Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.06.2023 15:48 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on (jälleen) operaattori, josta en ollut kuullutkaan koskaan ennen. Kiitoksia kuvasta, on hyvä tietää, että tällainenkin operaattori toimii Ruotsissa! | ||||
|
13.06.2023 15:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ruotsalainen lättähän on tunnetusti syntyjään Hilding Carlssonin konepajan tuote, mutta SJ muutti Carlssonin suunnitelmia niin, ettei joutunut maksamaan sikäläisen lätän tuottamisesta, vaan piirustukset olivat SJ:n "omia". Ruotsissa Carlssonin alkuperäispiirustuksilla tuotettiin mm. TGOJ:n lätät ja SJ:n kapearaidelätät, joka on toki pienempi malli, mutta selvästi ulkonäöltään muistuttavat enemmän suomalaislättää. SJ:n normaaliraidelätässä on Scanian D815, joka on 205 hv/1800 rpm turboahdettu suoraruiskutuskahdeksikko. Kun Suomeen hankittiin Dm 6 / Dm 7 -lättää, Carlsson myi lätälleen lisenssin ja lisenssimaksu suoritettiin Suomen markkoina, jotka Carlsson sitten omine konsteineen kotiutti. Suomen Pankki ei nimittäin myöntänyt valuuttaa, kun sitä ei varastoissa ollut, ja esim. Dm 5 -protot, mallia VT 95, Länsi-Saksan Ürdingenin konepajasta, jäivät tilauksesta huolimatta maksamatta ja tilaus sittemmin peruttiin. Sotakorvausten jäljiltä valuuttavaranto oli tyhjä, kun sotakorvauksiin jouduttiin hankkimaan ulkomaisia osia ja tarvikkeita ja normaali ulkomaankauppa toimi vielä heikosti. Ja tämä on varmaan vaikuttanut moottorin valintaan ja Scania-Vabiksen kanssa ei ehkä päästy lisenssisopimukseen. Niinpä Valmet Linnavuori tutki Scania-Vabis D812:aa eli vapaasti hengittävää kahdeksikkoa, noin 180 hv/2000 rpm, ja teki siitä, sopivasti mittoja muuttaen, oman mallinsa Valmet 815D. Näin ei tarvinnut maksaa Scanialle lisenssimaksuja, kun konstruktio oli Valmetin "oma". Sittemmin Valmet on kehittänyt tuota ilmeisen onnistunutta moottoria ja tehnyt siitä ahdettuja versioita 230...250 hv ja kahdella turboahtimella 285 hv mm. kevyeen laivakäyttöön, käsittääkseni ainakin Puolustusvoimille. Miksi sitten lättä ei saanut ahdettua moottoria, jossa voimaa olisi juuri siellä kaivatuimmalla käyntialueella, ehkä 1200-1800 rpm, ollut 30...50% enemmän? Syynä on varmaan ollut tuo valuutan vähyys ja kun vapaasti hengittävään moottoriin oli ehditty tottua, ja todettu teho ja toisaalta esim. jäähdyttimen teho ainakin välttävästi riittäväksi, ei sitä enää ehkä osattu kaivatakaan. Mutta etenkin tuon viisivaihteisen vaihteiston kanssa olisi lisäteho ollut paikallaan, joskin siis lisävääntömomentti nelosvaihteella olisi edesauttanut ratkaisevasti lätän kulkua ja ajettavuutta. Lättäspesialistit osannevat tarkentaa. |
||||
|
13.06.2023 13:37 | John Lindroth | ||
| Tuolla mainitulla Wellamolla olen pari kertaa pikkupoikana matkustanut oli miellyttävä hieno laiva. Tuon Wellamon pienoismalli oli Finnjetin baarissa. |
||||
|
|
13.06.2023 13:31 | Reijo Salminen | ||
| Wellamosta lisätietoa: https://www.tiedonportailla.fi/hoyrylaivat/suomi.htm | ||||
|
|
13.06.2023 11:57 | Jouni Halinen | ||
| Sitähän siellä oli. "Katajanokkan laivaromuttamo nostokurkineen Katajanokan itäkärjessä. Taustalla 1927 rakennettu entinen matkustajahöyrylaiva WELLAMO odottamassa romutusvuoroaan". https://hkm.finna.fi/Record/hkm.B9D13EE0-E4E3-4F9C-AEEE-72407EB627C6?lng=en-gb |
||||
|
13.06.2023 11:44 | Timo Mattila | ||
| Ja Dm7 4216 näkyy tallissa. | ||||
|
|
13.06.2023 11:23 | Markku Heikkilä | ||
| Henkilökohtainen muisto Oulu- Joensuu lätästä H 860. Mummon kanssa matkalla Oulusta Nurmekseen sukuloimaan. Mummo laittoi jäätelörahan käteen ja eikun jäätelön ostoon Kontiomäen asemaravintolasta. Kuulutus, pikajuna Joensuuhun lähtee, jono edessä jä jäätelöt ostamatta. Kaikki järjestyi ja kerkesin kyytiin. Junaliikenteestä jotain tietävänä pojankoltiaisena mietin pikajuna kuulutusta. Laituriopasteissa ja kuulutuksissa mainittiin pikajuna, aikataulussa henkilöjuna. | ||||
|
13.06.2023 11:16 | Hannu Peltola | ||
| Ja Tekarin takana luimistelee ThreeT:n värityksessä oleva TMZ:https://vaunut.org/kuva/86352?paik=kristine | ||||
|
13.06.2023 10:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä oli harjoittelukuva pienoisrautatien "yövalaistuksesta". Pitää seuraavaan kokeilla kynälampulla lisättyä "täysikuun valoa" tai lisätä siniseen valoon aavistus valkoista. | ||||
|
Kuvasarja: Kyle of Loch Glen |
13.06.2023 10:32 | Hannu Peltola | ||
| Täytyykin katsoa tuo video sopivana hetkenä! | ||||
|
Kuvasarja: Kyle of Loch Glen |
13.06.2023 10:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jo on! Muistan tuon herra Pietun linkkaaman videon vuodelta 1987. "Nousuvesi ei ole vieläkään tullut." Hienoa! |
||||
|
|
13.06.2023 09:21 | Eero Karttunen | ||
| Ja kun aikanaan VR:n 100 vuotisnäyttelystä oli vieraille järjestetty kiskoautolla ilmainen kuljetus Katajanokalle ja takaisin, niin matkan päätepiste oli silloin juurikin aivan meren lähellä nykyisen Suomenlinnan huoltolautan terminaalin lähellä. Toki silloin ranta oli täynnä metalliromua, olisiko siellä ollut juurikin laivojen romutustoimintaa. | ||||
|
Kuvasarja: Kyle of Loch Glen |
13.06.2023 08:43 | Hannu Peltola | ||
| Pietu, kiitoksia ja ei muuta kuin aloitat oman radan valmistelut! Olen huomannut, että tällainen pieni rata on tavallaan palkitseva, sen saa rajallisessa ajassa valmiiksi (siltä osin, kuin pienoisrautatie koskaan valmistuu) ja esimerkiksi operoinnin voi aloittaa varsin pian. Voi olla, että tuon tämän radan ensi kevään Pienoisjunatreffeille Hyvinkäälle. Tässä radassa valaistusratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi. Radan päällä on kennolevy, jonka sisään on upotetttu päivänvalon värinen LED-nauha ja vaihtuvaväriset LED-nauhat. Eri valaistuksissa kuvaaminen on minulla vielä harjoittelun alla. |
||||
|
Kuvasarja: Kyle of Loch Glen |
13.06.2023 02:30 | Pietu Tuovinen | ||
| Tätä projektia on kyllä seurannut mielellään, saanut intoa omienkin kötöstysten jatkamiseen! Tuo vuorokaudenajan mukaan vaihtuva valaistus pitäisi virittää omallekin radalle. Brittijunat tuovat mieleen yhden aikanaan televisiosta nauhoitetun Bob Symesin pienoisrautatieohjelman joka oli suomeksi puhuttu. Sitä katselin vuosia aina päiväkoti-ikäisestä asti. Päätin nyt sitten pelastaa nauhan VHS kasetilta digitaaliseen muotoon ja se löytyy nyt täältä: https://youtu.be/mLBU-RW107w |
||||
|
13.06.2023 01:31 | John Lindroth | ||
| Eräässä rakastamassani laulussa sanotaan"dreams dont really come true if you believe they do" The Marvelettes "When youre Young and in love"(Tamla Motown 1967säv Van Mc Coy/ Myös "Ruby and the Romantics yhtye teki kappaleen jo1964. Van Mc Coy oli nuorena kuollut yhdysvaltalainen säveltäjä jonka sävellykset on puhdasta kultaa! | ||||
|
|
13.06.2023 00:34 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kesäinen kapsukuva! | ||||
|
|
13.06.2023 00:16 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kesäinen LWR 6 veturin kuva ,tämän veturin senaikainen kunnostus ja saaminen linja-ajoon on loistava kapearaidehistoriallinen teko ja kiitokset sen mahdollistajille ja toteuttajille. Niin ja se LWR 7 elää siellä unelmissa!Toisaalta tein unelmistani totta ne kumpikin liikennöivät omalla HOe radallani! | ||||
|
|
12.06.2023 23:19 | John Lindroth | ||
| Itse asiassa nuo raidejatkot ylettyivät aivan rantaan asti laivaromuttamon viereen. niistä Vemppu on onistunut ajamaan päätepuskurin läpi melkein mereen . Tämä ainakin kaksi kertaa muistaakseni vuorina 66 tai67 ja 69. Ekalla kerralla vaurioituneen Vempun hinasi Tk 3 numero 895 ja jälkimmäisen Tk3 1170 .Kummallakin kerralla onnistuin näkemään hinauksen. |
||||
|
12.06.2023 23:06 | Jyrki Talvi | ||
| Seepra on tutumpi lempinimi. | ||||
|
12.06.2023 22:19 | John Lindroth | ||
| Veturissa ja sen ulkoasussa on tyyliä,pienoisrautatien harrastajana voi todeta sen olevan"well weathered". | ||||
|
12.06.2023 20:39 | Otto Tuomainen | ||
| Nämä paikallisliikennevaunut olivat kyllä varsin hurjassa kunnossa. Vuoden 2018 jälkeen ne on monin paikoin korvautuneet uusilla sähkö- ja dieselmoottorijunilla. | ||||
|
12.06.2023 19:27 | Joni Jurmu | ||
| Täällä näkyy olevan resiinanrakentajien videopätkiä, koeajoista aina Taivalkosken radan seikkailuihin. https://www.instagram.com/stories/highlights/17979413954264501/?hl=fi En tiedä vaatiiko profiilin Instaan, että videopätkät ovat katsottavissa. | ||||
|
|
12.06.2023 19:13 | Jaakko Tuominen | ||
| Käytetäänkö myös Tampereella Belarus nimeä Dr14:ta? | ||||
|
|
12.06.2023 19:09 | Joni Jurmu | ||
| Kuormanauha taitaa toimia hienosäätönä tässä. | ||||
|
12.06.2023 19:08 | Joni Jurmu | ||
| Pari vuottahan siinä taisi mennä sillan rakentamisessa. Jossakin vaiheessahan oli suunnitteilla jatkaa rataa pidemmällekin, mutta sitten työllistämisrahat loppui. | ||||
|
|
12.06.2023 18:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän noita pelkällä vetovaunulla ajettuja lättävuoroja on ollut. Viimeinen säännöllinen lienee Rovaniemi - Kemijäfvi välin lättäpari, joka oli jossakin vaiheessa kuljettajarahastuksellakin. Muistelen, että 1970-luvun puolivälissä myös osa Karjaan ja Kirkkonummen välisistä lättävuoroista olisi ajettu pelkällä vetovaunulla. |
||||
|
|
12.06.2023 18:18 | Jarno Piltti | ||
| En tiedä miten yleisiä yksivaunuiset lättäjunat oli, mutta tässä on sellaisen viimeisiään kitkuttavan paikallisliikenteen surullisen katoava fiilis. | ||||
|
12.06.2023 18:15 | Jarno Piltti | ||
| Hieno on! | ||||
|
12.06.2023 18:13 | Jarno Piltti | ||
| Tässä kiehtoo monen muun lisäksi vaihteiden asennot. Näin yhden kuvan perusteella arvioiden vilkas ja monipuolinen ratapiha. | ||||
|
12.06.2023 15:57 | Jouni Hytönen | ||
| Ohjausvaunut 2111 ja 2112 oli saneerattu entisistä välivaunuista 1032-03 ja 1027-03 rakentamalla niihin ohjaamot. | ||||
|
12.06.2023 15:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ohjausvaunu on puolestaan alun perin pyöreäkeulainen ER2-802-07. Riian tehdas rakensi paitsi kokonaisia junarunkoja, myös ylimääräisiä vaunuja ja vaunupareja. Monin paikoin saattaa törmätä kohtalaisen tuoreisiinkin tilastolukuihin, joissa puhutaan neuvostoaikaisesta kalustosta vaunupareina, ei kokonaisina junarunkoina. Erityisesti Latviassa vaunut olivatkin sekoittuneet runkojen välillä melko tehokkaasti. | ||||
|
12.06.2023 15:46 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Miitre! Näin ex-espoolaisena jokien puolet eivät olleet minulla selvillä. Lisäksi näköjään kirjoitusasu oli väärin, sehän on selvästi jokke, ei jokkee! | ||||
|
|
12.06.2023 15:44 | Hannu Peltola | ||
| Oho, tässä on ollut alkujaankin värikästä kalustoa ja harmittavasti sotkettuna! Nyt pääsiäisenä minulle oli positiivinen yllätys, miten graffitti-vapaata slovakialainen kalusto pääsääntöisesti oli. Zvolenin linna luo upeat puitteet tällä kuvalle! | ||||
|
12.06.2023 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä oli alkuperäiseltä numeroltaan ER2-1027 ja taisi olla aivan viimeinen ja uusin pyöreäkeula, ER2-1028 oli jo kulmikkaalla ohjaamolla. | ||||
|
|
12.06.2023 15:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Itäinen ja läntinen Villähde tuskin ovat olleet henkilöliikenteen seisakkeita, vaan ratatyön aikaisia väliaikaisia junasuorituspaikkoja tms. | ||||
|
12.06.2023 12:34 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo OTKESin Twitter-sivuilta löytyvää kuvaa palaneesta vaunusta, niin vaunun vauriot näyttävät rajoittuneen vain vaneriseen koeirakenteeseen. Alusta näyttää suoralta, että veikkaukseni on, että tarkastusmittausten (puskinkorkeudet, ristimitat) vaunun kuljettamkseen ei ole tulmut merkittäviä rajoituksia. Ainakaan Julian mukaan kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia. Kun vierailin ensi kertaa DB AGn Meininngenin konepajalla, näytti oppaamme Nuernbergin Gostenhofin varikon tulipalossa vaurioitunee 01.150 laakereita ja totesi, että olisi pitänyt tarkastaa ne jo ennen siirtoa. Ei olisi tarvinnut veturia tuoda raivausteleillä. Laakerit kun olivat täysin vahingoittumattomia. |
||||
|
|
12.06.2023 11:12 | Miitre Timonen | ||
| Hannu, Kupittaa on täl pual jokke :) | ||||
|
|
12.06.2023 11:06 | Miitre Timonen | ||
| Kupittaahan on lähestulkoon suoraan idässä sekä Turun keskustasta että asemalta katsottuna. Enemmän sekaisin menevät itäinen ja läntinen Pitkäkatu jne, koska ruutukaava ei ole linjassa pääilmansuuntien kanssa. | ||||
|
|
12.06.2023 10:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Vielä joskus 1980-luvulla oli seisakkeet Villähde itäinen ja Villähde läntinen. | ||||
|
|
12.06.2023 10:58 | Kari Haapakangas | ||
| Kyllä sitä on ollut varsin kova hinku tuoda rata ja asema tänne teollisuusalueelle asti. Eihän sitä muuten olisi Iijokeen siltaa pykätty. | ||||
|
12.06.2023 10:54 | Miitre Timonen | ||
| Ämmänsaaren rata on ainakin kuvattu, mutta tuskin niitä huvikseen tehdään vaan ratatöitä varten. | ||||
|
|
12.06.2023 10:43 | Mikko Nyman | ||
| Kari, kyllä on muitakin ilmansuunta-asemia: Pohjois-Martinlaakso, Etelä-Martinlaakso ja jos kilometrillä 13 olevan liikennepaikan nimi lasketaan ilmansuunta-asemaksi, se on Vähä-Martinlaakso. | ||||
|
12.06.2023 10:31 | Reijo Salminen | ||
| Lidingöbana tuli kanssa Mieleen. | ||||
|
|
12.06.2023 10:19 | Kari Haapakangas | ||
| Kas, minulta on näemmä mennyt ohi Hyvinkää-Karjaa -välin "google"-kuvaus. Onkohan tätä herkkua luvassa jatkossa muiltakin rataosilta? https://www.google.com/maps/@60.5676116,24.7978972,3a,90y,49.03h,69.89t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipN-Jl6becP172COv94bYZzQfFJKL9DUz81InAo!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipN-Jl6becP172COv94bYZzQfFJKL9DUz81InAo%3Dw203-h100-k-no-pi0.37480524-ya231.49466-ro-3.5286677-fo100!7i7680!8i3840?authuser=0&entry=ttu |
||||
|
|
12.06.2023 10:10 | Hannu Peltola | ||
| Kieltämättä! Minulla tuli kuvasta mieleen Tukholman spårareitit tai Roslagsbanan. | ||||
|
|
12.06.2023 10:05 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä knoppikuva, puustoa lukuunottamatta kovin ulkomaalainen fiilis. | ||||
|
|
12.06.2023 10:05 | Vertti Kontinen | ||
| Ainakin Hyvinkäällä oli työt vielä kesken | ||||
|
|
12.06.2023 10:00 | Kari Haapakangas | ||
| Sanoisinpa notta ilmassa on sähköä. Vai onko noita vielä kytketty? |
||||
|
|
12.06.2023 09:56 | Kari Haapakangas | ||
| Ja Torniossa Tornio Itäinen. Muita ilmansuunta-asemia ei taida? Mahdollisuuksia kyllä olisi: Pietarsaari eteläinen tai Raahe itäinen (nauruhymiö). |
||||
|
|
12.06.2023 09:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin pääilmansuuntia. Satama on sitten erikseen. Hangossa on Hanko pohjoinen muuten. 1990-luvulla ehdotettiin Pasilan nimeämistä Helsinki pohjoiseksi ja Kupittaata Turku itäiseksi koska olivat kaukoliikenne-asemia, mutta jostain syystä ei toteutettu. |
||||
|
|
12.06.2023 09:24 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin, että Kupittaan olisi pitänyt olla turkulaisille "Turku - Tois pual jokkee"... | ||||