Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.06.2023 14:11 | Raimo Hämäläinen | ||
| Ei oo romutettu koska se oli viime viikolla parkissa Järvenpään asemalla | ||||
|
07.06.2023 14:10 | Topi Lajunen | ||
| Tehoilla ei ole juurikaan merkitystä siihen, miten raskaan junan saa liikkeelle. Ja se, että katselee vierestä kun ammattilainen tekee töitä, ei tee siitä "sinun ennätystä". | ||||
|
07.06.2023 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun jälkipuoliskolla koksijunan lähtöaika Kouvolasta oli perjantaisin klo 18.20. Juna tunnettiin myös nimellä "Rasputin". Yhdenkin kerran Kouvolassa katselin kun lastissa oleva Rasputin teki lähtöä, oli siinä Alsthomilla työtä! Rautalangalla ripustetut loppuopastelyhdyt senkun heiluivat ympäri ympäri, vilkuttaen vuoroin punaista vuoroin valkoista taaksepäin pimenevässä syksyillassa.... |
||||
|
|
07.06.2023 12:09 | Markku Heikkilä | ||
| Seurasin koksijunaliikennettä aikanaan Nivalan asemalla. Parhaimmillaan ajettiin kaksi paria vuorokaudessa. Paluusuunnassa molemmat hakaset olivat usein veturin jälkeen ja menosuunnassa molemmissa päissä. Junakohtausten aikaan Nivalan asemalla koksi oli yleensä ykkösellä ja kohtaava kakkosella. Lättäaikaan oli jopa puinen välilaituri Nivalan asemalla, lättä ajettiin kakkoselle. | ||||
|
|
07.06.2023 09:26 | Kimmo Huhta | ||
| Hienoa! | ||||
|
07.06.2023 09:04 | Aki Karvonen | ||
| Tänään 3031:n mukana 15 kappaletta näitä vaunuja, lisäksi kaksi kpl Gfot 31034+31030 | ||||
|
07.06.2023 08:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kavennetaan haarukkaa hieman. Ohjaamon kyljessä vaivoin erottuva G3 -merkintä asettaa takarajaksi vuoden 1942. Filmin ja ei-ammattilaiskameran terävyyden kannalta tämä on tyypillinen 30-luvun keskivälin/lopun valokuva. |
||||
|
07.06.2023 00:11 | Reijo Salminen | ||
| On hieno peli! | ||||
|
|
07.06.2023 00:00 | Mikko Mäntymäki | ||
| Oma veikka on että Dr19 liikuu 6000-9000 tonnia riippuen et tehdäänkö vaihtotöitä. 1xDr19 on Dv12 parin tehot. Toijala-Valkeakoski välillä liikkui 5000 tonnia, siinä huusi vaihteisto apua. 4500 tonnin siirto tehtiin vaihtotyönä. Minun ennätys on 2000 tonnia puolikkaalla ykkösellä. | ||||
|
06.06.2023 22:25 | Arto Papunen | ||
| Noh minä taas ihmettelen, että eikö Virossa yhtään hermostuta kun veturit ajaa edelleen vanhan omistajan väreissä ja logoissa. Edes otettu Operail-sana pois. | ||||
|
|
06.06.2023 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virkalakit ovat pukukaudelta 1929 - 1950. | ||||
|
|
06.06.2023 19:20 | Jarno Piltti | ||
| Voiko tätä kuvaa ajoittaa vaateparresta tai muuten? | ||||
|
|
06.06.2023 19:11 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä muotoilun helmi. Ja junakokoonpano on suorastaan pienoisrautatiemäinen. | ||||
|
06.06.2023 17:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telirakenne ei näytä kovin monimutkaiselta...? | ||||
|
06.06.2023 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaisista erityisolosuhteista ja niiden vaikutuksesta veturinsuunnitteluun: - voisin ajatella, että suuriruhtinaskunta-aikana suunnitteluspekseihin vaikutti vahvasti koko ajan vilkastuva Pietarin - Walkeasaari - Wiipurin lähiliikenne. Ja miksei muutenkin matkustajaliikenne Helsingin ja Pietarin välillä. Vaihdos Moguleista (2-6-0) Ten-Wheelereihin (4-6-0) oli johdonmukainen ja noihin aikoihin henkilöliikenteessä oikeastaan riittäväkin. Samaa tapahtui myös muuallakin, mainitsenpa tässä yhteydessä USA:n isoimmat rautatieyhtiöt erityisesti. Tavarajunavetureissa vastaavaa "aiheutti" Consolidation-tyypin (2-8-0) käyttöön otto. Mainittu Pietarin lähiliikenne söi resursseja aika tavalla ja sillä oli oma vaikutuksensa muualla Suomessa tarvittaviin rautatiehankkeisiin (= modernisointeihin ja laajentamisiin. Veto- ja vaunukaluston puolesta asia hoitui lukumääriä säätelemällä). Herra Petri, kaksiakselisen etutelin käyttö matkustajahöyryvetureissa johtui suuremmasta kulkunopeudesta, jolloin mainittu teli aikaansaa mukavammat kulkuominaisuudet. Yleisesti kaksiakselinen johtoteli on paitsi kiertyvä, niin myös erityisellä ripustussysteemillä se saadaan vielä heilahtavaksi, sivuittaissuunnassa. Eikä heilahdusliikkeen palauttamiseen "keskelle" tarvita jousia (kuten tavarajunavetureiden Krauss-Helmholtzin telissä) vaan juuri ripustusvivut hoitavat asian, ajettaessa esim. Pekalla kaarteesta suoralle. Rakenne on suht simppeli.ja pyöräkertojen jousituksellekin jää hyvin tilaa, esim. Hv1-2-3:ssa. Ivalon kirjassa on asiasta piirroskuvia. Dieselvehkeissä ei heilahdusliikkeelle tarvista ole, koska asia johtunee aika ratkaisevasti höyryvetureiden vetopyöräkertojen sivusuunnassa jäykästä laakeroinnista aluskehykseen. Kaarreajossa höyryveturin keskimmäisen vetopyöräkerran laipattomuus tai ohennetut laipat auttavat hyvin. |
||||
|
|
06.06.2023 16:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolan ja Vainikkalan välillä numero on oikein päin. :) Eiväthän pitkämatkaiset junat aina pysty noudattamaan aukotonta logiikkaa jokaisella rataosalla, jonka kautta matka kulkee. | ||||
|
06.06.2023 14:49 | Kari Haapakangas | ||
| ...lukuunottamatta sitä, että väylävirastollekin on vihdoin selvinnyt, että noin tärkeää ratayhteyttä ei yksinkertaisesti voida panna vuodeksi tauolle. | ||||
|
|
06.06.2023 14:03 | Jari Kuusinen | ||
| Mitään selkeää vastausta ei vielä(kään) saatu yhtään mihinkään: https://vayla.fi/-/syrjasalmen-sillan-rakentamisen-vaihtoehdot-selviamassa | ||||
|
|
06.06.2023 14:00 | Petri Nummijoki | ||
| Britanniassa oli vaikka 0-6-0 vetureitakin (VR:n C-sarjoja vastaava pyöräjärjestys) käytössä 1960-luvulle saakka mutta riippuu tavoiteltavasta akselipainosta, vetokyvystä, nopeudesta ja ratojen kunnosta. Suomalaisissa käyttöolosuhteissa selvästikään kolmea vetoakselia ei pidetty riittävänä tavarajuniin enää 1900-luvun puolella ja matkustajajunaveturit haluttiin varustaa kahden juoksuakselin etutelillä. 1900-luvun alkuvuosikymmenten vetureiden käyttöikää ihailtaessa on huomattava, että sotavuosien ja pula-ajan johdosta niille tuli ainakin 10 vuotta ylimääräistä käyttöä normaaliaikoihin verrattuna, kun uusiin ei ollut varaa. |
||||
|
|
06.06.2023 13:39 | Markku Naskali | ||
| Siistinäköisiä pyttyjä sottapytyn perässä. Luulisi olevan jonkinlainen imagohaitta yritykselle se kun nuo veturit likaavat itsensä. | ||||
|
|
06.06.2023 11:30 | Jarno Piltti | ||
| Britanniassa tehtiin 2-6-0 vetureita vielä 1950-luvulla, eli tarpeeseen sopiva pyöräjärjestys se on varmasti ollut. Sitä en tiedä onko näillä myöhäisillä brittivetureilla paljonkaan tekemistä pikku-ruskojen kanssa mitoiltaan ja olemukseltaan. Aikamoinen saavutus että Hk5 oli alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan aina lättien tuloon asti, melkein puoli vuosisataa. |
||||
|
|
06.06.2023 11:01 | Jari Kuusinen | ||
| Tänään on asiasta tiedotustilaisuus kello 12-13, ilmeisesti katko tulee, mutta huomattavasti lyhyempänä mitä aiemmin uhkailtiin. | ||||
|
06.06.2023 09:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kahvihuonehöpinöissä tämä kuvan pätkä (r. 170) on »Posti», ja siitä toisesta Kaalihäkkien seisontapätkästä (r. 340) käytetään nimitystä »Naistenlahti». | ||||
|
|
06.06.2023 08:44 | Jari Välimaa | ||
| Kaalihäkkien varsinainen leporaide on Erkkilänsillan toisella puolella, tässä on autojenkuljetusvaunujen lastaus edelleen. | ||||
|
|
06.06.2023 08:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| https://yle.fi/a/74-20027458 | ||||
|
06.06.2023 05:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keltainen nuolimerkki ilmaisee vaunun ruuvijarrupään. Kuten kuvasta näkyy. |
||||
|
|
06.06.2023 05:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuleeko sillan viereen väistöraide pukkisillalla? Ellei, niin mitenkäs matkustavaiset huomioidaan? Bussikyydillä? | ||||
|
06.06.2023 05:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi oikeastaan kiva tietää, että säilytettiinkö T - Hopan eksoottinen planeettapyörävaihteisto polkimineen myös rata-autokäytössä? Peruutusvaihteella ajella turuutellen ehti kiireet loppua...? Luulisi suuntalaatikon olleen asialtaanen lisäys...? |
||||
|
06.06.2023 05:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitkäksi meni Martinlaakson juna...? | ||||
|
06.06.2023 05:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellotorni paljaana. Ei edes "pöytälaatikkofirmojen" mainosvaloja elävöittämässä. | ||||
|
|
06.06.2023 05:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo Kaalihäkkien leporaide ollutkin joskus maailmanaikaan autojenkuljetusvaunun kuormausraiteena? Ainakaan punaiseksi värjättyä XOe:ta ei kuvasta erota. |
||||
|
06.06.2023 05:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyörätie asematunneliin? Ei hyvä! Kaikkien niiden Spandex-miesten vauhti (monta sataa kilometriä tunnissa!) yhdistettynä lapsiin ja mummokävelyvauhtiin! Höysteeksi suomalainen sarvikuonon asenne, joten voidaan takuuvarmasti odottaa mustelmia, ruhjeita ja luunmurtumia. |
||||
|
|
06.06.2023 05:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se mitä itse olen H6/Hk5-sarjasta lukenut, niin keveyttä tavoiteltaessa rakenteet olivat - sanoisinko - heiveröisiä ja sarjalle jouduttiin vahvistustöitä tekemään. Samoin esiintyi aprikointia siitä, että tämä veturi olisikin pitänyt suunnitella 4-8-0 - pyörästöiseksi. Tällöin akselipainot olisivat olleet toivotun tai oikeamminkin vaaditun suuruisia ja muuten rakenteet vahvempia. Selviö lienee, että lättäkaluston käyttöön otto syrjäytti tämän sarjan aika nopeasti. |
||||
|
|
06.06.2023 00:31 | Otto Tuomainen | ||
| Näiden ZSSK Cargon vetureiden lisäksi ratapihalla oli runsaasti myös ZSSK:n Laminátkoja kuva-alan ulkopuolella. Valitettavasti vain käyttö matkustajajunissa on vähentynyt paljon esim. viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. | ||||
|
06.06.2023 00:22 | Hannu Peltola | ||
| Yhden avovaunun lastina näkyy olevan höyrykattila. Tämän on varmaankin toimittanut jokin rannikkokuunari esimerkiksi Portland Companyltä Portlandista tai joltain konepajalta Bostonista. Minulla tuli tästä kuvasta mieleeni Rodgaussa näkemäni upea pienoisrautatie, jonka teemana oli Mainen Two-Footerit: https://vaunut.org/kuva/122733?s=1 |
||||
|
|
06.06.2023 00:06 | Hannu Peltola | ||
| Ratapiha näkyykin olevan varsin Laminátka-panotteinen! Tästä on tullut minulle Slovakian ja Tsekkien vetureista ihan suosikkiveturi. | ||||
|
05.06.2023 22:32 | Pasi Utriainen | ||
| Tässä on liikenteenohjaukselle pähkäiltävää, kun junakohtaukset eivät ole mahdollisia Kuopiossa ja Iloharjussa. Aseman pohjoispuolista Kuopio Tavaraa käytetään nyt poikkeuksellisesti junakohtauksiin. | ||||
|
|
05.06.2023 21:55 | Petri Nummijoki | ||
| Oli tämä henkilöjunaveturi muiden H-sarjalaisten tavoin mutta pyritty rakentamaan mahdollisimman kevyeksi, jotta soveltuisi kaikkien heikkokuntoisimmillekin radoille. Vertailussa G-sarjoihin on huomattava, että niistä ensimmäiset otettiin käyttöön jo yli 20 vuotta ennen H6-sarjan vetureita ja viimeisetkin G-sarjalaiset valmistuivat samoihin aikoihin H6-vetureiden kanssa. G-sarja ei tainnut olla pyöräjärjestykseltään enää kovin ajanmukainen tyyppi uushankintoja ajatellen siihen aikaan, kun H6-veturit tilattiin. | ||||
|
Kuvasarja: Historiallisia kuvia Mainen Two Footer -kaperaideradoilta |
05.06.2023 19:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvasarjan rinnalla kannattaa katsoa samana päivänä kuvattu kuvasarja Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museumilta: https://vaunut.org/kuvat/?s=5615 Monet tämän kuvasarjan kuvissa esiintyvistä vetureista ja vaunuista jatkavat palveluaan nykyisellä WW&FRR:llä. | ||||
|
05.06.2023 18:36 | Petri Kiviniemi | ||
| Niin milloin viimeksi lienee kulkenut kotimaan viljakuljetuksia? Eihän niitä enää kulje eikä kai pitkään aikaan ole kulkenut? | ||||
|
05.06.2023 18:25 | Hannu Peltola | ||
| Wikipedian tietojen perusteella ( https://en.wikipedia.org/wiki/Bridgton_and_Saco_River_Railroad ) Bridgton & Saco River RR vaihtoi pääradalle 24,8 kg/m kiskot ennen vuotta 1912. Ei ihme, jos kiskot näyttävät varsin jyhkeiltä pienen junan alla! | ||||
|
|
05.06.2023 17:46 | Jarno Piltti | ||
| Miten tämä H6 eli Hk5 pitäisi oikein asemoida? Käyttötarkoitukseltaan lähempänä G-sarjoja eli yleisveturi? Vai sittenkin nopea henkilöjunanveturi, niin kuin sarjamerkki antaa ymmärtää? | ||||
|
|
05.06.2023 17:07 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä Tad ja Tabd on hienoja vaunuja harrastajan silmin katsottuna. Harmi ettei kotimaan viljakuljetuksia enää taida olla. | ||||
|
05.06.2023 17:06 | Hannu Peltola | ||
| Nämä pienet Forneyt ovat todella hauskoja, minusta tuli viime kesänä näiden suuri fani! Veturit ovat aivan hupaisan pieniä, mutta silti ne kiskovat urheasti puuskuttaen pitkiä ja suuria vaunuja! Rinnalla kannattaa palauttaa mieliin tämä kuvasarja Wiscasset, Waterville and Farmington Railway Museumilta: https://vaunut.org/kuvat/?s=5615 Kennebec Central näyttää tosiaan käyttäneen Link and Pin -kytkintä. Tämä on ollut täysin muusta raideverkosta irrallinen paikallinen rata ja esim. yhdysliikennettä ei ole tarvinnut miettiä. | ||||
|
|
05.06.2023 17:00 | Jarno Piltti | ||
| Isohko mies tai sitten todella pikkuinen veturi. Tätä kuvasarjaa kuvaisin sanalla idyllinen! Näenkö oikein, onko veturissa jonkinlainen link and pin kytkin, kädenmurskaaja? | ||||
|
05.06.2023 16:49 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva deeveristä lähellä asiakasta. Hieno tuo rajoitetun alikulkukorkeuden merkki raideliikenteelle. | ||||
|
05.06.2023 12:39 | Jouni Hytönen | ||
| Murtomäki on hiukan erilainen, mutta ei kai siinä mitään laajennusosaa ole? :) https://vaunut.org/kuva/107079 | ||||
|
05.06.2023 12:14 | Hannu Peltola | ||
| Tuo kaivinkone on kyllä upea! | ||||
|
05.06.2023 11:30 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvalloissa paikannimet ovat selvästi joko vanhoja intiaaninimiä tai uudisasutuksen myötä keksittyjä nimiä. Farmington-nimisiä paikkoja löytyy Googlen karttahausta parisenkymmentä useasta eri osavaltiosta. Wiscasset on vaihtanut nimeään vuosisatojen vieriessä, alueella alkoi uudisasutus Yhdysvaltojen historian osalta varhain jo vuonna 1660 ja ensimmäiset 142 vuotta kylä tunnettiin nimellä Pownalborough. Vuonna 1802 nimeksi vaihdettiin abenaki-intiaanien käyttämä Wiscasset, jonka merkitys englanniksi on suurin piirtein "coming out from the harbor but you don't see where". | ||||
|
|
05.06.2023 10:13 | Kari Haapakangas | ||
| Vesiperä ja Viljelyskylä. Suuressa lännessä ei aina omaperäisyys kukkinut paikannimiä valitessa. Kieltämättä tuollainen "koppiveturi" näyttää hieman, no, sirkusvaunulta, mutta eihän kokeilematta voi varmasti tietää ettei se toimi. |
||||
|
05.06.2023 08:11 | Kari Haapakangas | ||
| No, poikkeaahan tämä "hiukan" suomalaisesta tyylistä (kaivetaan tien poikki oja ja kasataan saatu maa-aines kumpareeksi osoituksena katkaistusta tiestä.) | ||||