Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.08.2022 21:57 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, asia on kuten Teppo totesi. Mutta kun alkuperäinen syy kunnostaa 1021 katosi, VR siitä huolimatta kunnostutti veturin – toinenkin vaihtoehto olisi ollut. On sitten suhtautumisasia, miten kukin asian käsittää. Onko lasi puolitäysi vai puolityhjä? Optimisti on hyvillään siitä, että veturi saatiin ajoon, ja sillä myös ajetaan. Pessimisti – no jaa… Vaikka kvarttaalimallin mietiskely muuttuisikin kehäajatteluksi, se ei kuitenkaan ole maassamme kiellettyä. Ja toki tuo sylinteripelti on likainen, mutta niin oli muuten hiililapion varsikin. SKS |
||||
|
19.08.2022 21:55 | Simo Virtanen | ||
| Aika hoitaa tuonkin "ongelman". Ei tarvitse montaa vuotta odotella kurpahtaneita Dr19:a. | ||||
|
|
19.08.2022 21:43 | Veeti Heino | ||
| Varoventtiilillä oli paljon asiaa museon alueella olon ajan. | ||||
|
19.08.2022 21:05 | Jarno Piltti | ||
| Muistelisin että liikenne loppui joskus 2014-2015 paikkeilla. Tietääkö joku tarkemmin? | ||||
|
|
19.08.2022 20:48 | Ilari Inkiläinen | ||
| Milloinkohan sinne on viimeksi mennyt junia? Siitäkin on jo varmaan viisi vuotta kun kävin sitä raidetta katsomassa ja jo silloin taisi olla pusikkoitunut. | ||||
|
|
19.08.2022 20:33 | Jarno Piltti | ||
| Ja vasemmalla laaja BE Group jonne menee raide. | ||||
|
|
19.08.2022 20:30 | Jarno Piltti | ||
| Tämän vihreä maalipinta oli muuten ihan käsittämätöntä silmänkarkkia, niin sileää ja kiiltävää. Tämä kerrottakoon näin tulevaisuuden vorkkaajille, kuluneisiin koneisiin tottuneille. | ||||
|
19.08.2022 20:21 | Jarno Piltti | ||
| Virolaisia ovat, maatunnus 26. Suomen ratapihoilla seisoo myös x määrä ulosottoviranomaisen takavarikoimia venäläisiä pakotefirmoille kuuluvia vaunuja, niiden kohtalosta ei taida kukaan tietää mitään? Nämä ei kuitenkaan ole niitä, se ainakin on selvää. Olisko tämän littera Vop jos tunnistetta miettii? Vai Vocp? | ||||
|
19.08.2022 19:48 | Uwe Geuder | ||
| Erillinen pesutila WC:n vieressä ei ole vain lepovaunujen ominaisuus. Saksassa niitä löytyi monesta pikajunavaunuista. Esim. Centralbahn (yritys, joka vuokraa vanhahkoa kalustoa) mainostaa niillä edelleenkin: https://centralbahn.de/fahrzeugflotte/reisezugwagen/schnellzugwagen | ||||
|
Kuvasarja: Bala Lake Railway |
19.08.2022 19:23 | Uwe Geuder | ||
| Minä olin täysin tietämätön siitä, että ei liian kaukana Walesista, mutta silti veden toisella puolella Irlannissa oli vielä 10 vuotta sitten yli 1000 km turveratoja. En ole löytänyt yhtään kuvaa vorgissa. En tiedä, onko jo myöhässä käydä katsomassa, turvetuotanto on kai sielläkin loppumassa. | ||||
|
19.08.2022 17:53 | Jarno Piltti | ||
| Upean tunnelmallinen sivuraide tässä. Hieno neljän vuodenajan kuvasarja! | ||||
|
19.08.2022 16:19 | Markku Pulkkinen | ||
| 4061 suunniteltiin alun perin nopeiden ja keveiden kaupunkien välisten pikajunien ("Städteschnellzüge") vetoon, matkatavaraosastolla oli tarkoitus korvata kokonainen matkatavaravaunu. Tämä suunnitelma ei sellaisenaan toteutunut, pääosan vedettävistä junista muodostivat paikallisjunat, matkatavaraosasto jäi vähälle käytölle. 70-luvun puolimaissa sarja "ylennettiin" vetureiksi, sarjamerkinnäksi muutettiin 1046. | ||||
|
19.08.2022 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Ysäriä, koska veturi on kuitenkin saneeratussa asussa, ensimmäinen saneeraus valmistui kesällä 1990 veturille 2302. | ||||
|
|
19.08.2022 16:00 | Oula Ahlholm | ||
| Kasaritunnelmaa huokuva upea otos! | ||||
|
19.08.2022 15:38 | Petri Nummijoki | ||
| Moottorin kierrosten kuuntelun ja ohjaamon lämmityksen lisäksi kuulemma joku kuljettaja perusteli kääntämistarvetta sillä, että moottoripään ohjaamo on tasoristeysonnettomuuksien varalta parempi, kun keulassa on edes jotain rautaa. | ||||
|
|
19.08.2022 15:30 | Jan Jahkola | ||
| Lyhyesti sanottuna hieno! | ||||
|
|
19.08.2022 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässähän on sama näkemys toteutettuna sähkövedolla, kuin mitä oli Dhm1- suunnitelmassa tavoiteltu alunperin, (Dhm1 kehittyi Hr11:ksi). | ||||
|
|
19.08.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetopyörien halkaisijoiden ero tosiaan korostui Dm7 - Dm6 - yhdistelmällä ajettaessa. Liikkeelle lähdettäessä vetokytkimien kestokyky oli koetuksella. Rautalangasta väännettynä: kuutonen hyökkäsi liikkeelle ripeämmin kuin seiska. Päivänselvää: 613 mm versus 790 mm. Mielestäni tärkein syy kuutosten korien nostaminen samalle korkeudelle seiskojen kanssa oli kalustokiertojen järjestelemisessä. Pelkästään kuutosjunilla operoiminen ei olisi ollut kannattavaa enää siinä vaiheessa kun seiskoja liitevaunuineen oli konejaksoilla/varikoilla "miljoonia". |
||||
|
19.08.2022 13:44 | Miko Rautiainen | ||
| Konesuojien aukipito ei liity mitenkään moottorin jäähdytykseen Dv15/16 vetureissa, vaan siihen että mm. jäähdyttäjän puhallin ei puhaltaisi kaikkea kuumaa ilmaa ohjaamon alle, vaan kuuma ilma poistuisi aukinaisista konesuojista. | ||||
|
|
19.08.2022 12:22 | Mikko Herpman | ||
| Mitä tulee Dm7 vaunujen moottorien sammumiseen, osin pitänee paikkansa. Oikein kuumalla kelillä näitä saattoi sattua ylikuumenemisen takia. Toki mahdollinen ruiskupumpun säätövika voisi aiheuttaa myös moottorin sammumisen esim. liikkeelle lähdössä. Sanoisin kuitenkin että mikäli ei olla kuumassa kelissä yli 25C ja vaunujen ollessa normaalissa kunnossa. Tätä sammahtelua ei kovin paljoa tapahdu. Totta kai jos junassa oli maksimimäärä 8 vetovaunua, ehkä johonkin aikaan jopa 10 on mahdollista, että jotain ongelmaa sisältävä vaunu sattui runkoon. Ainakin osin rahastajia oli ohjeistettu käynnistämään moottori uudestaan ohi kulkiessaan. Samaten rahastajat mahdollisesti myös säätivät moottorin jäähdytystä. Ja johtuen vaunujen ohjauksesta etummaisesta ajopöydästä, eli esim. suunnan kääntämisen ohjaukseen tarvittava virta tulee yhdestä katkaisimesta ja sen on kuljettava kaikkien vaunujen läpi ja vaikutettava täten EP-venttiileille. Tästä ohjaustyylistä johtuen vaunujen määrää onkin rajoitettu valmistajan toimesta. Museoliikenteessä on ajettu myös 8-vaunun junia, ilman erityisiä ongelmia. "oikealla" käyttötavalla voidaan näitä mahdollisia suunnankäännön taikka ovien sulkeutumisen ongelmia vähentää. Eli kun käännetään suuntaa annetaan riittävän pitkään "virtaa" suunnan kääntöön, eli hidaskin EP ehtii vetää ja päästää ilmaa kääntösylinteriin, tähän lisättynä kikka että nostetaan moottorin kierroslukua ensin ja kierrosten laskiessa käännetään suuntaa näin vähentäen momenttia suuntalaatikon sakarakytkimessä. Myöskin vaikkapa ovien sulkeminen, pidetään sulkemisnappia niin pitkään painettuna että ovivalo sammuu. Eli hidaskin rele ehtii vetää ja ovien ohjauskoneiston linkku ehtii keinahtaa kiinni, eikä jää puoleenväliin. Miksi ajettiin Dm7 vaunuja moottoripäästä, tähän varmaan veteraanikuljettajat osanneevat paremmin sanoa, kuultuna oli helpompi vaihtaa vaihteet kun kuuli moottorin kierrokset sekä talvella moottorin lämpö vähän auttoi kuljettajaa pysymään vähän lämpimänä. Mutta ilmeisesti jo -70 luvulla vaunuja alettiin ajaa B-ohjaamosta eli hiljaisesta päästä, ja 80-luvulla tämä taisi olla jo poikkeuksia lukuun ottamatta sääntö. Joskus yhdellä vaunulla ajettaessa ilman kääntömahdollisuutta tämä toki on ollut pakollista. |
||||
|
|
19.08.2022 11:50 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Lättähattujen kanssa ollut tavallista, että jossain vaunussa moottori sammui kesken matkan (esim. kuumenemisen seurauksena), suunta ei kääntynyt kerrasta kaikissa vaunuissa tai vetopyörien erilaisesta halkaisijasta johtuen yksittäinen vaunu ei vetänyt kunnolla vaan pyöri muuten vain muiden mukana? Dm4:n kanssa olettaisin näiden ongelmien olleen vähäisempiä tai ainakin ne koskivat samaa vaunua, jossa kuljettaja ja koneapulainen olivat jo valmiiksi paikalla. Dm4 on tosiaan ollut äänekäs https://www.vaunut.org/kuva/77752 mutta 50- ja 60-luvuilla Lättähattujakin ajettiin yleensä moottoripäästä ja kuulemma jopa niin, että yhden moottorivaunun junassa ja kääntöpöydän tai kolmioraiteen löytyessä saattoi kuljettaja kääntää vaunun määräasemalla ympäri, jotta sai moottoripään paluumatkallekin ajo-ohjaamoksi. Lieneekö siis Dm4 ollut tässä suhteessa ratkaisevasti huonompi siihen aikaan, kun Lättähatulla ja Dm4:lla ajettiin rinnakkain? Sen sijaan voi hyvin olla, että ohjaamon melutaso oli yksi syistä, miksi Dm4-vaunuista päätettiin 70-luvun alussa luopua "nykyaikaiseen liikenteeseen soveltumattomina", kun paikallisliikennekalustoa oli jo yli tarpeen. Lättähatuissa työturvallisuutta oli melun osalta paljon helpompi parantaa, kun siihen riitti siirtyminen ajamaan takapään ohjaamosta. |
||||
|
|
19.08.2022 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta viimeksimainitusta asiasta saa kyllä kiittää Venäjän rautateitä (RZD) ja sen suunnittelemaa höyryjunaliikennettä Sortavalasta Joensuuhun. Harmi vain, että Putinin sotatoimet Ukrainassa pilasivat tämän suunnitelman toteutuksen. | ||||
|
19.08.2022 10:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, tuohon kuvaan viittasin :) | ||||
|
|
19.08.2022 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sylinterin suojapellitys olisi syytä puhdistaa. Vai maksaako se liikaa? Tuntuu muutenkin siltä, että 1021:n pitäminen ajokuntoisena on armonosoitus nostalgiaan taipuvaiselle rahvaalle. Jos jotain nyt tehdään, niin tehtäisiin sitten kunnolla! Ihme, että Pekka 1021 on ylipäätään läpäissyt kvartaalipellementaliteetin? |
||||
|
19.08.2022 10:37 | Kari Haapakangas | ||
| Tai hollantilaisen sinterklaasin apuri musta petteri... | ||||
|
19.08.2022 10:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella tyylikäs :) | ||||
|
19.08.2022 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 valmistui muutostyönä vuonna 1954 ja sen perusvaunu oli ollut 100-paikkainen Ei 22256. Se taas oli vuodelta 1947. | ||||
|
19.08.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun tankkiin mahtui 4 200 litraa dieselpolttoöljyä. Lätän tankki on 300-litrainen. | ||||
|
|
19.08.2022 09:47 | Mikko Herpman | ||
| Muistelen kuulleeni että 2241 olisi tullut täydellä tankilla Toijalaan aikanaan. Eli museotavaraa on tankissa, onneksi vanha kaasuöljy ei pilaannu niin nopeasti kuin nykybensat! | ||||
|
19.08.2022 02:04 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs Pekkakuva! | ||||
|
|
19.08.2022 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onko se museaalista polttoainetta aktiivikäytön ajoilta, vai onko 2241 tankattu jossain välissä tällä vuosituhannella? :) | ||||
|
|
18.08.2022 23:57 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
|
18.08.2022 23:51 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja. | ||||
|
18.08.2022 22:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Noita V-mallisia Helvetica-kylttejä pitäisi käyttää vieläkin. | ||||
|
|
18.08.2022 22:23 | Mikko Herpman | ||
| Ei ole kokemusta Dm4 ajosta, käsitin kirjoista että ajaminen olisi ollut kutakuinkin aika manuaalista. Eli esim. vaihteet vaihdettu käsivivulla. Lisäksi kuljettaja aina istui metelöivien moottorien vieressä. Detroit Diesel tunnetusti kun muutti polttoaineen sujuvasti meteliksi ;) Teknisessä mielessä Dm7 kalustossa on kutakuinkin samantekevää onko junassa yksi tai useampi moottorivaunu, ne kun tottelevat kiltisti komentoja samasta ajopöydästä. Toki edellyttäen että kaikki asiat on kunnossa niin kuin ne yleensä ovat. Ja toki Dm7-kalustossa B-ohjaamo on hiljainen, eli ei moottoria vieressä meluamassa. Joten ehkäpä ajomukavuuden kannalta Dm7 on parempi, toki pakkasilla epämukava ainakin ennen B-ohjaamon lisälämmittimien asennusta. |
||||
|
|
18.08.2022 21:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja vielä ilman lähiliikenne muutoksia, eli 1500 V laitteistoja. | ||||
|
18.08.2022 19:26 | Sami Koskinen | ||
| Kyllä kalustokin oli parempaa silloin kun Saksoja oli kaksi. Nykyään ei saa edes puristella. | ||||
|
|
18.08.2022 19:11 | Sami Koskinen | ||
| Minulle tuli tästä kuvasta mieleen Haukivuori ja Honecker. | ||||
|
18.08.2022 16:08 | Onni Tikkala | ||
| Varsin miellyttävä kesäkuva ja tyylikkään näköinen veturiyhdistelmä. | ||||
|
18.08.2022 16:04 | Arto Papunen | ||
| Kyllähän arvokkaammat ovat tuntuneet olevan lättähatut kun niitä säilynyt vaikka kuinka paljon suhteessa muuhun kalustoon. Ymmärrän kyllä että niillä on halvempaa ja helpompaa liikennöidä, mutta miksei niillä voisi liikennöidä muut ja HMVY liikennöisi muilla kalustoilla.. | ||||
|
18.08.2022 14:43 | Nikolas Peippo | ||
| "...jossa kuljettaja ei ole etummaisen ohjaamon etummaisessa ajopöydässä liikkeen suuntaan..." mainittakoon tähän että vaihtotöissä, joissa kuljettaja itse toimii vaihtotyönjohtajana, riittää että ajaa kulkusuuntaan nähden etummaisesta ohjaamosta, ajopöydällä sen sijaan ei ole väliä. | ||||
|
|
18.08.2022 14:13 | Antti Ojala | ||
| Kun keskitetään kaikki tarmo kalustokysymykseen, lopputulos näyttää tältä. Kunnostamiseen ei pitäisi ryhtyä lainkaan, jos sitä ennen ei ratkaista säilyttämistä kestävällä tavalla. Keitele-museolla ja JMR:llä on ymmärretty, että kaluston suojaaminen on tärkeämpää kuin sen haaliminen. Puhuin tästä monta vuotta HMVY:ssä, mutta se ei johtanut mihinkään. - HMVY tulee luonnon lakien johdosta vielä sen faktan eteen, että kalustoa on purettava ulos sellaisille yhdistyksille, jotka sitä kykenevät säilyttämään asiallisesti. | ||||
|
18.08.2022 13:03 | Pekka V. Puhakka | ||
| Juhan kommenttiin liittyen oman kokemuksenikaan mukaan Haapamäellä ei yleensä ole ollut epäilyksiä erilaisten syyllisyyksien suhteen. Syyllinen on yleensä ollut joku muu, joko yhdistyksen sisällä tai sitten sen ulkopuolella. Ja tämä mielestäni on merkittävä osa ongelmaa. Mutta ehkäpä tästä aiheesta voi jatkaa toisaalla. | ||||
|
18.08.2022 12:17 | Robin Raita | ||
| Tässä juna rungossa oli 3 Ein vaunua Sinisten Vaunujen Ystävät ry:ltä. Rkt ja efit vaunut oli Haapamäen museoveturiyhdistykseltä. | ||||
|
|
18.08.2022 10:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Onpa onnistunut kuva, kasarinostalgiaa parhaimmillaan! | ||||
|
|
18.08.2022 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tässä kolme Sinisten vaunujen ystävien Ein-vaunua vai yksi Haapamäeltä? | ||||
|
|
18.08.2022 09:31 | Petri Nummijoki | ||
| Onko muuten kenelläkään näkemystä, miten helppo tai hankala Dm4 oli ajettavuudeltaan Lättähattuun verrattuna? Olettaisin asiaa helpottaneen ainakin, ettei Dm4:ssa kuljettajan tarvinnut ohjata kuin yhtä moottorivaunua, jossa tosin oli kaksi koneistoa ja neljä moottoria. Dm4 ei kai kärsinyt kattotuulettimien asentamisen jälkeen pahemmin koneiston kuumenemistaipumuksistakaan, kun sillä on riuhdottu neljänkin matkustajavaunun junia ilmeisesti aivan kohtuullisella menestyksellä. | ||||
|
|
18.08.2022 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkoitin tuolla manuaalisuudella vertailua vaikka Dv12-veturiin, lätässä on ohjattava kuitenkin vaihteistoa käsin ja tiedettävä oikeat menetelmät etenkin alaspäin vaihtamiseen. Höyryveturiin verrattuna lättä on toki huomattavasti kevyempi työympäristö. | ||||
|
|
18.08.2022 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen ollut siinä harhaisessa käsityksessä, että ajokahvoja olisi ollut yksi vetovaunua kohden. Ja että sitä säilytettiin moottoripäässä, samassa kaapissa, missä ovat käynnistys- ja öljynpainevahdin ohitusnappulat. | ||||
|
18.08.2022 04:53 | Antti Rautiainen | ||
| Eikä riitä enää vuodet hakkuuseen kohta tulee 20v siitä. Saapi nähdä tuleeko sinne mitään kun alkoi Venäjän boikotti? Tietäkään ei vielä ole paikalle mutta on sentään uusi ohitie josta se mahdollista tehdä. Kun ei ollu tietä ei tullu alueelle toimintaakaan. |
||||
|
Kuvasarja: Karinskin kapearaiteinen rautatie |
18.08.2022 01:20 | Uwe Geuder | ||
| En osaa lukea venäjää, mutta ilmeisesti Wikipedia-artikelin taulukon toiseksi viimeinen on metsärata Alapajevsk - Sankino - Kalach. Radasta löytyy saksankielinen dokumentti (vielä 12.10.2025 asti) https://www.ardmediathek.de/video/eisenbahn-romantik/mit-der-schmalspurbahn-in-russlands-vergangenheit/swr-fernsehen/Y3JpZDovL3N3ci5kZS9hZXgvbzEwNjE5MzA (Ensimmäiset 13 minuuttia dokumentti käsittelee Jekaterinburgia 150 km etelämpänä.) |
||||