Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.09.2023 05:54 | Timo Salo | ||
| Tnx A-P kommentista. Kiva seurata tuota tehokasta työntekoa, jossa jokainen työvaihe on ilmeisen hyvin suunniteltu etukäteen... | ||||
|
12.09.2023 05:31 | Juhana Nordlund | ||
| Edellä esille tulleiden tietojen valossa Kokemäensaari oli Innerö ja Kylä(n)saari Inderö. Joissakin lähteissä Kyläsaaren vanha nimi oli Kokemäensaari. Nämä molemmat "sisäsaaria" Yyterin (Ytterö) ollessa "ulkosaari". Porin nykyisessä opaskartassa nimeä Kokemäensaari ei enää esiinny. Vuoden 1962 peruskartassa Kyläsaaren taajama (tai kylä) näkyy nimellä Kylänsaari ja sen ympärillä oleva laajempi alue Kokemäensaari (joka siis kattoi Kylänsaarenkin). Kokemäensaari oli painettu hailakan punaisella tekstillä, kun taas merkittävämmät paikannimet olivat mustilla ja muutenkin vahvemmilla kirjaimilla painettuja. Kylänsaari siis mustalla tukevalla tekstillä. Noilla ruotsinkielisillä nimillä on pitkähkö historia. Monet nimet ovat peräisin 1500-luvulta. Esim. Yyterin (eli Ytterön) nimi on ollut vuonna 1546 muodossa Ytterby. Innerö (Kokemäensaari) oli vuonna 1540 muodossa Inder Ö ja vuonna 1571 Inderöö kahdella ö:llä. Näyttää siltä, että ruotsinkielisessä nimistössä Kokemäensaari ja Kylä(n)saari ovat yksi ja sama juttu, kirjoitusasu on vaan vaihdellut. Tämä tukee hyvin sitä teoriaa, jonka mukaan Kyläsaaren alue on tunnettu kauan sitten Kokemäensaarena. |
||||
|
11.09.2023 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, älä sure. Nokia Alumiinissa, eli marraskuusta 1996 alkaen Nordic Aluminiumissakaan ei koskaan ollut aikaa tehdä kerralla kuranttia, mutta aikaa löytyi aina tehdä sama tilaus kahdesti (koneistajaraukoille maksettiin tuotetuista kiloista, joten hällä väliä). Jos pysäytit linjan pumppuvikaisen profiilin tai pii-erkaumien vuoksi, joiltakin tekniikkaa ymmärtämättömiltä myyjiltä tulit pahat haukut pikkusieluisuudesta. Konsultit sanoivat kerran, että koneistajille maksetaan liikaa palkkaa, ja tietenkin silloin nousi kauhea äläkkä. Alumiinitangonpätkijät menivät hiljaisiksi, kun konsultti huomautti näiden olevan ihan muuta kuin paperikoneentekijöitä tai laivanrakentajia. Miksi tämä paljastus? Siksi, että johtaminen oli yleensä pelkkää patsastelua ja/tai vittuilua. Itselläni oli ollut myös joukko pomoja, joista vain kahta (2!) kunnioitin. Toinen (DI) oli fiksu ja sydämellinen osaaja (kristitty) ja toinen (insinööri) fiksu, häikäilemätön ja osaava myös! Heidän kanssaan asiat sujuivat, henkilökemioita myöten. Loput olivat pelkästään häikäilemättömiä, johtajaopit peräisin reservinaliupseerikoulun pihalta. Oli kai varusmiesalikeisarina niin nautinnollista karjua herranpelkoa mokuraukoille, joista piti likvidoida äitien ja siskojen pehmentävä vaikutus pois...? Eräässä työpaikassa omistaja-johtaja (DI myöskin) löi minua työaikana omassa työhuoneessaan Pitäjänmäellä, esitellessäni tehtäväkseni saamaani piirustusta. Syytä mielensäpahoittamiseen en vieläkään tiedä. Hakiessani seuraavana aamuna verokirjani pois sain kuulla, kuinka perkeleet ja saatanat vaan leikkivät ilmassa rikinkäryn seassa. Ollessani luottamusmiehenä kuulin tapauksesta, jossa yksi henkilö oli ollut mukana Seta ry:n toiminnassa. Hänen nulkki DI-pomonsa käski hänen etsimään uutta työpaikkaa ja heti. Sanoipa vielä jotain sellaistakin, että osakkeenomistajat eivät missään tapauksessa saa tietää tästä henkilöstä mitään. Epätoivossaan ja viisaudessaan ("työntekijä on tärkein voimavaramme") NA pisti pikaisesti yyteet pystyyn ja henkilö pihalle "tuotannollisista ja taloudellisista syistä". Pornoilkoon nyt, kun sai siihen aikaa! Oman kokemukseni mukaan Suomessa firmojen johtaminen on perseestä. Jos firman talous riippuu vain työntekijöiden palkkojen alentamisesta paikallisilla sopimisilla (ilman luottamusmiehen läsnäoloa), niin minun mielestäni tällaisen firman EI PIDÄ olla olemassakaan! |
||||
|
11.09.2023 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Eiköhän tuo Herra Esan kuulema tarina Hurun kulutuksesta liene aikamoinen legenda (kaksi viikkoa ajelua yhdellä tankillisella). Tosin aikoinaan Hurut seisoskelivat pitkiäkin aikoja (varsinkin Tampereella) tyhjäkäynnillä varikoilla. Joka paikasta ei löytynyt lämmitysmahdollisuutta, joten koneet pidettiin käynnissä vuorokauden ympäri. | ||||
|
|
11.09.2023 23:02 | Panu Breilin | ||
| Porin Kyläsaaren ruotsinkielinen nimi on Inderö. Rannikkoväestö oli tuolla seudulla laajasti ruotsinkielistä 1800-luvulle asti. | ||||
|
11.09.2023 22:23 | Hannu Peltola | ||
| Wau, kiitos Jarno! En ollut tuota videota huomannut ja se on varsinainen aarreaitta kaikille GN-faneille! Videolla esiintyy monia tässäkin kuvasarjassa olevia veturityyppejä ja myös tuttuja paikkoja, kuten esimerkiksi juuri tämä Everettin Great Northern -asema. | ||||
|
|
11.09.2023 21:36 | Juhana Nordlund | ||
| Kylä(n)saaren ruotsinkieliseen nimeen en ole muistaakseni törmännyt, mitä Poriin tulee. Niillä main sijaitsevalla Kokemäensaarella on ollut ruotsinkielinen vastine Innerö. Viimeksi mainitun "vastakohta" on Ytterö, joka taas on suomeksi Yyteri. Useilla Porin kaupunginosilla tai vastaavilla on ollut kyllä muinoin ruotsinkielinen nimi. Esimerkkejä: Bodskär / Aittaluoto, Bredvik / Preiviiki, Hjulböle / Hyvelä, Kumnäs / Kuuminainen, Lillraumo / Vähärauma, Lyttskär / Lyttylä, Pänäs / Pietniemi, Rosnäs / Ruosniemi, Torbonäs / Toukari, Torsnäs / Tuorsniemi ja Räfsö / Reposaari. Reposaaren ruotsinkielisenä nimenä on joissakin yhteyksissä esiintynyt myös Räpsö. Ja sellainenkin nimi(väännös) on näkynyt jossain kuin Räpsöö. Tänä päivänäkin kartalla näkyy Mäntyluodon ja Reposaaren väliin jäävän salmen kohdalla nimi Räpsöönsunti. Lyttylän eli Lyttskärin nimi on erään lähteen mukaan kuulunut muodossa Luftböle vuonna 1546. Luftbölenhän voisi suomentaa vaikkapa Ilmalaksi... | ||||
|
|
11.09.2023 20:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On kyl hienoa dokumentointia Timolta. Tuossa oikealla puolella menee Siurontie. Siinä on mutkassa autojen nopeustutka, joka ottaa herätteen myös junista. Paikalla on tavallisesti Sn 120, jolloin toosa ei ole ehtinyt reagoimaan ohi ajaviin matkustajajuniin muuten kuin vilkuttelemalla myrtsiä naamaa ja tekstiä ylinopeus. Nyt kun tässä onkin hieman alempi Sn 50, kertoo toosa nopeuden tuntikilometreinä ja käskee hiljentää. Monikohan mielestään rajoitusten mukaisesti ajava autoilija on ihmetellyt mittarin myrtsiä naamaa, kun ei ole huomannut samaan aikaan takaviistosta lähestyvää junaa? | ||||
|
11.09.2023 20:42 | Lari Åhman | ||
| Viimeisimpien muistikuvienkin perusteella se on olemassa :) | ||||
|
|
11.09.2023 20:02 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakartta. Kartan toiseksi alin S-Bahn -asema juuri Berliinin kaupungin ulkopuolella on Wildau. Wildaun kyljellä oli Schwermaschinenbau Heinrich Rau, joka oli 80-luvulla Euroopan suurin muottitakomo. Alunperin se oli veturitehdas Berliner Maschinenbau, vormals L.Schwartskoppf. Nykyään se on AMK -opetuslaitos + pienteollisuutta. Alkuperäinen, hyvin säilynyt asuntoalue on aseman toisella kyljellä. Määritin siellä vuonna 1982 Leonid Breshnevin kuoleman herättämän suuren kansalaissurun aikoihin halkaisijaltaan noin 400 mm:n hiiletyskarkaistuja ja hiottuja hammaspyöriä Valmet -metsäkoneisiin (joita DDR:ssä oli runsaasti). Pätevä ja tehokas laitos! Susitin silti kyseiset pyörät kun ne aikanaan tulivat. Toimittaja hyväksyi susituksen ja tilalle saimme nopeasti virheettömän erän. Wildau ei kylläkään ollut susituksen syy, vaan sen tekemät taeaihiot olivat moitteettomia. Takeet hammastaneella Pritzwalkin hammaspyörätehtaalla oli tapahtunut joku karmea moka, joka oli pilannut Wildaun taeaihiot. Hädissään tehdas oli sen jälkeen teettänyt alkuperäisstandardin mukaisesta teräsvalusta uudet aihiot sekä hiiletyskarkaissut ja hammastanut ne. Vastaanotossa metsäkonetehtaalla mitattiin aina oleelliset mitat joka hammaspyöräerän jokaisesta pyörästä sekä tarvittavassa laajuudessa pyörien hammaskylkien ja -tyvien karkenemissyvyydet pienikokoisella Equotip ultraääniperiaatteella toimivalla kovuusmittarilla. Muilla laitteella ei mahtunut hammasväleihin. Olimme havainneet mittauslukemien tulevan epävakaiksi, jos karkaisukerroksen paksuus oli alle 0.6 mm - joka oli susitusraja. Lisäksi TTKK:n metallurgian laboratorio tarkasti vähintään yhden pyörän rikkovasti. Selvitettiin sen analyysi ja mikrorakenne sekä jonkun hammastyven ja -kyljen mikrokovuudet 0.1 mm:n välein pinnasta sisäänpäin. Tämä tarkastus paljasti, että rikotun pyörän metallurgia oli virheellinen. Valurakennetta (karkearakeisuus) oli nähtävillä. Aihio oli siis valettu eikä taottu. Taonta, etenkin vapaataonta poistaa alunperin valetun teräksen karkearakeisuuden ja karkeiden rakeiden raerajoille helposti erkautuvat hauraat epäpuhtaudet sekä litistää mahdollisen muun mikrokuonan. Jo alunperin hyväksymäni DDR-normin mukainen teräs oli nikkeliseosteinen, ja varmemmin karkeneva kuin SFS-standardien vastaavat. Reklamoin koko pyöräerän valurakenteen vuoksi. Moitittavaa ei ollut mitoissa eikä karkaisusyvyyksissä. Reklamointi Wildaussa oli minulla helppoa. On karkein loukkaus takojalle sanoa että tämän takeissa on valurakenne jäljellä (sehän osoittaisi takojan täydelliseksi tumpeloksi). Mutta valurakenne oli tosiasia TTKK:n raportin metallurgiakuvien perusteella. Wildaun laatuprosessin tarkastamisen jälkeen myönsin, että aihioihin ei voinut Wildaussa jäädä jäljelle valurakennetta. Tämän jälkeen Wildau löylytti puhelimitse perusteellisesti Pritzwalkin (huuto kuului seinän lävitse). Niinpä Pritzwalk korvasi korvaustoimituksen kulut (korvaustoimituksessa ei ollut moitittavaan). Wildausta minut vietiin Barkas-pakulla Hitler-teitä (tömps-tömps) pitkin Pritzwalkiin. Sieltä minulla on muistona korkkaamaton lahjapullo Urkorn - Der echte Doppelkorn aus Nordhausen seit 1507. Linnavuoren (länsi-) Zeiss-Ikon 3D-mittauskoneen geometriatulosteet olivat suuri tunnelman kohottaja heille - valuaihioiset susipyörät olivat hammastukseltaan moitteettomat. Kirjoitin tällaisen muisteluksen valottaakseni sitä, että täytyy ammattitaitoisesti ja perusteellisesti osata varmistaa sisääntulevien osien valmistuslaatu. Sudet tulevat kalliimmiksi maineen ja kustannusten kannalta kuin riittävä laatumäärittely ja osaava, usein kalliskin tarkastus. Tämä pätee niin koti- kuin ulkomaisiin toimituksiin. Metsäkonetehdas päätyi DDR-hammaspyöriin koska ne olivat kilpailukykyisiä ja siihenastisten kotimaisten toimittajiemme laatuasenne oli lepsu (poikkeuksina ATA ja Linnavuori). Jotta lepsuilu loppuisi aikaansaimme Metalliteollisuuden Keskusliitossa lämpökäsittelyn laatuprojektin. Tulosjulkaisu projektista on MET Tekninen tiedotus 11/85 Lämpökäsittelyn laadunvalvonnan käsikirja (68 s.). Kirjoitin pitkään, epäilemättä sivussa sivuston pääaiheesta. Kirjoitin koska luulen ettei riittävästi esimiestasoilla eikä johtoportaissa ymmärretä sitä perusteellisuutta, jota teolliselta toiminnalta edellytetään. Asiaa ei helpota insinöörikoulutuksen laadun heikennys ja siinä esimerkiksi perinteisen koneenrakennuksen osaamisen heikennys parin viime vuosikymmenen aikana. Ennenkaikkea OPM on syypää, mutta metalliteollisuudenkaan järjestöjohdossakaan ei nykyään vaikuta olevan asian ymmärtäviä ja huolestuneita (Harri Malmbergin aikana oli). |
||||
|
11.09.2023 19:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Intuitioni vastainen taivutusmuoto korjattu :) | ||||
|
|
11.09.2023 19:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä raideristeys - Rr101 - on tuoreimman ilmakuvan mukaan edelleen paikoillaan :) | ||||
|
11.09.2023 19:36 | Markku Naskali | ||
| Avovaunuhan vaikuttaa ihan hyvältä. Lastaustapa ja kiinnitykset vain ovat tyyliä "vennäiks" kuten isälläni oli tapana sanoa, eli jo ennen Neuvostoliittoa naapurikansan suhtautuminen asioihin oli vähän erilainen kuin meillä. Toinen vaunu on esimerkki lähettää rajan yli vaunuja joita oli pakko korjata jo siksi että kuorma pysyisi kyydissä, eikä niitä rakas naapuri rajan yli takaisin korjaamattomina ottanutkaan. |
||||
|
11.09.2023 19:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuosi on 2023, eikä Pyöreen kaarteita ole vielä oikaistu. Oriselän oikaisu saatiin valmiiksi 2008 ja Jämsän Nytkymen-Partalan mutkan oikaisu on suunnitteilla. | ||||
|
|
11.09.2023 19:17 | Jarno Piltti | ||
| Hannu, onko tuttu video: https://www.youtube.com/watch?v=uDhizVq_zOA | ||||
|
|
11.09.2023 19:15 | Jarno Piltti | ||
| Valmistettu 1971 jos oikein näen, eli ei kovin vanha vaunu. | ||||
|
11.09.2023 19:13 | Jarno Piltti | ||
| Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1954: Kun Joutjärven – Niemen 8 km pituinen rata oli saatettu liikennekelpoiseen kuntoon ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö tammikuun 18 päivänä 1954 oli päättänyt, että se rautatiehallituksen määrättävässä laajuudessa saataisiin avata yleiselle liikenteelle, avattiin se helmikuun 1 päivästä lukien tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin. | ||||
|
|
11.09.2023 17:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin anteeksi missä se kesänvihreä juna tekee matkaansa? ;) | ||||
|
11.09.2023 17:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 37 | 4737. Rautatiehallituksen asiasta tekemän kysymyksen johdosta on Keisarillinen Senaatti olevan Toukokuun 25 p:nä nähnyt hyväksi määrätä, että voijunalla Hankoniemeen kuljetettavaksi aiottua voita on sunnuntaisinkin sopivina aikoina vastaanotettava asianomaisten asemain tavaratoimistoista; jota sekä että Rautatiehallitus on jättänyt asianomaisten liikennetirehtöörinapulaisten asiaksi määrätä ajat, jolloin eri asemien tavaratoimistot mainittua tarkoitusta varten ovat pidettävät avoimina ja antaa siitä yleisölle tieto asemille naulattavien julkipanojen ja sanomalehti-ilmoitusten kautta, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan. Helsingistä, Rautatiehallitukselta, 30 p:nä Toukokuuta 1899. | ||||
|
11.09.2023 17:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko vaunut.orgin nykyinen liikennepaikkaluettelo saanut alkunsa juuri noista harrastajien keräämistä listoista, ehkä juuri noista kommenteissa mainituista? | ||||
|
|
11.09.2023 16:30 | Jorma Toivonen | ||
| C30-M:n säiliön tilavuus 13 340 litraa on ajalta, kun ensimmäinen muutostyöveturi (1564) oli valmistunut EVR Cargon Tapan varikolta keväällä 2017. SKS |
||||
|
11.09.2023 15:56 | Arto Papunen | ||
| Se kun saisivat jonkun pikajunankin Tallinna-Tartto-Riika ja mahdollisesti Liettuaan asti. Mutta taitavat vain odottaa Rail Balticaa.. | ||||
|
|
11.09.2023 15:29 | Timo Haapanen | ||
| Aivan... Operailin oma ilmoitus on 13200 litraa jos sama veturi (https://operail.com/en/rolling-stock/c30-m/), sieltä oli mun tieto. | ||||
|
|
11.09.2023 15:24 | Jouni Hytönen | ||
| Kansainvälinen liikenne on keskeytyksissä eli muuta ei tosiaan kulje. Vuonna 2007 pyysin varta vasten huoneen tältä puolen rakennusta ja se herätti ihmetystä henkilökunnassa. :D | ||||
|
11.09.2023 15:14 | Jussi Tepponen | ||
| "Kapeat kiskot" -kirjan mukaan Nobel—Standard Oy toi 1920-luvun alussa Loviisan—Vesijärven rautatieltä yhden neliakselisen teli(säiliö)vaunun petroolikuljetuksia varten. Forssassa petrooli purettiin tynnyreihin ja kuljetettiin hevosilla ja myöhemmin autoilla tilaajille. Kuva vaunusta Forssassa löytyy MRY:n arkistosta: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2148 |
||||
|
11.09.2023 14:48 | Pauli Ruonala | ||
| MD54/4-ratakuorma-auton 4728 valmisti Istjinsk 1972, käytössä Lavassaaren turvesuolla 1986 asti. MD54/4 on uudempi versio rata-autosta MUZ-4, jollainen löytyy esim. Avinurmen museorautatieltä. Virossa näitä oli teollisuusradoilla, käyttöpaikat Lavassaare, Tootsi, Sindi, Turba, Oru, Puhja, ja Naissaaren sotilasradalla. Viron valtionrautateillä MD54/4 oli käytössä radan kunnossapidossa. Teknisiä tietoja: Suurin paino 10 t, moottori 54 hv diesel, mekaaninen voimansiirto, suurin nopeus 20,6 km/h. | ||||
|
|
11.09.2023 14:34 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman tuosta Dr21:n polttoainesäiliön tilavuudesta. Alkuperäveturin C30-7Ai:n polttoainetilavuus oli 15 140 litraa. Muutoksessa C30-M:ksi säiliön tilavuus pieneni mm. akuston sijoituksen takia, ja siitä tuli 13 340 litraa. Kun C30-M:stä kehitettiin Suomeen toimitettava C30-MF (= Suomessa Dr21), tankkausmahdollisuus rajoitettiin akselipainon takia 9 000 litraksi. SKS |
||||
|
|
11.09.2023 14:14 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan se säiliövaunu Nobel & Standardin vaunu alkuaan Lovisa Vesijärvi radalla, josta vaunu siirrettiin Jokioisten rautatielle. | ||||
|
11.09.2023 14:00 | Jouni Hytönen | ||
| Kuva on kyllä todella hieno ja hauska tarina sen synnystä. :) | ||||
|
|
11.09.2023 13:57 | Jouni Hytönen | ||
| 4103 paloi Jyväskylän tallissa syksyllä 1979. Raato seisoi jonkin aikaa ulkona tallin lähistön seisontaraiteilla ja epäilisin auton ikkunasta syntyneen muistijäljen siitä olevan varhaisin rautatiemuistoni, jonka ajankohta on jotenkin jäljitettävissä. | ||||
|
11.09.2023 13:51 | Kari Haapakangas | ||
| Tähdellä on se etu, että maalaamalla se esimerkiksi vaikka nyt valkoiseksi se muuttuu loistavaksi vapauden (Freedom & Liberty) symboliksi. Hakaristin tapauksessa mikään maalaaminen ei auta... | ||||
|
|
11.09.2023 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, puhut totuuden sanaa! Sivukaneetti: - Lisäksi, ilmavoimat eivät väkkyräristiään häpäisseet. Tämä tiedoksi niille, jotka ovat tervapytyn ja sudin kanssa menossa maamme ilmailumuseoihin. |
||||
|
|
11.09.2023 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan jostain nähneeni "jutun", kuinka Huru 12:n dieseltankki veti 4 200 litraa (tosi) ja kuinka Hurulla saattoi ajella kaksi viikkoa yhdellä tankillisella. Miten on, "vanhat toverit"? Legendaa vaiko kylmää totuutta, semminkin kun MAN V-16 jyristeli maksimikierrosten ollessa 900 r/min..? |
||||
|
|
11.09.2023 12:03 | Kari Haapakangas | ||
| Veturilla ei taida tuo toimintasäde olla mitenkään erityisen relevantti mitta, kulutus kun riippuu suuresti siitä millaista kuormaa veturilla liikutellaan. Veikkaisin muuten, että jos amerikkalaiselle veturimiehistölle olisi ilmoittanut tankin vetävän 12100 litraa, olisi katse ollut lievästi ihmettelevä... |
||||
|
11.09.2023 11:19 | Panu Breilin | ||
| 1930-luvulla tuo Koplin tavararatapihalta lounaaseen kulkenut raide ei jatkunut kuin vähän matkaa kartan kuvaamalta alueelta eteenpäin nykyisen Pelgurannan alueen kohdille. Neuvostoaikana sitä sitten jatkettiin niin, että se kulki Mustjõen ja Väike-Õismäen kautta Paldiskin radan varteen Hiiun ja Nõmmen asemien luokse. Raiteen varresta oli myös pistoraiteita mm. Harkun louhoksen luokse. Kyseinen raide purettiin ilmeisesti 90-luvulla, mutta ratapenkka on melkein kokonaan jäljellä maastossa. Nykyisin kiskotus päättyy Koplin tavararatapihan entisen laskumäen luokse. |
||||
|
11.09.2023 11:18 | Teppo Niemi | ||
| Kyröskosken sähkörautatien (Kyro Oyn tehdasta Kyröskoskella) liikenne loppui vuonna 1989. | ||||
|
11.09.2023 11:13 | Teppo Niemi | ||
| Noiden Humppilan sahan vaunujen raideleveys on kyllä poikkeuksellinen, ainakin siihen, mihin olen tottunut. Pyöräkerroista mitattuna raideleveys on ollut 940 ... 950 mm. Pyöräkerrat näyttävät olevan joko levenneettyjä tai kavennettuja muusta leveydestä. Näiden lahoratapölkkyvaunujen rungot ovat siis tehty kahdesta Humppilan sahan vaunusta liittämällä runkopalkit hitsaamalla yhteen. Näiden vaunujen jälkeen on mahdollista rakentaa vielä kolme vaunua vastaavalla tavalla. |
||||
|
|
11.09.2023 11:01 | Erkki Nuutio | ||
| Tähden punaväri on armollisesti peittynyt mustaan. Näinhän punatähdille (ja hakaristeille) pitää käydä. | ||||
|
|
11.09.2023 10:57 | Timo Haapanen | ||
| Tankkien koosta puheen ollen: Dr21-veturin polttoainesäiliö vetää 13200 litraa, kauankohan sillä määrällä jyrskyttää? | ||||
|
|
11.09.2023 10:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin rata jatkui Koplin ratapihalta lounaaseen? Superalkon rakennuksellekin on mennyt raide. | ||||
|
|
11.09.2023 09:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Teknisten tietojen mukaan tankki on 12100 litraa. Mikä mahtoi olla toimintasäde? | ||||
|
|
11.09.2023 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selvä, kiitoksia, herra Juhana. "Pakko"ruotsia: Kyläsaari = Byholmen i Helsingfors ja Byön i Björneborg? |
||||
|
|
11.09.2023 09:05 | Markku Naskali | ||
| Neuvostostandardin mukaisessa kunnossa tuo toinenkin vaunu... | ||||
|
|
11.09.2023 08:07 | Kari Haapakangas | ||
| Avovaunuun lastattu, ja kyljessä merkinnät särkyvää ja suojattava sateelta. No eihän se nyt niin justiinsa ole... | ||||
|
|
11.09.2023 05:11 | Juhana Nordlund | ||
| Nykyään tuon paikan nimi on Kyläsaari. Tässä muodossa se näkyy Porin kartalla ja tienviitoissa. Sillä tavoin se on esiintynyt ainakin 50 vuotta. Vanhoissa kartoissa, esim. vuoden 1962 peruskartassa nimi näkyy muodossa Kylänsaari. Muistaisin nähneeni Pori - Mäntyluoto -aikataulukirjoissa 1950-luvun alkupuolelta nimen olleen niin ikään tuossa vanhassa muodossa (Kylänsaari). Kuva on vuodelta 2023, joten tässä yhteydessä Kyläsaari näin kirjoitettuna on hyvin luonteva. | ||||
|
|
11.09.2023 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyläsaari vaiko Kylänsaari? Muistelisin molempien olevan oikein. |
||||
|
|
11.09.2023 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Prämssärin" platformu vaunun päädyssä. | ||||
|
11.09.2023 01:22 | John Lindroth | ||
| Jyrkiltä tunnelmaa,ja Portteri joutui myös todella tekemään töitä pitkän junansa kanssa,itse paikalla olleena,kaikki hoitui MRYn toimesta erittäin mallikkaasti! | ||||
|
11.09.2023 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja seinäkartassa ainoa oikea Suomi. Joka olisi totta vieläkin, ellei matalaotsainen juopon rajasuutarin poika olisi aloittanut "Pientä Isänmaallista Luoteista Rajaselkkausta". |
||||
|
|
11.09.2023 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno ja tunnelmallinen kuva! Ja ihan kuin vaunuroikka ulottuisi tulovaihteen tuolle puolen...? |
||||
|
|
11.09.2023 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan Tapsa-herralla kuvauspäivä tai vaunun numero mennyt kuuseen? 4103 oli ollut helmikuussa 1979 Tku konepajalla ja saanut keltaiset nokat eli "itärintamatunnukset" (VRS 1111 IR) tuolloin. |
||||