Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.08.2022 14:43 | Nikolas Peippo | ||
| "...jossa kuljettaja ei ole etummaisen ohjaamon etummaisessa ajopöydässä liikkeen suuntaan..." mainittakoon tähän että vaihtotöissä, joissa kuljettaja itse toimii vaihtotyönjohtajana, riittää että ajaa kulkusuuntaan nähden etummaisesta ohjaamosta, ajopöydällä sen sijaan ei ole väliä. | ||||
|
18.08.2022 14:13 | Antti Ojala | ||
| Kun keskitetään kaikki tarmo kalustokysymykseen, lopputulos näyttää tältä. Kunnostamiseen ei pitäisi ryhtyä lainkaan, jos sitä ennen ei ratkaista säilyttämistä kestävällä tavalla. Keitele-museolla ja JMR:llä on ymmärretty, että kaluston suojaaminen on tärkeämpää kuin sen haaliminen. Puhuin tästä monta vuotta HMVY:ssä, mutta se ei johtanut mihinkään. - HMVY tulee luonnon lakien johdosta vielä sen faktan eteen, että kalustoa on purettava ulos sellaisille yhdistyksille, jotka sitä kykenevät säilyttämään asiallisesti. | ||||
|
18.08.2022 13:03 | Pekka V. Puhakka | ||
| Juhan kommenttiin liittyen oman kokemuksenikaan mukaan Haapamäellä ei yleensä ole ollut epäilyksiä erilaisten syyllisyyksien suhteen. Syyllinen on yleensä ollut joku muu, joko yhdistyksen sisällä tai sitten sen ulkopuolella. Ja tämä mielestäni on merkittävä osa ongelmaa. Mutta ehkäpä tästä aiheesta voi jatkaa toisaalla. | ||||
|
18.08.2022 12:17 | Robin Raita | ||
| Tässä juna rungossa oli 3 Ein vaunua Sinisten Vaunujen Ystävät ry:ltä. Rkt ja efit vaunut oli Haapamäen museoveturiyhdistykseltä. | ||||
|
|
18.08.2022 10:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Onpa onnistunut kuva, kasarinostalgiaa parhaimmillaan! | ||||
|
|
18.08.2022 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tässä kolme Sinisten vaunujen ystävien Ein-vaunua vai yksi Haapamäeltä? | ||||
|
18.08.2022 09:31 | Petri Nummijoki | ||
| Onko muuten kenelläkään näkemystä, miten helppo tai hankala Dm4 oli ajettavuudeltaan Lättähattuun verrattuna? Olettaisin asiaa helpottaneen ainakin, ettei Dm4:ssa kuljettajan tarvinnut ohjata kuin yhtä moottorivaunua, jossa tosin oli kaksi koneistoa ja neljä moottoria. Dm4 ei kai kärsinyt kattotuulettimien asentamisen jälkeen pahemmin koneiston kuumenemistaipumuksistakaan, kun sillä on riuhdottu neljänkin matkustajavaunun junia ilmeisesti aivan kohtuullisella menestyksellä. | ||||
|
|
18.08.2022 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkoitin tuolla manuaalisuudella vertailua vaikka Dv12-veturiin, lätässä on ohjattava kuitenkin vaihteistoa käsin ja tiedettävä oikeat menetelmät etenkin alaspäin vaihtamiseen. Höyryveturiin verrattuna lättä on toki huomattavasti kevyempi työympäristö. | ||||
|
|
18.08.2022 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen ollut siinä harhaisessa käsityksessä, että ajokahvoja olisi ollut yksi vetovaunua kohden. Ja että sitä säilytettiin moottoripäässä, samassa kaapissa, missä ovat käynnistys- ja öljynpainevahdin ohitusnappulat. | ||||
|
18.08.2022 04:53 | Antti Rautiainen | ||
| Eikä riitä enää vuodet hakkuuseen kohta tulee 20v siitä. Saapi nähdä tuleeko sinne mitään kun alkoi Venäjän boikotti? Tietäkään ei vielä ole paikalle mutta on sentään uusi ohitie josta se mahdollista tehdä. Kun ei ollu tietä ei tullu alueelle toimintaakaan. |
||||
|
Kuvasarja: Karinskin kapearaiteinen rautatie |
18.08.2022 01:20 | Uwe Geuder | ||
| En osaa lukea venäjää, mutta ilmeisesti Wikipedia-artikelin taulukon toiseksi viimeinen on metsärata Alapajevsk - Sankino - Kalach. Radasta löytyy saksankielinen dokumentti (vielä 12.10.2025 asti) https://www.ardmediathek.de/video/eisenbahn-romantik/mit-der-schmalspurbahn-in-russlands-vergangenheit/swr-fernsehen/Y3JpZDovL3N3ci5kZS9hZXgvbzEwNjE5MzA (Ensimmäiset 13 minuuttia dokumentti käsittelee Jekaterinburgia 150 km etelämpänä.) |
||||
|
18.08.2022 01:10 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kuvan 10 236 päiväisyys | ||||
|
|
17.08.2022 23:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Sillä hetkellä, kun liikenneohjaaja muuttaa junan vaihtotyöyksiköksi ja antaa luvan vaihtotyöhön. | ||||
|
|
17.08.2022 22:36 | Jorma Toivonen | ||
| Petri: Tosiaan rauhallisemmat aikataulut ja onnistuneempi "vuorotaulun" sijoittelu taisivat olla tärkeämmät kriteerit lättävuoron haluttavuuteen (tosin tuolloista Sm-vuoroa ei voi mitenkään verrata nykyiseen työrytmiin). Esa: Minulla on harmaa (tosi mustaksi häilyvä) mielikuva, että jostain varustekaapin romujen seasta olisi ollut mahdollista kaivella esiin toinen ajokahva... (kelpasi myös vasaran korvikkeeksi, joissain tapauksissa...) |
||||
|
17.08.2022 22:36 | Eemil Liukkonen | ||
| Kappas, kolme muskettisoturia vihreissä asuissaan. Kyllä minä tykkään! | ||||
|
17.08.2022 22:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, kuten Esa totesi, niin kyseessä olikin levypalkkisilta eikä ristikkosilta kuten aiemmin sanoin. Katsoin vain kuvasta nopeasti ristikkosillaksi, kun siihen on piirretty runkorakenne diagonaaleineen kaikkineen. Jos Jimi et ole vielä saanut kuvaa käsiisi, niin laita yksityisviestillä sähköpostiosoite, niin voin joskus huomenna ottaa ja lähettää valokuvan kuvasta, joka on kirjassa oleva valokuva kansallisarkistossa sijaitsevasta piirustuksesta :) | ||||
|
|
17.08.2022 22:11 | Petri Nummijoki | ||
| Voihan olla esim. tilanne, ettei liikennepaikalle saapuvaa junaa saada sivuraiteelle tulosuunnasta vaan pitää ajaa liikennepaikan ohi ja palata takaisin lähtösuunnan vaihteen kautta. Sitten ilmeisesti juna muuttuu väliaikaisesti vaihtotyöyksiköksi, jos homma tehdään tähystäjän avulla mutta millä ajan hetkellä muutos tapahtuu? | ||||
|
17.08.2022 22:05 | Petri Nummijoki | ||
| Joka tapauksessa Järvenpäässä oli 80- ja 90-luvuilla erillinen nopeusrajoitus silloin, kun yleinen suurin sallittu oli Keravan ja Riihimäen välillä 140 km/h ja on ollut myös 60-luvun lopulle asti, jolloin suurin sallittu olisi muuten ollut 120 km/h (tai junanlähetyspaikkoja ohitettaessa pääradalla 110 km/h). Tästä Järvenpään nopeusrajoituksesta olikin vähän aikaa sitten keskustelua tuolla: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13677.msg105698 |
||||
|
|
17.08.2022 21:46 | Rasmus Viirre | ||
| 2663 myös kaikilla nykyajan "mausteilla" (vaihtotöitä ajatellen varsinkin). Löytyy ro tietysti, mutta myös teipit (harvempaa vihreille vetureille) sekä nuo oranssit kylkivalot. Tämän jos minkä uskoisin Dv12:sta pysyvän vielä käytössä jonkin aikaa Dr19:sta huolimatta. | ||||
|
|
17.08.2022 21:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Jt-pätevät voivat korjata ja täydentää tarpeellisin osin, itselläni ei pätevyyttä ole eikä ole koskaan ollutkaan :) | ||||
|
|
17.08.2022 21:23 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja sääntöteknisesti peräyttämisessä liikkuu juna, työntämisessä vaihtotyönä liikkuva yksikkö. Ja yksikkö taas muuttuu junaksi vasta lähtövalmiusilmoituksen annettuaan, joten ennen sitä ei voi edes peräyttää, koska ei ole junaa, mitä peräyttää. Esim. Dr13:n työnnettyä vaunustonsa iltapäivällä museolta asemalle se antoi lähtövalmiusilmoituksen vasta aseman ykkösraiteelta. | ||||
|
|
17.08.2022 21:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Peräyttäminen on tarkoitettu poikkeustilanteiden hoitoon, jossa junaa joudutaan ajamaan takaisin sen tulosuuntaan, mutta niin, että liikkeessä ei ole tähystäjää. Sallittu nopeus on enintään 20 km/h eikä peräyttäminen tasoristeyksien yli ole sallittu, jos sitä ei ole tilapäisesti miehitetty. Maallikkotermein ”silmät kiinni takaperin”. Työntäminen on taas vaihtotyöhön kuuluva liike, jossa kuljettaja ei ole etummaisen ohjaamon etummaisessa ajopöydässä liikkeen suuntaan, mutta joku tähystää kulkusuuntaan. Tämä on normaalia liikenteen hoitamista ratapihoilla, eikä siihen liity mitään poikkeuksellista. |
||||
|
|
17.08.2022 20:58 | Elias Murto | ||
| Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa peräyttäminen? Ja miten se eroaa muista tavoista kuljettaa junaa takaperin. Nykyäänhän melkein puolet pääradan IC-junista kulkee tavallaan takaperin, työntämällä... Tähystäjä on itse kuljettaja, joka istuu viimeisessä (tai siis ensimmäisessä) vaunussa, jossa on myös junan hallintalaitteet. | ||||
|
|
17.08.2022 20:35 | Erkki Nuutio | ||
| Asema siirrettiin tilan järjestämiseksi lisäraiteelle : https://www.vaunut.org/kuva/109165?kv=1958&kv2=1975&paik=J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4 . Ainakin VR 1962-1987 tuntee vain kiskotuksen toistuvat muuttelut nykyiseen K54:ään ja pohjarakenteen vahvistamiset. Sepelisetiä ja K54-valssaajia ei tunnetusti ollut 1860-luvulla, eikä kiskoja vielä hitsailtu yhteen. Lisätään kerralla ja kunnolla rakentamislistaan vielä asemarakennukset. Sellaisenaan säilyneet (kuten Järvenpää), vain vuoden 1918 vuoksi tuhoutunut (Hämeenlinna). Pääkaupungin kasvu tosin söi Helsingin asematalon ja suureksi häpeäksi syyllisille lääninarkkitehti Edelfeltin suunnittelemat konepajarakennukset. Aijai mitä herkkua ne olisivat nyt kalpeiden Kiasmojen ja vastaavien sijaan. Tampereelta asti ja kauempaakin tultaisiin niihin tapahtumatiloihin tutustumaan ja tapahtumiin itsekin osallistumaan. |
||||
|
17.08.2022 19:13 | Juhana Nordlund | ||
| Jounin vastaus on oikea, tässä katsotaan Haakoninlahdenkatua etelään (ihan vähän lounaaseen). Tästä kun jatketaan rataa pitkin eteen päin (tätä kirjoitettaessa yhtenäinen rata ei jatku kovinkaan pitkälle), tullaan Haakoninlahden linjan päätteelle, jonne tulee silmukka (se taas on suureksi osaksi paikallaan). Kuvaajan selän takana on Koirasaarentie. Siitä on yhteys Yliskylään ja siitä tulee raideyhteys Korkeasaaren kautta Nihtiin, Hakaniemeen jne. | ||||
|
|
17.08.2022 18:52 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Järvenpään aseman kohdalla tehty oikaisua vuosituhannen vaihteessa, kun asemarakennustakin siirrettiin kauemmas radasta? Taidettiin oikaista jo 60- ja 70-luvun taiteen perusparannustöidenkin yhteydessä, kun Järvenpäässähän oli 60-luvun aikatauluissa nopeusrajoitus 100-105 km/h ja 90-luvulla oli 130 km/h. Riihimäen henkilöaseman lähtökin etelään päin tehtiin uudestaan 60- ja 70-lukujen taitteessa, joskaan siinä ei ollut kysymyksessä oikaisutyö vaan ratapihamuutos. Joka tapauksessa tuo ei liene aivan täsmälleen oikea väite, ettei Keravan ja Riihimäen välistä rataa olisi oikaistu kertaakaan. | ||||
|
|
17.08.2022 18:33 | Erkki Nuutio | ||
| Radan rakennuspäällikkö Knut Stjernvall joutuikin ankarien syytösten ja panettelunkin kohteeksi, kun hänen johdollaan rakennettiin kunnollista ja kerralla valmiiksi. Yllättäviä kuluja tuli toki mm. Töölönlahden penkereestä ja Leppäkosken ylityksestä kunnollista terässiltaa pitkin, Pohjoismaiden etevimmän rautatien konepajan rakentamisesta, erinomaisten veturien rakennuttamisesta (vrt Vaasan rata) ja vaunujen rakentamisesta osin omassa konepajassa. Kaikki tämä oli ainutkertaista uutta maassa, jossa kansa sai kulkea tuohivirsuissa ja kantaa eväätkin tuohikonteissa ja puhua oikeuksia vailla olevaa kieltä. Joutui eroamaankin Hki-Hml-radan valmistuttua. Nöyrryttiin kuitenkin hakemaan maatilaltaan kun todettiin että toista yhtä kyvykästä ei löytynyt johtamaan Pietarin radan rakentamista. Saattoi ehkä Aleksanteri II:kin haluta hänet tähän tehtävään. |
||||
|
|
17.08.2022 18:33 | Jouni Ijäs | ||
| Tuolla tulee käytyä työn puolesta muutaman kerran viikossa, joten kyseessä on Haakoninlahdenkatu Laajasalossa. | ||||
|
17.08.2022 18:20 | Hannu Peltola | ||
| Tuntuu erikoiselta, että vielä 1955 on valmistettu uutena liukulaakeroituja vaunuja ja tässä tapauksessa peräti kemikaalivaunu! | ||||
|
17.08.2022 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisena kolmiakselisena minä muistan Mäntässä käyneet Sfc:t. Niiden väritys 1970-luvulla oli erilainen kuin kuvassa: ruskea runko, kermanvaalea säiliö, jossa oranssi pitkittäisraita ja FC:n logo hyvin tummalla sinisellä. |
||||
|
17.08.2022 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Vaihdepiiriin "Keski" kuuluva englantilaisvaihde hauskasti sommiteltuna kuvassa mukana. Kuvan dokumenttiarvo on valtava! |
||||
|
|
17.08.2022 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikeaksi meni myös, jos tehonsäätökahvan varsi katkesi (esim. ainesvika). Veto-liite-junassa meni odottelemiseksi, kun taas veto-liite-veto - junassa senkun otti kolmioavaimen mukaansa ja haki kahvan takapään vetovaunusta. | ||||
|
|
17.08.2022 17:15 | Visa Pöntinen | ||
| Ok, muokkasin kuvatekstin | ||||
|
|
17.08.2022 16:49 | Teemu Sirkiä | ||
| Pidän erittäin epätodennäköisenä, että junaa olisi peräytetty. Luultavammin työnnetty vaihtotyönä. Matkalla on lisäksi tasoristeys, jonka ylittäminen peräyttämällä olisi sallittu vain miehittämällä ko. tasoristeys. | ||||
|
17.08.2022 16:30 | Mikko Ketolainen | ||
| Ja, on vielä alkuperäisissä väreissään. Katsotaan sitten myöhemmin, että miltä näyttää kun kyljet ovat täynnä eri väreillä tehtyjä töherryksiä. | ||||
|
|
17.08.2022 16:08 | Leevi Heino | ||
| Laajasalon raitiotierataa Helsingissä. Kuvaussuunta länteen päin. Tästä jatketaan Kruunusiltojen yli Korkeasaaren ja Kalasataman kautta Hakaniemeen | ||||
|
|
17.08.2022 15:43 | Juha Kutvonen | ||
| Näkyvä huomioväritys! Valitettavasti viesti ei vain tehonnut... | ||||
|
|
17.08.2022 15:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Taitaa olla tarkoitettu paljon tilaa vieville tavaroille, päinvastoin kuin etualalla olevat. | ||||
|
|
17.08.2022 14:52 | Ossi Rosten | ||
| Komea! | ||||
|
|
17.08.2022 13:26 | Rasmus Viirre | ||
| Onpa se muuten iso vaunu... | ||||
|
|
17.08.2022 12:15 | Kari Haapakangas | ||
| Tuon inventoinnin johtopäätöksissä oli mielenkiintoinen kappale: (s 67) "Keravan ja Riihimäen välinen rata on jo linjaukseltaankin historiallinen. Tällä välillä Helsingin–Hämeenlinnan rataa ei ole oikaistu kertaakaan alkuperäisestä. Ottaen huomioon radan korkean iän ja sen korkean käyttöasteen, linjauksen alkuperäisyys on merkittävää. Monia Suomen vanhoja ratoja on uudistusten yhteydessä jouduttu oikaisemaan. " Rataosa on siis kerralla rakennettu suoraksi. Tämä taitaa tosin johtua maastosta, harvinaisen helppoa radanrakennusmaastoa. |
||||
|
|
17.08.2022 10:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käytössä on ollut myös kaksoisvahtitupia, ne tietenkin olivat isompia verrattuna yhden ratavartijan asunnoksi. | ||||
|
|
17.08.2022 10:37 | Petri Nummijoki | ||
| Mielenkiintoinen tieto. Itse olisin ajatellut, ettei Lättähatuilla olisi halunnut liikkua Sm1-2-junien jälkeen enää kukaan. Olisiko Lättävuoroissa ollut myös pääsääntöisesti rauhallisempi aikataulu ja mahdollisuus ajaa enemmän oman harkinnan mukaan? | ||||
|
|
17.08.2022 09:58 | Mikko Herpman | ||
| Mikäli sattuisi kahva luiskahtamaan ulos ja sisällä oleva kykin napsahtaa jarrutusasentoon, tulee toimia seuraavasti: Poistetaan sokka (jos on) ajopöydän kannen tukiakselin päästä ja vedetään akseli pois laskien kansi alas sivulle. Tämän jälkeen avataan kaksi ruuvia (jos on) merkkivalopaneelista ja nostetaan paneeli sivuun. Sitten avataan (jos on) kaksi ruuvia ajopöydän keskeltä reunoista ja käännetään pöytä auki. Nyt voidaan kääntää sakarakytkin takaisin asentoon 6 ja syöttää tehonsäätökahva paikalleen. Kasaus päinvastaisessa järjestyksessä. |
||||
|
|
17.08.2022 09:56 | Petri Kiviniemi | ||
| Huuto netissä juuri nyt myynnissä postikortti juna Auran sillalla. Siinäkö se alkuperäinen? | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 14.8.2022 - Suomen rautatiet 160 vuotta |
17.08.2022 09:51 | Juha Kutvonen | ||
| Kiitos Timo! Dokumentointi niin paikan päältä kuin ratojen varsilta on yhtä tärkeää. Viime kerralla, 150-vuotisjuhlissa, keskityin enemmän junaliikenteeseen ja näyttelyalue jäi vähemmälle huomiolle, joten tällä kertaa valitsin (mukavuudenhaluisesti) toisin. | ||||
|
|
17.08.2022 09:48 | Kari Haapakangas | ||
| Kuten inventoinnissakin todetaan, rakennus on melko suuri yksinkertaiseksi vahtituvaksi. | ||||
|
|
17.08.2022 09:03 | Timo Salminen | ||
| Kiitos! Sitä se on kun nopeasti selaa ja lukee (tai pikemminkin on lukematta)... | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivän liikennettä |
17.08.2022 08:51 | Visa Pöntinen | ||
| Kiitos! :) | ||||
|
|
17.08.2022 08:50 | Visa Pöntinen | ||
| Kuten kuvatekstissä lukeekin on ratavartijan tupa tosiaan kyseessä ja kuvatekstin linkistä löytyy myös lisätietoja. Ilmeisesti vuodelta 1885 :) | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivän liikennettä |
17.08.2022 07:12 | Timo Salminen | ||
| Olipa erinomainen ja edustava kuvasarja sunnuntain juhla- ja arkijunista! | ||||