Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.06.2023 21:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun se on ollut alunperin kyläkauppa joka viime parinkymmenen vuoden aikana vain hiukan laajentunut | ||||
|
|
09.06.2023 20:12 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoinen kummajainen keskellä ei mitään, ja vaikka sijaitsee rautatien ja valtatien varrella ei ole mikään liikenteellinen keskus. | ||||
|
09.06.2023 19:53 | Jarno Piltti | ||
| Sinivalkoisuus! | ||||
|
09.06.2023 19:11 | Jan Jahkola | ||
| Olisikohan nykytilanteessa samoilla (juna)vaunuilla samat akselipainot ja rajoitteet kuin kymmenen vuotta sitten jolloin normi yhdistelmä oli vielä se 60t kokonaismassaltaan. Näinhän luulisi että akselipaino ei ihan helpolla rajoita mutta en tiedä. Muistaakseni 2014 jälkeen sallivat painavammat yhdistelmät ja painot teillä. Aikamoisia junia ne kuljetuskalustot nykyään taitaa ollakin, itse ajoin välistä joskus 2000-luvulla kun oli vielä 25,25m ja 60t. Tarvikohan junakuljetusta tilatessa ilmoittaa yhdistelmän kokonaispaino tai kuorman paino/massa, voihan olla että lähtökohtaisesti oli että on kantavuuskuormassa mitä varmaan usein olisi voinut ollakin.? | ||||
|
09.06.2023 18:10 | John Lindroth | ||
| Toimintakuntoisen T9 veturin omistaa Saksassa Mindenin museorautatie jonka se osti Puolasta ja laajan kunnostuksen jälkeen se aloitti liikennöinnin museojunissa tämän vuoden huhtikuussa.Kunnostuksen suoritti firmat Pila,Interlok ja MaLoVa ilmenee yhdistyksen tiedotteessa.Videoita löytyy haulla Museumseisenbahn Minden. |
||||
|
|
09.06.2023 17:36 | John Lindroth | ||
| Tuota T9 veturia saa nyt ihailla Saksassa Nördlingenin veturimuseossa! | ||||
|
|
09.06.2023 15:32 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kun katsoo tätä kuvaa Haapamäeltä sekä myös monia aikaisempia niin pelastusta kaipaavaa kalustoa on enemmän kuin kunnostamaan ehditään, surullista...... | ||||
|
09.06.2023 14:08 | Teppo Niemi | ||
| Kirja JOKIOISTEN RAUTATIE 100 vuotta liikenteelle avamisesta kertoo liikennepainoista seuraavaa: Huhtaanmäki on sijainnut km 2,0 ja sen myöhempi nimi on ollut Huhtaa. (Nykyinen Kermala.sijaitsee 5.6.1994 alkae kuitenkin kilometrillä 1,7. Sijaintiin vaikutti radassa.oleva jyrkkä.nousu) Matkustajia kuljettaneita junapareja on ollut arkisin radalla seuraavasti 1899 - 1900: 4 1900 - 1914: 3 1914 - 1920: 2 1920 -.1930: 3 1930 -.1940: 7 1940: 6 1940 - 1941: 5 1941 -.1942: 4 1942 - 1943: 3 1943 -.1945: 4 1945 - 1947: 5 1947 -.1951: koulukautena 4, koululen loma-aikana 3 1951 - 1954: 1 |
||||
|
|
09.06.2023 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, siteeraanpa sinulle kirjasta Kapeat kiskot (painettu 1993) Sivulta 47: Km Humppilasta, nimi, laatu, aikataulussa 00,0 HUMPPILA VR:n asema 1899 - 1954 (kapearaiteisen liikenne!) 02,0 Huhtaa (Kermala) seisake 1932 - 1933 03,5 Palomäki seisake 1932 - 1951 04,1 soraraide vaihde 04,9 vesitorni 05,6 Vuorela seisake 08,0 M i n k i ö pysäkki/laiturivaihde 1899 - 1951 08,9 tiilitehtaan raide syrjäraide 10,0 Salminen seisake 1932 - 1949 11,3 Raemäki seisake 1932 - 1951 13,3 Kirkkotie seisake 1932 - 1949 14,2 Jokioinen (JMR) asema Museorautatien asema 14,8 Jokioisten tehtaan vaihde 15,0 Pysähdyssilta Jokioisten kartanon kohdalla seisake (sama kuin Meijeri?) Meijeri 15,5 JOKIOINEN asema 1899 - 1954 17,9 pehkutehtaan raide syrjäraide 18,0 turverata 600 mm risteily irtonaisella raide-elementillä yli JR:n raiteen 19,5 (Lamminolka) "koululaisseisake" 22,4 FORSSA asema 1899 - 1954 23,4 Viksberg Liikenteen villkaudesta: Jokioisten rautatien aikataulusta (voimassa 22.5.1932 alkaen) on nähtävissä 7 junaparia vuorokauden aikana, kulkivat joka päivä. Varsinaiset pysähdyspaikat kellonaikoineen olivat: Forssa, Jokioinen, Minkiö ja Humppila. Päivän ensimmäinen juna lähti Forssasta klo 6.38 ja viimeinen Humppilasta klo 21.13. Ajoaika päästä päähän oli keskimäärin 40 - 45 minuuttia. Istumavaunuluokka oli junissa kolmas. Tarvittaessa junat pysähtyivät Huhtaan, Palomäen, Raemäen, Salmisen ja Kirkkotien ylikäytävillä. Matkustajaliikenteen huippuvuosi oli 1945, yli 402 000 matkustajaa! Siitä se alkoi vähentyä. Lokakuun 1951alusta yhtiö aloitti henkilökuljetukset linja-autoilla ja vain yksi sekajunapari jäi liikenteeseen. Viimeinen matkustajajuna kulki elokuun viimeisenä päivänä 1954. |
||||
|
09.06.2023 13:34 | Heikki Jalonen | ||
| Molemmat nosturit näyttäisivät olevan samaa tyyppiä: ranskalaiperäinen Richier-Weitz 1220. Wärtsilä valmisti niitä lisenssillä, joten kuvan koneet jokseenkin varmasti ovat Wärtsilä-Richier/Weitz-merkin alla kulkeneita kotimaisia versioita. Myyntiä hoiti aikanaan Soffco Oy, myös rautatiealalla tuttu nimi. Ja kyllä niissä todellakin on ohjaamo, se on "ergonomisesti" sijoitettuna tuonne maston kääntyvän yläosan sisään. Lähempänä olevan koneen ohjaamon etuikkuna on auki, ilmastointi on kytkettynä... Auttoi myös katsottaessa viisaajan antamia käsimerkkejä. Mistään radioista ei vielä noina vuosina juuri edes haaveiltu. Koneen kääntölaakerointi on vanhempaa pylväs-tyyppiä, ajalta ennen kohtuuhintaisia suuria kääntökehiä. Kääntölaakerointi muodosti oman esteensä koppia kohti kapuavalle koneenkäyttäjälle. |
||||
|
|
09.06.2023 12:53 | Markku Naskali | ||
| Kuinkahan monta henkilöjunavuoroa parhaaseen aikaan oli ja kuinka monta seisaketta matkalla? | ||||
|
|
09.06.2023 12:18 | Juhani Katajisto | ||
| Sattuipa merkillinen kuukausi, kun Pikku-Jumbojen linja-ajot olivat tuolloin elokuussa 1968 koko maassa niin pienet. Linja-ajot vaihtelivat paljonkin erikuukausina. Tuona kuukautena elokuussa 1968 tällä seitsemännen konepiirin kahdeksasta Tk3-veturista 1133:lla ajettiin eniten ja myös eniten linja-ajoa. Mutta sekin vaatimattomat 577 km. Mutta sillä se saavutti toiseksi korkeimman linjakilometrimäärän tuona kuukautena kaikista liikenteessä olleista Pikku-Jumboista. Mutta useiden useiden Pikku-Jumbojen tuon kuukauden ajot olivat aivan toista luokkaa, kun lasketaan mukaan vaihtotyöajot. | ||||
|
|
09.06.2023 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien ostoshelvettien äiti. | ||||
|
09.06.2023 09:42 | Petri Sallinen | ||
| Vaunukorttijärjestelmä otettiin käyttöön vasta vuonna 1922 (Ko.765/1922). ”Tarkkojen tietojen saamiseksi vaunustosta on otettu käyttöön korttijärjestelmä, jossa kustakin vaunusta on laadittu tilastokortti”. Vaunukortti laadittiin jokaisesta vaunusta. Aina kun vaunuille tehtiin suurempia justeerauksia ”lähetetään uudet kortit passituksen kera konetoimistoon jokaisen kuukauden 1 p:nä niistä vaunuista, jotka edellisen kuukauden kuluessa on muutettu joko niitten rakenteeseen, kantavuuteen, taaraan, sarjamerkintään tahi numeroon nähden”. Puutteita ja virheitä on myös vaunukorttitiedoissa. Keskushallinnon paimenkirjeiden perusteella kaikki konepajat/vaunukorjaamot eivät aina raportoineet kovin aktiivisesti keskushallinnolle vaunukantaan tehdyistä muutoksista. Keskushallinnon laatimat ja ylläpitämät koosteet (=erilaiset luettelot ja myöhemmin vaunukortit) muodostettiin siitä tiedosta, jota konepajoilta/vaunukorjaamoilta saatiin. Toisaalta viestit kulkivat myös toiseen suuntaan, kun keskushallinto päätti liikkuvaa kalustoa koskevista muutoksista. Tilastoinnissa on siis jo lähtökohtaisesti mahdollisuus viiveisiin ja siihen, että tilasto toteutetaan puutteellisin tiedon ja että se täydentyy myöhemmin. Tämä hankaloittaa tilastoihin perustuvan tiedon käyttöä, kun halutaan ajoittaa joku muutos tarkasti. Keskushallinto toteutti säännöllisin väliajoin myös vaunulaskentaa. Tällä haluttiin aika ajoin varmistaa se, että tieto liikkuvan kaluston määrästä edes likimain olisi ajan tasalla. Vaunulaskennan jälkeen luettelointeihin on saatettu tehdä suuriakin muutoksia, kun esimerkiksi jonkun tietyn sarjan vaunuja ei olekaan niin paljon kuin on kuviteltu. Keskushallinnon lähettämässä kirjeenvaihdossa saatetaan myös pyytää etsimään jotain tiettyjä vaunuja, joiden olinpaikasta tai olemassaolosta ei ole tietoa. |
||||
|
|
09.06.2023 08:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J, osut naulan kantaan: (S)VR:n virallisissakin lähteissä on virheitä. Tosin esim. Ny rörlig materiel -kirja tieto sairasvaunusta vaikuttaa suunnitelmavaiheen tiedolta, ja toteutuma olikin sitten toisenlainen, eli AS-littera. Vain koneosaston kirjelmä kertoisi totuuden. Tosin sekin kertoisi aikomuksesta. Vaunukortti kertoo tehdyistä muutoksista. Mutta virheitä lienee vaunukorteissakin? |
||||
|
|
09.06.2023 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kurt, tästä vaunusta puhuttaessa: - hyvä esimerkki, kuinka vaunukortiston ja muun lähdemateriaalin tiedot lyövät toisiltaan silmät mustiksi. Kirjuri laiskalla päällä...? (Niin, ja "komentoketjujen" osien "salamannopea" reagointi välillä keskushallinto - linjahallinto - konepajan johto - työnjohto, ja viimeisenä krapulainen maalari Arska numeromaaleineen ja pensseleineen. |
||||
|
08.06.2023 23:46 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen ajankohtainen kuvasarja! | ||||
|
08.06.2023 22:14 | Petri Nummijoki | ||
| 3500 tonnin junapaino edellyttänee automaattikytkimiä vetolaitteena mutta onko sellaisia selluvaunuissakin? | ||||
|
|
08.06.2023 21:45 | Jorma Kattelus | ||
| Onhan tuossa etualan nosturissa hytti selvästi näkyvillä. Muistelen lapsuudesta kun naapuriin rakennettiin kerrostaloa niin käsimerkeillä toimittiin. | ||||
|
|
08.06.2023 20:01 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tästä kuvasta. En ole ajatellutkaan, että Ruokosuolla ehdittiin käydä tämänkin näköisellä veturilla. Kuvan https://vaunut.org/kuva/32312 yhteydessä oli pohdintaa, että olisi jäänyt viimeiseksi tapaukseksi, kun höyryveturilla juhlistettiin kiskotuksen valmistumista mutta näköjään myöhempiäkin tapauksia löytyy, ainakin jos ei puhuta varsinaisista rataosista. | ||||
|
|
08.06.2023 19:39 | Jarno Piltti | ||
| Hieno musiikkivideo museokalustollakin kyllä: https://www.youtube.com/watch?v=JgysOwXBG64 | ||||
|
|
08.06.2023 19:37 | Teppo Niemi | ||
| Hieman vajaat 14 vuotta siitä oli kulunut kuvan oton aikoina. | ||||
|
08.06.2023 19:34 | Jarno Piltti | ||
| Oi se oliskin selkeää ja sekaannuksetonta jos ensin luokat I - III ja sitten 1 ja 2. Pelkäänpä kuitenkin että vaunuluokista puhuttaessa tulee sekaannuksia hamaan maailmanloppuun asti. | ||||
|
|
08.06.2023 19:28 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiinnolla odotan mitä nosturiasiantuntijat sanoo. Mitään hyttiä ei näytä olevan? Vai? Oliko tuohon aikaan mitään radiopuhelinta vai mentiikö käsimerkeillä? | ||||
|
08.06.2023 18:19 | John Lindroth | ||
| Mahtava höyrykuva Pikkujumbo 1136 täydessä höyryssä! | ||||
|
|
08.06.2023 18:14 | Markku Naskali | ||
| "Vorssan veljekset" lauloivat kappeeraiteisesta miten asemalla oli pilvin pimmein väkkee. Ei taida olla juuri kuvia niiltä ajoilta. Henkilöjunaliikenne oli loppunut jo kauan ennen näiden kuvien ottoa. |
||||
|
|
08.06.2023 17:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Ny rörlig materiel -kirjassa on mielenkiintoinen merkintä: Vuoden 1916 kohdalla on Varattujen määrärahain tiliin merkitty vaunu ES 991. Vaunu on tilattu Pasilasta 24.9.1915. Toimitusajaksi on merkitty v. 1920. Vaunussa on ruuvi- ja Westinghouse-jarru. Kirjassa ei ole lainkaan AS-vaunua. |
||||
|
|
08.06.2023 16:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Pass vagnar -kirjan mukaan sairasvaunu AS 91 asetettiin liikenteeseen vuonna 1920. Vaunun rakensi Pasilan konepaja. Vaunussa oli rautainen aluskehys, puinen vaununkori, ruuvi- ja Westinghouse-jarrut, vesilämmitys ja painekaasuvalastus (EG). Se muutettiin vaunuksi ES 3091 lokakuussa 1934. |
||||
|
|
08.06.2023 16:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1941 päivätyn 'Liikkuvan kaluston tunteminen' -listan mukaan ES-sairasvaunujen numerosarja oli 3091-3100. Vaunujen lukumäärää listassa ei kerrota, mutta vaunun kuvaus on yksikössä: "ES vaunussa on avosillat, ovet päädyissä ja kolme osastoa" ja "Sairasvaunun sairasosaston ovessa on tätä osoittava teksti". | ||||
|
|
08.06.2023 16:19 | John Lindroth | ||
| Upea nostalginen kapsudieseli otos !K.Wikberg rakensti tuosta hienon messinkisen HOe rakennussarjan omani odottaa vielä hyllyllä rakentamista. | ||||
|
|
08.06.2023 13:50 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jouni, isäni kertoi että etelästä oli tullut 2xSr1 vetämä "sellujuna 3500tn" Toijalaan joka piti siirtää Valkeakoskelle vaihtotyönä eli ei kulkenut junana. Oli päämoottori ja vaihteisto käynyt pikkaisen lämpimänä kun melkein kokomatkan sai repiä sen 1xDv12 täysillä tehoilla pääkoneen vesi 92 ja vaihteisto jossain 100-120 asteen välillä B-porras oli se suosituin. Ylläpidolle toive ettei teinikakarat poistele näitä kirjoituksia koska Dv12 sarjalla on enemmän käyttövuosia kuin moderaattoreilla on ikää, itsellä 40 vuotta joten Dv12:t on minua vanhempia täysremontilla niistä saisi uusia päämoottorit kestäisi varmasti sen 40 vuoden lisäajan. Olen alkanut miettiä että etsin julkaisupohjan jossa minä olen se "pikku Hitler" jossa minun säännöt. Asialliseen keskusteluun olen päässyt vain ikänsä ajaneiden kuljettajien kanssa koska. Jokainen Dv12-veturia ajanut tietää että kahdella tai kolmella päivystäminen on paskamaista siksi toinen Dv12 jäi Toijalaan. | ||||
|
|
08.06.2023 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyytäisin saada huomauttaa, että luokkamerkinnät pidettäisiin ajankohtaansa nähden oikein merkittyinä. Siten kuvan vaunu olisi II luokkaa. Käyttämällä vuonna 1956 voimaan tullutta 2. luokan merkintää,syntyy vaan turhaa hämäännystä, sillä näiden "status" oli täysin erilainen. Epäselvissä tapauksissa voi esimerkiksi käyttää tätäkin ilmaisua: toisen luokan vaunu. Siis ilman sarvia ja hampaita. Tietäjät tietävät kyllä tämän, mutta juuri ensi yönä Naistenklinikalla syntyy tuleva rautatieharrastaja (?), jolle tieto tästä on vielä täysin auki...? |
||||
|
|
08.06.2023 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi sääksmäkeläisen säämiskähousut, tämä kuva toi päivääni iloa! Kun mustan kirjan tämä nimenomainen sivu olikin aika kauan välttänyt joutumistaan silmiini. Kiitokseni, herra Panu! Asiaan: Vaunu AS 91 valmistui vuonna 1916. Siinä ilmoitettiin silloin olleen kolme istumapaikkaa. Vuonna 1933 se alennettiin III luokan sairasvaunuksi Es 3091, paikkalukuna nyt 5 + 33. (Vaunu EP 3091 vuodelta 1892/1913 oli hylätty vuonna 1930.) Es 3091 muutettiin virkatarvevaunuksi XE 0685 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1970. Herra Hannu, sairasvaunuja on toki ollut, puolustuslaitoksen käyttöön osoitettuina, mutta niiden sarjamerkki oli XE ja numerointi sen mukaisesti. Tällaisia AS/Es-vaunuja ei tietääkseni ollut muita kuin tässä kuvattu yksi ja ainoa. |
||||
|
08.06.2023 10:55 | Hannu Peltola | ||
| Hyvänen aika, miten nämä kuvat vaikuttavat tänä päivänä eksoottisilta! Huisin mielenkiintoisia kuvia! Tapsa: jos sinulla on lisää kuvia samalta kuvauskeikalta, julkaise ihmeessä. Ja näistä olisi mukava saada vaikka ihan oma kuvasarjansa Vorgiin. | ||||
|
|
08.06.2023 10:40 | Hannu Peltola | ||
| Tämä(kin) vaunu on jäänyt minulla ihan vieraaksi, mukavaa oppia uutta! Oliko ES-vaunuja muita kuin tämä 3091? Tämä on ollut mielenkiintoinen hybridi vanhaa ja uutta henkilövaunun rakentamisperinnettä! | ||||
|
08.06.2023 10:29 | Hannu Peltola | ||
| Vielä lisäys: linkin takaa löytyvä kuva Accurailin tekemästä H0-mallista vastaa hyvin Great Northern Railwayllä käytössä ollutta USRA Box Caria. Tämän vaunun kaikki yksityiskohdat eivät vastaa Gkk-vaunua, mutta se voisi olla yksi helppo lähtökohta Gkk-vaunun H0-mallin pohjaksi. | ||||
|
|
08.06.2023 10:22 | Hannu Peltola | ||
| Wau, tämä vaunu ja keskustelupuolella ollut keskustelu ovat jääneet minulla huomaamatta. Tämä on ollut aitoa tavaravaunujen americanaa Suomessa! Vaunu on ihka-aito 40' Outside Braced USRA Box Car, tosin Suomessa keskustelusivun perusteella myöhemmin K5-teleille sovitettuna. Kattokaiteet oavt olleet venäläinen lisäys. United States Railroad Administration (USRA) standardoi ensimmäisen maailmansodan aikana veturi- ja vaunutyypit, joita sota-aikana sai rakentaa. Sallittuja tavaravaunutyyppejä oli 5 erilaista, joista kaksi umpivaunua. Gkk:n kaltaisia vaunuja valmistettiin Yhdysvalloissa 1. maailmansodan aikana 25000 kappaletta ja tämän jälkeen vastaavien vaunujen valmistus eri rautatieyhtiöiden konepajoissa jatkui pitkälle 1920-lukua. Pienoismallikuva tällaisesta vaunusta löytyy myös Vorgista, kuvan vasemmanpuoleinen vaunu: https://vaunut.org/kuva/139871?s=1 | ||||
|
08.06.2023 09:44 | Erkki Nuutio | ||
| Oletan että vuonna 1965 Bogotaan perustettu Sidecol Ltda olisi lopetettu vuoden 1980 vaiheilla. Lähinnä Kontioita (L-139) ja Jyryjä (R-142 ja R-149) toimitettiin Kolumbiaan 1960 - noin 1973 yhteensä noin 1200 kpl. Sen jälkeen oli vain varaosatoimituksia ja korjaamotoimintaa. Nokalliset autot, ja etenkin alustaltaan kilpailijoitaan lujempi (ja mukavampi) Kontio-Sisu oli ihanteellinen auto Andien säälimättömiin olosuhteisiin. Vuodesta 1974 lähtien Andimaat sopivat ostavansa vain näissä maissa kokoonpantuja kuorma-autoja. Työpöytänaapurini Sisun kokeiluosastolla 70-luvulla Helsingin Flemarilla oli Kolumbiankin liemissä vuosikausia kypsytelty kyvykäs, jo iäkäs teknikko Pentti Tarvainen. Flemarilla hän oli luonut neljää silloin kehitteillä ollutta BTE-akselistoa väsyttäneen ns. kehäajolaitteen (= neljä akselistoa kytkettyinä kulmavaihteilla toisiinsa). Moottorin pyöritystehoa kuluu kehäajolaitteissa vain vääntömomentin kitkaosuuden voittamiseen. Hyötyosuus vääntömomentista "väännettiin kehän sisään", eli se ei kuormittanut pyöritysmoottoria. Väsyttävä vaihtelu vääntömomenttiin aiheutettiin kehään kytketyn Sisu-nestemoottorin väsyttäväksi säädellyllä vääntömomentilla. Kehäajolaite jyristi kolmisen vuotta. Vuoden 1976 alussa BTE tuli myyntiin vailla ongelmia ja syrjäytti edeltäneen BTO (Kirkstall) -napavälitysakseliston. Valmistus myöhempine parannuksineen (kuten planeettavälityksissä 5 planeettaa alkuperäisen neljän sijasta) jatkuu yhä Hämeenlinnassa. BTE lienee edelleen markkinoiden ongelmattomin kuorma-autojen napavälitysakselisto. |
||||
|
|
08.06.2023 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| Montakohan paaripaikkaa siinä on ollut? Kuusi? Neljä päällekkäin taitaa olla jo liian tiiviisti. | ||||
|
07.06.2023 23:46 | Jyrki Talvi | ||
| T 7051/5076 Nrl Rat Nro muuttui T 7055 tuttu koksijuna usein seurasin sen kulkua, loppuvuosina vetureina oli Dreeveri tripla Ranskanseisoja tuli T 1057:llä T 5076 paluu juna. | ||||
|
07.06.2023 22:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kapernaum -nimi taitaa olla peräisin Raamatusta? | ||||
|
07.06.2023 19:00 | Panu Breilin | ||
| Tähän tunneliin on ilmeisesti tulossa avoimeen dataan pohjautuvat varoitusvalot jotka varoittavat pyöräilijöitä, kun matkustajajuna saapuu tai lähtee, eli tunnelissa on odotettavissa isompia määriä kävelijöitä. Lisäksi ainakin Väyläviraston laatiman pyöräliikenteen suunnitteluohjeen (jota tulee noudattaa Väyläviraston maalla) mukaan tuohon pyörätien ja jalkakäytävän väliin pitäisi tulla reunakivi ja korkeusero, mikä ehkä auttaisi liikennemuotoja pysymään omalla puolellaan. Toki eihän pyöräliikenne näin kapeassa tunnelissa silti ole kovin hyvä ratkaisu, mutta parempaakaan ei taida olla kohtuullisen budjetin puitteissa saavutettavissa. Ja onhan tämä parempi kuin mitä suuri osa "kevyen liikenteen väylistä" missä huomattavasti kapeammalle jalkakäytävältä näyttävälle reitille on ohjattu sekä kävelijät että ne 25-40 km/h ajavat pyöräilijät ja sähköpotkulaudat. |
||||
|
|
07.06.2023 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, menikö Sisun kolumbialainen viritys Sideco sitten mihin? Ihan kuin tämä nyt murhetta nostattaisi, mutta sinulla näyttää olevan asiasta erinomaiset tiedot. |
||||
|
07.06.2023 18:49 | Timo Haapanen | ||
| Tämäkin Susi näyttää olevan nyt romutuksessa, kuitenkin vajaa vuosi sitten oli vielä työn touhussa kuten yllä. Mikähän on poiston perusteena, ei ainakaan veturin ikä? 3099 on valmistettu 1983, mutta paljon vanhempiakin on vielä liikenteessä (esim. 3007-3039). | ||||
|
07.06.2023 18:22 | Panu Breilin | ||
| Nyt nuo Sr1:t on kaikki viety romutettaviksi. Jäljellä on enää Dm12 4412. | ||||
|
|
07.06.2023 17:50 | Petri Nummijoki | ||
| 2006 se oli vielä 1800 t, mitä yhdellä Dv12-veturilla oli vedetty Toijalan ja Valkeakosken välillä https://vaunut.org/kuva/24819. Se lieneekin mahdollisuuksien rajoissa huomioiden, että Dr14-vetureilla on liikuteltu lyhyitä matkoja 4500 tonnin junia. | ||||
|
07.06.2023 17:14 | Tommi Koskinen | ||
| Tämähän ei mene suoraan Vainikkalaan, joten numero on oikein vain Kouvola aseman ja lajittelun välillä. :) | ||||
|
|
07.06.2023 15:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä Toijala-Valkeakoski-tarina kuulostaa vähän hämärältä. Miten sinne olisi kasattu tuollainen määrä tonneja yhteen siirtoon, kun kuitenkin ymmärtääkseni kolme juna/vaihtoliikeparia on kulkenut vuorokaudessa vuosikausia. | ||||
|
|
07.06.2023 14:13 | Topi Lajunen | ||
| Loistavaa kehitystä, että terveelliselle ja yhdelle ympäristölle vähiten haitallisimmista liikkumismuodoista rakennetaan infraa! Kymmenen pistettä! | ||||
|
07.06.2023 14:11 | Raimo Hämäläinen | ||
| Ei oo romutettu koska se oli viime viikolla parkissa Järvenpään asemalla | ||||
|
|
07.06.2023 14:10 | Topi Lajunen | ||
| Tehoilla ei ole juurikaan merkitystä siihen, miten raskaan junan saa liikkeelle. Ja se, että katselee vierestä kun ammattilainen tekee töitä, ei tee siitä "sinun ennätystä". | ||||