Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.06.2023 15:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ja Koiviston Auton allehan se ehti kuulua pitkään. Kuopion Liikenteen varikollakin oli 2000-luvun alussa käytössä Gold Linen maaleissa ja teippauksissa olevia autoja käytössä. | ||||
|
|
30.06.2023 14:41 | Teppo Niemi | ||
| YTJ antaa Gold Line Oyn toiminnan päättymispäiväksi 30.4.2015. Tästä alkaen se on ollut Koskilinjat Oy:n aputoiminimi. | ||||
|
|
30.06.2023 14:12 | Timo Haapanen | ||
| Kauppalehden mukaan Gold Linen toiminta on lakannut: https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/09669683 | ||||
|
30.06.2023 12:57 | John Lindroth | ||
| Juuri tuo monimuotoisuus on lisämauste harrastuksen kiinnostavuudelle. | ||||
|
30.06.2023 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu hyvä, Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry julkaisi niinä aikoina, kun itse siinä jäsenenä olin, vuosittaista tilastokirjaa neljän vakituisesti ilmestyvän Sennen-lehden lisäksi. Tilastokirjoissa oli muun muassa näyttelytuloksia, luetteloita lonkka- ja kyynärpääröntgenkuvausten tuloksista / koira, luetteloita myös syntyneistä pentueista ym. Kyllä näyttelytuloksista saattoi lukea myös kuinka jollakulla bernikollilla oli "vahvasti urosmainen sukupuolileima". Narttu-nimitys ihmismaailmassa kantaa tietynlaista oletusta määrätynlaisen naisen ominaisuuksista. Esimerkiksi vanha Lumikki-satu lyhykäisesti: Lumikki oli valiokimuli, jonka äitipuoli oli täysi narttu. |
||||
|
|
30.06.2023 11:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Eli toisin sanoen kokojunapolitiikka on hölmöläisten hommaa harvaan asutussa maassa. | ||||
|
|
30.06.2023 10:44 | Petri Nummijoki | ||
| Taitaa olla Linja-autohistoriallisen seuran museobussi kysymyksessä. | ||||
|
|
30.06.2023 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Gold Line vielä olemassa? Missä päin se ajaa? | ||||
|
|
30.06.2023 10:28 | Hannu Peltola | ||
| Vihtavuoren serti onkin ihan uusi asia minulle, mutta toisaalta olen ollut täysin ulkona ajokoirapiireistä. MUTTA, MUTTA: Nimitellä nyt berniä, että sillä on "vahvasti narttumainen sukupuolileima". Meillä ainakin nätit bernitytöt Bianca ja Iiris olisivat pahoittaneet todella mielensä tuollaisesta nimittelystä! |
||||
|
30.06.2023 09:41 | Raimo Harju | ||
| En ole aikaisemmin huomannut mainita, että tätä kuvaa ja muitakin mun tänne laittamiani kuvia voi vapaasti käyttää. Huomasin vasta äsken viestin, jossa kysyttiin minun lupaani tämän kuvan käyttöön. | ||||
|
30.06.2023 08:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä konduktöörivaunussa näkyy olevan amerikkalais-ruotsalaiset imurit niinkuin vasemmalla olevassa Ei:ssäkin. Oikealla olevassa postivaunussa taas on imureina torpedoventtiilit. | ||||
|
30.06.2023 08:28 | Kari Haapakangas | ||
| 1896? Yllättävän myöhään, suomalainen vastineensa Vaasa sentään avattiin jo 1883. | ||||
|
30.06.2023 07:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen näköjään itse lisännyt tänne kuvan tuosta Ei 2909:stä amerikkalais-ruotsalaisine imureineen. Enpä olisi sitä ilman Petrin kommenttia osannut edes etsiä. https://vaunut.org/kuva/142851 Amerikkalais-ruotsalaisin imurein varustettujen Ei-vaunujen kuvia saattaa täällä olla tietenkin useampiakin. Tässä ainakin yksi: https://vaunut.org/kuva/132229 Tässä piirustuksessa ei muuten ole kattosiltaa niinkuin tuossa 2909:n valokuvassa. Oliko kattosilta myöhempi keksintö, vai eikö sen katsottu kuuluvan vaunuun niin olennaisena osana, että se olisi piirretty kokoonpanopiirustukseen? |
||||
|
30.06.2023 00:35 | Eljas Pölhö | ||
| Jos joku innostuu ostamaan Elis B. Höjer'in Lokomotivlära-kirjan, niin ihan tiedoksi, että 1. painos oli 1910 ja siihen tehtiin Tillägg n:r 1 vuonna 1915 (sarjojen F, J ja W esittely) ja ja Tillägg n:r 2 1916 (Dicker & Werneburgs smörjpump, Friedmanns smörjpump ja Wakefields smörjpump). Uudemmista lisäyksistä tai painoksista en tiedä mitään. | ||||
|
|
29.06.2023 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajokoiramiesoletetut tuntenevat käsitteen "Vihtavuoren serti". Serti, eli sertifikaatin arvoinen oli vanhan koiranäyttelykäytännön aikainen palkinto rotukoiralle. Tällöin koira vastasi aika hyvin rotumääritelmää. Jokseenkin korkea palkinto, joka kuitenkin jäi "Rotunsa parhaan" alapuolelle. Vihtavuoren sertillä palkittiin aikoinaan ajotaidotonta ajokoiraa, eli karkeasti sanottuna: - haulit hattuun. Vihtavuoressahan aikoinaan oli ampumatarviketehdas, sorvasivat siellä haulikonpatruunoita. Lieneekö olemassa vieläkin? Niin vielä: yksi berninartuistani sai ulkomuototuomarilta näyttelyarvostelulomakkeeseen kiittävän maininnan: "vahvasti narttumainen sukupuolileima". Minulla on sellainen hytinä, että en uskalla koskaan kehua ketään kauniina ja naisellisena pitämääni naista yllä olevalla laatumääritelmällä. Tulisi musta silmä ja #metootakin...? |
||||
|
29.06.2023 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän vanhempi asema oli kapearaiteisen aikainen asematalo. Se sijaitsi huutomatkan päässä tältä, uudemmalta asemalta. | ||||
|
29.06.2023 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaupinkangas, seisake (henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä). Etäisyys Härmään 10 km ja Seinäjoelle 65 km. Kaupinkangas on mukana "Epäitsenäiset liikennepaikat 1930"-julkaisun lisäyksen nro 7 seisakeluettelossa 1.4.1932 lukien Kaupinkankaan seisake poistetaan 1.10.1951 lukien. (Käskylehti 42/51-3) Samassa Käskylehdessä ilmoitettiin Ylihärmän (Yhm) pysäkin liikenteelle avaamisesta 1.10.1951 lukien. Ylihärmän sijainti aikataulun 128 (28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan km:llä 480 + 019. |
||||
|
|
29.06.2023 23:16 | Petri Sallinen | ||
| Pienoisrautatievetureissa on lähes poikkeuksetta kierukkavaihde, jossa kierreruuvi tai matoruuvi välittää pyörimisliikkeen kierrerattaalle. Yksinkertaisimmissa "vaihdelaatikoissa" on vain matoruuvi ja yksi kierreratas. Matoruuvi-kierreratasparit ovat nykyisin erittäin hyvälaatuisia ja niitä on hyvin saatavilla. Asentaminen on helppoa, jos valitsee sellaiset komponentit, joissa on ruuvikiinnitys. Nykyaikaisilla liimoilla messinkiset tai teräksiset komponentit on helppo liimata akseleille. Muovista valmistetyt perustuvat puristusliitokseen. Välityssuhteen muuttaminen alennusvaihteella tai useampiin rattaisiin perustuvalla vaihdelaatikolla on suhteellisen helppo toteuttaa. Vaihteiston runko valmistetaan yleensä syövyttämällä uushopealevystä. Se taivutellaan muotoonsa, juotetaan ja syntyvään runkoon juotetaan myös tarvittavat laakerit. Markkinoilla on kymmenittäin erilaisia valmiita vaihdelaatikoiden rakennussarjoja — jos sopivaa ei löydy, niin vaihteisto on helppo suunnitella itse tietokoneella ja teettää osat syövyttämällä tai CNC-koneella. Tällä hetkellä ehkä tunnetuin ja innovatiivisin alan yritys on High Level Kits https://www.highlevelkits.co.uk/gearboxes, jonka vaiheistot ovat hyvinkin kekseliäitä ja niissä on riittävän hidas välityssuhde. Vaihdelaatikko saattaa olla nivelöity, jolloin myös vetoakselille saadaan jousitus tai pystysuuntaista liikettaä, vaikka itse vaihteisto ja moottori on ruuvattu kehykseen. Yhä useammin veturin kaikki akselit ovat jousitetut ja ne on kytketty yhteen vivuilla — ns. CSB-ripustus (Continous Springy Beams). Ripustuksen teoria ja laskentamallit löytyvät täältä http://www.clag.org.uk/beam-annex3.html |
||||
|
29.06.2023 23:09 | Jorma Toivonen | ||
| Dv:ssä jäähdyttäjän säleiköt auki? Päämoottori vielä käynnissä (?), vaiko on unohtunut yhden hanan kääntö (?). | ||||
|
|
29.06.2023 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussin korimalli on Ajokki Express, joka oli valmistuksessa vuosina 1985 - 1993. Tampereella, nääs! Maskin ulkoasua voisi kuvailla "tarkoituksenmukaisesti toteutettu" - epiteetillä. |
||||
|
|
29.06.2023 22:41 | Sauli Vähäkoski | ||
| Ja linja-autossa 1980-luvun tyyliä. | ||||
|
29.06.2023 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Tenderissä on myös British Railwaysin ensimmäinen logo, jonka harrastajat nimesivät epäkunnioittavasti "Pyöräilevä leijona" -logoksi! | ||||
|
|
29.06.2023 21:47 | John Lindroth | ||
| Heikki juuri tuota tarkoitan. | ||||
|
|
29.06.2023 21:26 | Heikki Jalonen | ||
| John tarkoittanee tässä nyt matoruuvilla trapetsiruuvi+mutteri-lineaarikäyttölaitetta. Jossa siis pyörivää liikettä muutetaan suoraviivaiseksi liikkeeksi. Varsinaisessa matovaihteessahan sekä ensiö- että toisioliikkeet ovat pyörivää liikettä. | ||||
|
|
29.06.2023 21:22 | Timo Haapanen | ||
| On muuten kaunis asemarakennus! | ||||
|
29.06.2023 20:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Uumajassa rakennetaan myös ohitustietä johon tulee melkoisen iso silta Umeälvenin yli. | ||||
|
|
29.06.2023 19:50 | Petri Sallinen | ||
| Esimerkiksi vuonna 1922 valmistuneessa E(i)-sarjan vaunussa 2909 oli amerikkalais-ruotsalaiset imurit. Vaunusta on kuviakin. | ||||
|
|
29.06.2023 19:33 | John Lindroth | ||
| Esa,kyllä kierukkavälitys on useissa pienpismalleissa mutta myös toisenlaisia esim.Märklim malleissa,jo pitkään kierukkavaihteistoja on saanut esim.japanin valmistetta,ennen joutui itse sovittelemaan kierukan juottamalla omalle paikalleen jossa tietenkin oli melkoisesti työtä ja koeajoa.Jos ja kun veturissa on tilaa varustetaan nykymallit myös vauhtipyörällä. Juuri niinkuin ESA totesi ovat veturimallin hidasajo ominaisuudet totuudenmukaisen liikennöinnin edellytyksiä. Erikoisuutena voidaan mainita ainakin yhden saksalaisen messinkimallien valmistajan (Merker+Fischer) osassa malleistaan käyttämä kumikierukka jolla yhdistettiin moottoriakseli kierukka-akselille.Mielenkiintoista on sekin että US,valmistaja Bachmann käyttää tänäkin päivänä vielä Russian Decapod veturissaan josta voi halutessaan modifioida Tr2 veturin pienoismallin ja muitakin Ho malleja. | ||||
|
29.06.2023 19:10 | Juhani Katajisto | ||
| Ruoholahden ratapiha ei laajimmillaankaan ole ollut suuri. On satamaliikenteen täytynyt olla vilkasta iloisella 1920-luvulla, kun useat stadin perinteiset Kanat 790 ja 791 jne. työskentelivät täällä kymmentuntisia työpäiviä. Mutta se sävähdyttää näin jälkikäteen, kun täällä on ollut Helsingissä harvinaisia vanhimpia vuosisadan alun Kanoja hetken töissä. Pakostakin tulee mieleen pitkistä työpäivistä, että päivystäessään täällä Kanat ovat työskennelleet myös lähialueilla vaikka ovat merkitty Ruoholahteen. Junabongarille ei varmaan tässä olisi tuolloin tullut aika pitkäksi. | ||||
|
|
29.06.2023 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra John, eikös "matoruuvi" olekin kierukkavaihteisto? Ajattelisin mielelläni kyseisen teknisen rakenteen olevan sinulle tutumpi kuin ulkovessan tuoksu, ratkaistessasi pienoismallirakentamisen ongelmaa välillä /nopeakäyntinen sähkömoottori - veturin pyörästö/ todenmukaista hidasajoa ajatellen...? |
||||
|
|
29.06.2023 18:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihinkäs maailmanaikaan noita 'amerikkalais-ruotsalaisia' imureita käytettiin? Minä jotenkin kuvittelin niitä käytetyn aiemmin kuin 1920-luvulla. | ||||
|
|
29.06.2023 17:47 | John Lindroth | ||
| Onkohan mötikän sisällä jonkinlainen matoruuvi? Ånglokslärasta en ainakaan kuvaa vielä löytänyt_ | ||||
|
29.06.2023 14:30 | John Lindroth | ||
| Edellisen kirjoittajan sanaan yhtyen upeita on! | ||||
|
|
29.06.2023 14:03 | Erkki Nuutio | ||
| Selitys piirustukselle Görlitzin arkistossa on ajankohta. Pasila teki vaunut 2891-2905 vuonna 1919. Tilaus Pasilasta tehtiin v. 1918. Silloin ns. kuningasseikkailun seurauksena kuninkaamme (periaatteessa) oli Hessenin prinssi Friedrich Karl. Hakiessaan tukea ennen Saksan vallankumousta, Suomen edustajat (lähinnä Edv. Hjelt ja P.E.Svinhufvud) tekivät harkitsemattomuuttaan ja valtuutensa ylittäen valtiosopimuksen, joka alisti Suomen kaupan ja teollisuuden palvelemaan Saksaa. Sopimus purkautui Saksan vallankumouksen myötä. Netistäkin löytyy tietoa, mutta perusteellinen esitys on Hannu Rautkallio: Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä (WSOY 1977). Saksalaisia yrityksiä kiinnostavat piirustukset päätyivät siksi näille. Vetureita ehdittiinkin heti tilaamaan Saksasta (H8-9, Schwartzkoppf). Tuskin Görlitz olisi puisia matkustajavaunuja halunnut toimittaa, mutta ehkä keskusteluja ehdittiin käydä teräksisistä - varsinkin jos raideleveydeksi olisi muutettu 1435 mm. Vaunupiirustuksen hyväksyjä on konetirehtöörinaapulainen (1.4.1919 -) E.E. Söderman. |
||||
|
|
29.06.2023 11:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis valmistiko Görlitz VR:lle myös "tavallisia" matkustajavaunuja ? | ||||
|
|
29.06.2023 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitän ja kumarran herra Heikkiä, hänen laittamastaan linkistä historiikkiin. On muuten äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa! Ja sen pakkoruotsin myötä: Flodin-venttiilit toimivat varoventtiileinä ja myös ohitusventtiileinä veturin rullatessa "vapaalla" höyry suljettuna. B-sarjassa lisäksi syöttöveden esilämmittiminä oli käytetty Knorr-pönttösysteemiä ja myös Worthington-laitetta pumppuineen. Nämä vehkeet tunnettiin myös Pohjanlahden tällä puolen. Bokbörsen, jättekiva! |
||||
|
|
29.06.2023 10:56 | Jarno Piltti | ||
| Hollantilainen NS 3600 tulee tästä vähän mieleen, lempinimi zeppelin! | ||||
|
|
29.06.2023 10:53 | Jarno Piltti | ||
| Bokbörsen eli www.bokborsen.se on ainakin omien kokemusteni perusteella suositeltava paikka, homma toimii ja aika moni myyjä lähettää myös Suomeen. Lokomotivläraa näkyy olevan. | ||||
|
29.06.2023 10:45 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä tuo on Minkiön suo ja ilmeisesti tässä on saman filmin aikaisempi ruutu, joka ei ole tuplavaloittunut: https://www.finna.fi/Record/forssanmuseo.pju-22088?sid=3017230478 Kolmas versio lähes samasta kuvasta on julkaistu kirjan "Jokioisten rautatie -100 vuotta liikenteelle avaamisesta" sivulla 15. Jännää, että ilmeisesti samasta tulvapaikasta ja kuvaajaa kohti ajavasta junasta on otettu 2-3 eri kuvaa, mutta kaikissa kuvissa juna on turvallisen kaukana tasoristeyksestä, mistä kuva on otettu: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6749263.093616319&e=307220.1971856044&title=kuvauspaikka&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z |
||||
|
|
29.06.2023 09:26 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo vanha ratapohja on vallattu yllättävän nopeasti uuteen käyttöön. Ihan ilmakuvaa tutkailemalla se ei näytä olevan enää läpikäveltävissä.¨ Norrbotniabananin rakennustyöt näyttävät samoissa ilmakuvissa olevan melkoisen iso juttu... |
||||
|
|
29.06.2023 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoinen piirustus 89 paikkaisesta Ei.vaunusta. Myöhemmin 'mustan kirjan mukaan' vaunujen numerosarja oli 22046 - 22060. Vaunuissa oli Laycock höyrylämmitys ja valaistuksena vaunua 22047 luluunottamatta korleapaineinen Pintch-järjestelmän kaasuhehkuvalo. Vaunussa 22047 sen sijaan valaistuksena oli Ehrich & Graetz järjestelmän korkeapainenen kaasuhehkuvalovalaistus. Tästä on paljon enemmän iloa mallinrakentelijoille kuin pelkästä 'mustan kirjan' kuvalattapiirrustuksesta. Kattokalujen paikat selviävät hienosti :) |
||||
|
|
29.06.2023 08:23 | Heikki Jalonen | ||
| Ilmaiseksi tietoa voi ladata vaikkapa project.runebergin kautta: http://runeberg.org/sj1931/2/0461.html Tuon linkin takaa löytyy juurikin SJ:n 75-vuotishistoriikin B-veturia koskeva kohta Flodin-venttiilin kuvineen. Tarinaa riittää molempiin suuntiin, prev/next. Muustakin kuin B-srjan koneista. Paljonkin. |
||||
|
|
29.06.2023 08:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asia voisi selvitä ruotsalaisten omalla Ivalon-kirjalla eli Lokomotivläralla...? Ruotsissa ei näytä olevan eBaytä vaan jokseenkin vastaava Tradera (?). |
||||
|
|
29.06.2023 08:04 | Heikki Jalonen | ||
| Esa lienee oikeassa. Minäkin zuumailin kuvaa, nyt työaseman isolla näytöllä. Tuossa kyseisessä mötikässä vaikuttaisi olevan saranoitu kansi (kahva alempana, saranat ylhäällä). Se olisi hyvin kätevää ja erittäin loogista, jos tuolla sisällä on voitelua ja hoitoa kaipaava asetteluruuvi. Myös E.P. on oikeassa. Myös Flodin-venttiilit käyvät valokuvasta ilmi: nuo luistikaapin päällä olevat kaksi (pyöreää) korotusta ovat juurikin mainittujen venttiilien suojahattuja. |
||||
|
29.06.2023 07:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Oulussa useamman kerran vuodessa revitään vapitin lenkki autorampista irti, toissa kesänä pääsin itsekin korjaustöihin. Kiinnitettiin lenkki takaisin paikoilleen pulteilla johon rälläköitiin lovet. Näin ei uuden vahingon sattuessa lähde juuriaan myöten, vaan pultit napsahtaa nätisti poikki. Helpottaa korjausta huomattavasti | ||||
|
|
29.06.2023 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin kuvaa, ja minusta näyttää siltä, että arvoisien herrojen Heikin ja Johnin servoksi arvelema laite ei olisikaan servo. Ensiksikin, "mötikän" oikealla puolella oleva akseli on poikkileikkaukseltaan pyöreä. Lähellä "mötikkää" on laippa pultteineen. Epäilen, että tämä akseli on pyörivä ja liitetty suoraan suunnanvaihdon/tehonsäädön käyttöpyörään. Servo ei välttämättä kyseistä laippaa tarvitsisi? Toisekseen, "mötikän" vasemmalla puolella olevan tangon liikesuunnan oletan olevan suoraviivaisesti eteen-taakse, koska se kulmavivun avulla vaikuttaa kulissikiven asemaan kulissikaaressa. Näin hoituu tehon (eli täytöksen) ja suunnanvaihdon ohjaus. "Mötikkä" itsessään on pienehkö eikä siinä näy olevan ilma- tai hydraulijohtoja. Siten mielestäni "mötikkä" olisi koteloitu kierretanko/mutteri-hökötys. Suomalainen ratkaisu oli tehdä lattakierre suunnanvaihdon ohjauspyörän akseliin. Tällä akselilla olevassa mutterissa on suunnanvaihtotanko kiinnitettynä. Mötikkäsysteemin hyvänä puolena näyttää olevan se, että läpivienti ohjaamon etuseinässä on helpommin tiivistettävissä vetoa vastaan kuin suomalaismallissa. Mitä B-veturin ulkoasun "arkkitehtoniseen" yleisilmeeseen tulee, niin onkohan veturin suunnittelija vilkuillut baijerilaisen S3/6 (Reichsbahn BR18.4) eli Maffei-Pazifik-veturikuuluisuuden kuvaa? Sen muotoilijana olivat Anton Hammel ja Richard Leppla, alansa taitajia. Kuvan B näyttää kaksisylinteriseltä, kun S3/6 oli nelisylinterinen tulistin-kompoundikone. |
||||
|
29.06.2023 00:00 | Jyrki Talvi | ||
| Veikko Talvio oli virallinen Sukunimi. | ||||
|
28.06.2023 23:11 | Jari Kuusinen | ||
| Näyttää kuin juurikin noihin aikoihin tarpeettomaksi käynyt vanha savottakämppä olisi muutettu asemarakennuskäyttöön.. Niissähän oli lippuluukkukin jo valmiina! :) | ||||
|
|
28.06.2023 22:28 | Panu Breilin | ||
| Teemu: Kai ne melko hyvin kannattavat, kun niitä kulkee niin paljon. Varsinkin Green Cargon kuljetuksista aika huomattava osa on vaunukuormaliikennettä. Vaunukuormiin pätee toki sekin, että mitä enemmän niitä kulkee, niin sitä paremmin yksittäisen vaunun kuljetus kannattaa. Riku: Yritin katsoa alkuperäisestä kuvatiedostosta mutta UN-koodin numeroista ei valitettavasti saa selvää. |
||||
|
28.06.2023 22:25 | Jorma Kattelus | ||
| Ihmettelin etteivät uusi lautoja. No kaipa ne on vasta puolilahoja ja voi vielä käyttää. | ||||
|
|
28.06.2023 22:10 | Eljas Pölhö | ||
| Suunnanvaihdosta en osaa sanoa mitään. Müller-luisteja näissä ei ollut, vaan Ruotsissa tyypilliset Flodin-venttiilit, paitsi SWB:lle rakennetussa kolmessa ilmatieventtiilit olivat "typ Winterthur". B-sarjaa valmistettiin SJ:lle 96 kpl 1909-1919 ja SWB:lle 3 kpl 1943-1944. Kaikissa SJ:lle valmistetuissa oli uutena 4-akselinen tenderi, mutta osaan vaihdettiin myöhemmin 3-akselinen (kuten SWB:n vetureissakin) niiden joutuessa alueille/reiteille, missä ei ollut riittävän pitkiä kääntöpöytiä. |
||||