![]() |
25.08.2022 17:22 | Hannu Peltola | ||
Kiitos Juhani! Fort Williamissa otetun kuvan https://vaunut.org/kuva/134643?s=1 yhteydessä ihmettelin otse, mikä tämä on. | ||||
![]() |
25.08.2022 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
Kivaa, Eljas, suomentelenpa kirvesmenetelmällä näitä merkintöjä: g = tasavirta, d = kolmivaihevaihtovirta, k = kampikäyttö ilman välivaihteistoa (näissä yleensä oli kytkinkanget muiden vetopyöräkertojen käyttämiseksi), e = yksittäisakselikäyttö (eli yksi ratamoottori per akseli), jossa on ylös aluskehykseen laakeroitu ratamoottori, t = yksittäisakselikäyttö akselilla (akseli on yleensä ontto, putkimainen) olevalla tassulaakeroidulla moottorilla ja gf = teliin laakeroitu, pyöräkertaan joustavasti kiinnitetty ratamoottori (tässä on yleensä käytetty ns. tanssivia renkaita, kuten Dr13:ssa). u = kampikäyttö, jossa on alennusvaihteisto. Niin ja Wechselstrom tarkoittaa yleensä yksivaihevaihtovirtaa, sellaista jota töpselistä saa. |
||||
![]() |
25.08.2022 17:17 | Juhani Pirttilahti | ||
Vastaan nyt Hannun puolesta, että esine on nimeltään Ground Frame. Tuo vastaa tarkoitukseltaan lähinnä avainsalpalaitetta. | ||||
![]() |
25.08.2022 17:07 | Jimi Lappalainen | ||
En muuten ole vielä nähnyt kuvaa tästä Auran Aurajoen vanhasta sillasta; Pätärin lähettämä kuva olikin Turun Aurajoen silta. (Ei paineita, väärinkäsityksiä sattuu.) | ||||
![]() |
25.08.2022 17:05 | Jimi Lappalainen | ||
Konttinenkin lopettanut kuvien lisäämisen jo yli viisi vuotta sitten. | ||||
![]() |
25.08.2022 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Hannu, onko tuo esine raiteiden välissä eräänlainen "kevytkankiasetinlaite"? Näyttää kuin olisi. |
||||
![]() |
25.08.2022 16:56 | Jimi Lappalainen | ||
Jos tähän todella tehdään uusi rautatie, niin kyllä ihan varmasti tehdään uusi siltakin; vrt. Aurajoki. | ||||
![]() |
25.08.2022 16:50 | Jukka Martio | ||
Viime vuosina Heinolan radan liikenne on ollut vahvasti lisääntymään päin, ja pienin korjauksin silta kestänee uuden Savonradankin. | ||||
![]() |
25.08.2022 16:46 | John Lindroth | ||
Tollainen kevytkatos rakennelma vahvistettuna voisi olla meilläkin toimiva. | ||||
![]() |
25.08.2022 16:08 | Eljas Pölhö | ||
Viisi vetoakselia, kytkitangot, 3 ratamoottoria, w= Wechselstrom ja u=Übersetzungsvorlege mit Kurbelantrieb. Muita vaihtoehtoja olisivat esim. g = Gleichstrom, d= Drehstrom, k =Kurbelantrien ohne Vorgelegt, e = Einzelachsantrieb mit hochliegenden, in Rahmen gelagerten Motoren, t = Einzelachsantrieb mit auf den Achsen ruhenden Tatzlagermotoren ja gf = In Drehgestell gelagerter Motor mit gefedertem Antrieb zu den Radsätzen. |
||||
![]() |
25.08.2022 15:50 | Eljas Pölhö | ||
5046 ja 5146 on käytetty valtakunnan sisäisessä kauko- ja lähiliikenteessä. 5046 vaunuja oli 17 (valmistuneet 1954-55) ja 5146 vaunuja oli 8 (valmistuneet 1959-62). Vaunut sijoitettiin aluksi pääasiassa Wienin eri asemille, mutta sittemmin niitä on ollut esim. Villach, Lienz, Knittelfeld, St.Pölten. | ||||
![]() |
25.08.2022 15:43 | Eljas Pölhö | ||
5045 ja 5145 sarjaa on käytetty ulkomaanyhteyksissä ainakin Wien FJB-Berlin Ost, Wien-Venetsia, Wien-Trieste, Wien-Budapest ja Klagenfurt-München. Junat olivat kaksi- tai kolmivaunuisia yhdellä moottorivaunulla (MV, MVV) tai neljä- ja viisivaunuisia kahdella moottorivaunulla (MVVM, MVVVM). 5045 sarjan vaunut valmistuivat 1952-54 (12 kpl) ja 5145 vaunut 1956-57 (4 kpl). Vuosina 1961-70 kaikki 5045 vaunut muutettiin sarjaan 5145. Vaunujen 5145.01-04 numerot muutettiin 19.11.1963 numeroiksi 5145.13-16, jotta uudelleennumeroitavien 5045 sarjan vaunujen järjestysnumero voitiin säilyttää ennallaan. Vuonna 1972 kaikki 5145 vaunut keskitettiin Wien Ost (itäiselle) ja siellä ne pysyivät ainakin vuosikymmen loppuun. | ||||
![]() |
25.08.2022 15:26 | Tuomas Pätäri | ||
Pusikossakaan en kiskoja huomannut. Kävelin tuosta läpi muutaman kerran, koska auton jätin kyllästämön (sitä Tero tarkoittanee sahan sijasta?) eteläpuoleiselle nykyisin käyttämättömän oloiselle varastoalueelle, eli tuonne mikä näkyy kuvassa kaukana vasemmalla. Se mikä kuvassa näyttää kiskoilta, on sellainen puomin tapainen, olikohan siinä vain parru joidenkin betonirenkaiden päällä. Taisi estää ajon varastoalueelta kyllästämön pihalle. | ||||
![]() |
25.08.2022 15:17 | Tuomas Pätäri | ||
Korjataan toki kuvatekstin taivutus. Kuten yllä on jo todettu, noissa menee helposti vipuun, eikä ole minullekaan ensimmäinen kerta :) Erityisen hyvin asia todetaan tuolla linkissä: "On mahdotonta – jopa nimistönhuoltajalle – muistaa ulkoa kaikkien asuttujen paikkojen nimien oikea taivutustapa, eikä omaan intuitioonkaan voi luottaa." | ||||
![]() |
25.08.2022 14:14 | Teppo Niemi | ||
Vaiko sittenkin uuden sillan toteuttamista, nyt kun Itärata on saanut mailmanpolitiikasta mustia pilviä niskaansa. Taitaa Heinola - Mikkeli -rata olla kustannustehokkaampi kuin Porvoo - Kouvola. |
||||
![]() |
25.08.2022 13:56 | Raimo Hämäläinen | ||
Päivä jolloin juna ylittää viimeisen kerran kyseisen sillan ei liene enää kovinkaan monen vuoden päässä ja siinä vaiheessa Väylävirasto herää pohtimaan purkutarvetta reitille Lahti - Heinola | ||||
![]() |
25.08.2022 13:02 | Tuomo Kärkkäinen | ||
^^Vanhassa tienvarsimainoksessa kuulema luki: "Oot Eteläsuomesa Kempeleesä." | ||||
![]() |
25.08.2022 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
FMP 1996:n mukaan Sr1 3100 on vuodelta 1983. Kauheata, onko siitä jo niin kauan...! |
||||
![]() |
25.08.2022 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
"Matkustamisessa on 90 % toiveikasta odotusta ja 10 % muistelemista." - tuntemattomaksi jäänyt filosofeeraaja 1980-luvulla. | ||||
![]() |
25.08.2022 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
Tekussa luokkakaveri oli Harjavalloista (from the States) kotoisin. | ||||
![]() |
25.08.2022 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
"Mää oon Mänttästä". Tyylipuhdasta? |
||||
![]() |
25.08.2022 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
Olisi aika vekkulia saada tietää, että kuinkahan monta kertaa nimenomaan Huru 2216 aktiiviaikanaan kulki Hämeenlinnan kautta, kaikissa niissä pika- ja tavarajunissa ja myöskin pelkkänä veturina siirtoajossa. Kilometrejä taatusti kertyi vuodesta 1960 hylkäämisajankohtaan asti...? Erityisesti aikana ennen sähköistystä. |
||||
![]() |
25.08.2022 11:15 | Kai Krause | ||
Mitä valtojen öljykentät on? | ||||
![]() |
25.08.2022 11:05 | Kari Haapakangas | ||
Nethän aiheuttavat suurta huvitusta paikallisille, kun ulkopuoliset vääntävät niitä aina ja ikuisesti väärin. Tällä seudulla Kempele on ikuinen hauskuuttaja. Kempeleessä on oikein Kempeleellä väärin. Tai, no, oikiastaan Kempeleesä on se oikia muoto. | ||||
![]() |
25.08.2022 10:43 | Jouni Hytönen | ||
Voi pusikossa jotain kiskoja vielä olla, mutta valtion rataverkosta on jäljellä vain läpikulkuraide. | ||||
![]() |
25.08.2022 10:31 | Jouni Hytönen | ||
Mahdotonta lienee kenenkään muistaa edes kaikkien radanvarren paikkakuntien eri taivutusmuotoja, kun ne eivät edes perustu mihinkään kieliopin yleissääntöihin, vaan perinteisiin, "näin täällä on aina sanottu". | ||||
![]() |
25.08.2022 09:43 | Jukka Ahtiainen | ||
Komealla veturilla komea ja näkyvä maalaus. | ||||
![]() |
25.08.2022 09:41 | Jukka Ahtiainen | ||
Repussa on myös halkoja ylöslämmitykseen. | ||||
![]() |
25.08.2022 09:38 | Markku Pulkkinen | ||
Sarja 1043 liikennöi normaalisti ainoastaan Tauernbahnilla Salzburg-Villach-Rosenbach välillä tavarajunissa. Uusina niillä vedettiin poikkeuksellisesti pikajunia Wien Südbahnhof-Villach takuuajan puitteissa jotta saataisiin mahdollisimman paljon kilometrejä isommilla nopeuksilla. Ilmeisesti ne pärjäsivät kohtuu hyvin. Myöhemmin niiden akseleissa ilmeni murtumia raskaassa tavaraliikenteessä Tauernbahnilla, jolloin nitä jouduttiin vahvistamaan. Suuri kiitos Tapiolle näistä 70-luvun Itävalta -kuvista, jotka itseltä jäivät aikoinaan siellä liikkuessa ottamatta. 80-luvun puolella onnistuin onnekseni saamaan yhden tämmöisen filmille tässä alkuperäisessä asussaan. | ||||
![]() |
25.08.2022 08:24 | Andreas Ehnberg | ||
Sveitsissä on rautateillä pääasiassa vasemmapuoleinen liikenne. Ulrichenin asemalla kakkosraide käytetään lähinnä kohtauksiin (esim. Glacier Express, joka ei pysähdy täällä), kaikki junat lähetävät normaalisti raiteelta 1 molempiin suuntiin. Tämä junarunko tuli kalostonsiirtojunana raiteelle 2, ja lähti myöhemmin etelään (kuvaajaa päin) täynnä partiolaisia. |
||||
![]() |
25.08.2022 07:20 | Andreas Ehnberg | ||
Kyllä tietäjät ovat oikeassa, vaikkakin EXIF:in avulla... RhB möi nämä kaksi tarpeettomaksi jäänyttä runkoa (moottorivanu toisessa päässä ja ohjausvaunu toisessa päässä) MGB:lle. Tunnuket on maalattu yli, ja tässä päässä on Wallisin vaakuna; alkuperäinen Graubündenin vaakuna koristaa edelleen toista päätä. MGB osti nämä kaksi junaa partioleirin kujetuksia varten, koska oma kalusto ei olisi riittänyt. Sveitsin kansallinen BundesLager "mova" (23.7-6.8.2022 +rakennus- ja purkuleirit) toi yli 30000 (vrt. Finnjamboree Kajo 15-23.7.2022 13500) osallistujaa rauhalliseen 1400 asukkaan Obergoms:iin. MGB:n Gomsin laakson yksiraiteisen (kohtausraiteet noin joka toisella asemalla) kapsun normikapasiteetti on 260 matkustajaa tunnissa. Leirin aloituspäivänä leirille saapui 1200 partiolaista tunnissa, ja jokaisena leiripäivänä leirissä kävi lähes 3000 vierailijaa. Juna on kuvattu Ulrichenissa, jossa on leirin pääportti. Teltta-aluetta riitti aseman verran molempiin suuntiin (Obergesteln-Geschinen) ja ohjelmapisteitä oli vielä pidemmällä Oberwald-Fiesch. |
||||
![]() |
25.08.2022 02:04 | Tauno Hermola | ||
Todellinen ongelmahan on siinä, pitääkö käyttää ulko- vai sisäpaikallissijaa - siihen ei kieliopista löydy vastausta, vaan "paikallinen tapa" ratkaisee. https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielen_juhlaa_75_yle-kolumnit_%282020%29/paikannimien_taivutukseen_ei_ole_oikotieta.34438.news |
||||
![]() |
24.08.2022 23:54 | Johannes Erra | ||
Suuri kiitos tietysti kaikista Itävalta-kuvista mutta nyt aivan erityisesti näistä Erzberg-aiheisista kuvista. Sarjasta 97 olen tiennyt, näin laadukkaita kuvia en kuitenkaan ollut aiemmin nähnyt ja tämä kokoelma on hyvä kannustin tutustua rataan ja siellä käytettyihin vetureihin tarkemmin. | ||||
![]() |
24.08.2022 23:52 | Johannes Erra | ||
Tieto, että 514 olisi ostettu RhB:lle takaisin löytyy ainakin wikipediasta. Viimeisin sveitsiläistieto on, että juna museoitaisiin Albulan rautatiemuseoon. Niinikään lyhytaikaisesti Matterhorn Gotthard Bahnilla olleen sisarjunan 515 kohtalo sen sijaan on vielä auki. | ||||
![]() |
24.08.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
Pohojalaasittaan: Alaurelle. | ||||
![]() |
24.08.2022 22:32 | John Lindroth | ||
Viimeinen vakituinen höyryjuna Erzbergin radalla kulki syyskuussa 1978.Rata oli mielenkiintoisen höyryliikenteensä hammasradalla takia erittäin suosittu rautatieharrastajien kohde ympäri Europpaa. Hieno kuvasarja Tapsalta. | ||||
![]() |
24.08.2022 22:15 | John Lindroth | ||
Hieno otos maisemallisesti upealla paikalla! | ||||
![]() |
24.08.2022 22:11 | Jorma Rauhala | ||
Tuomas: ei se ole pilkunviilausta vaan osoitus kieliopista. | ||||
![]() |
24.08.2022 21:38 | Simo Toikkanen | ||
Rohkenen epäillä vaunujen aluskehyksen jatkamista puolella metrillä vuonna 1974 Ig-pakastevaunumuutoksen yhteydessä. Rautatiemuseon valokuvassa (https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:16224 ) vuodelta 1968 esiintyy Gg-vaunu 34’341, jonka käsijarruttomassa päässä on jo puolen metrin mittainen päätysilta. Tämä antaisi aiheen olettaa, että Gg-vaunut 34’336–34’345 varustettiin jo uutena päätysillalla ja Ig-muutostyössä asennettiin vain Thermo King -jäähdytyskoneisto tarvittavine lisälaitteiden ja huoltotasoineen. | ||||
![]() |
24.08.2022 20:54 | Jouni Hytönen | ||
Tässä paikassa on tullut kuvattua vaikka mitä, mutta aina toiselta puolelta rataa. :) | ||||
![]() |
24.08.2022 19:49 | Ilkka Hovi | ||
Selvitin onko tämä veturi viisi akselinen. Valmistaja Krauss / Linz 1305/1924. Kolmessa keskipyöräkerrassa on ratamoottorit, joiden voima menee päätyakseleihin kytkintangoilla. Pyörästöksi on merkitty E w3u, mitä en osaa avata. Ilmeisesti 3 on ratamoottoreiden lukumäärä, mikä sitten ovat u ja w. Max 50 km/h, 1020 kW (38 km/h). Veturi poistettu liikenteestä 1982. Oli sotavaurioituneena ja korjattavana 1946 - 1953. Kiva kuva ihmisineen. |
||||
![]() |
24.08.2022 18:47 | Juha Kutvonen | ||
Näin sen täytyy olla. Ehkä viskaalien oli mukavampi matkustaa junan perällä kuin veturin takana ja päivänvaloa riitti vain alkumatkalle. | ||||
![]() |
24.08.2022 18:43 | Petri Nummijoki | ||
Olisiko matkustajavaunu ollut kuitenkin Niiralasta lähdettäessä perässä ja siten kuva voisi olla Niiralasta? Tästä oli taannoin keskustelupuolella juttua https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13343.0 ja siellä linkki oheiseen artikkeliin, jonka kuvassa ei myöskään näy matkustajavaunua veturin perässä. Parikkalassa junan piti olla vasta yöllä, joten veturikuvat eivät voisi olla siellä otettuja. https://vartsi.net/2021/06/16/historiallinen-juna-niiralasta-neuvostoliiton-kautta-parikkalaan/ | ||||
![]() |
24.08.2022 18:02 | Tero Korkeakoski | ||
Onko yhteys sahallekin purettu? Ihan niinkuin tuossa vasemmalla menisivät vielä kiskot. | ||||
![]() |
24.08.2022 18:00 | John Lindroth | ||
Suomenlinnan terminaali valmistui tiedon mukaan olympialaisiin sitä ei kuvassa näy ,lautta aloitti liikenteen 52.Kaupungintalon edustalla näkyy lipputankorivistö ,onko siellä juhlaliputettu olympialaisia tai tullaanko liputtamaan? | ||||
![]() |
24.08.2022 17:54 | Pasi Seppälä | ||
Hieno paikka junien kuvaukseen ja tässä onkin onnistunut esimerkki. | ||||
![]() |
24.08.2022 17:50 | Pasi Seppälä | ||
Lottokone arpoi tämän ylänurkkaan. On jäänyt aiemmin kehumatta, mutta nyt se täytyy tehdä. Hienosti sommiteltu juna ja kaunis asemarakennus kuvaan ja värikkäästä taivaasta vielä iso plussa. | ||||
![]() |
24.08.2022 17:46 | Eljas Pölhö | ||
Kun ajattelee tarkemmin kuvatekstiä, niin voisikohan kuva olla Elisenvaaran ja Parikkalan väliltä joko Tiviässä tai tulossa Parikkalaan? Silloin Niiralassa etummaisena ollut vaunu olisi junassa viimeisenä. Veturi on voitu kääntää Elisenvaarassa ja Parikkalassa oli kolmioraide uutta kääntöä varten. | ||||
![]() |
24.08.2022 17:35 | Pasi Seppälä | ||
Mahtava kuvakulma. Sillan korkeus paljastuu hyvin tästäkin vinkkelistä. | ||||
![]() |
24.08.2022 16:04 | Juha Kutvonen | ||
Tämän sivuston mukaan: https://www.svenska-lok.se/pbane_main.php?s=366&g=m Tågab:lla on nykyään kaikki muut Ruotsiin tuodut veturit, paitsi 003 (Svensk Tågkraft AB) ja 004 (romutettu). | ||||
![]() |
24.08.2022 15:48 | Timo Salo | ||
UPEA kuva sattumana! |