Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.07.2023 15:00 | Timo Haapanen | ||
| Tarkoitus oli hylätä Sudet aikavälillä 2014-2024 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sr1), mutta niille myönnettiin jatkoaikaa ainakin vuoteen 2030 asti ja vain suurempia korjauksia vaativat yksilöt poistettaisiin (Tasoristeys 1/2023 mukaan) | ||||
|
|
02.07.2023 14:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt viime aikoina kun on korotettu suurempien asemien (Riihimäki, Kuopio) matalia laitureita, niin olisikohan pian Oulun vuoro? | ||||
|
02.07.2023 14:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Pride-liputkin salossa :) | ||||
|
02.07.2023 14:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Ratapihankadulla puretaan entistä Varsinais-Suomen liiton taloa. https://yle.fi/a/3-11526931 | ||||
|
02.07.2023 13:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, niinhän ne imurit toimivat. Myös Savonius/Flettner-roottori-imuri. Siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta Esa. J. tuntuu tarkoittavan jotakin ihan muuta: Kuvan https://vaunut.org/kuva/149109 kommenteissa: "Katolla Flettner - roottorit liikuttelemassa vaunun sisäilmaa. Muutoin olisi lattialla pakkasta ja katonrajassa riihenpuintilämmintä." |
||||
|
|
02.07.2023 13:14 | Petri Sallinen | ||
| Kiinteistössä ja vaunussa ilma saadaan liikkeelle siten, että katolla oleva imuri imee ja vastaavasti jostain räppänästä otetaan korvausilmaa. Näin ilma vaihtuu. Nykyisin asia toteutetaan pääsääntöisesti koneellisella ilmanvaihdolla — ennen painovoimaisella, jota avitettiin esim. tuulihatulla. Samalla pidettiin huoli siitä, että ilma kiertää oikeaan suuntaan eikä kylmää ilmaa valu hormia pitkin sisälle. | ||||
|
|
02.07.2023 13:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuosta "sisäilmaliikutin"-termistä pitää kysyä Esa. J:ltä. Luulen hänen tarkoittavan jonkinlaista kattotuuletinta, joka sekoittaa vaunun sisätilan ilmaa. Sellaista siis, mitä näkee esim. Ameriikan ihmemaan asunnoissa. |
||||
|
|
02.07.2023 12:54 | Mikko Otava | ||
| Tähän tulee uudet laituriraiteet. Uudet matkustajalaiturit sijoittuvat pääasiassa logomon sillan toiselle puolen, tälle puolen noin 50-100m laitureita, vaihdekujia sekä autonlastausraide noin noin samalle paikalle missä oli aiemminkin. Nykyisen asemarakennuksen kohdalle ei tule enää matkustajalaitureita. | ||||
|
|
02.07.2023 12:04 | Petri Sallinen | ||
| Eli Savonius-roottorilla pyörivä tuulihattu? Niitä käytettiin sellaisissa kiinteistöissä, joissa oli painovoimaan perustuva ilmanvaihtojärjestelmä — kuten kotitalossani. Pyöriessään alemmit lavat saivat hormissa aikaan imun. Taloni ilmanvaihto perustuu yhä painovoimaan, mutta vessojen hormeihin on jo asennettu ajastimella toimivat sähköä käyttävät imurit. | ||||
|
02.07.2023 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on hieno kuva! Miten monta vaunua oli koukussa? | ||||
|
|
02.07.2023 11:44 | Timo Haapanen | ||
| Tuli näköjään viimeinen kommenttini tuplana, en tiedä miksi... | ||||
|
|
02.07.2023 11:43 | Timo Haapanen | ||
| PYO 276, joka saapui hetki sitten perille Helsinkiin, tuli Oulusta asti Suden vetämänä ja pysyi aikataulussa käytännössä koko matkan. | ||||
|
02.07.2023 11:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Se on just kohdillaan. | ||||
|
|
02.07.2023 11:32 | Asmo Rasinen | ||
| Kaikkia susiahan ei varmaan tarvitse romuttaa, tässä hyvä esimerkki. Niitä voi vielä hyvin käyttää varavetureina sekä lyhyempien/kevyempien tavarajunien veturina. Pieni perushuolto riittäisi varmaan eliniän pidentämiseen ainakin viidellä vuodella. | ||||
|
|
02.07.2023 11:26 | Heikki Huhtilainen | ||
| Kyseinen 56 peruttu sitten ihan loppumatkasta ,Tikkurila-Helsinki.Mikä lie syy? VR.llä.menee vahvasti. |
||||
|
|
02.07.2023 11:16 | Timo Haapanen | ||
| Onneksi Susia on vielä sen verran paljon, että niitä riittää avuksi hädässä ja ne yleensä pelittävät. | ||||
|
|
02.07.2023 11:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, tuo patentti on Savonius-roottorin patentti. Siinä muodossa kun roottoria käytettiin esim. vesipumpun voimanlähteenä. Nyt on haussa tiedot Savonius-roottori-imurista ja eritoten tuosta Savonius-roottorilla käytetystä "sisäilmanliikuttimesta". |
||||
|
|
02.07.2023 10:53 | Petri Sallinen | ||
| Patentti ja laitteen toimintakaavio löytyvät täältä. https://patents.google.com/patent/US1766765 |
||||
|
|
02.07.2023 10:26 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| En ole projektisuunnitelmaa tutkinut, joten kysynpä onko tähän raiteita palaamassa vielä vai onko tämä harkittu karsinta? | ||||
|
|
02.07.2023 09:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Savonius kehitteli Flettnerin roottorin pohjalta omaa roottoriaan ja kehitti Savonius-roottorin. Sen pohjalta Savonius ja Flettner kehittivät yhdessä Savonius-roottori-imurin vuonna 1924. Savonius-roottori-imureita asennettiin autoihin, juniin, laivoihin ja ties mihin ympäri maailmaa. Myöhemmin (milloin?) Flettner lunasti roottori-imurin patentin. Vuodesta 1931 lähtien Flettner Ventilator Ltd UK:ssa on valmistanut tuuulikäyttöisiä roottori-imureita mm. mitä erilaisimpiin ajoneuvoihin. Ks. https://www.flettner.co.uk/about/ Jos vain tietäisi, milloin Flettner lunasti patentin, niin voisi päätellä, onko jokin roottori-imuri Savonius-roottori-imuri vai Flettner-roottori-imuri. Periaatteessa sama laite, nimi vain muuttui. Ehkä se jakovuosi on tuo 1931? Kuvassa olevat roottorit eivät oikein vaikuta imureilta, koska niissä näyttää olevan vain akseli, joka tuskin on riittävänkokoinen kätkeäkseen sisäänsä myös ilmakanavan. En kuitenkaan ole koskaan kuullut Savonius-roottorilla toimivasta "sisäilmanliikuttimesta". Löytyisiköhän jostakin siitä tietoja? Entä mitä ovat nuo kaksi muuta vehjettä vaunun katolla? Ilmanottimia? |
||||
|
02.07.2023 01:09 | Jouni Halinen | ||
| Jimi: ei onnistu. Katsoin videota jossa Kanadalaisen kaverin tontti oli aivan rajassa kiinni, tai itse asiassa nurmikkoalue jatkui Usan puolelle. Hän kertoi, että jos pallo vaikka lentää rajan yli, niin hänen pitää mennä hakemaan se virallisen rajanylitys paikan kautta, lenkkiä taisi tulla muutama kymmenen kilometriä. Eli sakot saa laittomasta rajanylityksestä. Tässä on vähän vastaava paikka, siinä rajanylitys paikka on ihan vieressä. Rajalla ei ole edes aitaa. https://www.google.fi/maps/@49.0039715,-122.2625157,192a,35y,187.55h,45t/data=!3m1!1e3?entry=ttu Tämä tie on Kanadan puolella, maiden raja kulkee tuossa ojassa https://www.google.fi/maps/@49.0024807,-122.2551555,3a,87.8y,132.44h,85.87t/data=!3m6!1e1!3m4!1sJl8agSUB-LSQrVFOGSLvZA!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu |
||||
|
02.07.2023 00:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Pistoraiteella seisoo tämä: https://vaunut.org/kuva/149847 eli Ttk4 99109424401. Nykyään Ttk2, mutta tuolloin se oli Ttk4. | ||||
|
02.07.2023 00:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tämä nyt se Käskylehdissä mainittu "Henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä"? | ||||
|
|
01.07.2023 23:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko sinun turistina mahdollista kävellä Yhdysvalloista Kanadaan muitta mutkitta? Voiko niin tehdä? | ||||
|
01.07.2023 22:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! | ||||
|
01.07.2023 21:54 | Sami Koistinen | ||
| Uusi operaattori voisi maalata veturin mustaksi valkoisilla teksteillä. Ei näy noki. | ||||
|
01.07.2023 16:18 | Onni Tikkala | ||
| Sattumana tuli kohdalle tällainen varsin linjakas kuva, jota kukaan ei kuitenkaan ole kommentoinut. Saneeraamaton 25-sarjalainen näyttää tässä hyvin samanlaiselta kuin patinoituneimmat 26-sarjan koneet nykyään. | ||||
|
|
01.07.2023 16:16 | Onni Tikkala | ||
| Eipä työjuhta pesuun taida ehtiä ja sehän likaantuu kuitenkin heti uudestaan. :D | ||||
|
01.07.2023 16:11 | Onni Tikkala | ||
| Tässä kuvassa on tyyliä! Kuvauspaikalta avautuva maisema on melko ahdas junan ihanteellista asettelua varten, mutta kyllä minusta siinä on nyt onnistuttu. | ||||
|
01.07.2023 15:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, terveystarkastusvaunu, kun A 95 oli jo pistetty sivuraiteelle. | ||||
|
01.07.2023 15:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valutyössä, siis perinteisessä mielessä, tehdään kutakin valukappaletta varten kertakäyttöinen muotti. Se vaatii oman aikansa, myös valun valmistuttua. Silloin kaikki ylimääräiset valu- ja kaasunpoistokanavat yms. pitää poistaa. Nykyisinhän valumuottityyppejä on monia erilaisia. Kokillivalussa muotti on teräksinen. Sitä käytetään mm. junanpyörien aihioiden valamisessa. Tarkkusvalussa on omat menetelmänsä. Herra Petrin antaman tiedon mukaan valetut torpedoventtiilit ovat siis valurautaa (Letukan pikkulohkossa osien rasitus käytön aikana lienee selviö). Olen siinä harhaluulossa, että joissakin MRY:n kapearaiteisissa vaunuissa juuri olisi tällainen pienehkö valettua mallia oleva torpedoventtiili. Arvoisat kapsujonnet, vahvistaisitteko asian? |
||||
|
01.07.2023 14:43 | Panu Breilin | ||
| Ykkösraide on käsikäyttöisten vaihteiden takana. Siksi matkustajajunat käyttävät kakkosraiteen laituria. | ||||
|
|
01.07.2023 13:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitähän tuollakin tehdään useammalla laiturilla... | ||||
|
|
01.07.2023 10:16 | Petri Sallinen | ||
| Rautatien Lehti 20.12.1895 kirjoittaaa seuraavasti: ”Rautatiehallitus kertoo, että on Englannista tilannut muutamia torpedowenttiilejä tehdäksensä niillä täällä kokeita kahdessa uudessa postiwaunussa. Wenttiili, jonka ulkomuoto suuresti muistuttaa torpedoa, on kumpasestakin päästään suippo, ja on sen keskiosassa imu-aukko, josta ilma pääsee wapaasti sisälle, puhalsipa sitten tuuli miltä taholta hywänsä. Tällaisia wenttiilejä on jo käytännössä muutamien ratojen matkustajawaunuissa Englannissa, ja owat ne siellä osottautuneet hyvin käytännöllisiksi. Jos koe, niin kuin on luultavaa, täällä antaa hyvän tuloksen, toimitettanee torpedoventtiilejä Suomen myös valtionrautateiden matkustajavaunuihin". Näin tapahtui, koska VR:n historiikki vuodelta 1912 toteaa, että "torpedoventtiili otettiin käytäntöön vuonna 1897 ja on asetettu kaikenlaisiin vaunuihin, joissa ilmanvaihto tulee kysymykseen". Ennen torpedoita käytössä oli "pyöreä peltiventtiili" ja sen jälkeen "pyöreä ruuvilla avattava lautasventtiili". Historiikin mukaan ruotsalais-amerikkalainen ilmanimijä on ratkaisuista nuorin. Kaikesta päätellen se on otettu käyttöön 1910-luvulla, jos kerran historiikki on ilmestynyt vuonna 1912. Suomenkielisen laitoksen sanamuoto asiassa on seuraava: "Aluksi oli tämä uusi venttiili aijottu meillä käytettäväksi ainoastaan bogievaunujen kattokorokkeessa... nyttemmin on kuitenkin tätä ilmanimijää alettu asentaa myös tavallisiin kattoventtiilehin.... toistaiseksi on ainoastaan vähäinen määrä vaunuja ennätetty varustaa tuollaisilla venttiileillä, mutta kun ne ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi ja epäilemättä ovat paremmat kuin torpedoventtiillit, tulee niiden käytäntö varmaan jatkuvasti levenemään." Tekstin kirjoittanut virkamies on siis sitä mieltä, että ruotsalais-amerikkalainen ilmanimijä oli parempi kuin torpedoventtiili. Kuvien perusteella sitä asennettiin moniin erilaisiin vaunuihin, mutta se myös katosi suhteellisen nopeasti ja torpedoista muodostui vakio. Tähän oli joku syy — mikä? — ja tehtiinkö asiassa joku hallinnollinen päätös ja milloin — en tiedä. Vaikka torpedoventtiileitä oli pääsääntöisesti kahta kokoa, on niiden keskinäisissä muodoissa suhteellisen paljon eroja. Suuressa kuvassa eroilla tuskin on merkitystä, mutta pienoismallien rakentelussa saattaa olla (jos osaa katsoa). Jostain olen lukenut jutun/asiakirjan/tekstin siitä, milloin ja miksi valurautaisista torpedoista luovuttiin ja milloin niitä ryhdyttiin vääntämään pellistä — syynä oli todennäköissti kustannukset. Data ei kuitenkaan tähän hätään osunut käteen arkistostani. Ehkä joku toinen muistaa asian. Vaunujen konepajapiirustusten yhteydessä tuulettimet on usein kuvattu. Ruotsalaisen-amerikkalaisen imijän voi mitoittaa helposti em. piirustusten avulla. |
||||
|
|
01.07.2023 09:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Hieno kuva, laita karttalinkki vielä niin paikka selviää. | ||||
|
|
01.07.2023 09:30 | Pasi Seppälä | ||
| Komeasti mutkittelee juna. Loistava kuva! | ||||
|
01.07.2023 09:26 | Teppo Niemi | ||
| ...Joka muuten oli hauskaa seurattavaa 1970 -luvun puolivälissä Kemijärvi - Kuusamo linjalla. | ||||
|
|
01.07.2023 06:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuulemma näin aikanaan toimittiin. Rahastaja tähtäsi lehtinippua heittolaatikkoonsa täydestä matkavauhdista. Joskus tämä tapahtui jopa sillä seurauksella, että kuljettaja saattoi nähdä peilistä koko hökötyksen lankeavan osumasta kumolleen ojanluiskaan. | ||||
|
|
01.07.2023 05:03 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! Heiteltiinkö matkalla sanomalehtiä lehtilaatikoihin vauhdissa avoimesta ovasta? :) | ||||
|
30.06.2023 23:48 | John Lindroth | ||
| Siinä elmäni rakkaus höyryveturi älä koskaan mene pois! En koskaan voi saada tarpeeksi sinusta! Tyrone Edwards(Cant get enugh of you) Holland Dozier Holland ,Bond)Kuuntele ja nauti!(Invictus records 1974) Tuo Tyronen veto on kova vielä uskomattoman kova tänäkin päiväna! | ||||
|
30.06.2023 23:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja minkä maalainen auto kuvassa menee :) | ||||
|
Kuvasarja: Laipni lūdzam Latvijā! |
30.06.2023 17:39 | Ilmari Tommola | ||
| Oho, no osuipas sopiva ajoitus! Ja nähtäväähän Latviassa on paljon myös rautatiemaailman ulkopuolella, eli hyvä kohde perheen kanssa vierailtavaksi. Tämä oli itse asiassa jo toinen kertani tuolla päin, edellinen oli viisi vuotta sitten, kun olin vasta 12. Ehdottomasti suosittelen! | ||||
|
Kuvasarja: Laipni lūdzam Latvijā! |
30.06.2023 17:31 | Kimmo Säteri | ||
| Hei Ilmaris Tommolas! Kiitos tästä kuvasarjasta. Olemme itsekin suunnitelleet käyvämme tänä kesänä perheen lomareissulla Latviassa ja tämä kuvasarja on oivallinen herättämään matkakuumetta. T. Kimmos Säteris | ||||
|
|
30.06.2023 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n 50-vuotisjuhlateoksen ruotsinkielisessä versiossa, luvussa 3. Uppvärmning och ventilation, sivulta 459 alkaen kerrotaan, kuinka Laycock-firman torpedoventtiilit otettiin käyttöön vuonna 1897. Torpedoiden ilmanvaihtokapasiteetti ei kuitenkaan ollut riittävää, joten käyttöön tuli "viimeisten vuosien aikana" amerikkalaismallinen, Ruotsin rautateillä käytössä ollut ilmanimurityyppi. Artikkelin yhteydessä on piirroskuva 214, joka esittää torpedoventtiilin leikkauskuvantoa. Mittoja tässä kuvassa ei ole, mutta yllätys - yllätys: torpedo näyttää olevan valamalla valmistettu! Samassa yhteydessä on myös kuva 215, joka esittää amerikkalais-ruotsalaista venttiiliä. Tämäkin näyttää olevan valimotuote! Edelleen jälkimmäisestä mainitaan, että sitä käytettäisiin vain telivaunuissa. Mielenkiintoiseksi asian tekee se että kumpikin piirros osoittaa ohutta seinämänvahvuutta. Mikähän mahtoi olla raaka-aineena? Onko messinkivalua? Valurautavalun seinämänvahvuudesta sen verran, että 1950-luvun puoliväliä lähestyttäessä, General Motorsilla suunniteltaessa vuoden 1955 Chevroletin pikkulohko-veekasia, onnistuttiin kehittämään ohutseinämäisen valuraudan valaminen. Avaimena oli käyttää kosteaa hiekkaa valumuotin valmistuksessa. Sitä nimitettiin vihreäksi hiekaksi. Tällainen hiekka tampattiin toistuvasti tiiviiksi kerrokseksi valumallin ympärille. Letukan pikkulohko vaati vain 9 pääkeernaa ja kolme pienempää keernaa moottorilohkon valamiseksi. Keerna on muotin osa, jolla ontelot saadaan aikaan. Kilpailevat moottorinvalmistajat (edelleen puhutaan V-8:sta) käyttivät 22 keernaa valettaessa! Tavanomainen valurautavalu vaati siihen mennessä sideaineella seostetun muottihiekan, jonka valmisteleminen ja kuivaaminen oli oma työnsä. Chevroletin menetelmä säästi aikaa ja vaivaa. Ja niin Letukan pikkulohkoveekasin voittokulku alkoi... Minulla on hallussani kopiot VRS-standardeista 455 ja 456 (Ilmanimijä, vaunun, pieni, ja Ilmanimijä, vaunun, suuri), jotka koskevat 0,5 ja 1,5 mm peltilevystä valmistettuja torpedoventtiilejä. Niiden korkeusmitat ovat 136 ja 296 mm (ja ulkohalkaisijat 130 ja 293 mm) vastaavasti ja aines rautalevyä. Kummankin torpedoventtiilistandardin päiväys on 22.2.1935. Valmistuspiirustusten numeroiksi on mainittu 444/10112 ja 444/12971. Olisikohan näistä tiedoista apua aikamääritysten arvioimisessa? Tietenkin valmistuspiirustuksilla on oma päiväyksensä, se on selviö. Mitä sitten kuvan vaunuihin tulee, niin numerot 22046, 22049, 22051, 22052, 22053, 22055 ja 22057 muutettiin retkeilyvaunuiksi vuonna 1949. Tässä "virassa" ne eivät kauaa vanhentuneet, menivät hylkyyn vuosina 1954 - 1958. Niissä oli säilytetty istuimet, mutta yläkerraksi niihin oli laitettu laverit "katonrajaan". Käskylehdessä 21/49-5 määrättiin retkeilyvaunuiksi muutettujen Ei-vaunujen 22046, 22049, 22051, 22052, 22053, 22055 ja 22057, sarjamerkki on oleva Eim, ja numerot ennallaan. Sivuseiniin maalataan numeron alle: "Retkeilyvaunu". Käytettiinpä niitä myös koululuokkaretkeilijöiden majoitukseenkin Helsingin asemalla. Vaunusta 22046 tuli XEi 022012 vuonna 1955 ja se hylättiin seuraavan vuoden aikana. Retkeilyvaunusta 22057 taas tuli XEi 022013, se meni hylkyyn 1956. 89-paikkaisista menivät muut vaunut hylkyyn vuosina 1942 - 1958. |
||||
|
|
30.06.2023 16:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näitä oli koko 2000-luvun myös Lauttakylän Autolla, varsinkin Turun varikolla. Joku oli vielä muuten näissä kuvan väreissä, mutta Gold Linen logo vain oli otettu pois ja keulamaskiin teipattu Lauttiksen nimi. Osa oli teipattu kokonaan Lauttiksen väreihin. Niitä käytettiin Kyrön, Loimaan ja Liedon seudulla koululaisvuoroissa, niissä jotka odottivat usein Kyrössä ylikäytävän puomien takana sillä aikaa, kun tavarajuna teki vaihtotöitä sahan raiteella. Kyllä näillä aina perille pääsi, vaikka ulkonäöltään olivatkin tällaisia neliöhirvityksiä ja kuutiokauhistuksia. Sen puoleen aina läikähti sydämessä, kun tallista löytyikin tällaisen sijaan ysikutteri. | ||||
|
|
30.06.2023 15:25 | Sauli Vähäkoski | ||
| Suomen Posti myi 24.2.1999 bussiyhtiönsä Gold Line Oy:n Koiviston Auto - yhtymälle. | ||||
|
|
30.06.2023 15:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ja Koiviston Auton allehan se ehti kuulua pitkään. Kuopion Liikenteen varikollakin oli 2000-luvun alussa käytössä Gold Linen maaleissa ja teippauksissa olevia autoja käytössä. | ||||
|
|
30.06.2023 14:41 | Teppo Niemi | ||
| YTJ antaa Gold Line Oyn toiminnan päättymispäiväksi 30.4.2015. Tästä alkaen se on ollut Koskilinjat Oy:n aputoiminimi. | ||||
|
|
30.06.2023 14:12 | Timo Haapanen | ||
| Kauppalehden mukaan Gold Linen toiminta on lakannut: https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/09669683 | ||||
|
30.06.2023 12:57 | John Lindroth | ||
| Juuri tuo monimuotoisuus on lisämauste harrastuksen kiinnostavuudelle. | ||||
|
30.06.2023 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu hyvä, Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry julkaisi niinä aikoina, kun itse siinä jäsenenä olin, vuosittaista tilastokirjaa neljän vakituisesti ilmestyvän Sennen-lehden lisäksi. Tilastokirjoissa oli muun muassa näyttelytuloksia, luetteloita lonkka- ja kyynärpääröntgenkuvausten tuloksista / koira, luetteloita myös syntyneistä pentueista ym. Kyllä näyttelytuloksista saattoi lukea myös kuinka jollakulla bernikollilla oli "vahvasti urosmainen sukupuolileima". Narttu-nimitys ihmismaailmassa kantaa tietynlaista oletusta määrätynlaisen naisen ominaisuuksista. Esimerkiksi vanha Lumikki-satu lyhykäisesti: Lumikki oli valiokimuli, jonka äitipuoli oli täysi narttu. |
||||