Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.05.2023 16:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Melkein sama tuore näkymä, sillalla oleva ER2-tosin jää patsaan taakse piiloon: https://www.google.com/maps/@56.9445241,24.1081354,3a,75y,172.35h,79.14t/data=!3m6!1e1!3m4!1s70ocyCsLRRlp0vEFCdcPmg!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu | ||||
|
Kuvasarja: Toukokuun lopun junaliikennettä savonradan eteläpäästä. |
29.05.2023 16:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Hieno kuvasarja | ||||
|
29.05.2023 16:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin tässä saa auton parhaiten parkkiin? Tehdas-alue kun on. | ||||
|
Kuvasarja: Toukokuun lopun junaliikennettä savonradan eteläpäästä. |
29.05.2023 15:41 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno finaali tähän kevääseen. Kauniita kuvia kerta kaikkiaan! | ||||
|
29.05.2023 15:32 | Markus Räsänen | ||
| Miten nuo kaksi edes saadaan yhteen? Sähkövetureiden (pendojen)liitoskappaleella tuskin. | ||||
|
|
29.05.2023 15:20 | Hannu Peltola | ||
| Tuliko Seppo sinulla otettua junakuvia tuolta matkalta? Jos tuli, laita ihmeessä jakoon! | ||||
|
|
29.05.2023 15:13 | Hannu Peltola | ||
| Juu, tuo kesä meni tiiviisti Baltian maissa ja Venäjällä. Baltian maissa kaikkialla oli aistittavissa todella positiivinen tunnelma vapauden koitettua. | ||||
|
|
29.05.2023 15:05 | Seppo Rahja | ||
| Kas, Hannu on ollut Riiassa pari viikkoa ennen meitä. Teimme kahdella autokunnalla ensimmäisen via Baltica matkan ja pidimme taukoa samalla puolen Väinäjokea, mutta juuri tämän sillan toisella puolella. Junia meni sillalla jatkuvasti. Matka oli mieleenpainuva, elämä tuolla jatkui kuten Neuvostoliitossa. Se jolla valta oli, se myös sen näytti. Erityisesti Liettuan-Puolan tullissa jonoa seisotettiin (vain) kaksi tuntia ilman mitään syytä, yhtäkkiä alkoivat tarkastaa papereita eikä se kestänyt kuin muutaman minuutin. Etukäteen peloteltiin jopa vuorokauden seisokeista. Myös tulliin jonottavien paikallisten 1-2 km pitkä jono kehotettiin vain kylmästi ohittamaan. Eikä meitä kivitetty, eivät mitenkään reagoineet, olivat tottuneet kyseenalaistamatta Neuvostoyhteiskunnassa oleviin etuoikeutettuihin. | ||||
|
Kuvasarja: Toukokuun lopun junaliikennettä savonradan eteläpäästä. |
29.05.2023 13:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiva, että koostit nämä kuvasarjaksi, niin löytyvät helpommin jatkossa! | ||||
|
29.05.2023 11:19 | Hannu Peltola | ||
| Minulla oli käynyt jokin ajatusvirhe Haarajoen sijainnista. Muutin kuvatekstit Antin kommentin perusteella. | ||||
|
29.05.2023 11:00 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Hannu. Vielä saa kuvia, mutta pusikoituminen valtaa kovaa vauhtia ratapenkkaa. Huomaa hyvin junan peräpään kohdalla. | ||||
|
|
29.05.2023 10:35 | Hannu Peltola | ||
| Onpa hieno keväinen kuva! Tätä samaa lampea katselimme Jussin kanssa toissakesänä ja mietimme, että sen tältä puolelta saisi varmasti hienoja kuvia. Totta se on! | ||||
|
29.05.2023 10:12 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvähän sitä on varautua isompaankin miehistöön, kuten tässä: https://www.vaunut.org/kuva/110614. | ||||
|
29.05.2023 09:53 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ihan modernin oloinen moottorivaunu, joku tällainen voisi olla sopiva Vankkojen korvaajaksi tai esimerkiksi jollekin "Savonrata Oy":lle, kun henkilöliikenne vapautuu. | ||||
|
|
29.05.2023 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minusta näyttää siltä, että Moottori II:n vetovoimakäyriä on piirrelty laskeskelujen tuloksena. Todellisuushan on sitten ihan muuta, aina säätilasta, lämpötilasta, kuljettajan taidoista ym alkaen. Minkälaiset mittausvehkeet vaunussa A 24 oli niihin aikoihin, kun ensimmäiset Sv 12 - protot valmistuivat koeajoja varten? A 17:ää varten oli tuolloin vasta "malmit louhinnassa". |
||||
|
|
29.05.2023 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Piti oikein kaivaa hyllystä yllä mainittu Dieselveturit ja moottorivaunut II -kirja. Ainakaan äkkinäisellä pläräilyllä en löydä siitä noiden Vr12:n sekä Sv12/Sr12:n vaihteistojen tyyppimerkintöjen avausta. Joten laitetaan sekin Seepran osalta tähän. Merkinnässä L 206 rsb L = lokomotiivivaihteisto, 2 = kaksi momentinmuuttajaa, 0 = ei sis. nestekytkintä, 6 = vaihteiston kokoa ilmaiseva luku, r = sis. suunnanvaihtolaitteen, s = sis. nopeusaluevaihteen ja b = sis. vaihteistoöljyn lisäjäähdytysjärjestelmän. | ||||
|
|
29.05.2023 07:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niihin painoihin on ynnätty mukaan oletettu veturimiehistö: vaihtotyönjohtaja, veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, vaihdemies sekä 2-3 junamiestä. | ||||
|
|
29.05.2023 07:46 | Petri Nummijoki | ||
| Mielestäni joidenkin Dv12-vetureiden kyljessä on näkynyt viime vuosina merkintää jopa 71 tonnin painosta. | ||||
|
29.05.2023 07:37 | Jouni Halinen | ||
| Tässäkin voi näkyä Halisten suvun kädenjälki. Isoisäni Gunnarin isä Kalle oli kivimiehenä rautateillä. En tiedä muuta varmaa työmaata kun Rantarata. Gunun syntymäpaikaksikin (1902) on merkitty Kilon asema. Hän myös kertoi minulle 1960 luvulla, että näki pikkupoikana kun isänsä veisteli Hangon kraniitissa aseman kivimiehiä. Toinen työ mistä Gunu kertoi oli se että Kalle teki Hangon kaupungin tilauksesta aivan rantaviivassa olevan hiidenkirnun pohjalle tyhjennysreiän, kirnu kun täyttyi aallokossa vedellä ja eihän siinä sen jälkeen mitään kirnua näkynyt. Kävin tutkimassa 90-luvulla kirnua, laskeuduin vesirajaan ja 10 minuutin etsinnän jälkeen löysinkin ko. reiän ja kirnun pohjalla ei ollut muuta kuin tyhjä kossupullo. Gunu oli sitten itse eduskuntatalon työmaalla viimeistely kivenhakkaajana. Hänelle ajatettiin ajokorttikin ja hän kävi valitsemassa kivilouhoksella Kalvolassa sen kivimateriaalin joka työmaalle (priimaa) toimitettiin. |
||||
|
|
29.05.2023 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Seepralla voi käyttää täyttä tehoa surutta vaikka veturin ollessa paikoillaan. Vaihteistoöljyn lisäjäähdytyskennot saavat aikaan sen, ettei vaihteistoöljy ylikuumene, kuten Deeverissä tapahtuisi. Esan antikvaarikirjatietoja en malta olla päivittämättä tähän päivään juurikin Dv12:n painon osalta. Aikanaan Sv12 painoi varmaankin n. 60 t sekä höyrynkehittimellä varustettu Sr12 n. 66 t. Se on kiistatonta. Mutta sittemmin junanlämmityslaite on poistettu 2700-sarjalaisista, sekä kaikkiin on asennettu SA3- ja vapiti-kytkimet ynnä muuta rompetta, kuten suksiboksit. Niinpä iskämahaiset nyky-Deeverit painavat papereiden mukaan 68 t; taitaapa joidenkin K1-kaappien oviin olla lätkäisty jopa 69 t:n tarra. | ||||
|
|
29.05.2023 07:19 | Jouni Halinen | ||
| Täytyy laittaa korjausta sen verran (muisti pätkii), että Gorba kävi Suomessa jo vuonna 1989 eli ennen kuin ko. patsasta edes oli olemassa, Näin siis hänet vain siinä kauppahallin nurkalla. Jotenkin tuo patsashomma vaan oli muistin syövereissä. Olinko sitten katsomassa patsaan virallisia vihkiäisiä? | ||||
|
|
29.05.2023 06:44 | Petri Nummijoki | ||
| Sv12-veturin vetovoima ei kuitenkaan ole 27 tonnia liikkeelle lähdettäessä vaan 20 tonnin pintaan eli on Vr12 voimakkaampi. Olennainen ero on vielä siinä, että Vr12-veturilla voi V-vaihteella ajaa nopeudesta riippumatta täydellä teholla ilman vaihteistoöljyn kuumenemisen riskiä (kestotehoraja 0 km/h) mutta Dv12-veturissa kestotehoraja on T-vaihteella muistaakseni 17 km/h 25- ja 27-sarjan vetureilla ja 12 km/h 26-sarjan vetureilla sekä numerolla 2501. | ||||
|
|
29.05.2023 05:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli ilo kirjoitella, herra Jouni! | ||||
|
|
29.05.2023 05:49 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän tuli taas aamuyöstä Esalta huippuselostus meikän vaatimattomaan kysymykseen. | ||||
|
|
29.05.2023 05:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunujen välissä näköjään Jacobin teli. | ||||
|
|
29.05.2023 05:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaahas, kaivetaanpas hieroglyfiajan muinaisia savitauluja - eikun tuota , ööö -, Dieselveturit ja moottorivaunut osa II esiin. Veturi Vr12 eli Dr14 esittelyosa, eli kohta 1. Yleistä: "Dieselhydraulinen veturi Vr 12 on kahdella kaksiakselisella telillä varustettu vaihtoveturi. Se soveltuu raskaaseen vaihtotyöhön ja sen suunnittelussa on erikoisesti otettu huomioon laskumäkiveturille asetettavat vaatimukset. Aluevaihteen ansiosta sitä voidaan käyttää myös tavarajunaveturina." "Pyörästöjärjestelmä ........ B'B' Paino työkunnossa (lisäpainoin) ........ n. 86 ton Suurin akselipaino lisäpainoilla ........ n. 21,5 ton Ilman lisäpainoja ........ n. 19,5 ton Suurin nopeus ........ 43 / 75 km/h" Sivulla 179 on kuva 486. Vetovoimakäyrät Siinä Vr 12:n vetovoima Z liikkeelle lähdettäessä (nopeudella 0 km/h) V-vaihteella on yli 26 ton, ja nopeudessa 43 km/h Z = noin 5,5 ton. Edelleen T-vaihteella nopeudessa 0 km/h Z = 18 ton, ja nopeudessa 75 km/h noin 3 tonnin luokkaa. Fysiikasta muistamme, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka, välillä huomattavastikin. Siirrytään kirjassa eteenpäin: Sv 12- ja Sr 12 - veturit, (sivulla 249) Sv 12 n:ot 2501 ... 2568 Sr 12 n:ot 2701 ... 2760 1. Yleistä "Telityyppiset Sv 12 - ja Sr 12 - veturit pystyvät aluevaihteensa ansiosta toimimaan linjaveturina sekä matkustaja - että tavarajunakäytössä. Veturia käytetään myös vaihto - ja järjestelyveturina ratapihoilla." Kuvassa 532 (sivulla 532) on Sv 12 - veturin vetovoimakäyrät: Siinä vetovoima Z on liikkeelle lähdettäessä (nopeudella 0 km/h) T-vaihteella on noin 27 ton ja nopeudella 85 km/h Z = n. 3 ton. M-vaihteella Z = noin 11,5 ton liikkeelle lähdettäessä ja nopeudella 125 km/h Z = n. 2 ton. 2. Teknillisiä tietoja Paino työkunnossa ........ Sv 12: n. 60 ton, Sr 12: n. 66 ton Suurin akselipaino ........ Sv 12: n. 15,5 ton, Sr 12: n. 16,5 ton Suurin nopeus ........85 / 125 km/h Kaikissa näissä vetureissa oleva aluevaihteisto voidaan vaihtaa vain veturin ollessa pysähdyksissä. Vr 12:n varsinainen hydraulinen vaihteistotyyppi on Voith L 206 rsb ja Sv 12 + Sr 12:ssa se on Voith L 216 rs. "Voith L 206 rsb on täysautomaattinen 2 - vaihteinen virtausvaihteisto, johon kuuluu kaksi hydraulista momentinmuunninta, nopeusaluevaihde sekä suunnanvaihtolaite. Kumpikin momentinmuunnin on tarkoitettu määrätylle nopeusalueelle [ajonopeudelle]. Vain yksi momentinmuunnin kerrallaan on öljyllä täytettynä. ... vaihteisto oleellisilta kohdiltaan on samanlainen kuin Sv 12-veturin vaihteisto ..." "Voith - virtausvaihteisto L 216 rs on 3 - vaihteinen vaihteisto, jossa on kaksi hydraulista vääntömomentinmuunninta ja yksi hydraulinen virtauskytkin [nestekytkin] sekä vaihteiston yhteyteen rakennettu suunnanvaihtolaite ja nopeusaluevaihde." Sr 12:ssa aikoinaan oli Clayton-höyrylämmityslaite junan lämmittämiseksi. Kun vaunuissa alkoi yksikkölämmityslaitteet yleistyä, purettiin Claytonit tarpeettomina pois 1970 - luvun puolenvälin tienoilta alkaen. Tällöin Sr 12 - ja Sv 12 - sarjat voitiinkin yhdistää 1976 alussa Dv 12:ksi. Mitä momentinmuuntimeen tulee, niin kyseessä on autokäytöstä tuttu automaattivaihteiston tärkein komponentti. Keveämmässä kalustossa, kuten juuri autoissa, vaihteiston periaatteena on momentinmuunnin plus jälkivaihteita. Tämä täsmäsi myös Hr11- ja Dm8/9-kalustossa. Veturikäytössä kuormitukset ovat siinä määrin suurempia, että usempi momentinmuunnin on osoittautunut hyvin kelvolliseksi ratkaisuksi. Momentinmuunnin eroaa nestekytkimestä siten että nestekytkimessä on turbiinipyörä ja pumppupyörä. Kytkin ei muuta momenttia, vaan välittää sitä, pienellä luistolla tosin. Sen toimintaperiaatetta voisi kuvailla siten, että laitetaan kaksi pöytätuuletinta lähelle toisiaan. Toinen tuuletin kun käynnistetään, sen ilmavirta alkaa pyörittää toista tuuletinta. Momentinmuuntimessa on kolme pääosaa: pumppupyörä, turbiinipyörä ja johtopyörä (englanniksi Pump, Turbine and Stator). Pumppupyörän muotoilu on likimain samantyylinen kuin keskipakopumpuissa. Luiston vaihtelu on isompi. 2600 - sarjan veturit on hiukan modernimpi näkemys Sv 12:sta. Näitä vetureitahan on jonkin verran modernisoitu (etenkin 2500-sarjaa) ja kehitelty muutenkin aikojen kuluessa. Täyttäähän vanhimmat sarjan veturit tänä vuonna jo 60 vuotta! Niin, momenttihan on voiman varsi. Kiinnostuneille tiedoksi: Antikvaari-sivustolta löytyy viisi kappaletta Dieselveturit ja moottorivaunut 1 - 2 ja pelkästään kakkososaa 7 kpl. Hintaluokat ovat 8 - 50 ee, vaikka omasta mielestäni viidenkympin pyytäminen 1-2 - osista muistuttaa maantierosvousta. Tosin kirjojen kunnolla on vaikutuksensa hintaan, ei siinä mitään. |
||||
|
|
29.05.2023 04:38 | Jouni Halinen | ||
| Eiköhän tämäkin ole kierrätetty romumetallina viimeistään viimeaikaisten tapahtumien jälkeen. Jos se on pronssia, niin siitä maksetaan 3-4 euroa kilo (Suomessa), voisi kuvitella että se painaa ainakin tonnin pari. Nämähän ovat usein onttoja (mm. Manta), joten painoa on vaikeata arvioida. Vaikuttaa että jalustakin on samaa tavaraa. Stadihan vielä viime syksynä empi poistaa sen Hakaniemen hirvityksen näkymää häiritsemästä. Lopulta se vietiin pois Kruunuvuoren ratikatyömaan alta. Se nostettiin proomun kyytiin ja se mahtui kulkemaan nippa nappa Hakaniemen sillan alta. Vahinkohan ei olisi ollut suuri jos hirvitys olisi siirtynyt Ahdin valtakuntaan. Se kuuleman mukaan vietiin Itä-Uudellemaalle johonkin kaupunginmuseon varastoon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_rauha_(patsas) WIKIN MUKAAN PATSASTA OLLAAN TUOMASSA MYÖHEMMIN TAKAISIN JONNEKKIN LÄHISTÖLLE. "Patsas on 6,5 metriä korkea. Siinä eri mantereita edustavat ihmiset kannattelevat toisella kädellään maapalloa, jossa on lehvät. Vapaat kätensä patsaan hahmot ovat puristaneet nyrkkiin, minkä avulla he osoittavat? mieltään? maailmanrauhan? puolesta?". Satuin ajamaan autolla ohi (-90 Tammikuu) kun Corba kävi ensin katsomassa Leninin piilopaikkaa torin toisella puolella ja käveli sitten vihkimään tämän hirvityksen, laitoin auton parkkiin ja liityin porukkaan, ihmisiä oli aika vähän joten olin lähempänä häntä kuin mainittaan sanonnassa "samassa sateessa". Ihan slungilta kaverilta vaikutti. Suomalaiset isännät vaikuttivat vähän vaivaantuneilta olihan kommunistinen järjestelmä jo hyvää vauhtia kaatumassa. Tässähän kävi niin että Helsinki/Suomi oli lahjoittanut patsaan Moskovalle/N-liittoon, ja protokollan mukaan he vastavuoroisesti lahjoittavat patsaan Helsingille/Suomelle. Joten oltiin ikäänkuin pakkoraossa. Patsashan tervattiin torstaina 10. lokakuuta 1991 Aleksis Kiven päivänä kello 16 alkaen. Tervaajat olivat valtiotieteiden ylioppilas Jari Kajas, oikeustieteen ylioppilas Mikael Jungner ja lääketieteen ylioppilas Sara Hirvelä. Kajaksella oli myöhemmin jotain epäselvyyksiä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kanssa ja Jugner ja Hirvelä (nyk. Ramsay) ovat muuten vaan julkisuudesta tuttuja. Heillä oli selvästi joku etiäinen mitä tulee tapahtumaan reilun 30 vuoden kuluttua. |
||||
|
29.05.2023 02:52 | Mikko Ketolainen | ||
| Lauantaina tuolla seisoi ainakin kaksi kulahtanutta, nimittäin yksi veturi ja yksi ajoneuvo, eli tämä https://vaunut.org/kuva/118000 | ||||
|
29.05.2023 02:43 | Mikko Ketolainen | ||
| Olen useamman vuoden haaveillut siitä, että saisin otettua kuvan edes yhdestä Dr14-sarjan veturista. Lauantaina kun olin tulossa IC147:lla Helsingistä ja juna alkoi Tamperetta lähestyessään hiljentämään vauhtiaan, huomasin ikkunasta, että tuollahan on yksi Dr14. Päätin kokeilla onneani ja otin kameran ja sain otettua kaksi kuvaa, onnistuivat melkein molemmat. Ekasta jäi pitkästä päästä hiukan pois, mutta toinen kuva onnistui, veturi sattui keskelle kuvaa, tosin etupuskimien ja kuvan reunan väli ei ole suuri. Ainoa haitta mikä kuvassa on, sähköpylvään vaijeri sattui samalle linjalle. Niin, ensimmäisen kuvaamani Dr14:sta numero on 1854. | ||||
|
29.05.2023 02:32 | Uwe Geuder | ||
| Voi voi, se saattaa olla siinä iässä vaarallinen tauti. | ||||
|
29.05.2023 02:19 | Mikko Ketolainen | ||
| Olen tunnelin valmistumisen jälkeen matkustanut junalla kahdesti meno-paluumatkan Jyväskylästä Helsinkiin ja päin vastoin. Olen yrittänyt katselle vaunun ikkunasta, että missä tämä tunneli on, mutta huonolla menestyksellä, suurin syy on ollut istuinpaikkojen sijainti "väärällä" puolella vaunua. Lauantaina matkustin kolmannen kerran Jyväskylästä Helsinkiin ja takaisin. Matkustin vaunun yläkerrassa ja menomatkalla oli käytäväpaikka vaunun oikealla puolella ja juna, joka oli IC150, "paahtoi" menemään normaalien Jämsän ja Tampereen pysähdyksien jälkeen suoraan pysähtyen seuraavan kerran Tikkurilassa. Paluumatkalla juna oli IC147 ja se pysähtyi myös niillä asemilla, joilla IC150 ei pysähtynyt, eli Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä. Paluumatkalla oli ikkunapaikka oikealla puolella yläkerrassa ja junan lähdettyä Riihimäeltä, kiinnitin huomioni oikealle kaartuvaan raiteeseen ja sitten muistin tunnelin. Siinähän se oli vähän matkan päässä. Kolmas kerta toden sanoi. | ||||
|
|
29.05.2023 02:04 | Jouni Halinen | ||
| "Diaknoosi" on selvä https://urly.fi/3arc | ||||
|
29.05.2023 01:44 | Jouni Halinen | ||
| Juu Seppo laita kuvat sivuraiteelle, kovasti kiinnostas monia. | ||||
|
29.05.2023 01:02 | Jouni Halinen | ||
| Tuttu kaveri oli Pasilan KP:sa työnjohtajana, kävin siellä aina välillä kahvilla. Vuonna -85 tai -86 siellä oli työn alla näitä autovaunuja ja niihin asennettiin juurikin pistorasioita lohkolämmittimille. Jos ne olisivat tässäkin vaunussa niin ne näkyisivät selkeästi. Tässä kuvassa ne näkyvät https://vaunut.org/kuva/141894?tt=13&i1=Gfot | ||||
|
|
29.05.2023 00:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tällä maalauksella näyttää kyllä 10-20 vuotta nuoremmalta kuin DB:n punaisessa maalissa. | ||||
|
|
28.05.2023 23:36 | Uwe Geuder | ||
| Ikä 47 vuotta, sama luokka kuin ensimmäisiä Sr1. | ||||
|
|
28.05.2023 23:29 | Uwe Geuder | ||
| Kuvaajan onnea halveksimatta: https://www.flickr.com/photos/195003491@N08/52180670375 Heillä on siis ainakin 2 täplämaalauksella. Tämä yksilö on 111 057-6. Sillä on sama hauska VKM-tunnus D-ZUG kuin toisen firman 111: https://vaunut.org/kuva/160773 En tiedä, mikä se vehicle keeper sitten on, jos eri firmoilla on sama tunnus. Keeper kuulostaa haltijalta, vaikka se olisikin jonkun rahoittajan omistuksessa. Smart Raililla on 8 kpl. 111 ja 3 muuta. Kaikkilla 111:lla on VKM D-ZUG, mutta muilla on taas eri tunnuksia. Lähde: https://revisionsdaten.de/tfzdatenbank/suche.php |
||||
|
|
28.05.2023 23:28 | Jouni Halinen | ||
| Pohdiskelen taas ehkä vähän tyhmiä?. Meneekö se niin että Dr14 saa liikkeelle raskaamman junan tuon suuremman akselipainon avulla, mutta sen huippunopeus on vain 75 km/h?. Dv12 veturissa huippunopeus on 125 km/h ja vetovoima?/akselipaino? on vastaavasti pienempi?. | ||||
|
28.05.2023 23:22 | Otto Tuomainen | ||
| 1xx-sarjan sähköveturit ovat tasavirtakoneita eli 3000 V on jännite. | ||||
|
|
28.05.2023 23:20 | Otto Tuomainen | ||
| Tässä tapauksessa joo. Yleisesti ottaen opastinjärjestelmä poikkeaa aika paljon suomalaisesta. Esimerkiksi käytössä on vilkkuvia valoja ja vilkkumisnopeuskin vaihtelee: nopea tai hidas. Vaihtotyöopastimissa näkee sitten valkoista tai sinistä valoa. Kaarteisilla ratapihalla käytetään paljon opastimien kertaajia jne. | ||||
|
|
28.05.2023 23:16 | Jorma Toivonen | ||
| Ajojohdon jännite? Kuten Otto kommentoi, virtaa jaetaan useammalle virroitimelle liikkeellelähdössä. | ||||
|
28.05.2023 23:12 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja Otto. | ||||
|
|
28.05.2023 22:46 | Hannu Peltola | ||
| Jouni, sarjamekintähän perustuu akselipainoon, joka Dr14:n 19,5 tonnin akselipainolla (lisäpainoin 21,5 t) oikeuttaa raskaan veturin titteliin, mutta Deeveri on 15,5–17,0 t akselipainolla ainoastaan väliraskas. Sarjamerkintöjen muutoksen aikoihin 1976 ilmeisesti muutettiin myös raskaan veturin määritelmää, kun Sr12 eli 27xx-sarjan Deeverit muuttuivat väliraskaiksi sarjaan Dv12. Sama kohtalo tapahtui myös Vr11-veturilla, joka sarjamerkintöjen muutoksessa muuttui Dv11:ksi. | ||||
|
28.05.2023 22:38 | Timo Haapanen | ||
| Tosiaan kuin pakasta vedetty! | ||||
|
|
28.05.2023 22:29 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on veikeä! Pikkukuvasta luulin, että 111 on aivan ruostetäplien peitossa. | ||||
|
|
28.05.2023 22:08 | Jouni Halinen | ||
| Miksi Dr14 on DieselRaskas? Mutta Dv12 on DieselVäliraskas? Jos ulkoapäin katselee, niin luulisi sen olevan toisinpäin? | ||||
|
28.05.2023 21:57 | Timo Haapanen | ||
| 100-prosenttista taidetta! | ||||
|
|
28.05.2023 21:54 | Timo Haapanen | ||
| Onkos tämän Dr14-veturin moottori perustaltaan sama kuin Dv11/15/16:n kasit? Tilavuus on sama 91,2 litraa, tehoa vain reilusti enemmän. | ||||
|
28.05.2023 21:46 | Lari Åhman | ||
| Yhtä "mystinen" juna tuli aamupäivällä Iisalmesta :) https://juliadata.fi/timetables?s=4242&d=27.5.2023 Lauantaisinhan tämä on kulussa. | ||||
|
28.05.2023 21:44 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä niitä kulki 1970-luvun lopulla, etenkin yöjunista. Taisi Turusta lähteissä P107 ja P109 olla enemmän tavaran kuin matkustajavaunuja. Muistaakseni Vaasa - Jyväskylä iltapaikkussa olla suhteessa sama määrä tavaravaunuja. |
||||
|
28.05.2023 21:38 | Lari Åhman | ||
| Oton kuvat ovat aina olleet laadukkaita ja hyvin sommiteltuja. Näissä ulkomaankuvissa ainakin itsellä tulee tutkittua yksityiskohtia ja verrattua niitä kotimaisiin vastaaviin. Maisematkin ovat esimerkiksi näissä Slovakian kuvissa komeita. Lisäksi kuvatekstit sisältävät paljon tietoa, jonka selvittäminen on vaatinut oman aikansa ja vaivansa. Kyllähän jokainen näkee jo pikkukuvia katsellessa, mitä on luvassa. Tässä vaiheessa voi tehdä sitten päätöksen, kiinnostaako niitä katsoa tarkemmin vai ei. Pakko ei liene kenenkään katsella. | ||||