua korkealle. | ||||
![]() |
30.08.2022 21:08 | John Lindroth | ||
Puskinlyhdyt lienevät valmistetta AGA. Esalta kiitettävä yhteenveto! | ||||
![]() |
30.08.2022 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
Erkki hyvä, varmaan tiedätkin, että nokikaapin ovi on hieman kuperaksi valettu. Minun mielestäni kuvassa olisi valon ja varjon leikkiä. Jarno hyvä, totta, ylin lyhty muistuttaa kovasti muinaista "kimröökkitehdasta". Varaosapulaa? Nyt tarkkana: ohjeiden mukaan ylin lyhty tuli suunnata suoraan eteen ja alaspäin kolme astetta. Puskinlyhdyt: samoin alaspäin kolme astetta ja vielä sisäänpäin samoin kolme astetta, kumpikin. Tällä tavoin puskinlyhtyjen valokiilat yhtyivät jonkin matkaa veturin edessä ja otsalampun valokiila tavallaan jatkoi valoa, osumalla puskinlyhtyvalokiilojen etupuolelle. |
||||
![]() |
30.08.2022 20:49 | Jyrki Längman | ||
Hieno kuva | ||||
![]() |
30.08.2022 20:09 | Jarno Piltti | ||
Ylin lyhty on ihan eri mallia kuin puskinlyhdyt. Tehokkaampi? |