Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.12.2023 21:15 | Timo Haapanen | ||
| Kuullostaa vähä siltä niinku meis nurmoolaasis olis muka jotain vikaa :) | ||||
|
07.12.2023 21:00 | Jorma Rauhala | ||
| Kovjoen Simplex-veturi on valmistunut vuonna 1953. Ei ole ole voinut olla Hämeenkylässä ja Ojakkalassa. Lienee ostettu suoraan Vapolle käytettäväksi firman eri turvesoilla vuonna 1953. | ||||
|
|
07.12.2023 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomo, köppäästä joutua puhumhan nuan nurmoolaasittaan, mitä ihimisetkin sanoovat? Yhyren varman asiantuntijan kyllä tiärän sanua: Trossoo - Valee, jok'on tuttu kiriasta "Isoon taloon ankka". |
||||
|
07.12.2023 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kovjoen Simplex-veturi on valmistunut vuonna 1953. Ei ole ole voinut olla Hämeenkylässä ja Ojakkalassa. Lienee ostettu suoraan Vapolle käytettäväksi firman eri turvesoilla vuonna 1953. | ||||
|
07.12.2023 20:10 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä linkki toimii vielä lauantainakin, https://juliadata.fi/timetables?s=10333&d=8.12.2023 | ||||
|
|
07.12.2023 20:05 | Timo Haapanen | ||
| Huomenna on odotettavissa uusin erä, 2842-44 https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&number=10333 | ||||
|
|
07.12.2023 20:02 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Tietäisiköhän herra Esa? | ||||
|
07.12.2023 19:52 | Timo Haapanen | ||
| Näiden jälkeen ovat tulleet maahan numerot 2839-41 https://vaunut.org/kuva/165314?a=1 ja huomenna on odotettavissa uusin erä, 2842-44 https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&number=10333 | ||||
|
07.12.2023 19:47 | Petri Nummijoki | ||
| Tuolla on kuljettajanäkökulmaa: https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/dr15-superhuru-tyovuoro.html Yleisesti ottaen veturin äänen osalta voimakkuus ja kantavuus taitavat olla kaksi eri asiaa. Dr12-veturin ääni kuuluu kauas ainakin, jos jäähdyttäjä tekee kunnolla töitä mutta erityisen voimakkaaksi en Dr12-veturin ääntä kutsuisi siinä mielessä, että ei ole minusta mitenkään korvia riipivä edes veturin ollessa kohdalla. Ilman äänenvaimenninta olevan mopon tai moottoripyörän kiihdytys ottaa vieressä kuunneltuna korviin moninkertaisesti enemmän. Kun Hr1-veturilla 1021 tehtiin Hangon radalla kuljettajakoulutusta 2010 https://www.vaunut.org/kuva/65408 vakituisissa tavarajunissa niin kiinnitin huomiota siihen, että Hr1 peitti muutaman sadan metrin säteellä ollessaan kaikki muut äänet mutta siinä vaiheessa, kun juna oli vielä parin kilometrin päässä nousemassa ylämäkeä, erottui Dv12-parin työskentely selvästi mutta Hr1-veturia ei olisi äänen perusteella arvannut junassa olevankaan. |
||||
|
07.12.2023 19:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulin että se on purettu jo pois, ei se ainakaan näy tielle enää? | ||||
|
07.12.2023 18:24 | Timo Salo | ||
| Eemilin vakiokamaa, ei tarvitse pettyä... | ||||
|
|
07.12.2023 17:59 | Jouni Hytönen | ||
| Minulle tulee mieleen tuosta videosta, miten on onnistunut vaikkapa Pukinmäen lähestymisen kuvaus? Itse ehdin kuvata vain muutaman kaitafilmin ja ne olivat tuolloin vuonna 1990 kolmen minuutin mittaisia. Pakkasessa kävi pari kertaa niin, että kameran paristot hyytyivät ennen kuin juna oli kohdalla. :D Oliko tuolloin Dr15-aikaan saatavissa pidempiäkin kaitafilmejä kuin kolmen minuutin mittaisia? Vuonna 1990 kaitafilmaus oli jo sen verran marginaalitouhua, että kolmen minuutin filmi maksoi 100 mk. | ||||
|
|
07.12.2023 17:39 | Kari Haapakangas | ||
| Liian vähän o-kirjaimia: Isoo'onkyröhön? | ||||
|
|
07.12.2023 17:29 | Timo Salo | ||
| Liikaa H-kirjaimia, veikkaan Isoonkyröhön? | ||||
|
|
07.12.2023 17:27 | Tapio Keränen | ||
| Arvaukseni: Isohonkyröhön. | ||||
|
|
07.12.2023 16:57 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.t. Kielioppikysymys: Miten kuuluu Isokyrö-sanan illatiivi-sijamuoto Etelä-Pohjanmaan murteella? | ||||
|
|
07.12.2023 16:52 | Esko Maasalo | ||
| Nyt vihdoinkin kuulin miltä Superhuru kuulosti. Tarkat sulosoinnut jää hieman mielikuvituksen varaan kuitenkin äänentaltiointimenetelmän vuoksi, joka on varsinkin lähiotoissa 'keittänyt' yli. Kyllä sen raivoava äänimaailma välittyy näistä ainutkertaisista tallenteista, ja hyvinkin on voinut kuulua hyvissä olosuhteissa 10 km päähän. 'Kuiskaavan' Hurunkin kuuli vielä 70-luvulla kaupunkiympäristössäkin yli 2 km päästä ja maaseudulla olen hyvinkin saanut lähes 5 min pituisia äänityksiä iltamyöhäisellä junan lähestyessä Maarian suunnalta Lietoa! Onkohan veturin ohjaamon äänieristykset todella riittäneet sallittuihin rajoihin (olikohan tuolloin vielä?) ja ensimmäisissä vaunuissa on varmasti ollut sointia! Onkohan ketään kuljettajista vielä kykeneviä kertomaan ajokokemuksista Superhurulla, olisi mukava kuulla?! |
||||
|
|
07.12.2023 16:06 | Jussi Tepponen | ||
| Karkkilan Kesoilin nykytilaa pääsee fiilistelemään oheisen jutun kuvista: https://www.karkkilantienoo.fi/paikalliset/5963364 |
||||
|
07.12.2023 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Merkki taitaa liittyä jälkimmäiseen tasoristeykseen Orisberg km 447+138 tämän päivän Orismalantiellä. Ilman varoituslaitosta (kuvassa) se on ollut varmasti ikävä, kun risteyskulma on tylppä. Rata taitaa olla tässä viivasuora melkein Ylistaron asemalle saakka. Se kääntyy aavistuksen vasemmalle ennen asemarakennusta. | ||||
|
07.12.2023 15:53 | Jouni Hytönen | ||
| Radalla taitaa olla edelleen samat kiskot. Betonipölkyt laitettiin noin 20 vuotta sitten. | ||||
|
07.12.2023 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| En myönnä syöneeni edes quornia odotellessa. :D | ||||
|
|
07.12.2023 15:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Luin ensin, että "kaurajuomaa", ja ihmettelin miten avoimesti Jouni kirjoittaa bongauseväistään :D | ||||
|
07.12.2023 15:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Laituri on purettu pois. Selviää Väylän tasoristeyspalvelun raporttikuvasta: https://tinyurl.com/575ynyrs | ||||
|
|
07.12.2023 13:41 | Asmo Rasinen | ||
| Onko tästä seisakkeesta enää mitään jäljellä? | ||||
|
|
07.12.2023 09:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä paikassa on tullut nautiskeltua pari etelään menevää kuormajunaa. 10 promillen Sapran mäki hyydyttää menoa melko tehokkaasti ja Dv12-parin pauhu kuuluu jo kaukaa. | ||||
|
06.12.2023 21:56 | Timo Salo | ||
| Montako kuvaa mahtoi mennä suteen, että syntyi yksi tälläinen täydellinen onnistuminen väliin?Itsellä ainakin suhde on huono, n. 20 otettua kuvaa ja yleensä vain yhtä voi edes ajatella julkaistavaksi... :-( | ||||
|
06.12.2023 20:49 | Erkki Nuutio | ||
| Hyviin toivotuksiin yhdymme! Kuva on nokkela ja juhlapäiväämme sopiva. | ||||
|
|
06.12.2023 19:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuuria ja odottamattomuuksia tarvitaan usein hienon (juna)kuvan synnyttämiseksi. Mutta vastapainoksi tarvitaan myös muuta, tässä tapauksessa ainakin nopeaa reagointikykyä sekä tuttua Pasin korkealaatuista pimeäkuvaustekniikkaa. Sekä viitseliäisyyttä, että viitsii tuonne pimeään kylmään hankeen mennä seisoskelemaan :) Lopputuloksena joka tapauksessa massasta hyvinkin paljon poikkeava otos, jonka "efekti" on päätähuimaavan hieno. | ||||
|
|
06.12.2023 17:55 | Antti Havukainen | ||
| Tarkka kuvauspaikka on siis tässä: https://maps.app.goo.gl/MbbJnV5ZkhL56VPD9 | ||||
|
|
06.12.2023 17:22 | Juhana Nordlund | ||
| Jossain niillä main oli sellainen huoltoasema, jonka yhteydessä oli koristeena reimareita, siis vesiliikenteestä tuttuja viittoja. Se saattoi olla jopa mainittu Kesoil. | ||||
|
06.12.2023 14:44 | Erkki Nuutio | ||
| Mitä kerrot brittiajoneuvoista 50-70 -luvuilla pitää yleisesti ottaen paikkansa. Mutta erityisesti GM:n amerikkalaisen pääyhtiön johdon kuristusote brittitytäryhtiö Bedfordista oli oma omalaatuinen asiansa. GM:n ylin johto tappoi pääsyyllisenä maailman suurimpiin kuorma-autovalmistajiin vielä 60-luvulla kuuluneen Bedfordin. Ensin laiminlyötiin tuotekehitys täysin pariksikymmeneksi vuodeksi. Kun sitten hiukkasen herättiin horroksesta, kehitettiin epäsopivalla moottorilla (2-tahti Detroit Diesel) liikkuvaa, vanhahtavaa ja muutenkin huonosti onnistunutta raskaampaa mallistoa. Kun pakassa oli pahasti vanhentuneita kevyempiä malleja ja epäsopiva isompi, homma tyrehtyi ja lopetettiin Kieltämättä myös Leyland -yhtymän lordijohto onnistui tuhoamaan lakkoilevien (ja osin jopa tahallisesti sutta tehneiden) työläistensä kanssa koko yhtymänsä - moottorit ja autot. Eftan siivittämänä Volvo ja Scania (-Vabis) hyötyivät tästä todella merkittävästi. Suomi pääsi vähän myöhässä Efta-liitännäiseksi Mutta Sisun johdolla ei ollut uskallusta eikä ehkä riittävästi voimiakaan tehdäkseen Britanniassa saman tempun, eli kasvamalla Britannian markkinoilla vähintään kolminkertaiseksi. |
||||
|
06.12.2023 14:09 | Erkki Nuutio | ||
| Itämeren divisioonaan kuului ilmavalokuvausyksikkö, joka otti kuvia ainakin kapinoivista Helsingistä ja Tampereesta. Näitä kuvia on moniosasisessa Suomen vapaussodan historia -kirjassa. Suomen armeija (Mikkola) kuvasi saksalaisella 9x12 -pistoolikameralla 4.1919 laadukkaasti mm. Pietarin Suomen asema-alueen. Näitä kuvia on K.W. Janarmon kirjassa Varhaisilmailumme 1753-1919 (Otava 1963) 20-luvulla alkuvuosina hankittiin ilmakuvia armeijalta mm. Tampereesta. Sitten seurasi Karhumäen laaja kuvaustoiminta. |
||||
|
|
06.12.2023 13:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Taustalla metsän takaa kurkkaa tuulivoimalan siipi. | ||||
|
|
06.12.2023 13:51 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä voiko brittiläisen ajoneuvoteollisuuden kohtalosta pelkästään osaamatonta johtoa syyttää, kun ongelmia oli lähes kaikilla. Brittiläiset traktorit olivat erityisen hyvin Suomen olosuhteisiin soveltuvia mutta 50- ja 60-lukujen suosikkimerkeistä (Fordson/Ford, Ferguson, David Brown, McCormick, Nuffield) ainoastaan Fordista polveutuvan New Hollandin kokoonpanoa on säilynyt Englannissa. Varmaan lakkoherkkyydestä seuranneet laatuongelmat ja toimitusvaikeudet vaikuttivat asiaan. Kulta-ajan bussit-kirjassa pohditaan myös Englannissa käytettyjen raskaan kaluston alhaisten sallittujen nopeuksien vaikutusta, kun jarrut ja moottoreiden kestävyys mitoitettiin kotimarkkinoiden mukaan. | ||||
|
|
06.12.2023 12:32 | Petri Kiviniemi | ||
| Jos tämä on lentokoneesta kuvattu niin ei kai ollut 1900-alkupuolella montaa ilmakuvaajaa. Karhumäen veljekset aloittivat vissiinkin 1920-30-lukujen taitteessa. Joku varmaan osaa kertoa ilmavalokuvauksen historiasta. Onko mahdollista, että kuva on otettu myöskin katolta? | ||||
|
|
06.12.2023 11:49 | Erkki Nuutio | ||
| Sama henkilö on kirjoittanut sanan Äänekoski tähänkin kuvaan: https://www.vaunut.org/kuva/62546?kv2=2005&paik=%C3%84%C3%A4nekoski . Arvioni molemmista kuvista on kuvamateriaalin perusteella 30-luvun loppupuoli. En usko että olisi 40-luvulta. Suomen Teollisuus ja Kauppa, viides osa, 1936 -kirjassa on Ääneskosken tehdasta koskenut osio ja korkeammalta otettu ilmakuva tehtaasta. Kuvauspäivä ei ole sama (vaunut eri kohdissa), mutta rakennukset ovat samalla mallilla. Tämäkin viittaa 30-luvun loppupuoleen. |
||||
|
|
06.12.2023 11:08 | Jens Matthes | ||
| "Voutilainen" on oikeasti Vuotinainen. Hienon Ford Consulin takana oleva järven osa kuuluu Kovelonjärveen. Karkkilasta hieman Porin suuntaan ollut huoltoasema oli Kesoil. | ||||
|
06.12.2023 10:57 | Erkki Nuutio | ||
| Henkilökohtainen muistelma tuon Hatanpään niemen juurialueen täytöstä vuoden 1960 vaiheilla. Korkealaitaisella lavalla varustetut GAZit olivat pääkalustona kipattaessa maata järven töyräältä. GAZin kipatessa, kippasi usein lopulta koko auto. Etupyörät nousivat noin kahden metrin korkeuteen. Kun kuorma oli luisunut järveen, tömähti etupää takaisin maahan. GAZit eivät kestäneet kovin pitkään, eikä Mäkisen Pekka niitä varmaan kelpuuttanut vaihdossa. Mäkisen Pekan korjaamo oli vielä Viinikanojan rautatiesillan penkereen juurella. Pekan ensimmäinen ka-haaremi (lähinnä 40-luvun nokattomia brittiautoja) oli heti mainitusta täyttöalueesta kaupunkiin päin. Sotiin mennessä järvestä täytetyllä alueella oli valtatien suuntainen savinen tie ja sen molemmin puolin sodanaikaisissa puurakennnuksissa korjaamoita ja pienteollisuutta. Mäkisen Pekan patrulli heitti meidän pyörillä kulkeneen Härmälän sakkimme pois ajonsa ajaneiden autojen ohjaamoista (emme olleet rikkomassa). Kohta Mäkinen rakennutti Viinikkaan pohjoismaiden suurimman autotalon. Hatanpään autohaaremi pistettiin palasiksi. Uudet autohaaremit muodostuivat, myytävät vaihtoautot autotalon edustalle (parisataa kpl, etupäässä Kontioita) ja haaskat Vihiojan laidalle. |
||||
|
06.12.2023 10:33 | Roope Prusila | ||
| Puhdasta arvailua, mutta tulisiko tänään? Alunperin vissiin suunniteltu vedettävän Sr3:a Pieksämäelle asti, josta Sr3 paluu Kouvolaan, mutta tuo vetin taulu peruttu | ||||
|
|
06.12.2023 10:17 | Erkki Nuutio | ||
| TK-Bedfordilla ajoin ka-korttini vuonna 1966. Hinta oli 390 mk (ha-kortti 260 mk). Oli siis vahva valuutta markkamme silloin. Osaamaton ja kyvvtön GM saattohoiti Bedfordin maailman johtaviin kuuluneesta asemastaan kokonaan pois välillä 1965-1980. Kuvan rautakautiset juuret (30-luku) omaavan Scania-Vabisin nokkaohjaamot (torped på svenska) suunnitteli Be-Ge Ab. Be-Ge valmistikin ne (1958-). Scania-Vabisilla ei ollut omia ohjaamoita (joitain erikoistuotteita lukuunottamatta). Niinpä 50-luvulla Ruotsiin vietiin erä Sisuja, joihin tilaajan haluamana laitettiin Be-Ge:n ohjaamo Muuttuessaan Scaniaksi vuonna 1968 osti tämä Be-Ge -tehtaan ohjaamotehtaakseen. Oranssiväri on kylläkin tehtaan väri, mutta tehdas ei ehkä ollut Scania-Vabis, vaan Be-Ge . Nykyaikaisia nokkaohjaamoja (T) tuli Scanialta vasta vuodesta 1980. |
||||
|
|
06.12.2023 10:17 | Juha Vuorela | ||
| 1930-luvulta pakko olla, mutta kortissa ei ole mitään mistä asian voisi varmistaa | ||||
|
06.12.2023 08:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaasan - Seinäjoen (Nikolaistad - Östermyra) rataosa oli juuri valmistunut. Laihialainen isäntämies päätti ajaa junalla komiasti Vaasaan. Pilettiluukulla syntyi seuraava keskustelu: - Palionkos se tiketti Vaasahan maksaa? - Kaksi markkaa viisikymmentä penniä. Perillä Vaasassa isäntä sai tietoonsa, että Tuovilasta olisi päässyt Vaasaan yhdellä markalla viidelläkymmenellä pennillä. Isäntää harmitti, kun oli mennyt tuhlaamaan rahaa turhanpäiten. Paluumatkalle lähtiessään hän kysyi Vaasan asemalla ensin lipunhintaa Laihialle, ja kun hän sai vastaukseksi kaksi markkaa viisikymmentä penniä, niin tuumasi: - Kyllä mää tyyryn sitteki Tuovilan tikettihin. |
||||
|
06.12.2023 08:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lämmin tavarasuoja lienee oikeassa päädyssä, savupiipun perusteella. | ||||
|
06.12.2023 08:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mallintekijät saaneet nysvätä apinan raivolla tuota siltaa...! | ||||
|
06.12.2023 08:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3554 oli valmistunut vanhan vaunun F 3653 pohjalle (sotavaurio?). 3653 taasen oli vuodelta 1930. Muistiinpanoissani on 3554:n hylkäysvuodeksi mainittu 1973 (mitä ihmettä?). Vai onko tuo 1973 ollut kortissa huolimattomasti kirjoitettu 1978? Vai oma vikani? Murphyn lain aksiooma numero 1: - jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen. |
||||
|
|
06.12.2023 08:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, muun värisiä kuorkki-Scanioita ei tainnut juuri ollakaan? Ne kuljetusyhtiöt, joiden rahatilanne oli kunnossa, saattoivat kyllä maalauttaa autonsa firmaväreihin. Pienet liikennöitsijät, jotka joutuivat kynsin hampain taistelemaan keikoista, elelivät suunnilleen vekseleiden, ainaisen pankrottiuhan ja tylyjen pankinjohtajien muodostamassa maailmassa. Heidän Scaniansa säilyttivät tehdasmaalaukset katsastuksessa hylkäämisiin ja paalaukseen asti. |
||||
|
06.12.2023 07:57 | Jari Välimaa | ||
| kyllä se oli vähäisessä liikkeessä. | ||||
|
06.12.2023 07:52 | Juhana Nordlund | ||
| Samoin Keräsen Tapsa oli käynyt, ja ilmoitti omalle otokselleen ajankohdaksi 12.5.1974. https://vaunut.org/kuva/154798 | ||||
|
06.12.2023 07:43 | Juhana Nordlund | ||
| Jotain tuttua? https://vaunut.org/kuva/117073 | ||||
|
06.12.2023 06:29 | Timo Salo | ||
| Ei se Haukivuori ole ainoa paikka missä "hölmöillään"... Siurosta purettiin molemmat laiturit ja henkilöliikenne lopetettiin. Nokialle jäi vain yksi laituri ja nyt matkustajajunat EIVÄT VOI kohdata Nokialla. Nyt on kuitenkin suuria suunnitelmia molempien asemien suhteen, rakennetaan taas laiturit sun muut infrat. Vihreistä "arvoista" huolimatta paikallisliikenne voi taas päästä "henkiin"? Hulluja me suomalaiset!!!Kaikesta huolimatta tuon kuvan myötä hyvää itsepäisyyspäivää Jukalle ja muillekkin VORGgilaisille!P.S. Vihreitten puheet ja teot ei aina(?) kohtaa. Vaalijunakin ajettiin vuosi sitten Lätällä/Dieselillä, vaikka uusiutuvaa energiaa käyttäviä (halkopolttoisia) vaihtoehtojakin olisi ollut tarjolla... (turha ihmetellä gallup-menestystä) :-(https://vaunut.org/kuva/159193?u=349 | ||||
|
|
06.12.2023 06:19 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hau = f(liikennepolitiikka, omistajaohjaus) = f(0,0) Haukivuoren henkilöjunapysähdykset lopetettiin Pekka Haaviston ollessa omistajaohjausministeri ja Otto Lehtipuun VR:n ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja. Omistajaohjauksen asettamien tavoitteiden avulla voisi jalkauttaa valtakunnan edun https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6342326 ja Telluksen edun https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/international-summit/2023/12/01-02/ Hiekka alkaa loppua tiimalasissa. |
||||