Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.08.2022 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranneke? Museojunaan? Tivolitouhua! Itseltäni jäi koko show tyystin käymättä juuri rannekevaatimuksen takia. Paremminkin voisi toimia asiassa. Minä 65-kesäisenä fossiilina en alkuunkaan osannut katsoa miten se ranneke päätyy tabletin ruudulta ranteeseeni. Olisiko viisaustelefoonissani pitänyt olla joku ihme äppi/appi, jota näyttämällä voi hakea rannekkeen (1/lurjus) Pasilan poliisitalolta virka-aikana? Kello 16.15:een mennessä? Koko touhu keitti näköjään yli. Kuka neropatti-Schweinehund on mennyt unohtamaan vanhat kunnon Edmondson-pahviliput? Tai edes Edmondsonin väriset A4-paperiliput? Täydennyksenä rannekemyynnille olisi voinut laittaa piletinmyöjän junaan? Nimittäin porukoita itkettämällä se museojunaliikenteen suosio nousee ja kohisten... Nämä ihmiset eivät unohda! Jos esimerkiksi Waltteri-juna on liian lyhyt kysyntään nähden, niin eikö tilannetta voi ennakoida ja kytkeä siihen lisää vaunuja? |
||||
|
26.08.2022 09:26 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa, josta tiedot tämän osion lopussa, on veturin 97 205 pyörästöksi merkitty C1' zzn2(4)t ja veturin 197 302 pyörästönä olisi F zzn2(4)t. 197 302 veturissa näyttää olevan kaksi hammaspyöräkertaa vetopyörien ryhmien välissä. Ilmeisesti (4) merkitty koska osuudella missä ei ole hammasrataa ovat hammaspyörät toimettomina. Tuohon hyvään listaan (kiitos siitä) olisikin kiva lisätä myös nämä hammasratajutut. Kirja josta nappasin nämä on saksalainen ja kustantajan pojat ovat tarkkoja. Kirja josta puhun on ostettu alennusmyynnistä mutta saattaa löytyä vielä kustantajalta. Kirjan nimi on Lokomotiven "Heim ins Reich" joka tarkoitaa Saksan valtaamilta alueilta DR:n käyttöön otettujen normaali- ja kapearaiteisten vetureiden luetteloa. (Heim ins Reich oli natsien (niiden oikeiden) propaganda lause vallattujen alueiden saksalaisväestölle.) Kirjan julkaissut Eisenbahn Kurier EK-Verlag, ISBN 978-3-88255-131-0, voi kysyä service@eisenbahn-kurier.de. Julkaisuvuosi 2009. Kirjassa 512 sivua tuhtia veturiasiaa. Henkilökohtaisesti pidän Whyte järjestelmään sopivasta merkintätavasta, esim 197.302 olisi 0-12-0T rack. Jos olisi rautatieyhtiön palveluksessa olisi tällainen saksalainen järjestelmä ihan kätevä jotta tietäisin millaisia vetureita on käytössä. |
||||
|
26.08.2022 09:12 | Teemu Sirkiä | ||
| ...jos juna on tasoristeyksen hälytysosuudella. Tällöin tähän operaatioon kuluu aikaa joitakin kymmeniä sekunteja ennen kuin aja-opaste asettuu. Junahan voi olla vielä kymmenien kilometrien päässä vaikka tässä olisi ajon salliva opaste, eikä tasoristeys silloin luonnollisestikaan hälytä. | ||||
|
|
26.08.2022 05:04 | Kari Roininen | ||
| Tasoristeys toimii yhdessä opastimen kanssa. Eli opastimeen saa ajon sallivan vasta kun puomit ovat alhaalla,ja laitos varoittaa. | ||||
|
|
26.08.2022 04:18 | Kari Haapakangas | ||
| Kuinkas nopeasti tasoristeyksen puomit lähtevät laskeutumaan kun tähän pärähtää vihreä? | ||||
|
26.08.2022 02:30 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa on pitkä artikkeli ja paljon kuvia GT4:ien jatkoelämästä Stuttgartin jälkeen: https://www.tramtrain.de/2019/02/01/strassenbahnen-im-exil-gt4-der-mf-esslingen/ | ||||
|
|
26.08.2022 02:24 | Uwe Geuder | ||
| Kerran menin lapsena Reutlingenissä raitiovaunulla. Eikö Reutlingenissä ollut kaksisuuntaisia vaunuja? Stuttgartissa kaikki GT4 olivat yksisuuntaisia. Pääteasemilla oli niiden elinaikana aina silmukka. | ||||
|
26.08.2022 02:12 | Uwe Geuder | ||
| Ja videon ihan viimeisellä hetkellä näkyy oikealla sairaala, jossa olin 10-vuotiaana 2 viikkoa hoidettavana. Siellä riitti maalaispojalle katselemista. Pidin kirjaa raitiovaunuista, jotka ajoivat ohi. Linjalla 5 oli käytössä GT4. Linjalla 8 vanhempaa kalustoa, ehkä juuri DoT4 https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,7344579,7344579#msg-7344579 , vaikka minulla on semmoinen muistikuva, että se olisi ollut vielä vanhempaa. En minä silloin tiennyt sarjojen nimiä, minulla oli itse keksitty järjestelmä. Videossa kerrotaan, että nousu on sillä kohdalla yli 7%, siis rautatielukuina huimat 70‰. Kun video nauhoitettiin, ilmeisesti vuonna 2007, se oli Saksan jyrkin käytössä oleva raitiotieosuus. Se kesti nyt melkein 50 vuotta, että sain tietää sen. Vaikka ehkä ennätys ei ollut vielä voimassa silloin kun minä katselin ikkunasta :) |
||||
|
|
26.08.2022 01:34 | Uwe Geuder | ||
| > 364 kW ja kaikki 4 akselia vetäviä. Uudemman GT4:n teho oli enää 200 kW ja vain 2 vetoakselia. Tuli vielä mieleen, että sen huomasi myös äänimaailmassa. DoT4 kuulosti oikein voimakkalta ja tärisevältä. GT4:n ääni sen sijan oli pehmeää ja surisevaa. Tuossa DoT4 museojunana: https://youtu.be/qfNabMnTUiw Vastaan tulee monta GT4:ää, mutta ainakin 2 kertaa myös toinen museojunaa, jota en ole edes tunnistanut. |
||||
|
|
26.08.2022 01:16 | John Lindroth | ||
| Itselläni on näkömuistoja noista edellämainituista vaunuista onnistuinpa myös näkemään Reutlingenin vaunun vuonna 1974 juuri samana vuonna kunnes sen liikennöinti loppui. | ||||
|
|
26.08.2022 00:58 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin keskustelussa https://vaunut.org/kuva/75752 mainittu, tämä näyttää olevan ainoa GT4-kuva vorgissa. GT4 oli vuosikymmeniä yleisin ja välillä myös ainoa raitiovaunusarja Stuttgartissa. Osoitteesta https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/deutschland~strassenbahn~stuttgart-keine-stadtbahn.html löytyy satoja kuvia (tyhmiä mainoksia sillä sivulla, pahoittelen). Tuo mainos raitiovaunussa on sen sijaan harrastusystävällinen. Mainostetaan Stuttgartin funikulaaria: https://vaunut.org/kuva/68153 . Ilmeisesti vasen etuovi ja vähän sivuseinää on jouduttu korjaamaan. Lukee enää "Wald" (metsä) ja "B". Alkuperäinen teksti oli kai "Waldfriedhof" (metsähautausmaa) ja "SBB" (Stuttgarter Straßenbahnen). |
||||
|
|
26.08.2022 00:40 | Uwe Geuder | ||
| DoT4:stä voisi vielä mainita: Matkustajaliikenteessä se ei ollut paras mahdollinen. Kulkuominaisuudet olivat korkeimmilla nopeuksilla aika heiluvia ja oviratkaisu oli poikkeava muusta kalustosta eikä toiminut käytännössä oikein hyvin. Mutta se oli hyvin voimakas. 364 kW ja kaikki 4 akselia vetäviä. Uudemman GT4:n teho oli enää 200 kW ja vain 2 vetoakselia. Siksi DoT4 käytettiin vikaantuneen kaluston hinaamiseen Stuttgartin verkossa, jossa on korkeuseroja yli 200 m. Myös aktiivisen liikennekäytön jälkeen muutama jäi juuri siihen tarkoitukseen. |
||||
|
26.08.2022 00:25 | John Lindroth | ||
| Tämänkin sarjan edustaja olisi mukava nähdä ja kokea ajokuntoisena sitten joskus. | ||||
|
25.08.2022 23:58 | Jyrki Talvi | ||
| On. | ||||
|
|
25.08.2022 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos Teemu asian selkeyttämisestä. Mutta Rajamäen tulotolpalla odotellaan edelleen. Ei hötkyillä... | ||||
|
|
25.08.2022 23:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Okei, no siinä tapauksessa tilanne on ollut erityisen kurja. | ||||
|
|
25.08.2022 23:44 | Jorma Toivonen | ||
| Lohjan suunnalta juna oli käytännössä tyhjä, tappiollista liikennettä myös HMVY:lle. | ||||
|
|
25.08.2022 23:33 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä on sellainen turvalaitetekninen piirre, että tältä opastimelta alkava kulkutie päättyy Hyvinkään tulo-opastimelle P271. Kulkutien ohiajovara menee Hyvinkäällä raideosuudelle 251, mikä tarkoittaa sitä, ettei Hyvinkään ratapihalla voi liikennöidä vaihteen 201 ja opastimen P271 välissä silloin, kun kulkutie tästä opastimelta eteenpäin on tehty. | ||||
|
25.08.2022 23:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Täsmällinen termi on liikenteenohjauksen ilmoitus. | ||||
|
25.08.2022 23:18 | Uwe Geuder | ||
| UK:ssa mekaaniset asetinlaitteet ovat kytketty opasteihin ja vaihteisiin tangoilla. Yksi tanko riittää yhdelle laitteelle, koska tanko välittää sekä veto- että työntövoimaa. Kanki liikkuu vain vähän, ehkä 20 astetta. Suomessa ja Saksassakin käytettiin metalliköysiä. Koska köydellä pystyy vain vetämään, tarvitaan aina kaksi köyttä yhdelle laitteelle, että se voi liikkua taas takaisin. Kanki liikkuu 180 astetta. Sen lisäksi tarvitaan painoja köysien kiristymiseen. Tuntuu siltä, että köysillä säästää metallia, mutta osia on enemmän. Epäilisin, että ehkä tankoja eivät toimisi kovin hyvin Suomessa. Luulisin, että ne jäätyvät kiinni paljon helpommin kuin köysiä. |
||||
|
25.08.2022 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa joo, no onpa sitten kyllä kumma juttu | ||||
|
|
25.08.2022 22:58 | Teemu Sirkiä | ||
| En ota kantaa siihen, oliko tiedottaminen tuosta rannekeasiasta riittävän selvää Rautatiemuseolta ja miten asiaa on mainostettu paikallislehdissä, mutta minä ainakin pidin tuota etukäteen ostettua lippua periaatteessa hyvänä käytäntönä. Matkustin itse Helsingistä Hyvinkäälle ja lyhyt Valtteri-juna oli käytännössä täynnä. Jos junaan olisi päässyt vielä ilman etukäteen ostettua lippua, niin joko juna olisi ollut aivan totaalisen täynnä tai osa ei olisi mahtunut lainkaan kyytiin. Tässä Lohjan junassa on toki voinut olla väljempää, kun vaunusto oli pidempi. | ||||
|
25.08.2022 21:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Tornion kolmioraiteella? | ||||
|
|
25.08.2022 21:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Öö, jos siinä on väärinkäsitys, niin se ei ole minun vaan kirjan :) (Kirja on Siltojemme Historia.) Kuvatekstissähän lukee että "Piirustus Aurajoen sillasta Turku-Toijala-radalta. Rakennettu 1875". Ja kirjan leipätekstissä todetaan mm. lähes samat mitat kuin Esan yllä olevassa kommentissa (14,5 + 17,8 + 14,5). Ja sodan aiheuttamista tuhoista todetaan, että "Aurajoen kolmeaukkoisesta levypalkkisillasta oli särjetty... -- Uusi raudoittamaton betoniholvisilta, jonka vapaa aukko on 26 m, rakennettiin vuonna 1923." |
||||
|
25.08.2022 20:35 | Tommi Koskinen | ||
| Syksyyn 2019 eli sahan lakkautukseen asti käytäntönä olikin ottaa ja jättää vaunuja pysähtyvien tavarajunien avulla. Mutta nykyään, kun liikennettä on vain Hexionille eikä Otsoakaan enää käytetä, liikenne pyörii omilla Dv12- tai Dr16-vetoisilla junilla, joiden lähtö- tai määräasema on kyllä Puhos. Edellinen juna kulkenut eilen. Tosin viimeiset kuukaudet saattavat olla nyt edessä, kun kyse on Venäjän liikenteestä. | ||||
|
25.08.2022 18:48 | Timo Järvi | ||
| Hyvä paikka kesällä fisusteluun ja junien bongaukseen. Harmi, ettei ole lähellä :) | ||||
|
25.08.2022 18:47 | Timo Järvi | ||
| Onnitunut kuva, taustakuva-ainesta :) | ||||
|
25.08.2022 17:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Juuri äsken katselin kuvia tällä päivämäärällä otettuna ja löysinkin aika monta näitä 25.8.1971 otettuja Savon kuvia :) https://vaunut.org/kuvat/?kd=25.8.1971 | ||||
|
|
25.08.2022 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhani. | ||||
|
|
25.08.2022 17:22 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Juhani! Fort Williamissa otetun kuvan https://vaunut.org/kuva/134643?s=1 yhteydessä ihmettelin otse, mikä tämä on. | ||||
|
|
25.08.2022 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Eljas, suomentelenpa kirvesmenetelmällä näitä merkintöjä: g = tasavirta, d = kolmivaihevaihtovirta, k = kampikäyttö ilman välivaihteistoa (näissä yleensä oli kytkinkanget muiden vetopyöräkertojen käyttämiseksi), e = yksittäisakselikäyttö (eli yksi ratamoottori per akseli), jossa on ylös aluskehykseen laakeroitu ratamoottori, t = yksittäisakselikäyttö akselilla (akseli on yleensä ontto, putkimainen) olevalla tassulaakeroidulla moottorilla ja gf = teliin laakeroitu, pyöräkertaan joustavasti kiinnitetty ratamoottori (tässä on yleensä käytetty ns. tanssivia renkaita, kuten Dr13:ssa). u = kampikäyttö, jossa on alennusvaihteisto. Niin ja Wechselstrom tarkoittaa yleensä yksivaihevaihtovirtaa, sellaista jota töpselistä saa. |
||||
|
|
25.08.2022 17:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vastaan nyt Hannun puolesta, että esine on nimeltään Ground Frame. Tuo vastaa tarkoitukseltaan lähinnä avainsalpalaitetta. | ||||
|
|
25.08.2022 17:07 | Jimi Lappalainen | ||
| En muuten ole vielä nähnyt kuvaa tästä Auran Aurajoen vanhasta sillasta; Pätärin lähettämä kuva olikin Turun Aurajoen silta. (Ei paineita, väärinkäsityksiä sattuu.) | ||||
|
25.08.2022 17:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Konttinenkin lopettanut kuvien lisäämisen jo yli viisi vuotta sitten. | ||||
|
|
25.08.2022 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, onko tuo esine raiteiden välissä eräänlainen "kevytkankiasetinlaite"? Näyttää kuin olisi. |
||||
|
25.08.2022 16:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos tähän todella tehdään uusi rautatie, niin kyllä ihan varmasti tehdään uusi siltakin; vrt. Aurajoki. | ||||
|
|
25.08.2022 16:50 | Jukka Martio | ||
| Viime vuosina Heinolan radan liikenne on ollut vahvasti lisääntymään päin, ja pienin korjauksin silta kestänee uuden Savonradankin. | ||||
|
|
25.08.2022 16:46 | John Lindroth | ||
| Tollainen kevytkatos rakennelma vahvistettuna voisi olla meilläkin toimiva. | ||||
|
|
25.08.2022 16:08 | Eljas Pölhö | ||
| Viisi vetoakselia, kytkitangot, 3 ratamoottoria, w= Wechselstrom ja u=Übersetzungsvorlege mit Kurbelantrieb. Muita vaihtoehtoja olisivat esim. g = Gleichstrom, d= Drehstrom, k =Kurbelantrien ohne Vorgelegt, e = Einzelachsantrieb mit hochliegenden, in Rahmen gelagerten Motoren, t = Einzelachsantrieb mit auf den Achsen ruhenden Tatzlagermotoren ja gf = In Drehgestell gelagerter Motor mit gefedertem Antrieb zu den Radsätzen. |
||||
|
25.08.2022 15:50 | Eljas Pölhö | ||
| 5046 ja 5146 on käytetty valtakunnan sisäisessä kauko- ja lähiliikenteessä. 5046 vaunuja oli 17 (valmistuneet 1954-55) ja 5146 vaunuja oli 8 (valmistuneet 1959-62). Vaunut sijoitettiin aluksi pääasiassa Wienin eri asemille, mutta sittemmin niitä on ollut esim. Villach, Lienz, Knittelfeld, St.Pölten. | ||||
|
|
25.08.2022 15:43 | Eljas Pölhö | ||
| 5045 ja 5145 sarjaa on käytetty ulkomaanyhteyksissä ainakin Wien FJB-Berlin Ost, Wien-Venetsia, Wien-Trieste, Wien-Budapest ja Klagenfurt-München. Junat olivat kaksi- tai kolmivaunuisia yhdellä moottorivaunulla (MV, MVV) tai neljä- ja viisivaunuisia kahdella moottorivaunulla (MVVM, MVVVM). 5045 sarjan vaunut valmistuivat 1952-54 (12 kpl) ja 5145 vaunut 1956-57 (4 kpl). Vuosina 1961-70 kaikki 5045 vaunut muutettiin sarjaan 5145. Vaunujen 5145.01-04 numerot muutettiin 19.11.1963 numeroiksi 5145.13-16, jotta uudelleennumeroitavien 5045 sarjan vaunujen järjestysnumero voitiin säilyttää ennallaan. Vuonna 1972 kaikki 5145 vaunut keskitettiin Wien Ost (itäiselle) ja siellä ne pysyivät ainakin vuosikymmen loppuun. | ||||
|
25.08.2022 15:26 | Tuomas Pätäri | ||
| Pusikossakaan en kiskoja huomannut. Kävelin tuosta läpi muutaman kerran, koska auton jätin kyllästämön (sitä Tero tarkoittanee sahan sijasta?) eteläpuoleiselle nykyisin käyttämättömän oloiselle varastoalueelle, eli tuonne mikä näkyy kuvassa kaukana vasemmalla. Se mikä kuvassa näyttää kiskoilta, on sellainen puomin tapainen, olikohan siinä vain parru joidenkin betonirenkaiden päällä. Taisi estää ajon varastoalueelta kyllästämön pihalle. | ||||
|
|
25.08.2022 15:17 | Tuomas Pätäri | ||
| Korjataan toki kuvatekstin taivutus. Kuten yllä on jo todettu, noissa menee helposti vipuun, eikä ole minullekaan ensimmäinen kerta :) Erityisen hyvin asia todetaan tuolla linkissä: "On mahdotonta – jopa nimistönhuoltajalle – muistaa ulkoa kaikkien asuttujen paikkojen nimien oikea taivutustapa, eikä omaan intuitioonkaan voi luottaa." | ||||
|
|
25.08.2022 14:14 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko sittenkin uuden sillan toteuttamista, nyt kun Itärata on saanut mailmanpolitiikasta mustia pilviä niskaansa. Taitaa Heinola - Mikkeli -rata olla kustannustehokkaampi kuin Porvoo - Kouvola. |
||||
|
|
25.08.2022 13:56 | Raimo Hämäläinen | ||
| Päivä jolloin juna ylittää viimeisen kerran kyseisen sillan ei liene enää kovinkaan monen vuoden päässä ja siinä vaiheessa Väylävirasto herää pohtimaan purkutarvetta reitille Lahti - Heinola | ||||
|
|
25.08.2022 13:02 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Vanhassa tienvarsimainoksessa kuulema luki: "Oot Eteläsuomesa Kempeleesä." | ||||
|
|
25.08.2022 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996:n mukaan Sr1 3100 on vuodelta 1983. Kauheata, onko siitä jo niin kauan...! |
||||
|
25.08.2022 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Matkustamisessa on 90 % toiveikasta odotusta ja 10 % muistelemista." - tuntemattomaksi jäänyt filosofeeraaja 1980-luvulla. | ||||
|
25.08.2022 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekussa luokkakaveri oli Harjavalloista (from the States) kotoisin. | ||||
|
|
25.08.2022 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Mää oon Mänttästä". Tyylipuhdasta? |
||||
|
25.08.2022 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi aika vekkulia saada tietää, että kuinkahan monta kertaa nimenomaan Huru 2216 aktiiviaikanaan kulki Hämeenlinnan kautta, kaikissa niissä pika- ja tavarajunissa ja myöskin pelkkänä veturina siirtoajossa. Kilometrejä taatusti kertyi vuodesta 1960 hylkäämisajankohtaan asti...? Erityisesti aikana ennen sähköistystä. |
||||