Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06.2023 00:00 | Jyrki Talvi | ||
| Veikko Talvio oli virallinen Sukunimi. | ||||
|
28.06.2023 23:11 | Jari Kuusinen | ||
| Näyttää kuin juurikin noihin aikoihin tarpeettomaksi käynyt vanha savottakämppä olisi muutettu asemarakennuskäyttöön.. Niissähän oli lippuluukkukin jo valmiina! :) | ||||
|
28.06.2023 22:28 | Panu Breilin | ||
| Teemu: Kai ne melko hyvin kannattavat, kun niitä kulkee niin paljon. Varsinkin Green Cargon kuljetuksista aika huomattava osa on vaunukuormaliikennettä. Vaunukuormiin pätee toki sekin, että mitä enemmän niitä kulkee, niin sitä paremmin yksittäisen vaunun kuljetus kannattaa. Riku: Yritin katsoa alkuperäisestä kuvatiedostosta mutta UN-koodin numeroista ei valitettavasti saa selvää. |
||||
|
28.06.2023 22:25 | Jorma Kattelus | ||
| Ihmettelin etteivät uusi lautoja. No kaipa ne on vasta puolilahoja ja voi vielä käyttää. | ||||
|
28.06.2023 22:10 | Eljas Pölhö | ||
| Suunnanvaihdosta en osaa sanoa mitään. Müller-luisteja näissä ei ollut, vaan Ruotsissa tyypilliset Flodin-venttiilit, paitsi SWB:lle rakennetussa kolmessa ilmatieventtiilit olivat "typ Winterthur". B-sarjaa valmistettiin SJ:lle 96 kpl 1909-1919 ja SWB:lle 3 kpl 1943-1944. Kaikissa SJ:lle valmistetuissa oli uutena 4-akselinen tenderi, mutta osaan vaihdettiin myöhemmin 3-akselinen (kuten SWB:n vetureissakin) niiden joutuessa alueille/reiteille, missä ei ollut riittävän pitkiä kääntöpöytiä. |
||||
|
28.06.2023 21:45 | Teppo Niemi | ||
| Ja silloin vielä sotateiden läheltä. | ||||
|
28.06.2023 21:43 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoiaisin Minkiön suota. | ||||
|
|
28.06.2023 21:35 | John Lindroth | ||
| Itse olen parhaillaan rakentamassa SJ Litt R veturin HO pienoismallia.Siinä on piirustksessa suunnanvaihtajan kohdalla samanlainen mötikkä kuin kuvan B veturissa lieneekö servo? R veturit valmistuivat 1908-09 js niitä tehtiin 5 kpl. | ||||
|
28.06.2023 19:57 | Asmo Rasinen | ||
| No katsotaanpa onko sama juna Raisiossa:) | ||||
|
|
28.06.2023 19:17 | Erkki Nuutio | ||
| Onko väliltä Forssa - Jokioinen? Vertaa esimerkiksi: https://vaunut.org/kuva/129718?u=3399&ros=62 | ||||
|
|
28.06.2023 19:16 | Heikki Jalonen | ||
| Osaisiko joku (E.P.?) vahvistaa: onko suunnanvaihdossa paineilmatoiminen servo? Ja edelleen, vaikuttaa siltä, että siinä olisi Müller-luistit. Jos näin on ollut jo uudesta (vuodesta 1914) saakka, niin kyseessä on ollut valmistumisensa aikoihin huippumoderni veturi. Siis muutenkin kuin muotoilullisilta ansioiltaan. On tietysti mahdollista, että pitkän käyttökauden aikana on myös tehty muutoksia ja nykyaikaistuksia. Mitenkähän tuossa ovat kuljettajan olot olleet (Ruotsissa vasemmalla puolella): edessään ovi ja vaikuttaisi, että näkyvyyttä palauttavaa pyyhintä tai vastaavaa ei ole. Linja-ajossa tähystäminen tapahtuu tietysti pääasiassa tuon ovilasin kautta. Liekö ollut lämmittäjän tehtäviä välillä avata ovea ja pyyhkiä ruutua puhtaaksi? Vetoisa ratkaisu ehkä talviajossa, toisaalta kesäkuumalla avoin ovi voi antaa mukavan tuuletuksen. Jokin ammattilaisen muistelo saattaisi tästäkin asiasta löytyä? |
||||
|
|
28.06.2023 19:12 | Erkki Nuutio | ||
| Näkyykö kaukana Helsingin rautatieasema - eli onko Helsinki ja Töölön tavara-asema? Taitaa olla 20-luvun loppua. |
||||
|
28.06.2023 19:05 | Erkki Nuutio | ||
| Oy Wilh Schaumanin vaneritehtaan alueelle Jyväskylän Lutakkoon vuonna 1924 valmistunut ja vaneritehtaan lopetettua jäljelle jäänyt Schaumaninlinna : http://www.schaumaninlinna.fi/ . Kuva lienee vuodelta 1924 (tai 1925) | ||||
|
|
28.06.2023 18:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kouvolan kasarmialueen Marjoniemen portti ja ylikäytävä ja Kymintehtaan radalta v. 1911 vedetty pistoraide. Pieni vartiosoturin suoja heti harjun puolella ylikäytävää. Ei vartiosoturia, joten voisiko kuva olla vasta kesältä 1917. Kesällä 1918 oli varuskunnassa jo Jalkaväkirykmentti no: 2. Harjun päällä upseerien asuinkasarmeja. Sama kuva: Veikko Talvi Kouvolan historia II osa, s. 249. Kasarmialue on noin 1,7 kilometriä Kouvolan asemaltalta luoteeseen |
||||
|
28.06.2023 17:00 | Mika Laaksonen | ||
| Kiva sattuma viikon kuvaksi kun juuri tuli ajettua tuosta kohtaa yli kesälomareissulla. | ||||
|
|
28.06.2023 16:52 | Petri Nummijoki | ||
| Omasta mielestäni suomalaisten höyryvetureiden ulkonäössä ei ole mitään häpeämistä vaan olivat sangen tyylikkäitä ja viimeistellyn oloisia. Itse asiassa näin oli Suomessa rakennettujen dieselvetureiden ja moottorivaunujen osaltakin. Ehkä puukorisista moottorivaunuista osa oli aika lailla muotoilemattomia laatikoita ja pienvetureista löytyy sellaisiakin, joissa ulkonäön suunnitteluun tuskin oli satsattu. | ||||
|
|
28.06.2023 15:44 | Jussi Tepponen | ||
| Hauska sinäänsä, että vasemmalla näkyy haamuna sivukuvana Porter-veturin vetämä juna matkalla Forssan suuntaan (bunkkeri edellä). Vaunuina näyttäisi olevan veturin jälkeen junailijan vaunu JR 11 ja sitten 2 kpl JR:n matkustajavaunuja. | ||||
|
|
28.06.2023 15:36 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsissa on osattu teollinen muotoilu jo 1910-luvulla! | ||||
|
28.06.2023 15:06 | Antti Grönroos | ||
| Nykyään kuvaajan viereisiin oleviin raiteisiin ei ole mitään asiaa veturilla. Risteysmerkit on uusittu mutta tässä ne ovat vielä vanhan aikaiset. | ||||
|
|
28.06.2023 14:13 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kuukkeloin Markun vihjaamilla sanoilla. Löysin artikkelin https://www.ksml.fi/paikalliset/3169086 Toivottavasti toimii ilman maksumuuria. Huomio kiinnittyy Keitelepohjan asemarakennukseen, joka ei ole se, jonka me paikalla käyneet tai kuvista katsoneet olemme nähneet, tämä siis: https://vaunut.org/kuva/104641 |
||||
|
|
28.06.2023 13:48 | Kari Haapakangas | ||
| Komeahan se, ja jotenkin menevämmän näköinen kuin meikäläiset. | ||||
|
|
28.06.2023 12:26 | Markku Heikkilä | ||
| Haapajärven-Jyväskylän rataosan aktiiviajan lättäkuvat ovat tosiaan harvinaisuuksia. Kuvia on lipastojen kätköissä ja mm. Sanomalehtien arkistoissa. Nyt on mielenkiintoisia kuvia tarjolla ilman maksumuuria, Pihtiputaan ja Kannonkosken asemilta. Lättä 4095 hienosti kuvassa talvisena päivänä Pihtiputaan asemalla. Googlaa, Keskisuomalainen vanhat kuvat, lättähattu kuljetti ensimmäistä kertaa... Ratajuhlasta löytyy myös kuvia maksumuurin takaa. | ||||
|
28.06.2023 12:06 | Antti Grönroos | ||
| Jos rata rakennettaisiin taas Hallaan, niin sitten olisi liikennettä. Vasemmalla näkyy Karhulan liikennepaikan aita. Olen menossa ensi viikolla tuonne, toivottavasti saisin videoituun tuon Move90 liikenteessä. | ||||
|
28.06.2023 11:51 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten torni on tuon näköinen? Oliko siellä remontti meneillään? | ||||
|
|
28.06.2023 11:43 | Riku Outinen | ||
| Olisiko sinulla Panu itsellä jotain kuvaa mistä kävisi ilmi UN numerot jotka tuossa vaunussa? | ||||
|
28.06.2023 10:31 | Jussi Tepponen | ||
| Isoäidin naapurin poika kuoli tuossa vt10 risteyksessä ajaessaan paanaa pitkin polkupyörällä sateessa. Sen jälkeen aikanaan saatiin tunneli tuohon vt10 kohdalle. | ||||
|
|
28.06.2023 10:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko mitään tietoa miten nuo "pikkusälät" kannattavat Ruotsissa? | ||||
|
|
28.06.2023 10:23 | Hannu Peltola | ||
| B-sarja on kyllä niin äärimmäisen tyypillisen ruotsalaishöyryn näköinen: piikkimäinen nokikaapin luukku, suuret limiaurat ja muotoiltu sääsuojattu hytti. | ||||
|
|
28.06.2023 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaunis kone kumminkin! | ||||
|
|
28.06.2023 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| No joo, onhan siinä, jonkinverran, yksityiskohdissa eroa vastaavan aikakauden suomalaisvetureihin. Kuten tuo kokomusta väri punaisia viiksiä lukuun ottamatta... (lol) | ||||
|
28.06.2023 05:24 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannimiä esiintyy jossain määrin muuallakin kuin "svenskfinlandiksi" mielletyillä alueilla. Eräällä paikkakunnalla näin on johdettu nimet esimerkiksi Ytteröstä, Bredvikistä, Rosnäsistä ja Torsnäsistä. Ruotsin kielellä on ollut aikanaan vahva asema muuallakin kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kaksikielisillä alueilla. | ||||
|
28.06.2023 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia menoa "Ystäväniemessä": puomit ja enemmän tai vähemmän paljon sähköä ajolangoissa. Asematalo on kuin Lohjan asematalon "isoveli". |
||||
|
|
28.06.2023 00:24 | Panu Breilin | ||
| Karttaa kun katsoo, niin tuolla seudulla on jonkin verran muitakin selvästi ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannnimiä. Esimerkiksi krunni-päätteisiä saarten nimiä. | ||||
|
28.06.2023 00:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Ihan kuin Kauvatsasta. | ||||
|
27.06.2023 22:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Laita kuvan tunnisteisiin myös se kuuluisa "t&j" ! | ||||
|
|
27.06.2023 21:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Niinhän se on. Kemi ei nyt toisaalta ole "svenskfinlandia" mutta jostain se nimi paikkakunnalle on tullut. | ||||
|
|
27.06.2023 19:33 | Panu Breilin | ||
| Voisiko nimi liittyä siihen, että ruotsiksi pyy on järpe? | ||||
|
|
27.06.2023 19:31 | Kai Annala | ||
| Komea klassikko, lisää tällaisia kiitos. | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna Porvoossa |
27.06.2023 19:05 | Jyrki Längman | ||
| Hieno juna ja hieno kuvasarja | ||||
|
|
27.06.2023 11:56 | Raimo Hämäläinen | ||
| Olisiko Googlemaps koordinaattien merkintä paikallaan? | ||||
|
|
27.06.2023 07:49 | Kari Haapakangas | ||
| Miksiköhän tuon seisakkeen nimi oli Pyy? Sitä ei tunnu kartoilta löytyvän, ja nykyisellään paikka tunnetaan nimellä Järppi. | ||||
|
27.06.2023 00:17 | Arto Papunen | ||
| Haketta Pölkyn sahalta?? | ||||
|
|
26.06.2023 23:47 | Mikko Ketolainen | ||
| Julian mukaan kulku aloitettu tämän vuoden maaliskuussa, tosin peruttu silloin. Huhtikuussa ei ole kulkenut, toukokuussa kerran, kesäkuussa yhdesti peruttu ja kolmesti kulkenut, heinäkuussa kulussa viidesti ja elokuussa kerran. Sunnuntai on kulkupäivä. Aiemmin tällä 55150 tunnuksella on kulkenut juna vuonna 2019, silloin se on ajettu Kontiomäeltä Pieksämäki tavaraan kolmesti ja Kontiomäeltä Kouvola tavaraan viidesti. Lastista ei ole tietoa. | ||||
|
26.06.2023 21:48 | Jorma Rauhala | ||
| airbnb-asema: https://www.airbnb.fi/rooms/24902223?source_impression_id=p3_1687805205_n%2FG1Y9CC%2FG9CCkfY | ||||
|
|
26.06.2023 20:59 | Jorma Kattelus | ||
| Tälläkin taitaa hommat loppua täällä jos laittavat Sunilan tehtaan kiinni. Olisiko työjuna käytössä tulevaisuus, tai sitten Imatralle. | ||||
|
|
26.06.2023 20:35 | Jukka Voudinmäki | ||
| Silmäilin talvella kirjastolla viime vuonna ilmestynyttä Veitsiluoto-kirjaa. Siinä oli asiaa paikallisjunaliikenteestä ja, en muista varmaksi, mutta saattoi olla kuvia kalustostakin. Kirja on tämä: https://www.finna.fi/Record/keski.3216740?sid=3014939252 |
||||
|
26.06.2023 19:57 | Timo Haapanen | ||
| Suorat kasit ihanasti jymisee. | ||||
|
|
26.06.2023 19:53 | Timo Haapanen | ||
| Taitaa olla valmistenumero 902 led-valoista päätellen. | ||||
|
|
26.06.2023 19:47 | Rasmus Viirre | ||
| Kajaanista venäläisiä vaunuja? Mitä tässä kulkee ja mistä lähtien..? | ||||
|
26.06.2023 17:22 | Eljas Pölhö | ||
| Hankintasopimuksen No 54/3320, 20.5.1952 mukaan Lokomo Oy:llä rakennetun Vv12-dieselvaihtoveturin 1702 vastaanottokoeajot suoritettiin 6.10.1953, 8.10.1953 ja 15.10.1953. Luovutustarkastus suoritettiin 16.10.1953. VR:.n edustajina pöytäkirjat allekirjoittivat koneinsinööri Olli Kolho ja matkaneuvoja O. Paukkunen. Lokomo Oy:n puolesta insinöörit E. Vikkula ja P. Kovala. Veturi hyväksyttiin VR:lle vastaanotetuksi 16.10.1953 rajauksella, että junan jarrujohdon täyttäminen kestää normaalia kauemmin, koska jarrukompressoria ei voida käyttää riittävällä teholla veturin seistessä. Lokomo Oy poistaa puutteellisuuden, mikäli kokemus osoittaa muutoksen välttämättömäksi. Voisiko vaikata, että tämä hieno kuva on otettu lokakuussa 1953. |
||||
|
26.06.2023 17:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nyttemminhän operaattorin tunnuskin on tullut Sm5-kalustoon näkyville. Tunnus ilmeisesti lisättiin vain kuvassa näkyvää uudemman asun saaneisiin yksikköihin eikä niihinkään aivan heti. Jo vuonna 2017 VR-logoa kuitenkin alkoi näkyä uusimman ilmeen Sm5-yksiköissä eli ensi alkuun nrosta 42 ylös päin. VR-logoja ei varmaankaan kiinnitetty numerojärjestyksessä, ja korostan että ainakin alkupää mainitusta uusimmasta hankintaerästä ehti liikkua jonkin aikaa ilman operaattoritunnusta. | ||||