Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 30.08.2022 20:09 Jarno Piltti  
  Ylin lyhty on ihan eri mallia kuin puskinlyhdyt. Tehokkaampi?
kuva 30.08.2022 19:51 Jimi Lappalainen  
  Voisiko linssi(stö)ssä olla ihan jotain vikaa?
kuva 30.08.2022 19:49 Jarno Piltti  
  Jännästi piirtävä kamera. Veitsenteräviä alueita ja sumeita alueita ilman mitään selkeää logiikkaa (lähellä - kaukana, reunat - keskusta).
Kuvasarja:
Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022
 
30.08.2022 19:46 Tuomas Pätäri  
  Laitan huomenna sarjalle jatkoa.
Kuvasarja:
Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022
 
30.08.2022 19:45 Tuomas Pätäri  
  Kuvat on järjestelty lännestä itään, eli ei aikajärjestyksessä, mutta tässä vähän retken "timelineä":

Keskiviikkona ehdin käydä lähinnä Abiskon länsipuolella olevalla vuorella, josta kuvasin joitain junia Abiskon maisemissa. Käytin retkeilypolkua, joka kulkee vuorelta laskevan Rihtonjiira-puron vierustaa.

Torstaina kävelin Bjørnfjellistä Katteratiin Rallarveien-polkua pitkin. Rata menee tässä pitkän matkaa Norddalenin laakson rinteellä. Katteratista jatkoin vielä itään muutamalle kuvauspaikalle toista retkeilypolkua pitkin. Polkua olisi päässyt takaisin Bjørnfjelliin Katteratin ylängön yli, mutta se kulkee kaukana Norddalenin reunalta joten siellä ei olisi ratanäkymiä ollut - palasin siis samaa reittiä takaisin käyttäen sellaisia menomatkalla bongaamiani kuvauspaikkoja, joissa valon suunta oli myöhemmin päivällä parempi. Illalla kuvailin Bjørnfjellin ympäristössä.

Perjantaina kävelin Rallarvägeniä (huom: eri nimi nyt Ruotsin puolella) Vassijauresta Låktatjåkkaan, jossa kapusin korkeammille kuvauspaikoille Trollsjönille johtavaa polkua pitkin. Itse Rallarvägenillä ei tällä välillä juuri junakuvauspakkoja ollut, mutta toki se piti kävellä takaisinkin. Myöhemmin kiipesin kukkuloille vielä Katterjåkkin ja Björklidenin maisemissa.

Lauantaina tutustuin Abiskon ja Torneträskin väliseen maastoon kuvaten historiallisen Da 888 -vetoisen lounasjunan molempiin suuntiin ja joitain tavarajunia. Etsin samalla kuvauspaikkoja museomalmijunia ajatellen. Abiskosta itään kuvauspaikkoja ei ole korkeamman puuston johdosta aivan niin helppo löytää kuin lännemmässä, korkeammalla vuorilla. Illalla kävin vielä uudelleen Abiskon länsipuolella vuorilla, jonne nyt kapusin hieman eri reittiä.

Sunnuntaina yöllä menivät sitten museomalmijunat. Kokeilin puolen yön tietämissä yhtä vaikeampaa korkeammalla sijaitsevaa kuvauspaikkaa Bergforsin ja Torneträskin välillä, ja sellainen löytyikin, mutta siitä oli aivan pakko luopua hyttysten takia! Vaikka vain naama oli vaatetukselta näkyvissä, jo pelkästään suussa ja silmissä niitä tuntui olevan samaan aikaan kymmeniä - en viitsinyt niissä olosuhteissa tuntia tai puoltatoista odottaa. Menin Bergforsin asemalle, mutta siellä väistävä nykymalmijuna esti kuvaamisen - sain lopulta jonkinlaisen linjakuvan höyrymalmista Bergforsin ja Torneträskin väliltä (aiempaa helpommasta kuvauspaikasta), mutta lopulta paremmat kuvat sekä höyry- että Dm3 -vetoisista malmijunista sain Torneträskin länsipuolelta.
kuva 30.08.2022 19:45 Teemu Sirkiä  
  Tai suoraan alkulähteelle: https://www.flickr.com/photos/houghtonsrailimages/32838596217/
kuva 30.08.2022 19:44 Jarno Piltti  
  Upea kuva! Valo piirtää veturin pyörästön ja muut jyhkeät piirteet hyvin esiin, ja plussana vielä juna koko pituudeltaan.
kuva 30.08.2022 19:44 Jimi Lappalainen  
  Samanlainen mitä esim. myös alkuperäinen Hajala tai Fagervik.
kuva 30.08.2022 19:44 Teemu Sirkiä  
  Vähän lyhyempi linkki https://images.app.goo.gl/rQpvp4yMUVhyyThi7
kuva 30.08.2022 18:59 Jussi Mäkinen  
  Hieno kuva!
kuva 30.08.2022 18:55 Teemu Saukkonen  
  Kyseessä taisi olla tämän paluujuna? https://vaunut.org/kuva/156071
kuva 30.08.2022 17:47 Timo Salo  
  Esa: Ei ole Nikke, vaan J..., eikun Sherlock Holmes!
kuva 30.08.2022 17:23 Timo Salo  
  Hieno kuva ja Jussi osaa laittaa "selkokielellä" nuo tiedot kuvauspaikasta... VORGissa kai käytetään sentään kotimaisia käytäntöjä? :-) (Tulee aina mieleen eräs maahantuontifirman vanha rouva, joka toimi varaosamyyjänä niin titteli oli jotenkin näin: Foreign sales system supervisor manager... Mulle hän oli vaan Maribel...)
kuva 30.08.2022 17:12 Jussi Kortman  
  State of Maine vaunu on mielestäni väritykseltään oikein tyylikäs. Bangor & Aroostookilla oli 2500 State of Maine umpivaunuja ja perunoiden lisäksi niissä kuljetettiin ainakin paperia. Lisäksi ainakin New Haven omisti ainakin 100 State of Maine vaunua. http://www.rrpicturearchives.net/showPicture.aspx?id=4130066
kuva 30.08.2022 16:45 Juhani Pirttilahti  
  Siinä missä maanteillä tiedetään mikä on museoauto käsitteenä niin raiteilla ei ole samalla tavalla selvää mikä on museojuna. Pykäliin on kirjattu lähinnä helpotuksia tiettyihin nykyajan vaatimuksiin eikä niissä määrätä paljoakaan museaalisuudesta, mikä antaa tilaa luovalle vapaudelle ja myös porsaan mentäviä aukkoja eri asioihin. Kuvan replikana tehtyyn raitiovaunuun ei ole sitäkään vähää pykäliä olemassa. Se on vain raitiovaunu siinä missä muutkin.
kuva 30.08.2022 16:29 Rainer Silfverberg  
  Niin on mutta autoja entisöidään alkuperäisiksi siksi että se nostaa niiden arvoa. Vanhoja autoja on todella paljon maailmassa, varsinkin 1960-luvun jälkeen valmistettuja, ja kaikissa kuplavolkkareissa tai escorteisssa ei ole keräilyarvoa ellei niihin ole panostettu ihan vimpan päälle.

Raideliikennekulkuneuvoja kunnostetaan enemmän siksi että niillä voi tehdä nostalgia-ajeluja ja silloin sallitaan uusien osien käyttö ja osaan jouduttu ihan liikenneturvallisuusmielessä vaihtamaan komponentteja nykyajan vaatimusten mukaisiksi.
kuva 30.08.2022 16:24 Hannu Peltola  
  Vanha isoisän kirves, jossa terä on vaihdettu kahdesti ja varsi kolmesti?
kuva 30.08.2022 16:22 Markku Naskali  
  Missä lienee kunnostuksen ja uudelleenrakennuksen raja? En ala kiistelemään kun en asiaa tunne. Miten muuten lienee autojen museorekisteröintejen kanssa olla. Siinähän lienee selvähköt säännöt.
kuva 30.08.2022 16:15 Jussi Kortman  
  Tämä oli myös upea kohde vierailla ja rakennusten väritys eli two tone green on yksinkertaisesti hieno ja sen löytää myös useista pienoisrautatieni rakennuksista.
kuva 30.08.2022 16:08 Hannu Peltola  
  Kirjoitusasu vastaa amerikkalaista käytäntöä. Älä huoli Timo, eihän lyhenteitä ole kuin 57 erilaista ja kaikissa osavaltioissa/territorioissa ei ole ollut rautateitä: https://www.faa.gov/air_traffic/publications/atpubs/cnt_html/appendix_a.html
kuva 30.08.2022 16:05 Hannu Peltola  
  Aina oppii näköjään uutta, nyt tiedän päreen ja paanun erot! Kai tämä on pärevuoraukseksi tulkittava.
kuva 30.08.2022 16:03 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Esa, on aina mukavaa oppia uutta! Tänään opin paljon busseista ja lisäksi tiedän nyt paanun ja päreen eron!
kuva 30.08.2022 15:59 Juhana Nordlund  
  En minäkään replika-termiä väheksyvässä hengessä käyttänyt. Ja se on totta, että tämä vaunu ei ole "täysreplika", jos tuollaista ilmaisua halutaan käyttää. Vanhojakin osia on hyödynnetty sen verran, mitä oli hyödynnettävissä.

Telit ovat kaikkea muuta kuin alkuperäiset tai edes alkuperäisiä muistuttavat. Tämän "puolireplikan" telit ovat Tampella-telit, samanlaiset kuin mitä edellisen kommenttini linkin kuvien viimeisissä kuvissa esiintyy. Ne on vaan naamioitu edes jonkin verran alkuperäistä ilmettä muistuttaviksi. SRS:n sivujen mukaan ajokytkin on Strömbergin valmistetta vuodelta 1948. On siis selviä replikan ominaisuuksia (alkuperäisiä ratkaisuja on korvattu modernimmilla kuitenkin alkuperäinen ilme mahdollisimman tarkkaan säilyttäen), mutta toisaalta alkuperäisiäkin rakenneosia on jonkin verran.

Huomattavan hyvä tietopaketti löytyy: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/museovaunut/bs-1/
kuva 30.08.2022 15:42 Jussi Kortman  
  Kyllä saamme paljolti kiittää Joeytä ja Garyä siitä että Mainen alueella tuli nähtyä paljon enemmän kuin ajattelimme. Tuo Doodlebug voisi olla tulevaisuuden mallinnusprojekti, jos piirustukset löytyvät.
kuva 30.08.2022 15:38 Jussi Kortman  
  Ääni päreille.
kuva 30.08.2022 15:29 Kurt Ristniemi  
  Oikeanpuoleisimman Gd-vaunun numero taitaa olla 2454.
Jos näin, niin vaunu on Laivatokan konepajan valmiille rautatelle vuodeksi 1893 rakentama 200 vaunun sarjaan kuuluva vaunu.
kuva 30.08.2022 15:23 Timo Salo  
  Kiva kuva, mutta nuo osavaltioiden nimet voisi kirjoittaa lyhentämättömänä? Sama pohtiminen, kun suomalaisten asemalyhenteiden kanssa, maallikolla tökkii... :
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Yhdysvaltain_osavaltioista_ja_territorioista
kuva 30.08.2022 15:15 Esa J. Rintamäki  
  Replikoista oma repliikkini: Bm1-moottorivaunun nro 2 hylsy Rto 201 Lv, eli entinen XE 0605 lienee jossain tallessa.

Sopiva "moponmoottori" myllyksi (ei kai nyt sentään Bredaa porkkanasta?) ja vaihteistoakin kehiin niin jo vot! Kelpaisi minulle oikein hyvin Mäntän - Vilppulan välillä!

Ei ole minkäänlaista järkeä ruveta etsimään maailmalta alkuperäistä moottorinraatoa ja todeta että ei löydy. VR:kään ei uskoakseni vaivautunut säilyttämään laitteita, joita oli vain kahdessa (!) motissa.

Olen Petrin kanssa presiis samaa mieltä.
kuva 30.08.2022 15:01 Timo Salo  
  Kuin myös ääni päreille... Paanu on paljon paksumpaa ja pitempää tavaraa:
https://www.spantak.fi/paanukatto/?lang=fi
kuva 30.08.2022 14:58 Esa J. Rintamäki  
  Hannu hyvä, paas vilkaisten tällaista nettisivua:

https://www.slamu.fi

Tällä pääsee Suomen Linja-automuseon sivulle. Otsikon alla on valikko, jossa on kohta "Digiarkisto". Tämän alta löytyy linja-autoalan digi-kirjoja, muun muassa muutama yrityshistoriikki. Mukana on myös Linja-autokuvasto 1950 - 1992 (PDF:nä).

Kuvaston sivulla 8 on kuvia Ajokin mallistosta. Ylimmällä rivillä, vasemmanpuoleisin kuva esittää mallia Aj 3. Kuvan tekstinä on: "Aj 3 1961 - 1962 K. A. Hämeenniemi 10 VX-473 vm -62 Sisu B-72 SV/5900". Tämä malli juuri on se Apatia-Ajokiksi kutsuttu.

Ajokki Oy:n perustivat kuusi liikennöitsijää keväällä 1942. Esimerkiksi liikennöitsijä Väinö Paunu oli mukana, yhtenä näistä. Mainitsenpa myös Lauttakylän Auton ja Satakunnan liikenteen. Tehdasrakennus pystytettiin Tampereen Nekalaan.

Ajokki Oy oli toiminnassa 1942 - 1988, seuraajan ollessa Carrus Oy Ajokki. Posti ja VR alkoivat ostaa sen osakkeita ja vuonna 1956 valtio oli sen omistaja. Se tunnettiinkin "valtion pajana". Tamperelaiset ja lähiseudun liikennöitsijät olivat myös asiakkaina, Paunu erityisesti, jolla oli omat mallinsa. Paunu-tyylisiä (mm Aj 4) ei muilla liikennöitsijöillä nähty.

Ajokki oli tehnyt tetäskoreja jo vuodesta 1950, konstruktion perustuessa teräksisiin neliöputkiin. Apatia-Ajokki oli mallia TK3100. Sen keulan muotoiluun oli käytetty lasikuitua. Postilla oli Apatiaa kymmeniä, ympäri maata. Alustoina näissä oli Sisua (Leylandin moottoreilla) ja Vanajaa (myöskin Leyland ja AEC). Puukorejakin Ajokilla tehtiin, 1960 - luvun alkupuolelle asti.

Eli erinomaisen kotimainen bussi, moottoreita lukuunottamatta. Apatia ei kuitenkaan ollut muissa firmoissa kovin suosittu malli.

Bussidata-sivustolla, kuvaluetteloissa esimerkkinä voisi mainita Alhonen & Lastusen nro 9 HDL-67 ja virtolaisen Ykspetäjän VER-17 (Scanian alustalla).

Valtioneuvoston asetuksella n:o 669/21.12.1962 määrättiin bussien uusia mittoja. Muun muassa korin leveydeksi tuli nyt 2,5 m ja pituudeksi 12 m. Ajokki suunnitteli tältä pohjalta uuden mallin Aj 5, (TK3900) tämä olikin sitten tyylikäs ja menestys! Aj 5 oli viimeinen korimalli, jota Ajokilta sai vielä puukorisena.

Mainittakoon, että postilla oli 1968 erioikeus poiketa valtion hankintaohjeista. Posti sai ostaa autokorit Ajokilta pyytämättä tarjouksia muilta korinvalmistajilta.

Tuotantomääristä: 1960 Ajokki valmisti 118 linja-autonkoria, josta puolet meni postille. Kaikkiaan Ajokin tuotanto 1942 - 1984 oli 4835 kpl.

Ajokilla oli tapana räätälöidä bussejaan tilaajien toivomusten mukaisesti. Tämä rasitti suunnittelua huomattavasti ja vaikeutti tuotepalvelua, esimerkiksi varaosia kun piti olla riittävä määrä!
kuva 30.08.2022 14:56 Reijo Salminen  
  Ääni päreille, paanut on kirkkojen katoissa.
kuva 30.08.2022 14:54 Jorma Rauhala  
  Eikös tuo ole päreverhous? Näyttäisi enemmän päreeltä kuin paanulta.
kuva 30.08.2022 14:49 Jorma Rauhala  
  Tuossa vaunussa nro 1 on kahden Kulosaarenvaunun koreista kaikki puuosat mitä niistä pystyttiin kunnostuksen yhteydessä uudelleenkäyttämään. Samoin vaunun metallinen aluskehys on alkuperäinen. Kyllä tämä on ihan kunnon museovaunu. Vaunusta oli ASEA:lla jäljellä kaikki rakennepiirustukset, joten se mitä piti uudelleen tehdä, pystyttiin tekemään alkuperäisin mittapiirustuksin. Telit ovat Tampellan 1950-lukuiset ja ajokytkin Strömbergin 1940-lukuinen, asianmukaisesti naamioituina.

Helsingissä on myös toinen "replikavaunu". Vielä ennen pandemiaa liikenteessä ollut avoperävaunu. Se on täysin uudestaan rakennettu vaunu, ja ainoa mikä on alkuperäistä, on vaunussa oleva Hietalahden telakan valmistuskilpi. Alkuperäisestä vaunusta ei pystytty käyttämään mitään osaa uuteen vaunuun.
kuva 30.08.2022 14:19 Markku Naskali  
  Minä ainakaan en tarkoittanut halveksia replikaa. Totesin vain että ei ollut vanhasta kunnostettu ja samalla pohdin olisiko ollut käytettävissä joitain alkuperäisiä osia. Puukorihan ainakin on täysin uudelleenrakennettu. Tiedän missä.
Kuvasarja:
Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museum - legendaarinen kapearaidemuseo Mainessa
 
30.08.2022 14:13 Robert Sand  
  Kiitos näistä kuvista. Tämä on minunkin "haluan vierailla" listalla.
kuva 30.08.2022 14:04 Esa J. Rintamäki  
  Linjakirjurit olivat matkustavia rautatievirkamiehiä, jotka tarkastivat matkoillaan mm asemien kirjanpitoa.

1950-luvulla heidän virkalakeissaan oli vaaleansininen irtopäällinen (samalla tavoin kuin junanlähettäjien punainen). Linjakirjureita kutsuttiin myös nimillä "linjapiru" tai "linjapiiska". Linjakirjurin tulo pisti joskus asemapäällikölle tuskanhien otsalle!

Sulo Karp, kirjassaan Juna lähtee (Gummerus 1979):

Ennen sotia ja paljon sen jälkeen palvelivat asemapäälliköt [ilta]kuuteen seitsemään, ennen kuin jättivät liikenteenhoidon "poikien" käsiin.

Eräällä savolaisella asemalla sattui olemaan tällainen vanhan hyvän ajan Ap. Hänen tilikirjojaan saapui tarkastamaan liikennejakson [linja]kirjuri. Tilikirja oli täytetty mustekynällä ja hiukan vapisevalla kädellä. Tarkastuksen edetessä tarkastajan silmiin osuu monta musteläiskää, jotka hän ymmärtää ja tarkastus jatkuu.

Sitten tulee kuitenkin vastaan erittäin suuri musteläiskä ja siitä ei tarkastaja selviydy kuin kysymällä: - Kuulkaas asemapäällikkö, mikä tämä on?

Asemapäällikkö ottaa tilikirjan ja hakee käsillään sopivan etäisyyden kirjan ja silmien välille ja toteaa heti: - Tämä on siirto.

Ja sitten toinenkin historiaan jäänyt virkanimike: - matkaneuvoja.

Koeajolla neuvoo matkaneuvoja Kauniaisissa oppilasta pysäyttämään junan niin, että veturi jää lehtikioskin kohdalle. Tuleva kuljettaja: - Onko väliä minkä lehden kohdalle?
kuva 30.08.2022 12:29 Jussi Laukkanen  
  Paanuverhous on hyvin tyypillinen piirre amerikkalaisissa talousrakennuksissa. Etenkin maaseudulla. Asuintaloissakin niitä nykyy käytetyn runsaasti vuosisadan vaihteessa ja vielä senkin jälkeen. Paanuja näkyy myytävän edelleen.
kuva 30.08.2022 12:22 Hannu Peltola  
  Junamaisemat ovat olleet aikamoiset 50 vuotta sitten, myös State of Maine -perunavaunu on junassa mukana!
kuva 30.08.2022 12:21 Hannu Peltola  
  Tämä vaunu oli kyllä mielenkiintoinen löytö, en olisi uskonut, että tällainen on säilynyt ja ilman Joeytä olisi jäänyt kyllä löytymättä!
kuva 30.08.2022 10:56 Jouni Hytönen  
  Joka toki on vain ruotsia kirjoitettuna kyrillisillä kirjaimilla. :)
kuva 30.08.2022 10:51 Jouni Hytönen  
  31.1.1946 saakka, tiedon voi tarkistaa tuosta yltä Liikennepaikan tiedot -> Info.
kuva 30.08.2022 10:49 Mikko Herpman  
  Taitanee olla nykyisin Haapamäellä: https://vaunut.org/kuva/95462
kuva 30.08.2022 10:49 Rainer Silfverberg  
  .. ja ennen sitä myös Ckypy
kuva 30.08.2022 10:47 Rainer Silfverberg  
  Eikö VR:llä ollut yksi tällainen Jenbachin pikkudieseli koekäytössä, ja se jäi Suomeen, Saalastille?
kuva 30.08.2022 10:45 Rainer Silfverberg  
  Taitaa olla Hki-Turku satama laivajuna kyseessä, joka on kulkenut yhtäkaksoisesti 1912 - 14.8.2022. Kuvittelisin että R-sarjan ravintolavaunu on kanssa junassa mutta ei näy kuvassa.
kuva 30.08.2022 10:38 Rainer Silfverberg  
  Mihin asti oli käytössä Turku Itäinen (Åbo Östra)?
kuva 30.08.2022 10:38 Erkki Nuutio  
  En tarkoita otetankoa, joka näkyy oikein hyvin.
Tarkoitan neliskanttista varjoa sen yläpuolella.
kuva 30.08.2022 10:36 Erkki Nuutio  
  Näyttää siltä, että kielilakien mukaista muutosta asemakilpiin ollaan toteuttamassa (vuosi?). Entiset nimet on jo ylimaalattu. Onko ollut Kuppis Kupittaa ja tuleeko tilalle Kupittaa Kuppis ?
kuva 30.08.2022 10:19 Erkki Nuutio  
  Linja-auto on koritettu 1929-1931 vaiheilla. Reki ja hevonen ovat vanhempaa mallia.
Hyvä yleiskuva, joka näyttää juuri asemalta lähteneen Toijalan matkustajunan maitovaununsa kanssa.
kuva 30.08.2022 10:10 Erkki Nuutio  
  Noin vuodelta 1930 oleva kotimaassa koritettu linja-auto. Kielilakeja on laitettu melko äsken voimaan (vuosi?) asemakyltteihin.
Aikaisemmin tunnustettiin vain Skuru.
kuva 30.08.2022 10:04 Erkki Nuutio  
  Turun komea rautatieasema, jonka vaatimattomampi rautatieasema korvasi.
Molemmat kanttiautot ovat vuoden 1927 vaiheilta. Kuva lienee vuoden 1930 vaiheilta.