Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Kesäilta Keski-Suomessa |
04.07.2023 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Vertti! Minulle nämä olivat täysin uusia junakuvausmaisemia. | ||||
|
04.07.2023 14:08 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo! | ||||
|
04.07.2023 14:07 | Hannu Peltola | ||
| Hieno juttu, päivitän tietoihin! | ||||
|
04.07.2023 14:02 | John Lindroth | ||
| Erkiltä mielenkiintoinen yhteenveto metallurgiasta ja hitsauksesta ! | ||||
|
04.07.2023 13:34 | Stefan Baumeister | ||
| Tois hieno kuvaa Hannu! Veturi saatais ollut Dr18#104, kuvasin saman junan eilen Pieksämäellä. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäilta Keski-Suomessa |
04.07.2023 12:56 | Vertti Kontinen | ||
| Tyylikäs kuvasarja itselle tutuista maisemista! | ||||
|
|
04.07.2023 11:40 | Timo Haapanen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
04.07.2023 11:01 | Jussi Laukkanen | ||
| Hatunnoston arvoinen asia, että perinteisiä työmenetelmiä pidetään yllä. Niittaus saattaa ensikuulemalta vaikuttaa museotekniikalta, mutta sitä se ei varsinaisesti ole. Aikoinaan General Motorsin uuden pickup-malliston esittelytilaisuudessa tuli puhe siitä, että rungon liitoksista iso osa oli tehty edelleen niittaamalla samalla tapaa kuin jo auton syntyhistorian alkuaikaan. Valmistajan edustaja selvitti asian toteamalla, että heidän perusteellisten tutkimusten mukaan rungon pitkittäisten U-palkkien väliin tulevat poikittaiset tuet saadaan liitettyä parhaiten niittaamalla. Siten rungon normaali kiertyminen ei aiheuta ongelmia ja suurempi kiertymä voidaan sallia. Uutta oli se, että poikittaiset tuet oli tehty epäsymmetrisiksi, joka valmistajan tutkimusten mukaan lisäsi rungon kestävyyttä. Tuo kaikki muistui mieleeni, koska korjattavana oleva vaunun teli muistuttaa rakenteellisesti aika läheisesti amerikkalaisen pickup-auton runkoa. | ||||
|
|
04.07.2023 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Noin 4-8 mm aineenpaksuuksilla, jota metsäkoneidenkin ja näiden nosturien kantavat osat edustavat, vaativat päittäisliitettävät osat railoon standardin määräämän mukaisen ilmaraon, mutta ei railonkylkien viistämistä. Jotta tämä toteutuisi luotettavasti, pitää osien olla ennen hitsausta ja hitsauksen aikana tukevissa kiinnittimissä (hitsausjigeissä). Liitospintojen pitää olla puhtaat ja kuivat. Jos näitä standardin MÄÄRÄÄMIÄ ehtoja ei täytetä, on hitsattu liitos todennäköisesti kelvoton. Se pitää hylätä, hioa auki ja hitsata uudelleen vaatimusten mukaisesti. Tämä pätee erityisesti yleisimpiin MIG- hitsauksiin. Näissä langansyöttöä lisäämällä syntyy vain kupua, mutta tunkeuma varsinaiseen liitospintaan jää riittämättömäksi. Läpihitsautuminen on normaalisti vaatimus. Kuperasta kuvusta on pelkkää vahinkoa. Esimerkiksi putkipalkeista kootuissa ohjaamonrungoissa oli kuvut hiottava pois, koska ne estivät levyttämisen rungon päälle. Metsäkoneohjaamot tehtiin kunnollisissa kiinnittimissä, MUTTA työsuunnittelu oli määrännyt palkkiosien pituudet niin, että ilmararakoa ei syntynyt. Kuoreveden tehdas, joka ohjaamot aikanaan valmisti meille, pistettiin päiväjärjestykseen ja susientulo loppui. Vastaavasti Velsa joka koneenrungot aikanaan meille valmisti, harrasti ilmaraottomuutta samalla lopputuloksella. Läpihitsautumattomuus oli helppo todeta kotelomaisissakin rakenteissa tarkastamalla sitä piirtopuikon avulla luukkujen kautta. Läpihitsautumattomat liitokset hylättiin avattaviksi ja uudelleenhitsattaviksi. Kun asia ei muuten mennyt pohjalaisen tuotantopäällikön päähän, pistettiin virheelliset koneenrungot takaisin vaunuihin ja palautettiin Kurikkaan. Vasta jälkeen palaverien ja mutinoiden paineastialaadusta saatiin asia kuntoon. Olin kentällä alkuoppina saanut katsella, kuinka koneenomistaja työviikon lopuksi aina joutui kaivamaan metsässä hitsivehkeet esille ja hitsaanaan koneensa uudelleen kokoon ratkenneista kohdista. Itse teimme kokeita esimerkiksi kotelomaisille hitsatuille pankoille. Kunnollisin läpihitsautunein hitsein saattoi pankon ylikuormittaa solmuun, mutta hitsit säilyivät ehjinä. Vajailla hitseillä repeilivät pankon levyt toisistaan jo 10...20 % kuormituksella edellisestä ja lentelivät ympäri hallia. Mikä pätee päittäishitseille, pätee soveltaen myös pienaliitoksille. Vuosina 1980-1983, eli Metsäkonetehtaan alusta lähtien toimitti Valmet Tampereelta vain vastuullisesti tehtyjä ja koekäytettyjä, virheettömiä metsäkoneita. Ei sellainen ollut avaruustiedettä, vaan tunnettujen kone- ja laatutekniikoiden huolellista soveltamista. Aluksi jouduimme olemaan "raakoja". Esimerkiksi vuonna 1982 teimme osatoimituksista noin seitsemänsataa reklamaatiota (joista yhtäkään emme hävinneet). Pahimpia olivat suurten hiiletyskarkaistujen hammaspyörien susitukset, koska vain rikkova aineenkoetus vahvisti eräät perustellusti epäilemämme metallurgiset virheet (jotka johtavat vaurioon muutaman viikon käytön jälkeen). Jos rikkomamme koepyörä vahvisti epäillyn virheen, susitettiin koko erä. Jo yksi tällainen susitus maksoi toimittajalle mersun hinnan ja merkitsi kiirettä korvaavan erän toimittamiseksi. Hitsivirheet olivat virheistä lukumääräisesti yleisimpiä, mutta hitsikokoonpanot voitiin onneksi korjata uudelleenhitsauksilla. |
||||
|
|
04.07.2023 08:59 | Timo Haapanen | ||
| Julian mukaan veturina numero 3059, 18 Soek-vaunua perässään. | ||||
|
|
04.07.2023 08:38 | Tommi K Hakala | ||
| Erkki: Nyt yleistyneenä tapana on kohtuulllisen rasituksen hitsauksissa tehdä ne ilman seevauksia, vain isommalla saumalla ja "jonkinlaisella" tunkeutumisella perusaineeseen. Ja lopputulokset ovat aika karuja, kun pienikin liike pääsee kappaleisiin muodostumaan, sauma repeää sisältäpäin. Nim. Metsäkoneen runkoja korjaushitsannut - myös niitä vanhempia Valmetteja. |
||||
|
|
04.07.2023 08:10 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia! Voitko kertoa työn sankareiden nimet? Tämänkin luontoista opettavaa työharjoittelua tarjotaan nuorille (ja vanhemmillekin) Minkiöllä! Työolosuhteetkin ovat aivan kelvolliset. | ||||
|
04.07.2023 07:56 | Jari Välimaa | ||
| Ratikkaradan testausta kesäyönä https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009696312.html | ||||
|
04.07.2023 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, mitä tulee sydämeen ja epätahtiin : https://youtu.be/Btil9Z5nONg Suoraan vuodelta 1971, eikun meno päälle! |
||||
|
04.07.2023 01:24 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on hyvin oivallettu kuvakulma, kokonaisuutena hieno otos! | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Uumajan seudulta |
04.07.2023 01:16 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Panu, tämä on hieno kuvasarja mielenkiintoisista paikoista! | ||||
|
04.07.2023 01:12 | Hannu Peltola | ||
| Minulla edellinen kokemus Yhdysvaltojen ja Kanadan rajan ylittämisestä on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1998. Tuolloin autolla rajan ylittäminen sujui todella helposti, kuskin ikkuna luukulla auki ja passiin lyötiin leimat. Madawaskan ja Edmundstonin välillä on kävelysilta ja sitä pitkin olisi päässyt kävellen rajan yli, tosin kyseessä on virallinen rajanylityspaikka, kuten Jouni mainitsi pakolliseksi. Suomalainen tosin tarvitsee Kanadaan sähköisen maahantulokaavakkeen täyttämisen (vrt. USA:n ESTA). Jouni: Fordin F100-pickup on ollut vuosikausia USA:n myydyin henkilöauto. Tavallaan pickup on todella näppärä kaikenlaiseen kuljetukseen ja kun autot ovat suomalaisittain halpoja, perheen kakkos- tai kolmosauto voi hyvinkin olla pickup, jota käytetään, kun on tarve kuljettaa jotain suurempaa. Mainessa tosin ilmasto on samanlainen kuin Suomessa ja talvella pickupin lavalta saa kyllä lapioida lunta! |
||||
|
|
04.07.2023 01:04 | Hannu Peltola | ||
| Voin kertoa kokemuksesta, että 230 V kädestä sydämen kautta jalkaan ja siitä märällä lattialla lattiakaivoon on myös ikimuistoinen kokemus! Nuorena poikana olin Ibizalla ja pienessä krapulassa otin kädellä kylpyhuoneen seinästä tukea. Kappas kehveliä, nojasin juuri pistorasian päälle, josta espanjalainen sähköasentaja oli unohtanut suojakannen. Krapula loppui kyllä saman tien, mutta sydän hakkasi aika epävireisesti hetken aikaa... | ||||
|
04.07.2023 00:55 | Hannu Peltola | ||
| Wau! | ||||
|
04.07.2023 00:50 | Hannu Peltola | ||
| Oijoi joi! | ||||
|
04.07.2023 00:47 | Hannu Peltola | ||
| Onpa kertakaikkiaan upea! Tätä kuvaa en ollut aikaisemmin huomannutkaan... | ||||
|
03.07.2023 23:50 | Johannes Erra | ||
| Tämä rata on itse asiassa osa Salzburger Lokalbahnen AG:n rataverkkoa, yhtiön ainoana 600 mm raideleveyden ratana. | ||||
|
|
03.07.2023 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ja Tiusalasta tulleet, Notkola seuraavaksi ja sitten tullaan Haapamäelle". | ||||
|
03.07.2023 21:40 | Panu Breilin | ||
| Ensi sunnuntaina näyttäisi olevan ohjelmassa tunnelin vaunujen vaihto? https://juliadata.fi/timetables?s=12982&d=9.7.2023 https://juliadata.fi/timetables?s=12983&d=9.7.2023 Menojunan kokoonpanoksi on merkitty 2x Tka7 + 3x Eipt + EFit. | ||||
|
03.07.2023 21:37 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jari, kyllä sitäkin nähtiin. ;D | ||||
|
03.07.2023 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Vanhemmissa vaunuissa, kuten Kummereissa https://vaunut.org/kuva/43303 ja ASEA:n pienissä ruotsalais-standardivaunuissa https://vaunut.org/kuva/111743, niissä oli kattovalokorokkeessa avattavat pienet tuuletusikkunat. Ja onhan noita muinoin ollut monenmoisia muitakin. Esim. ASEA:n 1910-luvun telivaunuissa oli simpukka-malliset ja 1920-luvun Brillin vaunuissa puolestaan kupu-malliset tuuletusventtiilit. ASEA:n 1940-luvun telivaunuissa oli peräseinän yläosassa iso tuuletusroottori... |
||||
|
|
03.07.2023 20:51 | Jyrki Längman | ||
| Video https://youtu.be/L3SSepW6E4A |
||||
|
03.07.2023 20:45 | Markus Selin | ||
| 2 näyttäisi palaavan Fredrikinkadulle tänä syksynä ainakin kunnes Mannerheimintien peruskorjauksen 1. vaihe on valmis. | ||||
|
|
03.07.2023 20:22 | Miitre Timonen | ||
| Hieno kuva:) | ||||
|
|
03.07.2023 19:18 | Erkki Nuutio | ||
| Hienoa alkuperäisen liittämismenetelmän soveltamista ja korjaamista siten ettei telirunko muutu toisen näköiseksi läheltäkään katsoen Yllättävän vähän ruostuen ja kuluen ovat levy- ja liukupinnat kestäneet käyttöä yli sata vuotta. Joskus esimerkiksi kuorma-auton rungot alueilta, joissa kaksi runkopalkkia tai runko- ja poikkipalkki on liitetty toisiinsa niiteillä tai ruuveilla, ovat ruostuneet jopa hylkykuntoon vasta kymmenisen vuotta käytettynä. Rakokorroosio puree kun ohuet palkit (noin 8...5 mm) elävät hieman liitosalueilla kuormitusten ja kosteuden vaikuttaessa. Hitsiliitos on aina lujempi kuin perusaine hitsausrakenteissa nykyisillä standardin mukaisilla hitsausmenetelmillä, hienoraeteräksillä ja niiden lisäaineilla ja liitosmitoilla - ainakin aineenpaksuuksilla 5...12 mm ja ainakin jos kylmää ei ole julmemmin kuin noin -30 astetta. Hitsatun rakenteen voi vääntää vaikka kahdeksikoksi, mutta hitsit eivät silti vahingoitu. Niillä on riittävästi muodonmuutoskykyä murtumatta. Juuri tämä on standardin vaatimukset täyttävän hitsin ydinajatus - hitsi on lujempi kuin ympäristönsä. Jos ympäristö olisi hitsiä lujempi (esimerkiksi yliluja perusaine), keskittyisi muodonmuutos ylikuormituksissa hitsiin. Tällöin tämä murtuisi kun sen muodonmuutoskyky ylittyy. Tämä pitää paikkansa jos hitsiliitos on vaatimusten mukainen, esimerkiksi päittäisliitos läpihitsattu ja vailla hitsausvirheitä. Virheet voidaan normaalisti välttää prosessinomaisesti pätevän hitsaajan ja asianmukaisesti valittujen hitsausarvojen ja muiden -olosuhteiden tuloksena. Mahdolliset vakavat virheet tehdyssä hitsissä voidaan normaalisti todeta jo silmämääräisellä tarkastuksella. Röntgen- tai ultraäänitutkimusta sovelletaan vain ydinvoimaloiden hitseihin ja vastaaviin. Tunkeumanesteellä tarkastamisen tarve on myös poikkeuksellista. Tehty on tätä perusteellisesti (tarkastuksesta vastanneena, ei omatoimisena hitsaajana) hitsattujen metsäkoneiden tuotannon puitteissa. Olosuhteet korjaushitsauksissa ovat yleensä monissa suhteissa epäedulliset, joten hitsauksen tuloskin on silloin usein puutteellinen. |
||||
|
03.07.2023 19:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkohan tämä tuosta kallion takaa? https://vaunut.org/kuva/27812 | ||||
|
03.07.2023 18:20 | Timo Haapanen | ||
| Aamusauhuulla seistes voi tippua rööki kärestä jonset oo kunnolla heränny kun kukon perkeles rääkääsöö parin meetrin pääs seljän takana, näiton Nurmoos ja krannis enemmän kuin tarpeheks. | ||||
|
03.07.2023 17:33 | Teppo Niemi | ||
| Ei ole. Vaihde ja sitä seuraava kisko on K22, tasoristeys ja sen jälkeinen raide-elementti ovat K30. | ||||
|
03.07.2023 16:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja John! Maisemointi on vasta alkutekijöissään, viikko sitten sain vasta öljyvaraston valmiiksi. | ||||
|
|
03.07.2023 16:48 | John Lindroth | ||
| Upeata maisemointia! | ||||
|
03.07.2023 16:16 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ensi alkuun (1.11.1968) Kasviöljy Oy:n raide. | ||||
|
|
03.07.2023 16:14 | Jari Välimaa | ||
| https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikan-koeajot-pyynikintorilta-santalahteen-aloitetaan-3-heinakuuta/ | ||||
|
|
03.07.2023 16:10 | Pasi Seppälä | ||
| Jylhän kauniin taustamaiseman istuvuutta täytyy jälleen kerran kehua. Kuvatekstin olosuhteet on varsin helppo kuvitella. | ||||
|
03.07.2023 16:08 | Ismo Kirves | ||
| Koordinaatit lisätty. Valitettavasti kännykän linssi oli likainen. Kuvanottohetkellä luulin huurun johtuvan silmälaseista. Parempaakaan kuvaa ei tullut napsittua. Hallan satamassa on viimeisen vuoden aikana ollut vilkasta, kun laivojen puukuormia on purettu rekkoihin. | ||||
|
|
03.07.2023 16:07 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Raakkules on näköjään lievä voimasana Lapuan murteella (https://lapuanhelemi.fi/index.php/Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_R ). | ||||
|
|
03.07.2023 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä kotoinen valovirtakin huonolla tuurilla riittää avittamaan Monosen asiakkaaksi pääsemistä/joutumista. Isojen poikien kertoman mukaan kun 220 V kulkee käsivarresta sydämen kautta toiseen käsivarteen on sellainen kokemus, että sen muistaa lopun ikäänsä. On kuin jalan amputointi pikaisella kaavalla...? |
||||
|
|
03.07.2023 15:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niittiliitoksen purkaminen ja uusiminen on siistimpää työtä kuin hitsauksen kanssa pidettävä rälläköintisessio. Hitseissä sauman lujuus on aina himpun (olisiko sellaista kolmea prosenttia) verran pienempi kuin perusaineessa. Kummallakin on silti puolensa. Mutta hyvä se vaan on, kun niittaustaitoa pidetään yllä. |
||||
|
03.07.2023 15:12 | John Lindroth | ||
| Itse muistan filmanneeni tuota junaa! | ||||
|
|
03.07.2023 15:04 | Jussi Tepponen | ||
| Tuossa siis menossa telin löysien niittien uusiminen. Ensin löysät niitit poistettiin ja korvattiin väliaikaisesti pulteilla, joista osa vielä näkyy paikallaan asennettavan niitin vieressä telin reunassa. Sen jälkeen reiät niitataan. Niitti vasaroidaan paikalleen hehkuvana (näkyy kuvassa) ja jäähtyeessään niitti kutistuu ja kiristää liitoksen tiukaksi. | ||||
|
|
03.07.2023 15:03 | Kari Kuusela | ||
| Onko tuon tasoristeyksen kohdalla kiskotus vielä K30 -kiskoakin järeämpää? | ||||
|
|
03.07.2023 14:39 | Timo Haapanen | ||
| Tuossa kopissa työskentelevän kaverin pitää varmaankin tietää, mitä on tekemässä - paljonkohan tarvitaan virtaa, että ihminen katoaa kokonaan? | ||||
|
|
03.07.2023 14:28 | Kari Haapakangas | ||
| Perunatehtaan raide. (nyk. Pohjolan Peruna) | ||||
|
|
03.07.2023 14:22 | Kimmo Huhta | ||
| Mitä tehdasta tai tehtaita nämä raiteet palvelivat? | ||||
|
|
03.07.2023 13:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo raitiovaunujen torpedoventtiilijuttu taitaa koskea vain niitä kaksiakselisia moottori- ja perävaunuja, jotka olivat esim. Helsingin NWF-vaunuja ja niitä uudempia. Käsittääkseni niitä vanhemmissa ratikoissamme ei ole ollut samanlaisia venttiilejä. Torpedoventtiileillä varustettuja ratikoita ehti kuitenkin tulla reippaat määrät Helsinkiin ja Turkuun vajaan 30 vuoden ajan usealta eri valmistajalta. | ||||
|
|
03.07.2023 13:11 | Jouni Halinen | ||
| Tutun firmaan logo autossa. Euroopan toiminnot nyt ovat tänäpäivänä ihan ”peruskauraa”, mutta että tällä sektorilla toimitaan myös Ameerikoissa (Kanada, USA ja Chile) on jo aika kova veto. Kyseessä on siis ihan Suomalainen perheyritys. lumon.com https://www.google.fi/maps/@49.0032948,-122.2642084,3a,39.3y,166.38h,69.05t/data=!3m6!1e1!3m4!1sWbZaE1uT_BL4WqJViNuJMQ!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu |
||||
|
|
03.07.2023 12:47 | Kari Haapakangas | ||
| Suomessa hankitaan peräkärry, jenkkilässä lava-auto. | ||||