Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	20.07.2023 10:09	Pasi Seppälä
		Komeita kuvia Eemililtä. Tässä varsinkin oiva sommittelu. Mutkaisen tien mukaanotto on onnistunut ratkaisu.
	20.07.2023 08:47	Jimi Lappalainen
		Aivan vasemmassa reunassa näkyy Hillosensalmen alkuperäinen pysäkkirakennus vuodelta 1906!
	20.07.2023 08:44	Jimi Lappalainen
		Näyttäisi olevan amerikkalainen auto.
	20.07.2023 05:08	Kurt Ristniemi
		Vaunuista XE 01801 - 01819 on nyt selvillä seuraavat seikat: - Mitkä E-vaunut ne alun perin olivat. - Vaunut myytiin (ainakin melkein kaikki) Puolustuslaitokselle vuonna 1919 sanitteetijuniin. - Vuosina 1919 ja 1921 vaunut 'kohdistettiin' saniteettijuniin I, II ja III. - Vaunut palasivat vuonna 1946 VR:n käyttöön. VR sijoitti 4 niistä sairasvaunuiksi varikoille. - 1950-luvulla ehdotettiin 9 vaunua hylättäviksi. Kalusteet ja romumetallin arvo palutettiin Puolustuslaitokselle. Mutta selvittämättä on: - Miksi ja milloin E-vaunut siirretiin XE 01801- sarjaan. Invalidi- ja saniteettijuniinko? Mitä muutoksia niihin tehtiin? - Millä ehdoilla Puolustuslaitos vaunut osti v. 1919? Kuka muunsi vaunut Puolustuslaitoksen varasto- ja keittiövaunuiksi ja milloin? Myynnistä on kirje, mutta sitä en ole löytänyt.
	19.07.2023 23:18	Jyrki Talvi
		Kv Ylätiet.
	19.07.2023 20:05	Jimi Lappalainen
		Vähän kuin tässäkin kuvassa: https://vaunut.org/kuva/58868
	19.07.2023 19:07	Pietu Tuovinen
		En ole allekirjoittanut mitään salassapito- tai muutakaan sopimusta. Vaunu on seissyt tuolla kohta kaksikymmentä vuotta ja näkyy/on näkynyt kokoajan junan ikkunasta. Se ei todellakaan ole mitenkään salainen kohde
	19.07.2023 17:51	Jukka P. T. Ruuskanen
		Mitäs se nyt on Kirkonkylälle vasiten viety?
	19.07.2023 17:42	Jimi Lappalainen
		Tarrakin voi olla taidetta.
	19.07.2023 17:40	Jimi Lappalainen
		Pietu, rikot nyt vähän herrasmiessopimusta karttalinkilläsi, vaunun oli tarkoitus pysyä piilossa.
	19.07.2023 16:57	Asmo Rasinen
		Fotsilla on virroitin :D
	19.07.2023 14:53	Pietu Tuovinen
		Olipas mennyt minulta ohi tämä kuva(sarja). Vaunun päätyminen ryteikköön oli silkka vahinko. Eräs tuttu, nyt jo pidempään eläkkeellä ollut veturinkuljettaja kertoi mitä tapahtui. Hän oli tullut Kontiomäelle, jättänyt deevee-nipun talleille ja miehistöhuoneessa ilmoittanut seuraavalle kuljettajalle mistä veturit löytyvät. Vähän ajan kuluttua töihin tullut kuljettaja soitti ja sanoi ettei löydä vetureita. Jostain tuntemattomasta syystä deeveenipun jarrut olivat pettäneet ja nippu oli vaivihkaa lähtenyt valumaan kohti päätepuskinta, missä kuvan Fh oli yhdessä Kontiomäen autovaunujen lastausvaunun kanssa. Veturit jysähtivät vaunuihin, ja Fh työntyi puskimen läpi pusikkoon. Veturit pääsivät jatkamaan töitä samantien, mutta autovaunujen lastausvaunu ja Fh olivat kimpassa vielä vuosia tapahtuneen jälkeen, kunnes ensiksi mainittu vietiin pois. Fh on toistaiseksi saanut jäädä raiteen päähän lojumaan, saanut oikein karttapaikkaan rakennuksen statuksenkin :D https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7134281.121915776&e=554637.9168309532&title=Fh%203356&desc=&zoom=13&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z Edit: näkyy autovaunujen lastausvaunu majailevan edelleen Kontiomäen ex. halkotarhalla
	19.07.2023 11:41	Kari Haapakangas
		Tenderi tyhjentämättä.
	19.07.2023 11:13	Petri Nummijoki
		Ainakin Tk3 sopii hyvin Siilinjärvelle nostalgiajunaan: https://vaunut.org/kuva/162424
	19.07.2023 10:58	Mikko Herpman
		Tk3 1150 Frichs taitaa olla pienemmät puskinvalot...
	19.07.2023 08:39	Jimi Lappalainen
		Otanmäeltä molemmat.
	19.07.2023 06:46	Tapio Keränen
		Valitettavasti en ole kuvannut Kanavuoren seisaketta. Kaalioleikkauksesta on pari kuvaa myöhemmiltä ajoilta ennen laajennusta.
	19.07.2023 05:23	Erno Pintinen
		KuunteliJoita* ;)
	18.07.2023 23:36	John Lindroth
		Tapsan kanssa samaa mieltä Savoninnan seudulla itsekin paikalla olleena liikennöi 1980 Tk3 1150,Se taisi kulkea nimellä Kultainen höyryajan retki.
	18.07.2023 22:54	Panu Breilin
		Aika monta näitä rakennettiin Rautuun, ja melko monta nähtävästi siirrettiinkin: https://vaunut.org/kuva/158673
	18.07.2023 21:43	Erkki Nuutio
		Arkkitehti T. Hällström, 1917.
	18.07.2023 20:42	Pasi Utriainen
		Olisiko samanlainen nostalgiajunia ja samalta vuodelta kuin https://vaunut.org/kuva/163116.
	18.07.2023 18:23	Vesa Höijer
		Kysyn taas kerran: ei olisi kuvaa Kanavuoren seisakkeesta?
	18.07.2023 17:50	Jyrki Längman
		Kiitoksia tästä hienosta kuvasta
	18.07.2023 17:31	Uwe Geuder
		Juu, Väyläviraston kartan mukaan 132,6 km. Mäntyluotoon 152,4 km. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d56780c-9d86-8695-02b5-37031b9e69d8/Rataverkko_01012021.pdf?t=1608032206939 VR:n taulokkoaikatauluissa ei ole ikävä kyllä enää kilometrilukuja.
	18.07.2023 17:12	Teppo Niemi
		Aivan. Ja vielä ennen kuin laakerit ovat saavuttaneet normaalin käyntilämpönsä Ilmiö on havaittu mm. Jokioisten museorautatiellä joulupukin junissa.
	18.07.2023 16:03	Esa J. Rintamäki
		Herra Teppo: puhumattakaan tästä yhdistelmästä: - talvipakkanen, liukulaakerit, umpipääty-Hdk (ym.) , tuulen suunta ja tietysti vetokalustoyksikön kuntokin.
	18.07.2023 15:48	Juhana Nordlund
		Sattumakuva. Kuvatekstissä on näihin päiviin asti mainittu Tampere - Pori -välin pituudeksi (rautateitse) 155 km. Tuo kattaisi jo jatkon Mäntyluotoon. Tampereen asemalta Porin (nykyiselle) asemalle on ilmoitettu matkan pituudeksi 135 km useissa aikatauluissa pitkään. Kilometritolpista laskettuna tuo pitääkin paikkansa. Rataa on vuosien varrella oikaistu monista kohdista, ja todellinen matkan pituus lienee nykyään luokkaa 133 km. 1980-luvun loppupuolen jälkeen uusia merkittäviä oikaisuja ei ole tehty, joten tuokin lukema on pätenyt jo yli 30 vuotta.
	18.07.2023 15:40	Tapio Keränen
		Tk3 1150 oli heinäkuussa 1980 liikenteessä ainakin Savonlinnan suunnalla.
	18.07.2023 15:07	Jarno Piltti
		Kyllä, Topparoikka ry:n vaunut jää kuvassa museojunan taakse piiloon. Kalusto on tällä hetkellä seis-levyjen takana, mutta luultavasti ei ikuisesti.
	18.07.2023 13:10	Teppo Niemi
		Aikoinaan veturinkuljettajat totesivat 1980-luvun alussa, että raskaimpia vedettäviä suhteessa junan painoon olivat tyhjistä Hk ja Hdk vaunuista kootut junat. Niiden rullaus kun oli jo sen aikaisiilla normaaleilla tavarajunanopeuksilla heikkoa juurikin ilman vastuksen vuoksi.
	18.07.2023 11:55	Jussi Laukkanen
		Ilmanvastuksen muodostuminen rautatiekalustossa on aika jännä kokonaisuus. Nopeus on tietysti tärkein muuttuja, mutta junan rakenne, joka muodostuu yhteen kytketyistä vaunuista, on merkittävämpi kuin yleensä tulisi ajatelleeksi. Suurnopeusjuna tehdään yhtenäisen putken muotoisiksi ja junan päädyt on muotoiltu ajatellen alhaisinta mahdollista vastusta. Se on havaittu parhaaksi ratkaisuksi. Tavarajunassa ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa. Siinä esimerkiksi jokainen vaunuväli tuo oman lisänsä ilmanvastukseen ja veturin nokan muoto menettää lopulta merkityksen kokonaisuudessa, kun juna pitenee riittävästi. Siksi tavarajunan veturin muotoilussa huollettavuus voi olla tärkeämpi tekijä kustannusten minimoimisessa pitkällä välillä. Yllättäen melko tylpältä vaikuttava nokka voi olla kohtuullisen hyvä kun nopeus ei ylitä 90 km/h. Kuorma-autoissa käytetyissä tylpissä keuloissa imanvastusta voidaan oleellisesti vähentää pyöristämällä esimerkiksi vain hytin pystysivut. Mainitsin nimen omaan pystysivut erikseen siksi, että niiden yhteispituus on noin kolme kertaa katon vaakapituus, joten parannus kannattaa kohdistaa ensin niihin.
	18.07.2023 10:52	Jukka P. T. Ruuskanen
		Aseman viereisellä raitella taisi olla kalustoa säilytyksessä.
	18.07.2023 07:48	Simo Virtanen
		Liikenteen ohjauslaitteiden on syytä olla säädetyn mukaisia. Eikä niin, että joka pitäjässä ja Väylän verkolla vielä erikseen tehdään mitä sattuu. Nytkin poikkeuslupa on saatu ja asiaa päästään kokeilemaan. Hyvä niin.
	17.07.2023 21:16	Esa J. Rintamäki
		Ettei veturi olisikin Pikkujumbo Tk3 1139?
	17.07.2023 21:11	Esa J. Rintamäki
		Yksi ihmisryhmä, joka herra Erkin mainitsemia maaston "Hot spoteja" käyttää on juuri purjelentäjät. Heidän tavoitteenaan on löytää lämmenneestä maastonkohdasta ylös kohoavia lämpimän ilman virtauksia, eli termiikkejä. Näissä termiikeissä eli "ilmapatsaissa" pyörimällä purjelentäjät saavat lisää korkeutta, joten pitkätkin liukulennot seuraaviin termiikkeihin onnistuvat. Sanotaanhan, että mistään ei ole lentäjille yhtä vähän hyötyä kuin korkeudesta yläpuolellaan ja kiitotiestä takanaan. Kymin kentällä olevat purjelentäjät kertoivat, että heillä homma oli vaikeampaa, koska mereltä tuleva merituuli puhaltaessaan "hajotti" termiikkejä. Kymin kenttähän perustettiin sodan aikana hävittäjäkentäksi Kotkan puolustusta silmällä pitäen. Jämijärvi taas oli kangasmaastoineen ihanteellinen purjelentäjille. Mitä hra Erkin pariin aiempaan kommenttiin tässä ketjussa tulee, niin sopii vaan kysyä, että kuka hyötyy paniikin lietsomisesta? Tai ketkä? Onko tämänkin pointin vaikuttimena viheliäinen ahneus?
	17.07.2023 20:40	Esa J. Rintamäki
		Herra Markku, saksalaisten veturinsuunnitteluoppikirjojen (mm. Meineke - Röhrs: Dampflokomotiven) mukaan ilmanvastuksen osuus kulkuvastuksista alkaa olla merkittävä 120 km/t nopeudessa. Sen vaikutus alkaa jo noin 80:ssa km/t. Yksi kulkuvastuksista on ns. kaarrevastus. Jos ajatellaan tavanmukaista XY-koordinaatistoa ja siihen sijoitetaan 90 asteen kaarre. Koordinaattiakseleiden suunnista katsottuna junan toinen "vektori"-nopeus pienenee nollaan ja toinen vektori kasvaa nollasta kulkunopeuteen. Siten junan pyörien nojaaminen ulkokaarteen puoleiseen kiskoon aiheuttaa juuri kulkuvastusta, johon osana kuuluu myös keskipakoisvoima (vaikka sitä yritetään "hillitä" kaarteen kallistuksella).
	17.07.2023 20:27	Kimmo Huhta
		Tuo keltanokka on erittäin tyylikäs. Harmittaa, että niin useat jäljelläolevista vaunuista on sininokkaistettu.
	17.07.2023 19:33	Markku Naskali
		Eipä pääse. Työkone ei ole missikilpailuihin tarkoitettu, mutta olisi mukava tietää, miten paljon ilmanvastus noissa nopeuksissa vaikuttaa. Pendolinot ja nopeammat kyllä hyötyvät paljonkin sopivasta muodosta.
	17.07.2023 18:49	Antero Airola
		Sama juna vuonna 1989 https://vaunut.org/kuva/137844?u=2333&maa=63
	17.07.2023 15:59	Erkki Nuutio
		En tunne kiinalaisia erämaita, mutta tiedän että Kiina lisää jatkuvasti kivihiilen polttoa ja polttolaitokset ja terästehtaat ovat laajalti vailla rikkipäästöjen poistolaitteita. Periaate on entistä korkeampi savupiippu, joten kyllä niihin erämaihinkin asti nämä päästöt yltävät. Niinikään Kiina on tunnettu kaupunkiensa suurista pilvenpiirtäjäkeskittymistä. Pilvenpiirtäjiin tarvittu ja yhä tarvittava valtava betonimäärä tehtiin/tehdään niinikään paljon saatuttavissa betonitehtaissa ja betoniteräkset jo mainituissa pahoin saastuttavissa terästehtaissa. Mitä Suomeen tulee, on täälläkin muutamia pienempiä hiekka-aavikoita. Yksi esimerkiksi Niinisalossa, josta eräs Suomen lämpöennätys julistettiin tänä kesänä. Aikaisemmin Suomessa oli käytäntönä, että eri seutukuntien mittauspisteet lämpötilalle sijoitettiin paikkoihin, joiden lämpötilat ovat kokemusperäisesti tyypillisiä kyseiselle seutukunnalle. Ennen ei siis haluttu tietoisesti johtaa harhaan. Niinisaloakaan ei otettu mittauspisteeksi. Tiedettiin että aurinkoisilla ilmoilla kyseinen umpikuiva hiekkatasanko on pari astetta kuumempi kuin ympäröivä seutu. Nyt se on otettu mittauspisteeksi, koska halutaan näin näyttää Suomenkin lämmenneen "ilmastonmuutoksen" seurauksena. Muistaakseni lehdessä paljastettiin sama vihertemppu jossakin Lapin kunnassa (Muonio?). Haluttiin näyttää ilmaston lämmenneen pari astetta maamme napaseudulla. Osallistuin kesällä 1971 T54-vaunuilla PsvP:n kovapanos-ammuntaleiriin Niinisalossa. Aina kun ammuimme vaunun 100 mm:n kanuunalla se sytytti maastopalon kentän vähäisessä käkkäräkasvustossa. Siirtoajoissa kentän ja majoituksen välillä nostivat ylöspäin puhaltavat moottorien jäähdytyspuhaltimet kymmenen metriä korkeita, lähes läpinäkymättömiä hiekkapilviä. Oli siinä menemistä kolmannen vaunujoukkueen johtajana. Vaunumoottorit varmasti saivat tehokasta öljyhiekka -läppäystä suodattimista huolimatta.
	17.07.2023 15:34	Kurt Ristniemi
		Erkki on toki oikeassa kaupunkilämpötilojen osalta sekä siitä, että tiheaä rakentaminen ja pintojen asvaltointi ovat hullun hommaa. Pientä helpostusta asiaan saataisiin istuttamalla katujen varsille lehtipuita. Mutta paikallisilmaston lämpenemiset eivät tietenkään selitä manner- ja vuoristojäätiköiden sekä ikiroudan sulamista eivätkä korallie joukkotuhoa sekä koko maapallon keskilämpötilan nousua. En tiedä, miten tämä keskustelu liittyy tai sopii rautatiehin, mutta pitäähän iso kuva pitää kirkkaana.
	17.07.2023 13:53	Markus Selin
		Mitkäs pilvenpiirtäjät on aiheuttaneet 'urban heat islandin' keskelle kiinalaista erämaata, missä lämpöennätys rikottiin.
	17.07.2023 12:35	Jimi Lappalainen
		Kymmenen vuotta Edo-tötteröitä :)
	17.07.2023 12:22	Kurt Ristniemi
		Kiitokset, Petri näistä tiedoista. Ne valottavat XE 01801-01819 vaunuryhmän historiaa. Törmäsin tähän ryhmään tuota XE 0601:tä selvitellessäni, mutta aina on hyvä panna tietoja talteen, ikäänkuin varastoon pahan päivän varalle. Ts. jos joskus intoudun selvittelemään tämän ryhmän asioita perusteellisemmin. Olen itsekin kuvannut monia Kansallisarkistossa olevia käsinkirjoitettuja vaunukirjoja. En ilmeisesti ole kuitenkaan osunut siihen kirjaan, jossa nämä XE-vaunut ovat. Tai sitten - koska kuvaaminen on uuvuttavaa - olen jättänyt X-alueen kuvaamatta, koska en silloin ole ymmärtänyt olla siitä kiinnostunut. Lienen kuvitellut, että koska varsinainen kiinnostuksenaiheeni on autonomian aika, ei X-alue olisi kiinnostava. Jos niin ajattelin, niin väärässä olin.
	17.07.2023 11:59	Erkki Nuutio
		Monet muutkin kuin gretat ovat kauhuissaan seuranneet viime päivien harhaan johtavaa YLE-uutispropagandaa lämpötilaennätyksistä. Todellisuudessa kuumat lukemat, joskus ennätyksetkin ovat pääosin seurausta paikallisilmaston lämpenemistä. Sellainen tapahtuu ylitiiviisti rakennetuilla pilvenpiirtäjäalueilla, syynä pääosin ns. kaupunkilämpö (kts. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Urban_heat_island ). Luonnollisesti tämäkin on ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, mutta rajatuilla alueilla. Sellaisille alueille esim. Suomen vihreiden ja kiinteistökeinottelijoiden tavoitteiden mukaisesti tungetaan nykyään ihmisiä ahdetun alueen ahtaisiin luukkuihin. Luukkuihin joissa ihminen ei voi kesällä asua ilman koneellista ilmastointia. Kyse ei ainakaan valtaosin ole väitetystä "maapallon ilmastonmuutoksesta", vaan asianomaisten paikkojen ja maiden poliitikkojen edistämämästä toiminnasta. Paljolta samojen poliitikkojen jotka jeesustelevat ilmastonmuutosten "torjujina". Jotta rajatun alueen ilmastonmuutos havainnollistuisi, otetaan esimerkiksi kuvan rautatiealue (noin 0,5 km x 0,5 km). Vaikka se ei ollut luonnontilassa (päältä on kaivettu noin 20 m kerros harjusoraa), imeytyi sade vaikeuksitta koko alalla ja päätyi soran ja maabakteerien suodattamana lähinnä Viinikanojaan. Kivihiilikasoistakaan ei päästöjä aiheutunut. Entä nykyään? Moukat keinottelijat rakennuttivat sinne Nokia Areeeenan. Sadeveden imeytyminen maaperään estyy nyt koko alalta. Esimerkiksi keskisuuri 10 mm:n sade merkitsee 0,01 x 500 x 500 m3 = 2500 m3 sadevesimäärää. Aikaisemmin se siis imeytyi maaperään, ylläpiti tervettä paikallisilmastoa, hillitsi haihtumisellaan lämpötilan nousua päivällä ja laskua yöllä noin viikon ajan. Mittavamman kasvillisuuden kanssa hyöty olisi ollut vielä suurempi. Nyt sekin vesimäärä pumpataan megawatti-pumpuilla kauas puhdistamoon ja sieltä Pyhäjärveen. Entä itse Areeeeena. Sen vuotuinen ostoenergian (sähkö, kaukolämpö ja -viilenns) on yli 400 MWh. Paljon muutakin lämpöä ympäristöön leviää. Areeeeenaa suuremman kaupunkilämpöalueen tilannetta selvittää esimerkiksi "Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu" ( https://ilmastotyokalut.fi/files/2014/07/ILKKA_raportti_paakaupunkiseudun_ilmasto_muuttuu.pdf ) Yleiskuvan saaminen vaatii enemmän vaivannäköä, koska "korrekti" selvitys on varovainen muussa paitsi esittelemällä kaikkein liioittelevimmatkin tutkijoiden ennustukset. Esimerkiksi sellaiset joissa meri nousee toista metriä vuoteen 2100 mennessä (kun todellisuudessa pinta on laskenut). Puolustakaa osaltanne järkeviä ilmastotoimia. Vaikka tuskin suuria mahdatte noille Nokia-Areeeeenoille ja vastaaville ökyilyille. Suomalaisten vastuullisuuden ansiosta maassmme ei ole sellaisia ilmastopaiseita, joita moni maa on aiheuttanut omassa maassaan ja entisissä alusmaissaan. Meillä ei ole velvollisuuksia heidän virheittensä korjausten maksamiseen. Loppukoon myös harhaanjohtava (=valhepropagandan uskottavuus vaatii PIENEN totuussiemenen) ilmastoasioissa YLE-uutisissa.
	17.07.2023 10:36	Petri Sallinen
		Kaivelin lisää. XE-vaunu 01819 oli alunperin E-sarjan vaunu nro 1903, joka valmistui vuonna 1893. Vaunu oli alunperin kolmiakselinen.
	17.07.2023 08:59	Kari Haapakangas
		En nyt tiedä onko tuo erityisen suomalainen kansanluonteen piirre, ja jos onkin, niin taitaa olla saksantuliaisia...
	17.07.2023 08:40	Asmo Rasinen
		Olen nähnyt vähän aikaa sitten Sr2:kosen menossa Joensuuhun.
	17.07.2023 08:24	Jari Välimaa
		Raide-Jokerille sitten ei tule kumpikaan merkeistä, ei Valtion eikä Tampereen merkeistä vaan punainen ruutu. Olisiko hyvä että nämäkin merkit standardoitaisiin ?
	17.07.2023 08:22	Kurt Ristniemi
		Etsin parhaan ymmärrykseni ja osaamiseni mukaan valokuvaa tästä keisarillisen junan toisesta keittiövaunusta. Mitään en onnistunut löytämään mistään lähteestä. Omituista. Yksi mahdollisuus olisi, että vaunu luuraa jossakin 1940-luvulla Pasilan ratapihalta otetusta kuvasta. Kun vain löytäisi moisia kuvia tutkittaviksi.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset