Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.08.2022 15:50 | Uwe Geuder | ||
| Suomalaisia naisia, jotka ovat menneet naimisiin Saksassa 1970 ja 80-luvuilla on tosiaan hieman enemmän kuin vain satunnaisia. Mutta se ei selitä minun taustaa millään tavalla. Olin jo täyttänyt 30, kun aloitin opiskella suomea. Ja "niin hyvin" tarkoittanee, että joskus tulee lause jopa ilman virheitä :) Siinä on se jatkuva ristiriita: Työkaverit kehuvat, että Uwe osaa niin hyvin ja illallispöydällä oma lapsi sanoo monta kertaa, että taas väärin. Takaisin asiaan. Että nykyisin löytyy Youtubesta mitä vaan, ei taida olla kenellekään yllätys. Mutta että löytyy aito harrastajamateriaali vuodesta 1975, oli minulle sittenkin yllätys: https://youtu.be/wUrdEA5pzQY Kuinka se on edes tehty? Super 8 kaitafilmi oli tietysti olemassa, mutta minä muistan sukujuhlien Super 8 -esityksistä, laatu oli paljon huonompi. Videosta näkyy melkein kaikki, josta tässä on keskusteltu: DoT4 perävaunuineen (yleinen yhdistelmä): https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=344 GT4 perävaunuineen (harvinainen yhdistelmä): https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=452 (yleisin kokoonpano oli GT4 + GT4, siihen ei tarvitse erikseen viitata) GT4:n äänimaailma: https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=132 Tekstitys on ulkomaalaisen tekemä, siinä on muutama paikallisnimien kirjoitusvirhe. Tämä vain tietona, ei valituksena. Näin kuin alussa todettu, kieltä "hyvin" osaava ulkomaalainen saattaa hyvinkin tehdä jatkuvasti virheitä... |
||||
|
26.08.2022 15:45 | John Lindroth | ||
| Niinkuin Uwe tuossa totesi Reutlingenin ratikat liikennöi yksiraiteisena ja kohtaamisessa oli ohitusraiteet,muistan että Karlstrassen joka on keskeinen kauppakatu raide vain loppui ja vetovaunu siirtyi ohitusraidetta perävaunun eteen aivan siinä keskustassa jossa rahastaja kytki sen vetovaunuun.(Endstelle Karlstrasse) myös kirkon edessä oli ohitusraide keskustassa.Näkemäni kalusto oli pääasiallisesti hyvin vanhaa väritykseltää yläosa valkea alaosa vihreä.Tietojen mukaan yhtiöllä oli 3 Gt4 vaunua kumpaankin suuntaan ajettavaa(Zweirichtungs Wagen) myösT2 vaunuja ja vanhempia tyyppejä oli. Youtubesta löytyy video Reutlingenin viimeisistä ratikoista juuri vuodelta 1974. |
||||
|
26.08.2022 15:25 | Jan Jahkola | ||
| Millähän tavoin tuollainen kannattaa siirtää pitkiä matkoja esim Kokkolasta Tampereelle, lavetilla maanteitä pitkin vai raiteilla hinauksessa ja onko tällöin hinatessakin kahtakymppiä ajettava mitä kyljessä lukee? Jos niin on, niin veikkaus on maanteitä pitkin.. | ||||
|
|
26.08.2022 14:45 | Uwe Geuder | ||
| Hupsista, aikaisempaa kommenttia ei pysty enää korjaamaan. > ja "SBB" (Stuttgarter Straßenbahnen). Stuttgarter Straßenbahnen on tietysti SSB. (Johtuneeko virheeni siitä, että olin kirjoittanut samana iltana toisessa foorumissa SBB:stä, joka tarkoittaa siis Schweizerische Bundesbahnen?) |
||||
|
26.08.2022 14:15 | Kimmo Huhta | ||
| Erääseen toiseen valokuvaan (vuodelta 1970) vertaamalla löytyy yhteinen tuntomerkki. Puskinpalkissa olevien puhtaampien tai haalistuneempien laikkujen mukaan tämä voisi olla numero 264. | ||||
|
26.08.2022 13:10 | Ossi Rosten | ||
| No vihreä on nyt pohjanoteeraus IMO, mutta kyllä ne junan väriset ja näköiset on minusta jonkin verran aikaisempia :D (joku saattaisi mennä höyryveturin vihreään ja musta-/ruskeaan vaunuväritykseen) | ||||
|
|
26.08.2022 12:47 | Timo Salo | ||
| Upea kuva siltä ajalta, kun junat oli vielä junan näköisiä.... (värisiä) | ||||
|
|
26.08.2022 11:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Uwe jompikumpi vanhemmistasi suomalainen kun osaat niin hyvin suomea? Stuttgartissahan on asunut aika paljon suomalaisia, meidän aikaisemmat mökkinaapurit oli suomalais-saksalainen perhe Stuttgartista. |
||||
|
26.08.2022 11:38 | Mikko Herpman | ||
| Nämähän ovat ihan uusia, liittyy ratapihan kunnostukseen ja kun tuli korotetut laiturit ei kovin helposti pääse loikkaamaan raiteelta toiselle. | ||||
|
|
26.08.2022 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin Joensuuhun on tullut tällaisia laituriviritelmiä kuin jossain suurkaupungissa? | ||||
|
26.08.2022 11:14 | Teppo Niemi | ||
| Ja nythän näisden verurien rakennussarjoja olisi saatavilla Mallikaupassa. | ||||
|
26.08.2022 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| Hammasratavetureiden merkintä ei ole täysin yksiselitteisesti määritelty ja eri kirjoittajat voivat käyttää eri järjestystä tai jopa hieman erilasta tapaa. Eniten eroja näkee yhdistetyissä hammas/kitkaradan vetureissa. Esimerkiksi 197-sarja voi olla Fzzn2(4)t F(zz)-n2(2)t Fbzt-n2+2z - Siis zz tilalla voi olla bz (tai 2z, jos sylintereiden lukumäärää ei mainita pyörästökaavassa) - Hämäävintä on, että välillä sulkeissa on sylinterien kokonaismäärä ja välillä vain hammaspyörien sylinterit - Yllä kaikki sylinterit saavat tuoretta höyryä (kaksoiskoneisto/Zwillingsmaschine). Mikäli olisi kompoundikoneisto (yhdyskoneisto/Verbund-Maschine), niin sulkeissa olisi sylinterien lisäksi v = Verbundbauart eli n2(4v) tai n2(2v). - n = Naßdampf (märkähöyry) ja h = Heißdampf (tulistin). (t = Trockendampf ei yleensä erotella ja hyvä niin, kun se sotkeutuisi helpolla tankkiveturimerkintään) |
||||
|
26.08.2022 10:21 | Panu Breilin | ||
| Nuo katokset ovat halkokatoksia. Tässä oli sekä vesi- että polttoainetäydennyspaikka. | ||||
|
26.08.2022 10:18 | Panu Breilin | ||
| Näissä molemmissa vaunuissa (90845033 ja 80005044) on kyljessä teksti "termos" ja ovessa iso T-kirjain, mikä kyllä viittaisi siihen, että jäähdytysvaunuina nämä toimivat. | ||||
|
26.08.2022 09:48 | Teemu Sirkiä | ||
| Hommahan toimi siis niin, että ostit lipun tähän junaan etukäteen Rautatiemuseon verkkokaupasta. Osoittamalla lipun ostetuksi tulostetulla paperilla tai vaikka sähköpostilla sait rannekkeen junasta, koska museolle meneviin juniin tuo ranneke oli automaattinen osa matkalippua. | ||||
|
|
26.08.2022 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranneke? Museojunaan? Tivolitouhua! Itseltäni jäi koko show tyystin käymättä juuri rannekevaatimuksen takia. Paremminkin voisi toimia asiassa. Minä 65-kesäisenä fossiilina en alkuunkaan osannut katsoa miten se ranneke päätyy tabletin ruudulta ranteeseeni. Olisiko viisaustelefoonissani pitänyt olla joku ihme äppi/appi, jota näyttämällä voi hakea rannekkeen (1/lurjus) Pasilan poliisitalolta virka-aikana? Kello 16.15:een mennessä? Koko touhu keitti näköjään yli. Kuka neropatti-Schweinehund on mennyt unohtamaan vanhat kunnon Edmondson-pahviliput? Tai edes Edmondsonin väriset A4-paperiliput? Täydennyksenä rannekemyynnille olisi voinut laittaa piletinmyöjän junaan? Nimittäin porukoita itkettämällä se museojunaliikenteen suosio nousee ja kohisten... Nämä ihmiset eivät unohda! Jos esimerkiksi Waltteri-juna on liian lyhyt kysyntään nähden, niin eikö tilannetta voi ennakoida ja kytkeä siihen lisää vaunuja? |
||||
|
|
26.08.2022 09:26 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa, josta tiedot tämän osion lopussa, on veturin 97 205 pyörästöksi merkitty C1' zzn2(4)t ja veturin 197 302 pyörästönä olisi F zzn2(4)t. 197 302 veturissa näyttää olevan kaksi hammaspyöräkertaa vetopyörien ryhmien välissä. Ilmeisesti (4) merkitty koska osuudella missä ei ole hammasrataa ovat hammaspyörät toimettomina. Tuohon hyvään listaan (kiitos siitä) olisikin kiva lisätä myös nämä hammasratajutut. Kirja josta nappasin nämä on saksalainen ja kustantajan pojat ovat tarkkoja. Kirja josta puhun on ostettu alennusmyynnistä mutta saattaa löytyä vielä kustantajalta. Kirjan nimi on Lokomotiven "Heim ins Reich" joka tarkoitaa Saksan valtaamilta alueilta DR:n käyttöön otettujen normaali- ja kapearaiteisten vetureiden luetteloa. (Heim ins Reich oli natsien (niiden oikeiden) propaganda lause vallattujen alueiden saksalaisväestölle.) Kirjan julkaissut Eisenbahn Kurier EK-Verlag, ISBN 978-3-88255-131-0, voi kysyä service@eisenbahn-kurier.de. Julkaisuvuosi 2009. Kirjassa 512 sivua tuhtia veturiasiaa. Henkilökohtaisesti pidän Whyte järjestelmään sopivasta merkintätavasta, esim 197.302 olisi 0-12-0T rack. Jos olisi rautatieyhtiön palveluksessa olisi tällainen saksalainen järjestelmä ihan kätevä jotta tietäisin millaisia vetureita on käytössä. |
||||
|
26.08.2022 09:12 | Teemu Sirkiä | ||
| ...jos juna on tasoristeyksen hälytysosuudella. Tällöin tähän operaatioon kuluu aikaa joitakin kymmeniä sekunteja ennen kuin aja-opaste asettuu. Junahan voi olla vielä kymmenien kilometrien päässä vaikka tässä olisi ajon salliva opaste, eikä tasoristeys silloin luonnollisestikaan hälytä. | ||||
|
|
26.08.2022 05:04 | Kari Roininen | ||
| Tasoristeys toimii yhdessä opastimen kanssa. Eli opastimeen saa ajon sallivan vasta kun puomit ovat alhaalla,ja laitos varoittaa. | ||||
|
|
26.08.2022 04:18 | Kari Haapakangas | ||
| Kuinkas nopeasti tasoristeyksen puomit lähtevät laskeutumaan kun tähän pärähtää vihreä? | ||||
|
|
26.08.2022 02:30 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa on pitkä artikkeli ja paljon kuvia GT4:ien jatkoelämästä Stuttgartin jälkeen: https://www.tramtrain.de/2019/02/01/strassenbahnen-im-exil-gt4-der-mf-esslingen/ | ||||
|
|
26.08.2022 02:24 | Uwe Geuder | ||
| Kerran menin lapsena Reutlingenissä raitiovaunulla. Eikö Reutlingenissä ollut kaksisuuntaisia vaunuja? Stuttgartissa kaikki GT4 olivat yksisuuntaisia. Pääteasemilla oli niiden elinaikana aina silmukka. | ||||
|
|
26.08.2022 02:12 | Uwe Geuder | ||
| Ja videon ihan viimeisellä hetkellä näkyy oikealla sairaala, jossa olin 10-vuotiaana 2 viikkoa hoidettavana. Siellä riitti maalaispojalle katselemista. Pidin kirjaa raitiovaunuista, jotka ajoivat ohi. Linjalla 5 oli käytössä GT4. Linjalla 8 vanhempaa kalustoa, ehkä juuri DoT4 https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,7344579,7344579#msg-7344579 , vaikka minulla on semmoinen muistikuva, että se olisi ollut vielä vanhempaa. En minä silloin tiennyt sarjojen nimiä, minulla oli itse keksitty järjestelmä. Videossa kerrotaan, että nousu on sillä kohdalla yli 7%, siis rautatielukuina huimat 70‰. Kun video nauhoitettiin, ilmeisesti vuonna 2007, se oli Saksan jyrkin käytössä oleva raitiotieosuus. Se kesti nyt melkein 50 vuotta, että sain tietää sen. Vaikka ehkä ennätys ei ollut vielä voimassa silloin kun minä katselin ikkunasta :) |
||||
|
|
26.08.2022 01:34 | Uwe Geuder | ||
| > 364 kW ja kaikki 4 akselia vetäviä. Uudemman GT4:n teho oli enää 200 kW ja vain 2 vetoakselia. Tuli vielä mieleen, että sen huomasi myös äänimaailmassa. DoT4 kuulosti oikein voimakkalta ja tärisevältä. GT4:n ääni sen sijan oli pehmeää ja surisevaa. Tuossa DoT4 museojunana: https://youtu.be/qfNabMnTUiw Vastaan tulee monta GT4:ää, mutta ainakin 2 kertaa myös toinen museojunaa, jota en ole edes tunnistanut. |
||||
|
|
26.08.2022 01:16 | John Lindroth | ||
| Itselläni on näkömuistoja noista edellämainituista vaunuista onnistuinpa myös näkemään Reutlingenin vaunun vuonna 1974 juuri samana vuonna kunnes sen liikennöinti loppui. | ||||
|
|
26.08.2022 00:58 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin keskustelussa https://vaunut.org/kuva/75752 mainittu, tämä näyttää olevan ainoa GT4-kuva vorgissa. GT4 oli vuosikymmeniä yleisin ja välillä myös ainoa raitiovaunusarja Stuttgartissa. Osoitteesta https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/deutschland~strassenbahn~stuttgart-keine-stadtbahn.html löytyy satoja kuvia (tyhmiä mainoksia sillä sivulla, pahoittelen). Tuo mainos raitiovaunussa on sen sijaan harrastusystävällinen. Mainostetaan Stuttgartin funikulaaria: https://vaunut.org/kuva/68153 . Ilmeisesti vasen etuovi ja vähän sivuseinää on jouduttu korjaamaan. Lukee enää "Wald" (metsä) ja "B". Alkuperäinen teksti oli kai "Waldfriedhof" (metsähautausmaa) ja "SBB" (Stuttgarter Straßenbahnen). |
||||
|
|
26.08.2022 00:40 | Uwe Geuder | ||
| DoT4:stä voisi vielä mainita: Matkustajaliikenteessä se ei ollut paras mahdollinen. Kulkuominaisuudet olivat korkeimmilla nopeuksilla aika heiluvia ja oviratkaisu oli poikkeava muusta kalustosta eikä toiminut käytännössä oikein hyvin. Mutta se oli hyvin voimakas. 364 kW ja kaikki 4 akselia vetäviä. Uudemman GT4:n teho oli enää 200 kW ja vain 2 vetoakselia. Siksi DoT4 käytettiin vikaantuneen kaluston hinaamiseen Stuttgartin verkossa, jossa on korkeuseroja yli 200 m. Myös aktiivisen liikennekäytön jälkeen muutama jäi juuri siihen tarkoitukseen. |
||||
|
26.08.2022 00:25 | John Lindroth | ||
| Tämänkin sarjan edustaja olisi mukava nähdä ja kokea ajokuntoisena sitten joskus. | ||||
|
25.08.2022 23:58 | Jyrki Talvi | ||
| On. | ||||
|
|
25.08.2022 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos Teemu asian selkeyttämisestä. Mutta Rajamäen tulotolpalla odotellaan edelleen. Ei hötkyillä... | ||||
|
|
25.08.2022 23:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Okei, no siinä tapauksessa tilanne on ollut erityisen kurja. | ||||
|
|
25.08.2022 23:44 | Jorma Toivonen | ||
| Lohjan suunnalta juna oli käytännössä tyhjä, tappiollista liikennettä myös HMVY:lle. | ||||
|
|
25.08.2022 23:33 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä on sellainen turvalaitetekninen piirre, että tältä opastimelta alkava kulkutie päättyy Hyvinkään tulo-opastimelle P271. Kulkutien ohiajovara menee Hyvinkäällä raideosuudelle 251, mikä tarkoittaa sitä, ettei Hyvinkään ratapihalla voi liikennöidä vaihteen 201 ja opastimen P271 välissä silloin, kun kulkutie tästä opastimelta eteenpäin on tehty. | ||||
|
25.08.2022 23:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Täsmällinen termi on liikenteenohjauksen ilmoitus. | ||||
|
25.08.2022 23:18 | Uwe Geuder | ||
| UK:ssa mekaaniset asetinlaitteet ovat kytketty opasteihin ja vaihteisiin tangoilla. Yksi tanko riittää yhdelle laitteelle, koska tanko välittää sekä veto- että työntövoimaa. Kanki liikkuu vain vähän, ehkä 20 astetta. Suomessa ja Saksassakin käytettiin metalliköysiä. Koska köydellä pystyy vain vetämään, tarvitaan aina kaksi köyttä yhdelle laitteelle, että se voi liikkua taas takaisin. Kanki liikkuu 180 astetta. Sen lisäksi tarvitaan painoja köysien kiristymiseen. Tuntuu siltä, että köysillä säästää metallia, mutta osia on enemmän. Epäilisin, että ehkä tankoja eivät toimisi kovin hyvin Suomessa. Luulisin, että ne jäätyvät kiinni paljon helpommin kuin köysiä. |
||||
|
25.08.2022 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa joo, no onpa sitten kyllä kumma juttu | ||||
|
|
25.08.2022 22:58 | Teemu Sirkiä | ||
| En ota kantaa siihen, oliko tiedottaminen tuosta rannekeasiasta riittävän selvää Rautatiemuseolta ja miten asiaa on mainostettu paikallislehdissä, mutta minä ainakin pidin tuota etukäteen ostettua lippua periaatteessa hyvänä käytäntönä. Matkustin itse Helsingistä Hyvinkäälle ja lyhyt Valtteri-juna oli käytännössä täynnä. Jos junaan olisi päässyt vielä ilman etukäteen ostettua lippua, niin joko juna olisi ollut aivan totaalisen täynnä tai osa ei olisi mahtunut lainkaan kyytiin. Tässä Lohjan junassa on toki voinut olla väljempää, kun vaunusto oli pidempi. | ||||
|
25.08.2022 21:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Tornion kolmioraiteella? | ||||
|
|
25.08.2022 21:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Öö, jos siinä on väärinkäsitys, niin se ei ole minun vaan kirjan :) (Kirja on Siltojemme Historia.) Kuvatekstissähän lukee että "Piirustus Aurajoen sillasta Turku-Toijala-radalta. Rakennettu 1875". Ja kirjan leipätekstissä todetaan mm. lähes samat mitat kuin Esan yllä olevassa kommentissa (14,5 + 17,8 + 14,5). Ja sodan aiheuttamista tuhoista todetaan, että "Aurajoen kolmeaukkoisesta levypalkkisillasta oli särjetty... -- Uusi raudoittamaton betoniholvisilta, jonka vapaa aukko on 26 m, rakennettiin vuonna 1923." |
||||
|
25.08.2022 20:35 | Tommi Koskinen | ||
| Syksyyn 2019 eli sahan lakkautukseen asti käytäntönä olikin ottaa ja jättää vaunuja pysähtyvien tavarajunien avulla. Mutta nykyään, kun liikennettä on vain Hexionille eikä Otsoakaan enää käytetä, liikenne pyörii omilla Dv12- tai Dr16-vetoisilla junilla, joiden lähtö- tai määräasema on kyllä Puhos. Edellinen juna kulkenut eilen. Tosin viimeiset kuukaudet saattavat olla nyt edessä, kun kyse on Venäjän liikenteestä. | ||||
|
25.08.2022 18:48 | Timo Järvi | ||
| Hyvä paikka kesällä fisusteluun ja junien bongaukseen. Harmi, ettei ole lähellä :) | ||||
|
25.08.2022 18:47 | Timo Järvi | ||
| Onnitunut kuva, taustakuva-ainesta :) | ||||
|
|
25.08.2022 17:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Juuri äsken katselin kuvia tällä päivämäärällä otettuna ja löysinkin aika monta näitä 25.8.1971 otettuja Savon kuvia :) https://vaunut.org/kuvat/?kd=25.8.1971 | ||||
|
|
25.08.2022 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhani. | ||||
|
|
25.08.2022 17:22 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Juhani! Fort Williamissa otetun kuvan https://vaunut.org/kuva/134643?s=1 yhteydessä ihmettelin otse, mikä tämä on. | ||||
|
|
25.08.2022 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Eljas, suomentelenpa kirvesmenetelmällä näitä merkintöjä: g = tasavirta, d = kolmivaihevaihtovirta, k = kampikäyttö ilman välivaihteistoa (näissä yleensä oli kytkinkanget muiden vetopyöräkertojen käyttämiseksi), e = yksittäisakselikäyttö (eli yksi ratamoottori per akseli), jossa on ylös aluskehykseen laakeroitu ratamoottori, t = yksittäisakselikäyttö akselilla (akseli on yleensä ontto, putkimainen) olevalla tassulaakeroidulla moottorilla ja gf = teliin laakeroitu, pyöräkertaan joustavasti kiinnitetty ratamoottori (tässä on yleensä käytetty ns. tanssivia renkaita, kuten Dr13:ssa). u = kampikäyttö, jossa on alennusvaihteisto. Niin ja Wechselstrom tarkoittaa yleensä yksivaihevaihtovirtaa, sellaista jota töpselistä saa. |
||||
|
|
25.08.2022 17:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vastaan nyt Hannun puolesta, että esine on nimeltään Ground Frame. Tuo vastaa tarkoitukseltaan lähinnä avainsalpalaitetta. | ||||
|
|
25.08.2022 17:07 | Jimi Lappalainen | ||
| En muuten ole vielä nähnyt kuvaa tästä Auran Aurajoen vanhasta sillasta; Pätärin lähettämä kuva olikin Turun Aurajoen silta. (Ei paineita, väärinkäsityksiä sattuu.) | ||||
|
25.08.2022 17:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Konttinenkin lopettanut kuvien lisäämisen jo yli viisi vuotta sitten. | ||||
|
|
25.08.2022 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, onko tuo esine raiteiden välissä eräänlainen "kevytkankiasetinlaite"? Näyttää kuin olisi. |
||||
|
25.08.2022 16:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos tähän todella tehdään uusi rautatie, niin kyllä ihan varmasti tehdään uusi siltakin; vrt. Aurajoki. | ||||