Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2022 17:01 | Onni Tikkala | ||
| Vaunun numero on 31023. Tietääkseni tämä on toistaiseksi ainoa vihreäsävyinen yksilö. | ||||
|
04.09.2022 16:46 | Timo Salo | ||
| Saksassa kaikki "tärkeät miehet" on tohtoreita (Dr.), veikkaan että ryhmä ko. kaiffareita on suunnitellut muutaman vuoden tätä "aukotonta" luomusta... :-) Esim.:https://www.heidenhain.fi/ | ||||
|
04.09.2022 16:18 | Teemu Saukkonen | ||
| Vuokattiin (=Kontiomäelle) lienee jäänyt suurin osa vaunuista. | ||||
|
04.09.2022 16:16 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Utasen alakanavasta poistettiin 3,5 miljoonaa kuutiota maata ja louhittiin 3,8 miljoonaa kuutiota kalliota. | ||||
|
04.09.2022 16:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa hieno kuva sattunut. | ||||
|
04.09.2022 16:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Kummat ne punaiset muuten ovat, ylemmät vai alemmat? Viereisessä ruudussa ne näyttävät punertavan, mutta optinen harha voikin olla siinä ja väärät valot olivatkin päällä. EDIT: Alemmat ne on: https://vaunut.org/kuva/157404, ylemmät näköjään ajovalot: https://vaunut.org/kuva/157316 EDIT 2: Miten lienee... https://vaunut.org/kuva/145375 ja https://vaunut.org/kuva/145519 |
||||
|
04.09.2022 16:03 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Trawe-joki taisi kuulua molempien rantojen osalta BRD:hän. Sen sijaan merellä Trawe-joesta itään kuului DDR:n, ja esim Tunnetun reitti kulki DDRn aluevesirajaa sivuten. Lisäksi Standin aseman lisäksi oli myös Hafen, joka oli aikoinaan jopa risteysasema. |
||||
|
04.09.2022 15:38 | Pasi Utriainen | ||
| Muutamia vuosia sitten tätä yritettiin myydä (Senaatti-kiinteistöt?) purettavaksi. Asemarakennus joutaisi kyllä purkaa pois ennen kuin palaa, sillä mm. yläkerrassa on kuivaa herkästi syttyvää purua. | ||||
|
Kuvasarja: Schlossbergbahn, Graz |
04.09.2022 15:23 | Vesa Höijer | ||
| Videoita https://www.facebook.com/vesa.hoijer.777/posts/pfbid0nnzv4mxgkJKd97pP4tvLVvfribCtGo3pGsSp7Sxvhdedupn9YniGfE2Dxcfxhw7pl?notif_id=1662293201967916¬if_t=feedback_reaction_generic&ref=notif https://www.facebook.com/vesa.hoijer.777/videos/1116569319284106/?notif_id=1662291749038045¬if_t=video_processed&ref=notif |
||||
|
04.09.2022 15:04 | Topi Lajunen | ||
| Sun iskä on tainnut vähän hupsutella sun kustannuksella. Mikon tarinoita ei kannata uskoa ainoatakaan, jutut on niin monta kertaa osoitettu paikkansapitämättömiksi. | ||||
|
|
04.09.2022 14:50 | John Lindroth | ||
| Vaikuttava kuva Hillosensalmelta! | ||||
|
|
04.09.2022 14:28 | Hannu Peltola | ||
| No nyt on upea, aivan sanattomaksi vetää! | ||||
|
|
04.09.2022 14:03 | Mikko Mäntymäki | ||
| Viittaan tässä erääseen kuljettajaan joka ajoi SK-Tpe välin yöjunalla jonka SN oli 70 km/h niin keskinopeudeksi laskivat 140km/h eli Sr1:llä oli menty huomattavasti lujempaa. Sama kuljettaja peruutti Sr1:llä Tpe-Tpet välin pääraidetta käyttäen 100km/h, molemmista tempauksistaan kuulemma joutui esimiehen puhutteluun, tämän näki myös isäni joka oli perkiön varikolla kahvitauolla. Kuljettajan nimeä en kerro mutta ne jotka tietävät niin ne tietää että puhun totta. | ||||
|
04.09.2022 13:54 | Nikolas Peippo | ||
| Helsingin metron M100-junat eivät palauta sähköjarrun tuottamaa energiaa verkkoon, mutta hyödyntävät sitä sentään matkustamon lämmitykseen. | ||||
|
|
04.09.2022 13:52 | Timo Salo | ||
| Siitä voisi vaikka novellin kirjoittaa, että kuinka monella tavalla noita valoja voi käyttää väärin! (vaikka Topi L. yrittää hyväntahtoisesti valaa uskoa, että homma on hanskassa ja valojen käyttö yksinkertaista!) | ||||
|
|
04.09.2022 13:41 | Riku Outinen | ||
| Olisiko yksinkertainen selitys että siellä on valkoiset valot (vahingossa)? Ei tuosta saa mitään optista illuusiota millään, sorry. | ||||
|
|
04.09.2022 13:41 | Kari Haapakangas | ||
| Ja tuo ruoppaus on osa Oulujoen voimalaitosrakentamista. Sotkajärven voi sanoa olevan Utasen voimalan alakanavan viimeinen /Pällin voimalaitoksen yläkanavan ensimmäinen osa. On siis osa Oulujoen rankimmin raiskattua osuutta. | ||||
|
|
04.09.2022 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja "viattomien lasten vaunu" viimeisenä! Muuten, netissä ei kovin isoon ääneen taidevalokuvia mainosteta, tämä vorg on siinä suhteessa yliveto! Etenkin äskettäiset herra Vertin dronella ryyditetyt Seinäjoella otetut kuvat. Ne ovat juuri sitä! Sopii hyvin dokumentointikuvaamisen sekaan. |
||||
|
|
04.09.2022 13:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Juankoski, here I don't come anymore." Kyllä "hyvin" näyttää valtio kamoistaan huolta pitävän! Vai mikä ihme yhtiö se nyt onkaan? |
||||
|
04.09.2022 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kyllä koneella joutuu", sanoi Ikaalisten mummu, kun virttä kirkossa ensimmäisen kerran uruilla säestettiin. | ||||
|
04.09.2022 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät harrastajaveljet, päivämäärä oli 28.5.1978, sunnuntai, kun henkilöliikenne Jäs oikoradalla alkoi. Tavaraliikennehän aloitettiin jo edellisen vuoden marraskuun 1. päivänä. Ensimmäisen läpikulkeneen etelään tulleen tavarajunan veturina oli Dv12 2508, tamperelaisen Aamulehden kertomana |
||||
|
|
04.09.2022 13:18 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Sotkajärvi on ruopattu keskeltä syvemmäksi ja ruoppausmaat muodostavat järveen uomaa seuraavat pitkulaiset saaret (Wikipedia). | ||||
|
|
04.09.2022 13:10 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas hieno! Taivas ja juna ovat hyvin valaistuna, mutta etualan järvi sekä metsät ovat paljon tummempia. Tykkään! | ||||
|
|
04.09.2022 12:17 | Kimmo Huhta | ||
| Lisätään unelmiin vielä, että peräyttävä kuski ei omin käsin ajanut, vaan katsoi vierestä kun kortiton sukulainen ajoi. Molemmat toki tukevassa humalassa. Saadaan iloa pitkäksi aikaa, kun sääntö nikkareilla meni jauhot tästä suuhun. | ||||
|
|
04.09.2022 12:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä tarkoitan, että heti kun henkilöliikenne alkoi aloitti myös EP-juna. | ||||
|
|
04.09.2022 12:12 | Juhana Nordlund | ||
| Rainer, tarkoittanet että ajankohtana jolloin henkilöliikenne Jämsän kautta Jyväskylän suuntaan alkoi. Oikoradan valmistumisen jälkeen ihan alkuun uudella osuudella kulki vain tavaraliikennettä. | ||||
|
|
04.09.2022 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Travemünde Strand ei ole laivasatamaa lähin asema vaan on kylpyläkaupungin keskustassa. Se asema joka oli lähimpänä Suomeen ja Ruotsiin menevien matkustaja-autolauttojen terminaalia oli nimentään Lübeck-Travemünde Skandinavienkai. Liikenne kaikenlaisilla aluksilla myös kylän keskustaan ollut vilkasta ennen 2. maailmansotaa mutta sodan jälkeen Itä- ja länsi-Saksan raja vedettiin lahden poikki. | ||||
|
|
04.09.2022 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| EP Centria aloitti heti oikoradan valmistuttua. | ||||
|
|
04.09.2022 10:47 | Timo Salo | ||
| Juice L. pyörähtäs haudassa, jos näkisi nämä lohduttomat kuvat! :-( | ||||
|
|
04.09.2022 10:39 | Timo Salo | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=v3US8s3vC3M | ||||
|
04.09.2022 10:18 | Jouni Halinen | ||
| Niin on vieläkin käytössä, tuntuu aika käsittämättömältä että sillan ali kulki vielä 2000 luvun alkupuolella kaikki Helsingin ja Turun välinen (ykköstie) autoliikenne. Maantietä on kyllä jossain vaiheessa kaivettu hieman alemmas?. Taitavat olla aika harvinaisia nämä 30-luvulla rakennetut kiviset holvisillat?. Näkymä nyt https://goo.gl/maps/gx5akaUGpCtenHZt8 | ||||
|
|
04.09.2022 10:15 | Vertti Kontinen | ||
| Mahtava otos! | ||||
|
|
04.09.2022 09:46 | Pekka Siiskonen | ||
| Lübeck-Büchener Eisenbahn -sivustolla on kopio näyttöä koskevasta lehtiartikkelista: http://www.luebeck-buechener-eisenbahn.de/index.php/das-forum/lbe-galerie/strecken-bebaeude-sonstiges/113-die-abfahrtsanzeige-in-travemuende |
||||
|
|
04.09.2022 09:33 | Pasi Seppälä | ||
| Hienosti vauhti näkyy kuvan etureunassa. Hyvin onnistunut tämäkin kuva. | ||||
|
|
04.09.2022 09:32 | Pasi Seppälä | ||
| Komeassa kesämaisemassa juna kulkee. Tauluainesta on tämä kuva. | ||||
|
|
04.09.2022 07:37 | Jukka Ahtiainen | ||
| 41 vuoden takaisten teoreettisten laskelmien ja mittausten mukaan veturivetoisilla junilla junatyypistä riippuen keskimäärin 5 % kiitotavarajunilla, 8 % erikoispika- ja pikajunilla, 9 % tavarajunilla ja 20 % lähiliikenteen puupaikuilla, (Diplomityö: Sähköveturin hyötyjarrutuksen toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen). Lähiliikenteen sähkömoottorijunilla nykyisin varmaan paljon enemmän. | ||||
|
04.09.2022 07:05 | Jimi Lappalainen | ||
| On kyllä jännä, miten tämän tyypin vesitornit näyttävät modernimmalta kuin mitä ovatkaan. Vaikuttaa, että rakennusaika olisi 1980-luku, mutta ei, vaan 1956. | ||||
|
|
04.09.2022 06:25 | Timo Salo | ||
| Jaaha, tuo oli taas uusi asia... Eli jarrutusenergiaa ei saa muuten talteen, kuin uusimalla teho-osat. Joskus miettii, että kuinka paljon tuollaisilla konsteilla ylipäätään säästää enegiaa. Ainakin tuo henkilöautojen start-/stopautomatiikka on jotenkin järjenvastainen. Jarruenergian talteenotto voi olla hiukan parempi ajatus ja kokonaisuutena järkevä vaihtoehto. (ei ainakaan aikaansaa jonkun komponentin, kuten starttimoottorin kohtuutonta kulutusta. Myös jatkuva starttaaminen aiheuttaa saastepölähdyksiä pakoputkesta? Ainakin vanhemmat moottorit tekivät niin. Joku moottoriasiantuntija voisi kertoa "totuuden" mikä on kokonaissaldo? Meneekö miinuksen puolelle?) | ||||
|
|
04.09.2022 01:45 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ei saa, mutta tiedän yhden kuljettajan joka peruutteli Tpe-Tpet noin 100km/h kulkusuuntaan nähden takaohjaamosta. Siinä sääntö nikkareille mietittävää, Jos aikoinaan Sr1 on kulkenut 197km/h miksi se ei ei kulkisi nykyäänkin vaikka ne on muutettu 140km/h välityksille. Nostan hattua tuon kaltaisille kuljettajille juna piti ajaa aikatauluun vaikka tyylillä että mitä veturi kulkee. | ||||
|
|
04.09.2022 01:33 | Topi Lajunen | ||
| Sm2:ssa ei ole jarruvastuksia. Siinä on vain sähköohjattu paineilmajarru, jarrupalat jarrulevyille. | ||||
|
|
04.09.2022 00:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän noin isoa myöhästymistä ajamalla kiinni saa ja JKV:n kytkeminen pois menee minusta myös fantasiaosastolle. | ||||
|
|
04.09.2022 00:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kulkiko Jyväskylän EP jo niin aikaisin? Olisin muistellut vuotta 1979, voin olla väärässäkin. Ja oliko sillä nimi jo ensimmäisellä kierroksella? | ||||
|
04.09.2022 00:10 | Hannu Peltola | ||
| Jo vain, perinteinen 7-plank open goods wagon 10 jalan akselivälillä. Nämä olivat vuosikymmeniä vakioratkaisu kivihiilen kuljetukseen. | ||||
|
|
03.09.2022 22:49 | Jyrki Talvi | ||
| EP 91 Centria, Hki Jy. | ||||
|
|
03.09.2022 22:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Laitan junalistasta päivityksen rautatieharrastus ryhmään pdf:nä. | ||||
|
|
03.09.2022 22:35 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiitos, korjattu. | ||||
|
Kuvasarja: Semmering |
03.09.2022 22:30 | Eljas Pölhö | ||
| "Semmeringin rata oli ensimmäinen vuoristoon rakennettu rautatie." Tällainen ehdoton ilmaus on kuin haaste erilaisille poikkeuksille. Mutta olkoon minun puolestani, koska väite on totta koskien Alppien ylitystä. Semmering avattiin 15.5.1854 Brenner Pass avattiin 24.8.1867 (ainoa reitti Alppien yli ilman mainittavia tunneleita) Mt Cenis-reitti avattiin 15.6.1868, Fell-kolmikiskoradalla Mt Cenis (Fréjus) tunneli avattiin 18.9.1871 St Gotthard-reitti avattiin 1.1.1882 (henkilöliikenteelle 1.6.1882) Simplonin reitti avattiin 1.6.1906 Semmering ei myöskään ole täysin ilman tunneleita, ja siellä on tunnettu Kleine Krausel Tunnel, pituus 13,83 m. Semmering on historiasta kiinnostuneiden veturiharrastajien piirissä tunnettu veturikokeista, joita suoritettiin ennen radan avaamista. Siellä esiintyivät maailman vanhimpiin lukeutuvat nivelveturit, ei kuitenkaan ensimmäinen (vanhin) nivelöity veturi, mutta koeajot olivat silloin lähes "maailmaa mullistavat" ylisanoja käyttääkseni. |
||||
|
03.09.2022 20:53 | Petri Sallinen | ||
| Valmistajaluetteloissa ei näy venäläisiä konpepajoja. Pietarin radalle vaunukalusto oli tarkoitus hankkia pääsääntöisesti kotimaasta. Porin konepajan tulipalo kuitenkin ohjasi hankintoja mm. Saksaan. | ||||
|
|
03.09.2022 20:47 | Petri Tuovinen | ||
| Taitaa olla 14.7. | ||||
|
03.09.2022 19:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Voi tietty olla että on suunnitellustikin näkynyt tuolla. Ihan niinkuin Jenkkien tietyt koneet näkyy flightradarissakin. (On siellä joskus näkynyt F35 Puolan itäosassakin mutta yleensä noi ovat piilossa). | ||||
|
|
03.09.2022 19:15 | Samuel Pajunen | ||
| Onko Junan numero tai päivä väärin, sillä tänään ei ole kulkenut IC 178 ? | ||||