Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.07.2023 14:39 | Timo Haapanen | ||
| Tuossa kopissa työskentelevän kaverin pitää varmaankin tietää, mitä on tekemässä - paljonkohan tarvitaan virtaa, että ihminen katoaa kokonaan? | ||||
|
03.07.2023 14:28 | Kari Haapakangas | ||
| Perunatehtaan raide. (nyk. Pohjolan Peruna) | ||||
|
|
03.07.2023 14:22 | Kimmo Huhta | ||
| Mitä tehdasta tai tehtaita nämä raiteet palvelivat? | ||||
|
03.07.2023 13:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo raitiovaunujen torpedoventtiilijuttu taitaa koskea vain niitä kaksiakselisia moottori- ja perävaunuja, jotka olivat esim. Helsingin NWF-vaunuja ja niitä uudempia. Käsittääkseni niitä vanhemmissa ratikoissamme ei ole ollut samanlaisia venttiilejä. Torpedoventtiileillä varustettuja ratikoita ehti kuitenkin tulla reippaat määrät Helsinkiin ja Turkuun vajaan 30 vuoden ajan usealta eri valmistajalta. | ||||
|
03.07.2023 13:11 | Jouni Halinen | ||
| Tutun firmaan logo autossa. Euroopan toiminnot nyt ovat tänäpäivänä ihan ”peruskauraa”, mutta että tällä sektorilla toimitaan myös Ameerikoissa (Kanada, USA ja Chile) on jo aika kova veto. Kyseessä on siis ihan Suomalainen perheyritys. lumon.com https://www.google.fi/maps/@49.0032948,-122.2642084,3a,39.3y,166.38h,69.05t/data=!3m6!1e1!3m4!1sWbZaE1uT_BL4WqJViNuJMQ!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu |
||||
|
|
03.07.2023 12:47 | Kari Haapakangas | ||
| Suomessa hankitaan peräkärry, jenkkilässä lava-auto. | ||||
|
|
03.07.2023 12:47 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksiakselisissa moottori- ja peräraitiovaunuissa käytettiin myös torpedoventtiileitä. Vakiomitoitus oli neljä torpedoa vaunua kohden. https://vaunut.org/kuva/141951 | ||||
|
|
03.07.2023 12:30 | Mikko Herpman | ||
| Keli olosuhteet ovat aika paljon mukavia jenkeissä, verrattuna vaikka pohjois-eurooppaan joten tavaroita, koiria, ihmisiä on kätevä heittää lavalle. Lienee historiassa traktoreista kehittynyt lava-autoja joten kasvupolku on ollut luonnollista. Verotus tai laki ei ole säädellyt isommasta mitään tyyliä autoissa. | ||||
|
|
03.07.2023 12:27 | Jussi Tepponen | ||
| Jokioisten Museorautatiellä on vaunuissa noita valettuja torpedoventtiilejä. Vaunuja korjatessa uusia on myös valatettu vanhan mallin mukaan. Vanhat venttiilit ovat valurautaa, uusia on tehty kevytmetallivaluna (alumiiniesos). Tällöin venttiili on helpompi valaa ja myös kevyempi käsitellä. Tässä kuvassa näkyy hyvin noita venttiilejä: https://vaunut.org/kuva/149961 |
||||
|
|
03.07.2023 12:25 | Mikko Herpman | ||
| Eikös tässä ole jo sitä sähköä joka ei satuta. Vaan kerralla napsauttaa ja loppu tulee. | ||||
|
03.07.2023 12:15 | Kari Haapakangas | ||
| Rusakoita, oravia ja fasaaneja suorastaan pyörii jaloissa. Peurat ovat onneksi harvinaisia näin pohojoisessa. | ||||
|
03.07.2023 11:39 | Jouni Halinen | ||
| Onko sillä jotain tekemistä tuon "kasvualustan" olemassa olon kanssa, että käytössä on ns. sinisiä vaunuja (vieläkin?/tässäkin junassa 5 kappaletta) joissa huusi on mallia "toimii kuin junan vessa". Joku opaskyltti asiasta asiasta (ainakin Wanhaan aikaan) oli. Tyyliin "älä käy P******a junan seistessä". Mutta minkäs teet jos ja kun hätä yllättää. | ||||
|
|
03.07.2023 10:59 | Jouni Halinen | ||
| VTOL on lyhenne sanoista ”Vertical Take-Off and Landing”. VTOL-lentokone on kiinteäsiipinen ilma-alus, joka kykenee nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan. Tunnetuin esimerkki ko. konemallista on Hawker Siddeley Harrier. Myös F-35 koneesta on VTOL versio. (F-35B) https://fi.wikipedia.org/wiki/Hawker_Siddeley_Harrier | ||||
|
03.07.2023 10:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanhalla ratalinjalla menee pyörätie, ja tällainen alikulku löytyy: https://tinyurl.com/45w53377 | ||||
|
|
03.07.2023 10:32 | Jorma Rauhala | ||
| "Amerikkalais-ruotsalainen" ilmanimuri kapearaidevaunussa. https://vaunut.org/kuva/147991 | ||||
|
|
03.07.2023 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmannen vaunun luona oleva henkilöoletettu, jolla on tulvanpelkääjähousut ja vihreä liivi yllään, kuuluuko hän tuon vihreän värin myötä henkilökuntaan? | ||||
|
|
03.07.2023 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, Kotkan Teknillisen Oppilaitoksen sähkölaboratoriossa viettämieni harjoitustyötuntien seurauksena minulle jo varhain iskostui käsitys: - missä sähköä on paljon, niin sormet pois! Ilmiö tunnettaneen muuallakin...? |
||||
|
03.07.2023 09:38 | Jouni Ijäs | ||
| Mukavasti tuo vaihtelua tälle radalle. Näyttää tulevan vakituinen kulkija sunnuntaipäivälle. Yhtä ripeästi noussut Röykänmäen (30-40km/h) kuin vastaava puujuna deeveriparilla. | ||||
|
|
03.07.2023 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kertoessaan että "torpedoventtiili otettiin käytäntöön vuonna 1897 ja on asetettu kaikenlaisiin vaunuihin, joissa ilmanvaihto tulee kysymykseen" VR-historiikki on melkein oikeassa. Onneksi aina valpas media oli paikalla vuonna 1896 ja osasi kertoa: "Wiime lauwantaina [27.6.1896] tarkastettiin 10 kpl. katettua tawarawaunua, jotka kaikki owat warustetut hytillä, ruuwijarrulla ja n. s. torpedowenttiileillä." Lisää vaunuja tuli heinäkuussa: "Neljäkymmentä uutta katettua tawarawaunua on nykyään walmistunut rautatien työpajassa ja on niitä koeteltu. Uudet waunut owat warustetut käsijarruilla sekä n. k. torpedowenttiileillä, joita kussakin waunussa on kaksi." Torpeoventtiilit olivat vuoden 1896-mallin katetun tavaravaunun piirustuksissa. Ja vuonna 1896 otettiin siis käyttöön ensimmäiset vaunut joissa oli torpedoventtiilit. Vuonna 1895 kahdessa postivaunussa suoritettu kokeilu ei tietenkään ollut vielä käyttöönotto. Olipahan vain kokeilu, joka sitten seuraavana vuonna johti käyttöönottoon. |
||||
|
|
03.07.2023 07:50 | Kari Haapakangas | ||
| Pioneerilaji. Sehän ilmestyy ensimmäisenä sinne missä vain vähänkin on kasvun edellytyksiä. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Uumajan seudulta |
03.07.2023 07:32 | Jan Jahkola | ||
| Kattava kuvasarja Uumajan seudulta Panu. Itsekin kävin viime kesänä Uumajassa mutta ei montaa kuvaa tullut otettua. Tosiaan junavarikon alueella oli helposti saavutettavia kuvauspaikkoja ja Holmsundin sataman lähellä myös jos auton saa johonkin järkevään paikkaan. | ||||
|
03.07.2023 07:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitääpä - jälleen kerran - korjata sanomisiani: Vaunun katolla olevat Savonius/Flettner-roottorit eivät ime vaunusta ilmaa, vaan - ihan niinkuin Esa J. toteaa - "liikuttelevat vaunun sisäilmaa". Tai, no ei ihan niin, vaan melkein niin: Savonius/Flettner-roottorit pyörittävät vaunun sisäkattoon rakennetussa ilmakanavassa keskipakoispuhaltimia (tai imureita), jotka imevät vaunun katonrajasta lämmintä ilmaa ja puhaltavat sen katossa ja päätyseinässä kulkevaa ilmakanava myöten vaunun lattian tasalle. Näin kierrättäen vaunun ilmaa ja tasaten vaunun lämpötilaa. Tuota lämpötilan tasaamista tarvittiin kylmillä keleillä. Lämpimällä kelillä puhallus voitiin kääntää vaunun päädyn venttiilin kautta ulos. Silloin laite toimi samaan tapaan ilmanvaihtimena eli tuulettimena kuin Savoniuksen roottori-imuri. |
||||
|
03.07.2023 06:38 | Petri Sallinen | ||
| VR:n historiikki 1937-1962 esittelee Ggv-vaunun ilmanvaihdon/ilmankierron toimintaperiaatteen seuraavasti: "Vaunun katolla on tuulen voimalla pyörivät roottorit, jotka panevat ilman vaunussa lämpötiloja tasoittavaan liikkeeseen" ja "vaunussa oleva ilma pannaan lämmön tasaamiseksi kiertoliikkeeseen. Ilma johdetaan seinien sisällä olevien kanavien lävitse, jolloin tavarat voidaan ilman jäätymisen vaaraa kuormata seiniin kiinni; tämä ei aikaisemmissa vaunutyypeissä ollut mahdollista. Lattiaan ei tällaisia ilmakanavia ole järjestetty, vaan tavarat on kuormattava siten, että niiden ja lattian välissä ilma pääsee kiertämään". | ||||
|
03.07.2023 00:31 | Jouni Hytönen | ||
| Matkustimme elokuussa 2006 MRY:n syysretkeltä kotiin reittiä Kajaani-Suomussalmi-Kuusamo-Salla-Kemijärvi. Muistaakseni tuolla siirtymällä Suomussalmi-Kuusamo-vuoro jakoi aamun lehtiä vauhdista laatikoihin heittäen. Kuljettaja vieläpä sanoi, että saatte kokeilla, jos haluatte. :) | ||||
|
|
02.07.2023 22:51 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä ole minkäänlaista suojaverkkoa (vrt. esim. Sr1) sähkölaitteiden suojana. | ||||
|
02.07.2023 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä tilannekuva Aleksilta, kiitos. Myös Sr2:t vaatisivat jo hieman laajempaa "perushuoltoa" toimiakseen luotettavasti, näiden viime-aikaisten linjallejäämisten perusteella. | ||||
|
02.07.2023 22:45 | John Lindroth | ||
| Tuossa B veturissa sylintereissä on alaspäin selvä kallistus. Niin myös Sj litt R sarjassa mutta oliko R viimeisissä yksiloissa sylinterien asento vaakatasossa ? | ||||
|
02.07.2023 22:37 | Kai Krause | ||
| Aikaisemmin tuosta sai hieman ilmavamman kuvan samasta kulmasta hieman kauempaa korkeammalta epilän harjulta, mutta nyt kasvillisuus on tihentynyt ylempää melkolailla umpeen, joten kuvat täytyy ottaa alempaa. | ||||
|
02.07.2023 22:28 | Kai Krause | ||
| En tiedä miten karttalinkit toimii, kuva on otettu tammerkosken rautatiesillan läheiseltä kallioleikkauksen päältä. En tiedä montako vaunua tässä rungossa oli, joskus aikaisemmin laskin muistaakseni 50. | ||||
|
|
02.07.2023 22:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Muisti on kumma juttu: Ensin ei ole mitään muistikuvaa, mutta sitten tulee hatara muistikuva, joka sitten alkaa kiusata, ja joka lopulta pitää tarkistaa: Ja kyllä, Esa J. on aivan oikeassa: Ainakin lämminvaunu Ggv:ssä katolla oleva Savonius-roottori pyöritti vaunun sisäpuolella katon tuuletuskanavassa olevaa imuria, joka painoi katon rajan lämpimän ilman kanavaa pitkin alas lattianrajaan (tai haluttaessa ulos). Ts. systeemi tasasi vaunun lämpötilaa. "Ilmanimurit A vetävät ilmaa vaunun sisältä kattokanavaan, josta ilma joutuu suunnanvaihtokotelon B kautta joko takaisin sisälle tai ulos. Kun suunnanvaihtokotelon käsivipu on ylhäällä asennossa ,ilmankierto", joutuu ilma päätykanavaan ja lattian rajasta takaisin vaunun sisälle. Kun käsivipu on alhaalla asennossa 'tuuletus', virtaa ilma ulos. Lämmityskauden aikana käsivivun tulee olla yksinomaan asennossa 'ilmankierto', muulloin tarpeen vaatimassa asennossa." Rainer: Savonius/Flettner-roottori toimii ajoviiman/tuulen voimalla, niinkuin kai kaikki entisjan imurit. Tämä siis aikana ennen koneellista ilmanvaihtoa. |
||||
|
|
02.07.2023 21:30 | Timo Haapanen | ||
| En tiedä, kuljettavatko linja-autot enää lehtiä; kotipaikkakunnallani Nurmossa sanomalehdet tuo jakeluauto aamuvarhain tilaajien omiin laatikoihin (myös sunnuntaisin), mökillä Lappajärven Itäkylässä lehdet tulevat arkisin omaan laatikkoon normaalin postinjakelun yhteydessä puolenpäivän maissa, sunnuntain lehdet nippuna kyläkaupan isoon yhteislaatikkoon. Ei linja-autojen varaan voi laskea siksikään, että niitä ei ainakaan koulujen loma-aikoina provinssissa pahemmin kulje. |
||||
|
|
02.07.2023 19:36 | Jouni Halinen | ||
| Miksi ihmeessä tuo kasvi (onko horsma?)on tuollaisen sepelialustan valinnut kasvupaikaksi?. | ||||
|
|
02.07.2023 19:22 | Jouni Halinen | ||
| Olin vaimon kanssa syömässä 90-luvulla Puotilan kartanossa, hän tilasi Fasaania. Ja kun tunsi pelin hengen niin kysyi, että onko lintu luonnosta ammuttua vai tarhattua. Vastaus oli että tarhattua. No niinhän siinä kävi että haulihan lihassa oli, tuli kallis hammas remontti. Ravintola sen kuitenkin mukisematta maksoi. Kuittiin kirjoitettiin tapahtuma kuvaus. Hammas jäi vaimolle ja hauli ravintolalle. Vielä 80-luvulla Fasaaneita oli Stadissa(kin) runsaasti, Vartsikassa niitä saattoi nähdä 10 kappaletta kerrallaan, ja isoja poikueita näkyi myös. En ole nähnyt niitä yhtäkään varmaan 30-vuoteen?. Olen joskus kuullut että ne kuuluivat "metsien miesten" ruokavalioon, silloin kun heitä vielä oli isommin olemassa. Siilit ja lepakot ovat myös kadonneet?, ainakin Vartsikasta. |
||||
|
|
02.07.2023 18:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin on korea lintu, mutta hyi raakkules, kun sillä on ruma ääni! Fasaanilla on muuten yksi vekkuli ominaisuus: täydellinen VTOL-lentokyky. |
||||
|
|
02.07.2023 18:42 | Jouni Halinen | ||
| Miksi kummassa Pohjois-Amerikassa lava-autot ovat suuressa suosiossa, (suosituin tai olla ”Hoppa” F jotain?) vai ovatko, kuva sen kertoo. Kuvassa ”vain” 5 lava-autoa. Kuva on aivan Usan ja Kanadan rajalta, Kanadan puolelta.. https://www.google.fi/maps/@49.0032813,-122.2629859,3a,75y,54.99h,82.45t/data=!3m6!1e1!3m4!1sG4zF954hmKWkGCYUldIV7Q!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu |
||||
|
02.07.2023 18:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuossa junan kohdalla oli Villisin seisake aikoinaan. | ||||
|
|
02.07.2023 18:21 | Jouni Halinen | ||
| Sveitsin ja Saksan rajalla on kaksi kaupunkia joilla on sama nimi ”Rheinfelden” ja jollen aivan väärin muista (aikaa on käynnistä yli 30 vuotta) niin kaupungit ovat niin kiinni toisissaan, että on jopa rakennuksia josta osa kuuluu Sveitsiin ja osa on Saksan puolella. Näin on päässyt käymään jonkin historiallisen tapahtuman jälkimainingeissa. Rajalla oli nimellinen rajavartiosto, 2 kaveria erilaiset virkapuvut päällä, ja kyltti talon seinässä rajan kohdalla. Ketään ei kuitenkaan pysäytetty. Taisi olla vielä niin, että rakennuksessa asuvat kuuluivat samaan ruokakuntaan. | ||||
|
02.07.2023 17:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko tuoreita kuvia 2-osan työmaalta? | ||||
|
|
02.07.2023 17:20 | Jouni Halinen | ||
| Kanadassa on käytössä aikamoinen "sekametelisoppa" kun puhutaan mitoista ja painoista. Netistä poimittua: "Kanadassa on käytössä metri-ja kilo järjestelmän lisäksi myös muita mittayksiköitä, joka on lähinnä historiallista perua Englannista sekä tulos läheisestä suhteesta Yhdysvaltoihin. Kanadalaiset ovat tottuneita sekä metrijärjestelmään että englantilaisen ja yhdysvaltalaisen järjestelmän yksiköihin. Ei ole epätavallista, että saman keskustelun aikana viitataan niin metreihin, jalkoihin, eekkereihin, hehtareihin, grammoihin ja unsseihin"?. Jälkimmäisessä linkki kuvassa ajetaan siis maksimissaan 60 km/h kun taas ojan toisella puolella ajetaan vastaavalla tiellä ehkä 35 mailia tunnissa (53 km/h. Jos mies parhaassa iässä pysähtyy tähän tarpeilleen, ja jalat pysyvät asfaltilla niin hän heittää "kepillisen"hyvinkin paljon naapurivaltion puolelle, saakohan siitäkin rangaistuksen raja rikoksesta?. Huomion arvoista on myös se että maiden välillä ei ole (esim. Suomen tapaan) rajavyöhykettä, jossa liikkumista on rajoitettu. ”Lämpötiloista käytetään yleensä celsiusasteita, bensaa ostetaan litroissa, nopeusrajoitukset ovat km/h ja kartoissa etäisyydet mainitaan kilometreissä. Ruokien ja muiden vähittäis tuotteiden yhteydessä käytetään yleensä kilo järjestelmää, usein kokoja myös ”käännetään” metrijärjestelmään (lähinnä Yhdysvalloista peräisin olevat tuotteet, pikaruokaravintolat). Ruokia saatetaan mainostaa pauna hinnoin”. ”Kanadalaiset tyypillisesti ilmoittavat pituutensa jaloin ja tuumin ja painonsa paunoin. Ruoanlaitossa käytetään usein Fahrenheit-järjestelmää ja Yhdysvaltain ruoanlaitto mittoja. Suosituimmat paperikoot ilmoitetaan Englannin mittayksiköin”. Aika monimutkainen on käytäntö, ei voi muuta sanoa. |
||||
|
|
02.07.2023 16:22 | Jaakko Pehkonen | ||
| Milloin viimeiset lehdet on viskottu linja-autosta heittolaatikoihin? Vai tehdäänkö sitä vielä jossain päin Suomea? | ||||
|
|
02.07.2023 16:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Pyörikö tuo roottori kokonaan ilman konevoimaa, jos juna esim seisoo paikallaan eikä tuule, meneekö tavara vaunun sisällä pilalle? | ||||
|
|
02.07.2023 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Hohottavat postilaatikot. | ||||
|
|
02.07.2023 15:50 | Miitre Timonen | ||
| Vielä 2000-luvullakin muistan viskotun lehtiä, ei kuitenkaan vauhdista. | ||||
|
Kuvasarja: Lättä-museojuna Kolhossa |
02.07.2023 15:49 | Vesa Höijer | ||
| Video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.77/videos/653675573288033 | ||||
|
|
02.07.2023 15:05 | Timo Haapanen | ||
| Jimi on tarkkasilmäinen mies :) | ||||
|
|
02.07.2023 15:00 | Timo Haapanen | ||
| Tarkoitus oli hylätä Sudet aikavälillä 2014-2024 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sr1), mutta niille myönnettiin jatkoaikaa ainakin vuoteen 2030 asti ja vain suurempia korjauksia vaativat yksilöt poistettaisiin (Tasoristeys 1/2023 mukaan) | ||||
|
|
02.07.2023 14:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt viime aikoina kun on korotettu suurempien asemien (Riihimäki, Kuopio) matalia laitureita, niin olisikohan pian Oulun vuoro? | ||||
|
|
02.07.2023 14:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Pride-liputkin salossa :) | ||||
|
02.07.2023 14:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Ratapihankadulla puretaan entistä Varsinais-Suomen liiton taloa. https://yle.fi/a/3-11526931 | ||||
|
|
02.07.2023 13:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, niinhän ne imurit toimivat. Myös Savonius/Flettner-roottori-imuri. Siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta Esa. J. tuntuu tarkoittavan jotakin ihan muuta: Kuvan https://vaunut.org/kuva/149109 kommenteissa: "Katolla Flettner - roottorit liikuttelemassa vaunun sisäilmaa. Muutoin olisi lattialla pakkasta ja katonrajassa riihenpuintilämmintä." |
||||
|
|
02.07.2023 13:14 | Petri Sallinen | ||
| Kiinteistössä ja vaunussa ilma saadaan liikkeelle siten, että katolla oleva imuri imee ja vastaavasti jostain räppänästä otetaan korvausilmaa. Näin ilma vaihtuu. Nykyisin asia toteutetaan pääsääntöisesti koneellisella ilmanvaihdolla — ennen painovoimaisella, jota avitettiin esim. tuulihatulla. Samalla pidettiin huoli siitä, että ilma kiertää oikeaan suuntaan eikä kylmää ilmaa valu hormia pitkin sisälle. | ||||