Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.08.2022 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| On näemmä ollut aktiivikautenaan likaavan tavaran kuljetuksessa, kun katsoo nurkkakolmioiden haalistuneita jäännöksiä. Onko tämäkin vaunu kantanut aikoinaan Gd - tai Gdt - litteraa? |
||||
|
31.08.2022 12:22 | Jussi Laukkanen | ||
| Suomeksi kai päre on lähinnä oikea sana. Toisaalta nämä amerikkalaiset päreet vaikuttivat olevan paljon paksumpia ja kookkaampia kuin täkäläiset ja ne saattoivat toisinaan olla alareunasta pyöristetty samaan tyyliin kuin meillä paanuiksi kutsutut. Vaikuttaa siltä, etteivät amerikkalaiset tee selvää eroa päreen ja paanun välillä. Siellä näin tehtyä seinää kutsutaan kai melko yleisesti nimellä shingle wall. Googlen perusteella toinen nimitys olisi shake siding. Kuvahaku antoi molemmilla termeillä aika samantyyppisiä kuvia. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 11:59 | Jussi Kortman | ||
| Uskomattoman huippulaadukas kuvasarja. | ||||
|
31.08.2022 11:13 | Hannu Peltola | ||
| Ilmankos vaikutti erikoiselta! G10 on minulle tuttu lähinnä Fleischmannin kuvastosta ja minulle oli yllätys, että kokoero on ollut noinkin suuri suomalaisiin vaunuihin nähden. Kuinka paljon G10-vaunuja Suomeen tuli sotien aikana? | ||||
|
31.08.2022 11:05 | Hannu Peltola | ||
| Näistä WW&F:llä olleista henkilövaunuista teimme havainnon, että ne ovat yllättävän suuria ja pitkiä kapearaidevaunuiksi. Pituudeksi arvioimme usean vaunun osalta 50 jalkaa. Vaunut näyttivät mm. vetureihin verrattuna aivan suhteettoman suurilta! | ||||
|
|
31.08.2022 10:57 | Tapio Keränen | ||
| XG-vaunu on ollut saksalaismallinen G10-vaunu, joka lienee saatu sotasaaliina Virosta. Lähikuva vaunutyypistä löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/157626?u=701&d=31.08.2022 | ||||
|
|
31.08.2022 09:55 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Vh-vaunussa on rajalla asennetut puskimet toisessa päässä. Mitä sukujuurta on oikeanpuolimmainen virkatarvevaunu? Se näyttää jotenkin erikoisen pitkältä. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 07:04 | Vertti Kontinen | ||
| Mahtava kuvasarja! Ei lisättävää | ||||
|
Kuvasarja: Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museum - legendaarinen kapearaidemuseo Mainessa |
30.08.2022 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Robert! Ja vierailua täällä voin suositella lämpimästi! Museossa oli valtavasti nähtävää ja henkilökunta oli äärimmäisen ystävällistä. Ja kaiken kruunaa pienet Two Footer -teekannut! | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 23:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kertakaikkisen hieno kuvasarja! Loistavia kuvia upeassa maisemassa. | ||||
|
30.08.2022 23:09 | Jussi Kortman | ||
| Kiitos Teemu. | ||||
|
30.08.2022 22:58 | Jorma Toivonen | ||
| En muista tilannetta, että johtoveturin päämoottori olisi sammutettu linja-ajossa. Mutta "kompura" saatettiin sammuttaa useinkin parivedossa johtoveturista. Petri on oikeassa mm. akkujen lataus toimi ainoastaan päämoottorin yhteyteen kytketyllä "laturilla". Jos päämoottori oli sammuksissa pidemmillä matkoilla, täytyi myös "suunta keskittää" - laittaa hinaukseen. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 22:30 | John Lindroth | ||
| Onnistunut edustava kuvasarja! | ||||
|
30.08.2022 21:53 | John Lindroth | ||
| Kyllä näin on Jokioisten Portterit 1ja2 tulee mieleen! | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 21:39 | Petri Tuovinen | ||
| UPEA kuvasarja!!! | ||||
|
|
30.08.2022 21:33 | Kari Kuusela | ||
| Jokioisten rautatien veturit 1 ja 2 olivat hyvinkin kuvan veturin kaltaisia. Tosin eri tehtaan (H&K Porter) tuotoksia ja varmaankin eri piirustuksilla tehtyjä. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 21:10 | Pasi Seppälä | ||
| Mahtavaa katseltavaa nämä Tuomaksen takuutyöt. Hyvä esivalmistelu lisättynä loistavalla kartta- ja kuvaussilmällä aiheuttavat tällaista tulosta. Nostan hattua korkealle. | ||||
|
30.08.2022 21:08 | John Lindroth | ||
| Puskinlyhdyt lienevät valmistetta AGA. Esalta kiitettävä yhteenveto! | ||||
|
|
30.08.2022 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki hyvä, varmaan tiedätkin, että nokikaapin ovi on hieman kuperaksi valettu. Minun mielestäni kuvassa olisi valon ja varjon leikkiä. Jarno hyvä, totta, ylin lyhty muistuttaa kovasti muinaista "kimröökkitehdasta". Varaosapulaa? Nyt tarkkana: ohjeiden mukaan ylin lyhty tuli suunnata suoraan eteen ja alaspäin kolme astetta. Puskinlyhdyt: samoin alaspäin kolme astetta ja vielä sisäänpäin samoin kolme astetta, kumpikin. Tällä tavoin puskinlyhtyjen valokiilat yhtyivät jonkin matkaa veturin edessä ja otsalampun valokiila tavallaan jatkoi valoa, osumalla puskinlyhtyvalokiilojen etupuolelle. |
||||
|
30.08.2022 20:49 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
30.08.2022 20:09 | Jarno Piltti | ||
| Ylin lyhty on ihan eri mallia kuin puskinlyhdyt. Tehokkaampi? | ||||
|
30.08.2022 19:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko linssi(stö)ssä olla ihan jotain vikaa? | ||||
|
|
30.08.2022 19:49 | Jarno Piltti | ||
| Jännästi piirtävä kamera. Veitsenteräviä alueita ja sumeita alueita ilman mitään selkeää logiikkaa (lähellä - kaukana, reunat - keskusta). | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 19:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Laitan huomenna sarjalle jatkoa. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 19:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvat on järjestelty lännestä itään, eli ei aikajärjestyksessä, mutta tässä vähän retken "timelineä": Keskiviikkona ehdin käydä lähinnä Abiskon länsipuolella olevalla vuorella, josta kuvasin joitain junia Abiskon maisemissa. Käytin retkeilypolkua, joka kulkee vuorelta laskevan Rihtonjiira-puron vierustaa. Torstaina kävelin Bjørnfjellistä Katteratiin Rallarveien-polkua pitkin. Rata menee tässä pitkän matkaa Norddalenin laakson rinteellä. Katteratista jatkoin vielä itään muutamalle kuvauspaikalle toista retkeilypolkua pitkin. Polkua olisi päässyt takaisin Bjørnfjelliin Katteratin ylängön yli, mutta se kulkee kaukana Norddalenin reunalta joten siellä ei olisi ratanäkymiä ollut - palasin siis samaa reittiä takaisin käyttäen sellaisia menomatkalla bongaamiani kuvauspaikkoja, joissa valon suunta oli myöhemmin päivällä parempi. Illalla kuvailin Bjørnfjellin ympäristössä. Perjantaina kävelin Rallarvägeniä (huom: eri nimi nyt Ruotsin puolella) Vassijauresta Låktatjåkkaan, jossa kapusin korkeammille kuvauspaikoille Trollsjönille johtavaa polkua pitkin. Itse Rallarvägenillä ei tällä välillä juuri junakuvauspakkoja ollut, mutta toki se piti kävellä takaisinkin. Myöhemmin kiipesin kukkuloille vielä Katterjåkkin ja Björklidenin maisemissa. Lauantaina tutustuin Abiskon ja Torneträskin väliseen maastoon kuvaten historiallisen Da 888 -vetoisen lounasjunan molempiin suuntiin ja joitain tavarajunia. Etsin samalla kuvauspaikkoja museomalmijunia ajatellen. Abiskosta itään kuvauspaikkoja ei ole korkeamman puuston johdosta aivan niin helppo löytää kuin lännemmässä, korkeammalla vuorilla. Illalla kävin vielä uudelleen Abiskon länsipuolella vuorilla, jonne nyt kapusin hieman eri reittiä. Sunnuntaina yöllä menivät sitten museomalmijunat. Kokeilin puolen yön tietämissä yhtä vaikeampaa korkeammalla sijaitsevaa kuvauspaikkaa Bergforsin ja Torneträskin välillä, ja sellainen löytyikin, mutta siitä oli aivan pakko luopua hyttysten takia! Vaikka vain naama oli vaatetukselta näkyvissä, jo pelkästään suussa ja silmissä niitä tuntui olevan samaan aikaan kymmeniä - en viitsinyt niissä olosuhteissa tuntia tai puoltatoista odottaa. Menin Bergforsin asemalle, mutta siellä väistävä nykymalmijuna esti kuvaamisen - sain lopulta jonkinlaisen linjakuvan höyrymalmista Bergforsin ja Torneträskin väliltä (aiempaa helpommasta kuvauspaikasta), mutta lopulta paremmat kuvat sekä höyry- että Dm3 -vetoisista malmijunista sain Torneträskin länsipuolelta. |
||||
|
|
30.08.2022 19:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Tai suoraan alkulähteelle: https://www.flickr.com/photos/houghtonsrailimages/32838596217/ | ||||
|
30.08.2022 19:44 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! Valo piirtää veturin pyörästön ja muut jyhkeät piirteet hyvin esiin, ja plussana vielä juna koko pituudeltaan. | ||||
|
30.08.2022 19:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Samanlainen mitä esim. myös alkuperäinen Hajala tai Fagervik. | ||||
|
|
30.08.2022 19:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Vähän lyhyempi linkki https://images.app.goo.gl/rQpvp4yMUVhyyThi7 | ||||
|
30.08.2022 18:59 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
30.08.2022 18:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyseessä taisi olla tämän paluujuna? https://vaunut.org/kuva/156071 | ||||
|
30.08.2022 17:47 | Timo Salo | ||
| Esa: Ei ole Nikke, vaan J..., eikun Sherlock Holmes! | ||||
|
|
30.08.2022 17:23 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva ja Jussi osaa laittaa "selkokielellä" nuo tiedot kuvauspaikasta... VORGissa kai käytetään sentään kotimaisia käytäntöjä? :-) (Tulee aina mieleen eräs maahantuontifirman vanha rouva, joka toimi varaosamyyjänä niin titteli oli jotenkin näin: Foreign sales system supervisor manager... Mulle hän oli vaan Maribel...) | ||||
|
|
30.08.2022 17:12 | Jussi Kortman | ||
| State of Maine vaunu on mielestäni väritykseltään oikein tyylikäs. Bangor & Aroostookilla oli 2500 State of Maine umpivaunuja ja perunoiden lisäksi niissä kuljetettiin ainakin paperia. Lisäksi ainakin New Haven omisti ainakin 100 State of Maine vaunua. http://www.rrpicturearchives.net/showPicture.aspx?id=4130066 | ||||
|
30.08.2022 16:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siinä missä maanteillä tiedetään mikä on museoauto käsitteenä niin raiteilla ei ole samalla tavalla selvää mikä on museojuna. Pykäliin on kirjattu lähinnä helpotuksia tiettyihin nykyajan vaatimuksiin eikä niissä määrätä paljoakaan museaalisuudesta, mikä antaa tilaa luovalle vapaudelle ja myös porsaan mentäviä aukkoja eri asioihin. Kuvan replikana tehtyyn raitiovaunuun ei ole sitäkään vähää pykäliä olemassa. Se on vain raitiovaunu siinä missä muutkin. | ||||
|
|
30.08.2022 16:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on mutta autoja entisöidään alkuperäisiksi siksi että se nostaa niiden arvoa. Vanhoja autoja on todella paljon maailmassa, varsinkin 1960-luvun jälkeen valmistettuja, ja kaikissa kuplavolkkareissa tai escorteisssa ei ole keräilyarvoa ellei niihin ole panostettu ihan vimpan päälle. Raideliikennekulkuneuvoja kunnostetaan enemmän siksi että niillä voi tehdä nostalgia-ajeluja ja silloin sallitaan uusien osien käyttö ja osaan jouduttu ihan liikenneturvallisuusmielessä vaihtamaan komponentteja nykyajan vaatimusten mukaisiksi. |
||||
|
|
30.08.2022 16:24 | Hannu Peltola | ||
| Vanha isoisän kirves, jossa terä on vaihdettu kahdesti ja varsi kolmesti? | ||||
|
|
30.08.2022 16:22 | Markku Naskali | ||
| Missä lienee kunnostuksen ja uudelleenrakennuksen raja? En ala kiistelemään kun en asiaa tunne. Miten muuten lienee autojen museorekisteröintejen kanssa olla. Siinähän lienee selvähköt säännöt. | ||||
|
30.08.2022 16:15 | Jussi Kortman | ||
| Tämä oli myös upea kohde vierailla ja rakennusten väritys eli two tone green on yksinkertaisesti hieno ja sen löytää myös useista pienoisrautatieni rakennuksista. | ||||
|
|
30.08.2022 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Kirjoitusasu vastaa amerikkalaista käytäntöä. Älä huoli Timo, eihän lyhenteitä ole kuin 57 erilaista ja kaikissa osavaltioissa/territorioissa ei ole ollut rautateitä: https://www.faa.gov/air_traffic/publications/atpubs/cnt_html/appendix_a.html | ||||
|
|
30.08.2022 16:05 | Hannu Peltola | ||
| Aina oppii näköjään uutta, nyt tiedän päreen ja paanun erot! Kai tämä on pärevuoraukseksi tulkittava. | ||||
|
30.08.2022 16:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, on aina mukavaa oppia uutta! Tänään opin paljon busseista ja lisäksi tiedän nyt paanun ja päreen eron! | ||||
|
|
30.08.2022 15:59 | Juhana Nordlund | ||
| En minäkään replika-termiä väheksyvässä hengessä käyttänyt. Ja se on totta, että tämä vaunu ei ole "täysreplika", jos tuollaista ilmaisua halutaan käyttää. Vanhojakin osia on hyödynnetty sen verran, mitä oli hyödynnettävissä. Telit ovat kaikkea muuta kuin alkuperäiset tai edes alkuperäisiä muistuttavat. Tämän "puolireplikan" telit ovat Tampella-telit, samanlaiset kuin mitä edellisen kommenttini linkin kuvien viimeisissä kuvissa esiintyy. Ne on vaan naamioitu edes jonkin verran alkuperäistä ilmettä muistuttaviksi. SRS:n sivujen mukaan ajokytkin on Strömbergin valmistetta vuodelta 1948. On siis selviä replikan ominaisuuksia (alkuperäisiä ratkaisuja on korvattu modernimmilla kuitenkin alkuperäinen ilme mahdollisimman tarkkaan säilyttäen), mutta toisaalta alkuperäisiäkin rakenneosia on jonkin verran. Huomattavan hyvä tietopaketti löytyy: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/museovaunut/bs-1/ |
||||
|
30.08.2022 15:42 | Jussi Kortman | ||
| Kyllä saamme paljolti kiittää Joeytä ja Garyä siitä että Mainen alueella tuli nähtyä paljon enemmän kuin ajattelimme. Tuo Doodlebug voisi olla tulevaisuuden mallinnusprojekti, jos piirustukset löytyvät. | ||||
|
|
30.08.2022 15:38 | Jussi Kortman | ||
| Ääni päreille. | ||||
|
30.08.2022 15:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleisimman Gd-vaunun numero taitaa olla 2454. Jos näin, niin vaunu on Laivatokan konepajan valmiille rautatelle vuodeksi 1893 rakentama 200 vaunun sarjaan kuuluva vaunu. |
||||
|
|
30.08.2022 15:23 | Timo Salo | ||
| Kiva kuva, mutta nuo osavaltioiden nimet voisi kirjoittaa lyhentämättömänä? Sama pohtiminen, kun suomalaisten asemalyhenteiden kanssa, maallikolla tökkii... :https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Yhdysvaltain_osavaltioista_ja_territorioista | ||||
|
|
30.08.2022 15:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Replikoista oma repliikkini: Bm1-moottorivaunun nro 2 hylsy Rto 201 Lv, eli entinen XE 0605 lienee jossain tallessa. Sopiva "moponmoottori" myllyksi (ei kai nyt sentään Bredaa porkkanasta?) ja vaihteistoakin kehiin niin jo vot! Kelpaisi minulle oikein hyvin Mäntän - Vilppulan välillä! Ei ole minkäänlaista järkeä ruveta etsimään maailmalta alkuperäistä moottorinraatoa ja todeta että ei löydy. VR:kään ei uskoakseni vaivautunut säilyttämään laitteita, joita oli vain kahdessa (!) motissa. Olen Petrin kanssa presiis samaa mieltä. |
||||
|
|
30.08.2022 15:01 | Timo Salo | ||
| Kuin myös ääni päreille... Paanu on paljon paksumpaa ja pitempää tavaraa:https://www.spantak.fi/paanukatto/?lang=fi | ||||
|
|
30.08.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu hyvä, paas vilkaisten tällaista nettisivua: https://www.slamu.fi Tällä pääsee Suomen Linja-automuseon sivulle. Otsikon alla on valikko, jossa on kohta "Digiarkisto". Tämän alta löytyy linja-autoalan digi-kirjoja, muun muassa muutama yrityshistoriikki. Mukana on myös Linja-autokuvasto 1950 - 1992 (PDF:nä). Kuvaston sivulla 8 on kuvia Ajokin mallistosta. Ylimmällä rivillä, vasemmanpuoleisin kuva esittää mallia Aj 3. Kuvan tekstinä on: "Aj 3 1961 - 1962 K. A. Hämeenniemi 10 VX-473 vm -62 Sisu B-72 SV/5900". Tämä malli juuri on se Apatia-Ajokiksi kutsuttu. Ajokki Oy:n perustivat kuusi liikennöitsijää keväällä 1942. Esimerkiksi liikennöitsijä Väinö Paunu oli mukana, yhtenä näistä. Mainitsenpa myös Lauttakylän Auton ja Satakunnan liikenteen. Tehdasrakennus pystytettiin Tampereen Nekalaan. Ajokki Oy oli toiminnassa 1942 - 1988, seuraajan ollessa Carrus Oy Ajokki. Posti ja VR alkoivat ostaa sen osakkeita ja vuonna 1956 valtio oli sen omistaja. Se tunnettiinkin "valtion pajana". Tamperelaiset ja lähiseudun liikennöitsijät olivat myös asiakkaina, Paunu erityisesti, jolla oli omat mallinsa. Paunu-tyylisiä (mm Aj 4) ei muilla liikennöitsijöillä nähty. Ajokki oli tehnyt tetäskoreja jo vuodesta 1950, konstruktion perustuessa teräksisiin neliöputkiin. Apatia-Ajokki oli mallia TK3100. Sen keulan muotoiluun oli käytetty lasikuitua. Postilla oli Apatiaa kymmeniä, ympäri maata. Alustoina näissä oli Sisua (Leylandin moottoreilla) ja Vanajaa (myöskin Leyland ja AEC). Puukorejakin Ajokilla tehtiin, 1960 - luvun alkupuolelle asti. Eli erinomaisen kotimainen bussi, moottoreita lukuunottamatta. Apatia ei kuitenkaan ollut muissa firmoissa kovin suosittu malli. Bussidata-sivustolla, kuvaluetteloissa esimerkkinä voisi mainita Alhonen & Lastusen nro 9 HDL-67 ja virtolaisen Ykspetäjän VER-17 (Scanian alustalla). Valtioneuvoston asetuksella n:o 669/21.12.1962 määrättiin bussien uusia mittoja. Muun muassa korin leveydeksi tuli nyt 2,5 m ja pituudeksi 12 m. Ajokki suunnitteli tältä pohjalta uuden mallin Aj 5, (TK3900) tämä olikin sitten tyylikäs ja menestys! Aj 5 oli viimeinen korimalli, jota Ajokilta sai vielä puukorisena. Mainittakoon, että postilla oli 1968 erioikeus poiketa valtion hankintaohjeista. Posti sai ostaa autokorit Ajokilta pyytämättä tarjouksia muilta korinvalmistajilta. Tuotantomääristä: 1960 Ajokki valmisti 118 linja-autonkoria, josta puolet meni postille. Kaikkiaan Ajokin tuotanto 1942 - 1984 oli 4835 kpl. Ajokilla oli tapana räätälöidä bussejaan tilaajien toivomusten mukaisesti. Tämä rasitti suunnittelua huomattavasti ja vaikeutti tuotepalvelua, esimerkiksi varaosia kun piti olla riittävä määrä! |
||||
|
|
30.08.2022 14:56 | Reijo Salminen | ||
| Ääni päreille, paanut on kirkkojen katoissa. | ||||