Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	06.04.2006 17:31	Juhana Konttinen
		Eikö kellään ole P-brodeerausta hihnassaan? Kiinnostaisi saako digi-sellaisella myös kuvia junista (ja muista kiskokulkimista). :)
	06.04.2006 17:27	Juhana Konttinen
		Originaalista uudelleen tihrustelu jätti joko-tai-tilanteeseen (mitä lie moskaa edessä), mutta havaintoihin perustuen pakko olla 1868, kuten Eero sanoit.
	06.04.2006 17:03	Eero Heinonen
		Onko se tosiaan 1863 (tuolloin Pieksämäen veturi) vai 1853 tai 1868?
	06.04.2006 17:02	Jari Kuusinen
		N-brodeeraukset lisääntyvät! ;)
	06.04.2006 17:01	Jari Kuusinen
		Epäonnistunut junakohtaus on tietenkin sellainen, että se on siirretty Paimioon! ;)
	06.04.2006 16:58	Eero Heinonen
		Mustalainen taitaa olla dieseleillä aika mahdoton tehtävä ainakin lyhyellä nykäisyllä. Höyryllä kuulemani mukaan onnistuu luontevammin.
	06.04.2006 16:56	Eero Heinonen
		Jorma toimii kuin ajatus! On taas vähän aikaa ollut ajatus, että pitäisi lähteä kuvaamaan ratikoita. Pari viikkoa sitten menin juuri tuon toisessa kuvassa esiintyvän sivuraiteen ohi ratikalla, ja ajattelin että tässä on hyvä kuvauspaikka. Eilen sitten katselin tässä kuvassa näkyvää tyylikästä ilmiötä lähes samoilla metreillä, mutta en kaivanut kameraa, kun räntää tuli täyteläisesti taivaalta. :)
	06.04.2006 16:56	Jouko Palola
		Joo kyllä "mustalainen" on ehdottomasti kielletty, nykäisy on oikein kätevä liike määrätyissä tilanteissa
	06.04.2006 16:53	Eero Heinonen
		Kouvolasta Imatralle. Kouvola huoltaa Imatralla käytettävät Seeprat.
	06.04.2006 16:48	Eero Heinonen
		Palveleeko Santala ehkä armeijaa?
	06.04.2006 16:47	[Tunnus poistettu]
		Kiitos huippumielenkiintoisista tiedoista! Sota-aikana monet koneet liikkuivat tietysti hyvin laajoilla alueilla. Jos tuo pieninumeroisin Jumbomme 594 on usein työkirjoissa jo vuonna 1942 on sekin hyvä dokumentointi. Näyttäisi 1930 luvun sekä pitkään 1940- luvulle olleen Sortavalan kone. Vasta joskus 1942 jälkeen se on virallisesti siirretty Oulun piiriin. Nuo alkupään 800-sataset ovat tutun turvallisesti tuolloin pohjoisen koneita. Mutta vielä pieni pyyntö. Esiintyykö työkirjoissa todella Tk3:t 886 ja 887. Molemmat koneet olivat talvisodan jälkeen kesällä 1940 jouduttu luovuttamaan Neuvostoliittoon. Tk3 887 palautui juuri vuonna 1942 takaisin Suomeen (vallattiin ilmeisesti sotatoimialueella takaisin, mutta kenen toimesta?). Tk3 886 palautui Suomeen vasta vuonna 1951. Tästä tarkistus pyyntö. Silti ei olisi ensimmäinen kerta. jolloin työkirjoista tai konepajakorjausten korjaustöistä sota-ajalta löytyisi dokumentointeja ns. virallista historiaa vastaan.
	06.04.2006 16:30	Valtteri Keski-Säntti
		No, älä sitten laita. Mitä iloa kuvasta, kun koko deeverikään ei mahdu kokonaisena näytölle?
	06.04.2006 16:17	Jouni Hytönen
		Virolaiset ovat vuokranneet paljon omia vaunujaan muihin maihin, niitä kyllä näkee kaukanakin Virosta.
	06.04.2006 16:16	Jouko Palola
		Mulla olis tästä paikasta kuva joka on otettu 7.9 1983 kuvan takana lukee Salmenkylä eka juna Juurikorvesta
	06.04.2006 16:11	Toni Aitta
		Mainio kuva veturista, jolle kävi köpelösti akolassa.
	06.04.2006 16:05	Jouko Palola
		Olen veturinkuljettaja Haminasta
	06.04.2006 16:04	Jouko Palola
		Satuin näille sivuille ja luin jutut, ei ole kun pari päivää kun veimme 1800 tonnisen puujunan 2018:ta kyseistä raidetta myöten, että kyllä ne vanhatkin vielä jaksavat
	06.04.2006 15:36	Jorma Toivonen
		Isäni työkirjojen mukaan, hän nuorena lämm.harj. noihin henk.juniin päässyt, vakiona näyttivät olleen Roi - Kjä työjunat. Ao. Tk3-vetureita ei myöskään lyödy kirjoista, alkupään numeroista vain 800 - 809, -36, -37, -47, -48, 880 - 887 useimmiten, välistä muutama hajanumero. Tv1 594 löytyy myös muutaman kerran. 14.3.1942 85/86 vet. 880, 16.3.1942 93/92 vet.837, 17.3.1942 101/98 vet. 809 mm.
	06.04.2006 15:02	[Tunnus poistettu]
		Kaskimaa - Svedja. Vieläkin muistan elävasti kuinka karjuin nasta lautaan ja pian uudestaan eiks tästä rakkineesta (Ministä) löydy jarrua, kun yritimme pysyä rinnalla täyttä laukkaavan Hv2 582: vierellä. Ja pian sitten taas huusin onko se kaasupoljin hukkunut, kun Hv painoi väkisin 100 :sen vauhdissa ohitsemme, joka näkyy hyvin kaitafilmatessani sitä. Kaskimaa kyltti vilahti nopeasti emmekä saaneet Hv:n vetämää matkustajajunaa enää kiinni vaan Minissä lusikka pohjassa takaviistossa pysyimme perässä. - Mutta hieno filmi siitä siitä huolimatta tuli ja hyvä, että ei ollut ääni sellainen. Aidot Hv:n äänit lisättiin myöhemmin. Seuraava (rauhallinen) otos junasta saaatiin vasta ns makkaratehtaan alamäessä sen laskeutuessa Tammisaaren asemalle. Ai kenellekkö huusin noita karmivia ajo-ohjeita. No nyt kyllä hävettää ja olen siitä vuosien saatossa kuullutkin. Omalle rakkaalle kullalleni siis vaimolleni.
	06.04.2006 15:02	Ari Elenius
		Vielä vanhat "risuaita"- useamman raiteen risteysmerkit.
	06.04.2006 13:49	Otto Tuomainen
		"Ex X-liikennepaikoilla" pysähtymättömyys taisi olla kesällä 2004 varsin yleistä Hangon radalla. Itsekin tuli eräällä lomapassimatkalla ajettua Dragsvikin ohi.
	06.04.2006 13:36	Tapio Muurinen
		Joo, ne alkuperäiset istuimet olivat aika huvittavia. Usein näki, kun miehet mieluummin seisoivat.
	06.04.2006 13:31	Jukka Voudinmäki
		Tässä ollaan jo Karjaan puolella, sillä Kaskimaan (joka kuuluu Karjaaseen) entinen seisake sijaitsi km:lla 162+063. Hieno kuva ja kuvasarja.
	06.04.2006 13:24	Tapio Muurinen
		Olisiko niin, että noita virolaisia vaunuja on letkassa siellä täällä sekaisin. Minulla on sellainen mielikuva, että juna tulee jostain kauempaa, esimerkiksi Donetskin alueelta Ukrainasta.
	06.04.2006 13:22	Otto Vesterinen
		Äh, tuo kyseinen Hangon matka olikin jo 2004 eikä 2005. No joka tapauksessa x-pysähdykset olivat tuolloin jo virallisesti historiaa.
	06.04.2006 13:20	Otto Vesterinen
		Ei sen puoleen... Muistan kyllä itsekin kesältä 2005, että Dragsvik ja Santala jätettiin väliin, kun Hangon juna oli myöhässä. Tilanne vaan oli siitä mielenkiintoinen, että junassa oli myös paljon lomapassimatkustajia, ja heistähän konduktööri ei voi etukäteen tietää, mille asemalle ovat jäämässä. Vielä 2002, kun oli x-pysähdykset käytössä, konduktööri varmuuden vuoksi kysyi Savolinnan junassa lomapassimatkustajilta minne nämä olivat menossa. Tosin kyllähän se oli matkustajan velvollisuus itse ilmoittaa jos oli jäämässä "X-asemalle".
	06.04.2006 13:13	Otto Vesterinen
		Täh? Mitenkäs tuollainen on mahdollista? Nykysääntöjen mukaanhan on pakko pysähtyä oli sitten nousevia/poistuvia matkustajia tai ei. :) Tyhmäähän sellainen toiminta tietysti on, mutta olen ymmärtänyt, että VR:llä pidetään tiukasti säännöistä kiinni, kun konnaritkin on pakotettu joka asemalla viheltämään pilliinsä.
	06.04.2006 13:13	Juha Kutvonen
		Ja hyvä kuvasarja Hangon veturitaajiksista. Taitaa muuten olla puhtaasti 2000-luvun rautatieslangia tuo "taajis".
	06.04.2006 12:42	Teppo Niemi
		Kyllä se isompi vaunu on rekistöröity EU-maahan eli juurikn Viroon. Vaikkakin merkinnät ovat IVY-standardin mukaisia.
	06.04.2006 12:31	Jorma Toivonen
		Kyllähän hurun MGO:n möyrysivät iloisesti vetäessään n. 200 tonnia perässään "muijalan" mäkeä ylös. Vauhtia otettiin ns. Betonilan kohdilta ja löysäiltiin vasta Muijalan seisakkeen jälkeen. Iloisuus oli välillä tiessään ohjaamosta, ei hienoja jousitettuja istuimia vaan vanhat seinältä taittuvat läpyskät, joilla istumista ei voinut ajatellakkaan. Myöskään hyviä kiinnipitopaikkoja ohjaamossa oli vähänlaisesti hurun lähtiessä "loikkimaan", ei voine puhua hypähtelyistä yms. Myös oman jännityksensä hommaan toivat, kuten tunnettua, Lohjan seudun "jäykkäniskaiset" autoilijat vartioimattomissa tasoristeksissä. Tosin sinä päivänä vain yksi 6-satanen fiiu oli vähän täpärämmässä tilanteessa.
	06.04.2006 12:11	Juhana Konttinen
		Taitaa olla. Melkoisen lenkin saa vaunu kiertää, jos lasti on tulossa tahi menossa Viron pohjoisrannalta vastrannalle. Toki etelämpää tultaessa jokseenkin sama.
	06.04.2006 12:03	Juhani Saloranta
		Onko toi isompi vaunu eestiläineen? Ainakin siinä on kirjaimet EVR.
	06.04.2006 11:59	[Tunnus poistettu]
		Tiedätkö esiintyykö Tk3:t 811 ja 814 vuonna 1942 edellä mainitsemissasi henkilöjunissa. Olivat ainakin tuona vuonna olleet Sallan rautatierakennukselle sijoitettuna. Tämä siksi, kun molemmat Pikku-Jumbot tulivat sittemmin tutuiksi kuvauskohteina Pohjanmaalla ja olen "kaivellut" hieman niiden historiaa esiin.
	06.04.2006 11:31	[Tunnus poistettu]
		Lähikuva kellosta: https://vaunut.org/kuvasivu/18823
	06.04.2006 11:30	Tapio Muurinen
		Mukava lukea tällaisia juttuja. Siinä Huru-13 hypähteli ja keinahteli varmaan aika iloisesti :)
	06.04.2006 11:28	Timo J Lindqvist
		Tyylikäs kello aseman seinässä.
	06.04.2006 11:13	Kimmo Säteri
		Hyvä tilannekuva! Loistavaa symboliikkaa kuvassa aikakauden vaihtumisesta.
	06.04.2006 11:06	Jorma Toivonen
		Vuonna 1981 Dr 13 - sarja oli vielä harvinainen Turun ympäristössä. 10 - 11.3. suoritimme kulkuominaisuuksien koeajoa VR:n uudella suurnosturilla, Edk 1000/4 + mittavaunu A 17,Salo - Paimio välillä nopeusalueilla 60 km/h - 120 km/h. Veturimme 2323 yöpyi Turun tallissa. 5.3.1981. ajoimme Nummela - Lohja väliä veturina 2309 60 km/h - , 90 km/h nopeus ritti veturimiehistölle, sillä veturin kulkuominaisuudet loppuivat siihen. Rataosan sn tavarajunille oli silloin 60 km/h.
	06.04.2006 10:52	Tero Kovanen
		heh..."onnistunut junakohtaus"!! millanen mahtaa olla EPÄONNISTUNUT junakohtaus, sattuukohan sellaisia useinkin.. ;-)
	06.04.2006 10:27	Jarkko Korhonen
		Kylläpä muutos vajaa 20 vuodessa on ollut raju. Paikalla on nykyään portaalihelvetti ja kalusto on vaihtunut totaalisesti ja yksipuolistunut merkittävästi. Muistomerkkivetureista olen ihmetellyt: Miksi kaikki (tiedossani olevat) ovat höyryjä? Mitenkään höyryjä museoveturityyppinä väheksymättä, olisipa ollut mahtavaa, jos olisi saatu Huru tai Alstikka komeilemaan muistomerkeiksi! Miksei myös lätsy olisi sopinut mainiosti tähän tarkoitukseen. Porkkana muistomerkkikalustona olisi jo ollut niin mahtailevaa ettei sitä uskalla edes ajatella. Huh... Ps. Vempuja vielä ehtisi tähän tarkoitukseen laittaa!
	06.04.2006 09:35	Juhana Nordlund
		Höyry ei kuulemma sittenkään johdu moottorien tai jarrujen kuumuudesta, vaan hiekkasuuttimien / -suppiloiden lämmityksestä. Ilmiö hämmensi kuljettajia jo vaunujen ollessa aivan uusia kuutisen vuotta sitten.
	06.04.2006 09:33	Pekka Kerttula
		Eräs push-pull -liikenteen näkemys: http://danger-ahead.railfan.net/reports/rep2001/selby20010228_rs.html
	06.04.2006 08:37	[Tunnus poistettu]
		Hieno kevät maisema!
	06.04.2006 08:18	[Tunnus poistettu]
		:D Kuljettaja on sitte nukahtanut.
	06.04.2006 08:14	[Tunnus poistettu]
		JR siitä ainaki on kauan!:)
	06.04.2006 08:05	Jorma Toivonen
		Vuoden 1942 aikana Roi-Kjä alueella liikkuivat Sk 2-sarjasta veturit 208, 209 ja 210. Roi-Kjä-Roi välillä liikkui ilmeisesti vain yksi aikataulun mukainen tavarajuna - 6231/6232 - , joka useimmiten ajettiin Sk 3 tai Sk 4 sarjan vetureilla. Kulussa oli runsaasti ylim. työjunia, jotka useimmiten ajettiin Tk 3 sarjan vetureilla, samalla sarjalla ajettiin myös ko. välin henkilöliikenne.
	06.04.2006 08:02	[Tunnus poistettu]
		Hieno maisema!
	06.04.2006 07:41	Juhana Nordlund
		Huomattavan kiva kuva! Sivuraide on tosiaan ohuen lumikerroksen suojissa, sitä vastoin juuri sen ajolanka näkyy, kun pääraiteen ajolankaa ei muka olisi olemassakaan. No tuskin tuo NrII puustakaan sitä sähköä repii... ;)
	06.04.2006 07:38	Juhana Nordlund
		Jaksoerottimen kohdalla ei parane "painaa kaasua". Ja sen alle ei ole hyvä pysähtyäkään. Siis ruullaamalla ali. :) Mutta, mutta: vaunu 208 on herännyt pitkiltä talviuniltaan!
	06.04.2006 07:22	Jukka Voudinmäki
		Lisään vielä yhden yleisen etunimen, joka unohtui listaltani. Martti oli seisake Sipoossa Kerava-Porvoo -radalla vielä vuoteen 1948.
	06.04.2006 07:20	Oskari Väisänen
		Kiitoksia vastauksista! Täytyy ensi kerralla mennä hieman aikaisemmin kuvaamaan. :D

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset