Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.06.2023 09:24 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin, että Kupittaan olisi pitänyt olla turkulaisille "Turku - Tois pual jokkee"... | ||||
|
|
12.06.2023 09:20 | Kari Haapakangas | ||
| Turun tapauksessa ne vain pitäisi nimetä Turku koilliseksi ja Turku kaakkoiseksi. | ||||
|
|
12.06.2023 09:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten niin? Suuressa maailmassa kaupungeissa joissa monta asemaa sivuasemat on usein nimetty ilmansuunnan mukaan. | ||||
|
|
12.06.2023 06:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kupittaan alkupeäinen nimi: Turku - Itäinen. Arvannette kyllä sekaannusten määrän aikoinaan, ennen nimenmuutosta. |
||||
|
12.06.2023 06:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viimeinen vaunu: BT 01349. Se on vuodelta 1976 ja alunperin valmistunut postivaunuksi Po 9925 vuonna 1942. Telinä A8. | ||||
|
12.06.2023 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Päätyikkunan malli on "Oulun rautatien makasiinin" piirustusten mukainen. Kovin montaa rataosaa ei tarvitse arpoa mielessään. Kolmen Jukan juttu...? |
||||
|
|
12.06.2023 01:47 | Eljas Pölhö | ||
| Jukka P.T. Ruuskanen veikkasi oikein. Jukka Ahtiainen suunnitteli ilmoitustaulun periaatteen ja Jukka Tamminen Haukivuorelta toteutti idean. En ole onnistunut pääsemään millekään FB sivulle puoleen vuorokauteen (liittynee Telian säästökampanjaan), mutta Haukivuoren aseman sivulta saattaa jo löytyä lisää tietoja ja kuvia. | ||||
|
12.06.2023 00:40 | Roope Prusila | ||
| Ainahan noille siirtoajoille lippuja myydään. Uutisissa oli maininta, että 30 matkustajaa evakuoitiin pois. | ||||
|
|
12.06.2023 00:18 | Miitre Timonen | ||
| Oliko tässä matkustajat kyydissä? | ||||
|
|
11.06.2023 23:50 | Reijo Salminen | ||
| Veikataan Mäntyharjua. | ||||
|
|
11.06.2023 23:48 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Haukivuorella eikös sitä olla. | ||||
|
|
11.06.2023 23:38 | Jorma Toivonen | ||
| Mietitään, mietitään, mitä tehdään... Saadaanko raivausauton voimin "raato" pois raiteita? Tuskin enää junaanliitettävässä kunnossa. Onko junassa olleille matkustajille järjestetty jatkokuljetus... paljon kysymyksiä, liekö myös vastauksia? Myöhään jäädään ja paljon. Entä firman tulevaisuus? | ||||
|
11.06.2023 22:57 | Reijo Salminen | ||
| Mitähän tästä seuraa? | ||||
|
11.06.2023 22:51 | Hannu Peltola | ||
| Juuri mietin tämän kuvan kohdalla, että voisi olla hauskaa yrittää koostaa kuva jokaisesta Vectronin maalauskaaviosta. Haastavaa se ainakin olisi, vetureita on yksin Euroopassa kymmenillä operaattoreilla. | ||||
|
|
11.06.2023 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meni junahenkilökunnalta ylitöiksi... | ||||
|
|
11.06.2023 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei te kaikki modernistit ja maailmanmatkaajat: - tässä haaste: eikun kuvaamaan jokaikinen Vectroneissa käytetty maalaustyyli! Voittaja saa palkinnokseen ylivertaisen ja pysyvän oikeuden kunnianimitykseen "Vectronistimestari!"! Eikä kunnianimitys maksa mitään, mutta arvovaltaa tuleekin sitten trusapäissä eli kahmalokaupalla! Käyttäkää tätä tilaisuutta hyväksenne. |
||||
|
|
11.06.2023 22:20 | Hannu Peltola | ||
| Vectron on kyllä tyylikäs veturi kaikissa värityksissä! | ||||
|
11.06.2023 22:16 | John Lindroth | ||
| Saman tyyppinen kuva on lehden "Moderne Eisebahn 6/72" etukannessa se ei kuitenkaan ole sama kuva.artikkeli esittelee eri museoratoja sen kuvan ottaja lienee Mikko Alameri!. Se on kuitenkin hyvä merkki siitä että jo varhain ymmärrettiin kansainvälisen tunnetavuuden ja niihin liittyven kontaktien merkitys. Itse asiassa oli tarkoituksenani ostaa tuo lehti silloin Ebaystä mutta se asia ei tuollooin toteutunut. |
||||
|
11.06.2023 19:54 | Timo Haapanen | ||
| Aikamoinen letka yhden Sr ykkösen perässä. | ||||
|
11.06.2023 19:26 | Lari Åhman | ||
| https://vaunut.org/kuva/162425 | ||||
|
11.06.2023 17:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja keksinnön koossa pysyminen varmistettu jouten seisseellä kuormansidontahihnalla ja wanhalla kumiletkulla. No hyvä, prototyypin tutkimus- ja kehittelykulut minimoituja! Oikeanpuoleisen polkupyörän etujarrun vaikutus turvallisuuteen on jo silmiinpistävä! |
||||
|
11.06.2023 17:01 | Joni Jurmu | ||
| Kuin näin "prototyypin" tästä, minulla oli pakko varmistaa että kulkeeko pyörien takarenkaat raidetta pitkin, vai sivussa... Arvelin ettei se siinä raiteen päällä kyllä pysyisi. Mutta niin vain pienellä fiksaamisella saivat sen pelaamaan kuulemma. Kulkivat muuten tällä resiinalla Pesiökylästä Taivalkoskelle. | ||||
|
11.06.2023 16:53 | Simo Lallukka | ||
| Oikeanpuoleinen tumma matala puhelin kammella on normaali käsivälitteisen verkon puhelin (käsivälitteisen verkon loppuvuosikymmeniltä). Puhelimen paristot olivat "lattialla". Käsivälitteisen verkon aikaan asiakkaan puhelin vaati (kai aina) paristot, verkko ei antanut käyttöjännitettä. Keskimmäinen korkea puhelin myös, mutta sitä en muista. Jos itse puhelinkone oli iso paristot mahtuivat puhelimen sisään (seinä kaappimalli, ei kuvassa). | ||||
|
11.06.2023 15:40 | Joni Jurmu | ||
| Esa, joo varmaan siitä syystä että asema sijaitsee teollisuusalueella. Kai sitä ei parempaa paikkaa silloin löytynyt lähempää kylää. | ||||
|
|
11.06.2023 14:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas sentään! Pyörät Harakiristä (muinainen autonvaraosakauppa), muuttuvaraideleveyksinen akselisto koottuna tikkuisesta kakkosnelosesta, niin johan Pelle Pelottoman innovaatio pelittää! Eikun starttirahahakemus elinkeinoministeriöön...? On se vaan hienoa, ettei kaikki sentään ryhdy normiporvareiksi vatsaa kasvattamaan, vaan uskallusta heittäytyä viimeisen kylähullun rooliin riittää! Kannustettakoon innovaattoria tervehenkisen harrastuksensa parissa! |
||||
|
|
11.06.2023 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Tlk asematalo "Barokkityylinen" - edustaa pikemminkin parakkityyliä! | ||||
|
|
11.06.2023 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo, herra Erkki. Väkisinkin tulee mieleen, että mainitsemasi kaupunkipikkuhitleri olisikin ollut muualta, isommista piireistä karkotettu (taitamattomana ja syyntakeettomana) pois periferiaan pahojaan tekemään! Vanha temppuhan se tämä. Kurjaa siinä mielessä, että viattomat saavat kärsiä moisen uunon touhuista. |
||||
|
|
11.06.2023 13:45 | Erkki Nuutio | ||
| Antero muistaa oikein. Kaupunginjohto toimi noin, saattoi verikoirankin lähettää perään. Apulaiskaupunginjohtaja kävi Forssan KOPin valvojana sabotoimassa yhdistyksen 50.000 markan lainan (10.000 mk / forssalaispankki). Sitä olimme (ainakin Mikko, Vesa ja minä) tulleet nostamaan. Sillä olisimme ostaneet Minkiön meijerirakennuksen ja määräosan tontista museovarikoksi ja rautatiehotelliksi. Erittäin edullisen myyntihinnan oli hyväksynyt silloinen omistaja, loimaalainen hammaslääkäri. Tämän alkuperäinen tarkoitus oli ollut tuottaa hammaslääkärin varusteita kyseisessä rakennuksessa. Homma meni siis mönkään. Forssan aseman viereisen Antin Konditorian leskirouva Koivisto olisi kyllä rahan yhdistykselle halunnut järjestää. Hän katsoi MFH:n olevan hyödyllinen kasvatusyhteisö pojillensa. Kasvattajan viisautta. Mitä tulee Anteron mainitsemaan keräykseen museorautatien hyväksi: Forssan ovikellot soiteltiin läpi ja pikkurahoja tuli kohtuullisesti. Yhteensä muistaakseni yli 30.000 mk (vastannee vähintään 30.000 vauhdilla devalvoitunutta euroa). Humppilan vuorineuvos, Armas Puolimatka lahjoitti puhelinsoitolla - ilman suostutteluja 10.000 mk. Tietänette että MFH:n ensimmäisen painetun esitteen/aikataulun (s 37/38 M. Nummelin: Jokioisten museorautatie - 40 vuotta talkoita ja kulttuurityötä, MRY 2011) vuodelta 1972 maksoi Humppilan Lasitehdas Oy aikaansaavan johtajansa Reino Kaukorannan toimesta. Olihan esitteessä myös kuva lasinpuhalluksesta tehtaalla. Kaukoranta oli myös järjestänyt junalippuun sisältyneen edestakaisen linja-autokuljetuksen junalta lasitehtaalle. Kuten mainittu, matkustajia karsi koko edestakaisen matkan ajallinen pituus: Forssa - Humppila 11.45 - 13.00, ja jos kävi tehtaalla, paluu Humppila - Forssa 16.20 -17.35 . Suorittelen hankkimaan - vielä kun on saatavilla: Humppila - Lasitehdas tien varrella (Lasitutkimuksia XIV, Suomen Lasimuseo 2002, 125 s., 20€). Kannattaa myös hankkia kirpparilta vielä edullisesti (yleensä 10..25 €) Humppilan uuden lasitehtaan koristelasia. Sitä löytyy niin massiivisina keskipakovalettuina kulhoina kuin usein hienostuneita, pyörittäen puhallettuina ja muina. |
||||
|
11.06.2023 10:46 | Jaakko Pehkonen | ||
| Olisko Veto-Jussin 160 hepan moottorille se syy että aikonaan oli joku teho raja minkä alle olevan tehoisella moottorilla varustetulla pienveturilla sai ajaa asemies tms. Tehokkaammat koneet sitten vaativat veturinkuljettajan. On siinä ollut hommaa jos konnarin lakillakin on kannettu vettä lätän syyläriin. Täyttökorkkikin on aika hankalasti katon rajassa. Ttv6:ssa on Volvon moottori https://vaunut.org/kuva/54453?tag0=18%7CTtv%7C6 se on laitettu siihen 90-luvulla. Kyseinen Ttv on PoRhalla ajokuntoisena osana museokalustoa. Sen äänimaailma on hyvin erilainen normi lättään verrattuna. VR:llä oli varmaankin halu ajaa lätät loppuun eikä ollut intoa panostaa paikallisliikenteeseen niin moottoreita ei varmaankaan sikisi vaihdettu toisenlaisiin. Hyvä kuva lätästä Suomalaisen maalaismaiseman keskellä. |
||||
|
11.06.2023 08:55 | Juhana Nordlund | ||
| Teppo tunnisti paikan oikein. Kaupunginosa on Pitäjänmäki, kunta Helsinki. Kaukana metsän takana häämöttää Espoon puolella näkyvän kerrostalon yläosa. Pitäjänmäki jakaantuu useaan osa-alueeseen. Tässä kohdassa rata menee Pajamäen puolella. Siellä sijaitsee Patterimäen tunnelikin, joka kuvattaessa jäi kuvaajan jalkojen alle (tunnelin suuaukon tuntumassa on siltamainen radan ylitys). Kuvan oikealla puolella näkyvät teollisuusrakennukset sijoittuvat taas Pitäjänmäen yritysalue -nimisen osa-alueen puolelle. Tuossa kohtaa se on ohut kaistale Rantaradan kummallakin puolella. Turuntie ja sen pohjoispuolinen alue noilla main taas kuuluu Reimarlaan. Kauempana näkyvän kaarteen vasemmalle puolelle taitaa jäädä Talin osa-alueelle sijoittuvaa metsikköä. Pajamäki ei ulotu enää juurikaan kuvan näkymäaluetta lännemmäs. Itse asiassa tuon kaarteen jyrkimmässä kohdassa rata käväiseekin Talin puolella, ja sitten tuleekin jo Espoon raja. Raide-Jokeri on siis tämän hankkeen projektinimi, pikaratikka 15 noita kiskoja pitkin aikanaan sitten kulkee. | ||||
|
|
11.06.2023 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka: - valmistussarjassa 4175 - 4216 oli viisivaihteinen Wilson R11B - vaihteisto, ja suurin sallittu ajonopeus siten mainitsemasi 115 km/h. Kimmo Pyrhösen lättäkirjassa mainittu numeroryhmä muodostui kahdesta tilauserästä (4175 - 4196, tilattu kesäkuussa 1959 ja 4197 - 4216, tilattu Sylvesterinpäivän aattona 1960). 4197:stä alkaen vetovaunujen teleihin tuli kiskojarrut. Nelivaihteisen vekslauslootan tyyppi oli Wilson R11A. |
||||
|
|
11.06.2023 05:22 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana tultiin Vuokatista Joensuuhun ihan tavislätällä, joku vesiletku poksahti matkalla ja syyläriin kipattiin pyhä Pasilan vesi ynnä konnarin lakilla yms kannettu ojavesi. Loppumatka ajettiin ovet auki täyskaasulla matkustamon lämmöt täysillä (keskikesällä) ja muistaakseni nopeusmittari 3-numeroisella asteikolla, ehdittiin Joensuun pikajunaan. Matkalla poimittiin jopa setämies seisakkeelta, äijän viikset väpätti kun lättä meni ohi satoja metrejä, pakilla seisakkeelle ja matka jatkui. Rata oli siinä kunnossa, että lättä pomppi normivauhdissakin, loppumatkasta se liiti jatkosten yli ja meteli oli huikea konekoppa ja väliovet auki. Nykykuskit olisivat varmaan odotelleet hinausapua. | ||||
|
|
11.06.2023 05:00 | Jukka Viitala | ||
| Mua kiinnostaa 815D -moottorin historia, sehän oli alkujaan Scania ja varmaan ainoa Linnavuoren motti, jossa oli isompi pytty kuin 108 mm. Scanian D10 kutvonen oli tuon pikkuveli, 2 pyttyä saman kannen alla. Muistaakseni joku Ttv sai D11 päivityksen, mutta miksei Dm7 koskaan saanut luotettavampaa ja tehokkaampaa moottoria? Ruotsilättiin on muistaakseni vaihdettu jopa DS11 turbokoneita. Mua ihmetytti Deutz- aikoina VR/Saalasti moottoripolitiikka, jossain Veto-Jussissa käytettiin 160 hepan esikammiodeutzia, josta sain 6000 tuntia sisäänajetun V8:n Wagner ST 5A -kuormaajaan, 6000 oli siis hylkyraja. Sama pata suorasuihkuturbona pukkasi 340 heppaa ja noita saasteettomia kammiokoneita myytiin yleensä vain maan alle. Ahtamaton suorasuihkukin olisi sopinut veturiin paremmin. Jokatap 19 litran V8 pelkillä pakosarjoilla tarjosi unohtumattoman möykän maan alla, parin metrin tulet putkissa täyskaasulla, eipä haissut dieseliltä. Wagnerissa istutaan poikittain ja ohjaamon etuseinänä on lähes sata-asteinen Allisonin puoliautomaatti, piti olla luja usko laatikon valmistajaan. Ei ilmastointia ja jenkeissä muutama Allison oli haljennut rasvakeittäen kuskin. Whee... |
||||
|
|
11.06.2023 04:21 | Jukka Viitala | ||
| Oliko kaikissa 42xx lätissä 5v laatikko ja huikea 115 Sn? | ||||
|
10.06.2023 23:57 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos! | ||||
|
10.06.2023 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| En voi moittia ja vielä osuvasti osui kuvaan MGOn lievä sinisen savun pöllähdys kylmähköihin (?) koneisiin tehoja lisättäessä. | ||||
|
10.06.2023 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Eemililtä Fenniarailin kalustosta. Eka vaunu taitaa olla vajaakuormassa? Hienosti osattu ennakoida kuvatekstissä tuleva säätilan muutos. | ||||
|
|
10.06.2023 23:02 | Timo Haapanen | ||
| Erinomainen kuva! | ||||
|
|
10.06.2023 22:57 | Antti Grönroos | ||
| Tämän numero on 4216. | ||||
|
|
10.06.2023 22:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
|
10.06.2023 21:03 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko kunta Helsinki ja paikka Pitäjänmäki (teollisuusalue, rantaradan eteläpuolella) Raidejokeri. | ||||
|
10.06.2023 20:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, Pasilan ratapihalla olivat (ent. keisarillisen junan) keittiövaunu A40 ja ruokalavaunu XE 01801. Lisäkapasiteetin saamiseksi haluttiin kolmanneksi ent. Sotilaskotiyhdistyksen vaunu 22014. | ||||
|
10.06.2023 19:36 | Markku Naskali | ||
| Ja kysyvälle vastataan. On hienoa kun täältä usein saa hyvän vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen, joka usein on sellainen, että olisi kiva tietää, mutta ei koe vaivan arvoiseksi ryhtyä enemmän penkomaan. Samalla varmaan joku toinenkin saa lisää tietoa. |
||||
|
|
10.06.2023 19:18 | Petri Sallinen | ||
| Sotilaskotivaunusta 22014 löytyy useita kuvia SA-kuvista. Niiden perusteella voi päätellä, että sitä ei ole rakennettu ainakaan keisarillisen junan keittiövaunusta. SA-kuvissa on myös sotilaskotivaunu 1756. Vaunun kyljessä on littera T. | ||||
|
|
10.06.2023 17:35 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoja kuvia jälleen. Tässä varsinkin lähdön hetki hyvin aistittavissa. Vihreät Deeverit näyttävät tässä varsin komeilta. | ||||
|
|
10.06.2023 17:20 | Kurt Ristniemi | ||
| 1940-luvulla vaunu oli Pasilan ratapihalla ruokailu'junassa'. Asiasta kertoo 1. talousjakson Huoltojaostolle osoittama kirje 103/79, 14.10.1948, joka esittää ent. Sotilaskotiyhdistyksen vaunun n:o 22014 luovuttamista ruokalavaunuksi: Helsingin ratapihalla on jo pitkähkön aikaa ollut käyttöä vailla Sotilaskotiyhdistyksen hallinnassa aikoinaan ollut vaunu n:o 22014. Kuten tunnettua, on Pasilan ratapihalle sijoitettu henkilökunnan muonittamista varten kaksi vaunua, nimittäin keittiövaunu n:o 40 (litterasta ei minulla ole tietoa) sekä ruokailuvaunuksi muodostettu vaunu XE 01801. Tämä yhdistelmä tyydytti aluksi suurinpiirtein tarpeen, mutta sen jälkeen kun henkilökunta havaitsi, että vaunussa tarjoillaan hyvää ja ravitsevaa ruokaa melko huokeaan hintaan, luopuivat he ruokailusta ympäristön ravintoloissa ja siirtyivät nauttimaan ateriansa mainitussa vaunussa. Näin lisääntyi ruokalavaunun käyttäjien lukumäärä huomattavasti ja tilanahtaus sekä keittiövaunussa, josta ruoka on noudettava, kuin myöskin varsinaisessa ruokailuvaunussa on käynyt melko sietämättömäksi, varsinkin silloin kun on varsinainen ruokailuaika keskipäivällä. Ruokailijain lukumäärää on myöskin lisännyt se, että henkilökuntaa on otettu lisää Pasilan aseman piirissä toimiville eri linjahallinnon osastoille. Kirje jatkuu esityksellä Sotilaskotiyhdistyksen vaunuun tarvittavista korjauksista. |
||||
|
10.06.2023 11:10 | Teemu Saukkonen | ||
| 1985 Moottori-lehdessä oli ihan pilakuvakin, silloin kun oltiin sallimassa peräti 48 tonnin kokonaismassat. Asiantuntijoiden mukaan tien rakenteet eivät kestä sellaisia painoja. Eihän nuo ole näemmä kestäneet. Siinä pilakuvassa on 2010-luvun modulirekka F12-volvon perässä... | ||||
|
09.06.2023 21:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun se on ollut alunperin kyläkauppa joka viime parinkymmenen vuoden aikana vain hiukan laajentunut | ||||
|
|
09.06.2023 20:12 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoinen kummajainen keskellä ei mitään, ja vaikka sijaitsee rautatien ja valtatien varrella ei ole mikään liikenteellinen keskus. | ||||
|
09.06.2023 19:53 | Jarno Piltti | ||
| Sinivalkoisuus! | ||||
|
|
09.06.2023 19:11 | Jan Jahkola | ||
| Olisikohan nykytilanteessa samoilla (juna)vaunuilla samat akselipainot ja rajoitteet kuin kymmenen vuotta sitten jolloin normi yhdistelmä oli vielä se 60t kokonaismassaltaan. Näinhän luulisi että akselipaino ei ihan helpolla rajoita mutta en tiedä. Muistaakseni 2014 jälkeen sallivat painavammat yhdistelmät ja painot teillä. Aikamoisia junia ne kuljetuskalustot nykyään taitaa ollakin, itse ajoin välistä joskus 2000-luvulla kun oli vielä 25,25m ja 60t. Tarvikohan junakuljetusta tilatessa ilmoittaa yhdistelmän kokonaispaino tai kuorman paino/massa, voihan olla että lähtökohtaisesti oli että on kantavuuskuormassa mitä varmaan usein olisi voinut ollakin.? | ||||