Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Vuoden 2022 rautatiemuseopäivän kuvailuja |
20.08.2022 08:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea kooste päivästä. | ||||
|
Kuvasarja: Bala Lake Railway |
20.08.2022 07:48 | Robert Sand | ||
| Turveradat siellä ovat valitettavasti hyvinkin uhattuna. Osa on jo lakkautettu mutta jotain ratoja on edelleen toiminnassa. Openrailwaymapissa näkyy aika paljon ratoja. Dublinista hieman länteen kun etsii. Polttoturpeen tuotanto tulee loppumaan täysin jos ei ole jo loppunut. Ainakin Bord na Mona on luopunut turpeen poltosta. Kasvuturvetta taas on kai tarkoitus nostaa myös jatkossa. | ||||
|
20.08.2022 07:28 | Samuel Pajunen | ||
| Tietääkseni Vopc | ||||
|
20.08.2022 02:54 | Uwe Geuder | ||
| Matkustajalukumäärältään se on varmaan edelleenkin hyvin suuri. Mutta jos haluaa kävellä käytäviä pitkin, nykyisin edellinen RER-asema Auber taitaa olla osa isommasta kokonaisuudesta. Pääsee vaihtamaan metroasemille Opéra ja Havre-Caumartin. Jälkimmäiseltä pääsee eteenpäin RER-asemalle Hausmann Saint-Lazare ja sielta taas eteenpäin metroasemille Saint-Lazare ja Saint-Augustin sekä Transilien/juna-asemalle Saint Lazare. Siis 7 asemaa, jolla on vaihtoyhteyksiä keskenään. Vaikka joidenkin välissä voi myös matkustaa metrolla. |
||||
|
20.08.2022 00:42 | Uwe Geuder | ||
| > Ranskalaisissa pikajunanvaunuissa oli myös ennenvanhaan erikseen "Toilette" jossa oli vain pesuallas ja "Cabinet" jossa oli vessanpönttö. Olen matkustanut aika harvoin ranskalaisissa pikajunanvaunuissa. Ei ainakaan semmoista muistikuvaa jäänyt, mutta en haluaisi väittää vastaan. Nykyisin ainakin "cabinet de toilette" tarkoittaa pesutila ja WC sama kuin suomeksi. https://www.b-europe.com/FR/Blog/OBB-NightJet https://www.b-europe.com/EN/Blog/OBB-NightJet (Tuo on Belgian ranska. Joskus se on hieman erilaista kuin Ranskan ranska, en tiedä nyt tästä tapauksesta.) |
||||
|
|
20.08.2022 00:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin mä ymmärsin. | ||||
|
|
20.08.2022 00:19 | Uwe Geuder | ||
| Siis "Toilette"-tilassa voi sitten käydä laittamassa vähän "Eau de toilette" , melkein loogista :) | ||||
|
20.08.2022 00:13 | Uwe Geuder | ||
| Olen varmaan kerran tavannut, mutta en tuntenut Karia. Tuossa hän esiintyy lyhyesti eräässä vuoden 2009 dokumentissa: https://youtu.be/EVTNHpK1oWs?t=1351 | ||||
|
|
19.08.2022 23:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Ranskalaisissa pikajunanvaunuissa oli myös ennenvanhaan erikseen "Toilette" jossa oli vain pesuallas ja "Cabinet" jossa oli vessanpönttö. Eli täysin päinvastoin kuin mitä kouluranskalla olisi kuvitellut! | ||||
|
|
19.08.2022 23:38 | Uwe Geuder | ||
| Ei näy pohjapiirroksesta kovin selkeästi. Taitaa olla se pieni suorakulmio vessan vieressa. Ovi oli muistaakseni aina sivukäytävän puolella, ei ole merkattu piirrokseen. | ||||
|
19.08.2022 23:27 | Mikko Herpman | ||
| Varmaan oli keli liki +30 astetta. Se kyllä tekee lisätaakkaa jäähdytykseen. Tämä yhdistetty painavaan junaan, varmasti on koneet kuumana ylämäessä. | ||||
|
|
19.08.2022 23:20 | Arto Papunen | ||
| Eikö se 24 vaunua ole normaali raakapuujunan vaunujen määrä. Eihän tuo mikään pitkä juna ole. Eikö niissä junissa kun Fenniarail vei vaunuja Kaipolaan niin vaunuja ollut yli 40, tosin silloin tyhjänä.. | ||||
|
|
19.08.2022 23:11 | Tauno Hermola | ||
| Missä se "Waschräume" on, en näe sitä pohjapiirroksessa. Jos se on tuo WC:n yhteydessä oleva tila, ei se silloin kovin "eriilinen" ole! | ||||
|
19.08.2022 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Jossain vaiheessa pyrittiin vaimentamaan lätän 1-ohjaamon melutasoa lisäämällä ääni-eristystä konesuojan sisäpintaan, ja niittaamalla umpeen kopan sivun pieni luukku. Tuon luukun kautta oli kätevä käynnistettäessä potkaista "tappi haarukkaan" ja tarvittaessa kengän kärjellä hieman lisätä ruiskutusta. En tiedä paljonko melutaso vaimeni näillä toimenpiteillä ? (kakkospäästä taidettiin jo ajella yleisesti). Mutta konesuoja paino ainakin lisääntyi helv.... paljon. |
||||
|
19.08.2022 22:23 | Bernhard Temmel | ||
| Kiitos Tapiolle upeinen kuvien sarjan jakamasta! Huomasin että maisema näillä 2045-veturin kuvilla ei näkynyt yhteensopivia Hausruckbahnille. Tunnen vaan että he ovat tehtetty Micheldorfissa ja että matkustajajuna kulkivat etelään suuntaan; luultavasti oli pikajuna Linzistä Selzthaliin. Kyseisenä aikana, 2045:n-luokan vetureita olivat itse asiassa asemapaikkana Linzissä. Kuvan tehtävänä, valokuvaaja sijaitsi suunnilleen tuolla: https://www.google.com/maps/@47.8684733,14.1361073,17z, rautatiesillan Krems-joen läpi lähellä. (Anteeksi arvostelusta, ja myös minun aloittelijamaista suomestani!) Ystävällisin terveisin itävaltalaiselta Lontoossa, Bernhard |
||||
|
19.08.2022 21:57 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, asia on kuten Teppo totesi. Mutta kun alkuperäinen syy kunnostaa 1021 katosi, VR siitä huolimatta kunnostutti veturin – toinenkin vaihtoehto olisi ollut. On sitten suhtautumisasia, miten kukin asian käsittää. Onko lasi puolitäysi vai puolityhjä? Optimisti on hyvillään siitä, että veturi saatiin ajoon, ja sillä myös ajetaan. Pessimisti – no jaa… Vaikka kvarttaalimallin mietiskely muuttuisikin kehäajatteluksi, se ei kuitenkaan ole maassamme kiellettyä. Ja toki tuo sylinteripelti on likainen, mutta niin oli muuten hiililapion varsikin. SKS |
||||
|
19.08.2022 21:55 | Simo Virtanen | ||
| Aika hoitaa tuonkin "ongelman". Ei tarvitse montaa vuotta odotella kurpahtaneita Dr19:a. | ||||
|
|
19.08.2022 21:43 | Veeti Heino | ||
| Varoventtiilillä oli paljon asiaa museon alueella olon ajan. | ||||
|
19.08.2022 21:05 | Jarno Piltti | ||
| Muistelisin että liikenne loppui joskus 2014-2015 paikkeilla. Tietääkö joku tarkemmin? | ||||
|
|
19.08.2022 20:48 | Ilari Inkiläinen | ||
| Milloinkohan sinne on viimeksi mennyt junia? Siitäkin on jo varmaan viisi vuotta kun kävin sitä raidetta katsomassa ja jo silloin taisi olla pusikkoitunut. | ||||
|
|
19.08.2022 20:33 | Jarno Piltti | ||
| Ja vasemmalla laaja BE Group jonne menee raide. | ||||
|
|
19.08.2022 20:30 | Jarno Piltti | ||
| Tämän vihreä maalipinta oli muuten ihan käsittämätöntä silmänkarkkia, niin sileää ja kiiltävää. Tämä kerrottakoon näin tulevaisuuden vorkkaajille, kuluneisiin koneisiin tottuneille. | ||||
|
|
19.08.2022 20:21 | Jarno Piltti | ||
| Virolaisia ovat, maatunnus 26. Suomen ratapihoilla seisoo myös x määrä ulosottoviranomaisen takavarikoimia venäläisiä pakotefirmoille kuuluvia vaunuja, niiden kohtalosta ei taida kukaan tietää mitään? Nämä ei kuitenkaan ole niitä, se ainakin on selvää. Olisko tämän littera Vop jos tunnistetta miettii? Vai Vocp? | ||||
|
|
19.08.2022 19:48 | Uwe Geuder | ||
| Erillinen pesutila WC:n vieressä ei ole vain lepovaunujen ominaisuus. Saksassa niitä löytyi monesta pikajunavaunuista. Esim. Centralbahn (yritys, joka vuokraa vanhahkoa kalustoa) mainostaa niillä edelleenkin: https://centralbahn.de/fahrzeugflotte/reisezugwagen/schnellzugwagen | ||||
|
Kuvasarja: Bala Lake Railway |
19.08.2022 19:23 | Uwe Geuder | ||
| Minä olin täysin tietämätön siitä, että ei liian kaukana Walesista, mutta silti veden toisella puolella Irlannissa oli vielä 10 vuotta sitten yli 1000 km turveratoja. En ole löytänyt yhtään kuvaa vorgissa. En tiedä, onko jo myöhässä käydä katsomassa, turvetuotanto on kai sielläkin loppumassa. | ||||
|
19.08.2022 17:53 | Jarno Piltti | ||
| Upean tunnelmallinen sivuraide tässä. Hieno neljän vuodenajan kuvasarja! | ||||
|
19.08.2022 16:19 | Markku Pulkkinen | ||
| 4061 suunniteltiin alun perin nopeiden ja keveiden kaupunkien välisten pikajunien ("Städteschnellzüge") vetoon, matkatavaraosastolla oli tarkoitus korvata kokonainen matkatavaravaunu. Tämä suunnitelma ei sellaisenaan toteutunut, pääosan vedettävistä junista muodostivat paikallisjunat, matkatavaraosasto jäi vähälle käytölle. 70-luvun puolimaissa sarja "ylennettiin" vetureiksi, sarjamerkinnäksi muutettiin 1046. | ||||
|
19.08.2022 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Ysäriä, koska veturi on kuitenkin saneeratussa asussa, ensimmäinen saneeraus valmistui kesällä 1990 veturille 2302. | ||||
|
|
19.08.2022 16:00 | Oula Ahlholm | ||
| Kasaritunnelmaa huokuva upea otos! | ||||
|
|
19.08.2022 15:38 | Petri Nummijoki | ||
| Moottorin kierrosten kuuntelun ja ohjaamon lämmityksen lisäksi kuulemma joku kuljettaja perusteli kääntämistarvetta sillä, että moottoripään ohjaamo on tasoristeysonnettomuuksien varalta parempi, kun keulassa on edes jotain rautaa. | ||||
|
|
19.08.2022 15:30 | Jan Jahkola | ||
| Lyhyesti sanottuna hieno! | ||||
|
|
19.08.2022 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässähän on sama näkemys toteutettuna sähkövedolla, kuin mitä oli Dhm1- suunnitelmassa tavoiteltu alunperin, (Dhm1 kehittyi Hr11:ksi). | ||||
|
|
19.08.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetopyörien halkaisijoiden ero tosiaan korostui Dm7 - Dm6 - yhdistelmällä ajettaessa. Liikkeelle lähdettäessä vetokytkimien kestokyky oli koetuksella. Rautalangasta väännettynä: kuutonen hyökkäsi liikkeelle ripeämmin kuin seiska. Päivänselvää: 613 mm versus 790 mm. Mielestäni tärkein syy kuutosten korien nostaminen samalle korkeudelle seiskojen kanssa oli kalustokiertojen järjestelemisessä. Pelkästään kuutosjunilla operoiminen ei olisi ollut kannattavaa enää siinä vaiheessa kun seiskoja liitevaunuineen oli konejaksoilla/varikoilla "miljoonia". |
||||
|
19.08.2022 13:44 | Miko Rautiainen | ||
| Konesuojien aukipito ei liity mitenkään moottorin jäähdytykseen Dv15/16 vetureissa, vaan siihen että mm. jäähdyttäjän puhallin ei puhaltaisi kaikkea kuumaa ilmaa ohjaamon alle, vaan kuuma ilma poistuisi aukinaisista konesuojista. | ||||
|
|
19.08.2022 12:22 | Mikko Herpman | ||
| Mitä tulee Dm7 vaunujen moottorien sammumiseen, osin pitänee paikkansa. Oikein kuumalla kelillä näitä saattoi sattua ylikuumenemisen takia. Toki mahdollinen ruiskupumpun säätövika voisi aiheuttaa myös moottorin sammumisen esim. liikkeelle lähdössä. Sanoisin kuitenkin että mikäli ei olla kuumassa kelissä yli 25C ja vaunujen ollessa normaalissa kunnossa. Tätä sammahtelua ei kovin paljoa tapahdu. Totta kai jos junassa oli maksimimäärä 8 vetovaunua, ehkä johonkin aikaan jopa 10 on mahdollista, että jotain ongelmaa sisältävä vaunu sattui runkoon. Ainakin osin rahastajia oli ohjeistettu käynnistämään moottori uudestaan ohi kulkiessaan. Samaten rahastajat mahdollisesti myös säätivät moottorin jäähdytystä. Ja johtuen vaunujen ohjauksesta etummaisesta ajopöydästä, eli esim. suunnan kääntämisen ohjaukseen tarvittava virta tulee yhdestä katkaisimesta ja sen on kuljettava kaikkien vaunujen läpi ja vaikutettava täten EP-venttiileille. Tästä ohjaustyylistä johtuen vaunujen määrää onkin rajoitettu valmistajan toimesta. Museoliikenteessä on ajettu myös 8-vaunun junia, ilman erityisiä ongelmia. "oikealla" käyttötavalla voidaan näitä mahdollisia suunnankäännön taikka ovien sulkeutumisen ongelmia vähentää. Eli kun käännetään suuntaa annetaan riittävän pitkään "virtaa" suunnan kääntöön, eli hidaskin EP ehtii vetää ja päästää ilmaa kääntösylinteriin, tähän lisättynä kikka että nostetaan moottorin kierroslukua ensin ja kierrosten laskiessa käännetään suuntaa näin vähentäen momenttia suuntalaatikon sakarakytkimessä. Myöskin vaikkapa ovien sulkeminen, pidetään sulkemisnappia niin pitkään painettuna että ovivalo sammuu. Eli hidaskin rele ehtii vetää ja ovien ohjauskoneiston linkku ehtii keinahtaa kiinni, eikä jää puoleenväliin. Miksi ajettiin Dm7 vaunuja moottoripäästä, tähän varmaan veteraanikuljettajat osanneevat paremmin sanoa, kuultuna oli helpompi vaihtaa vaihteet kun kuuli moottorin kierrokset sekä talvella moottorin lämpö vähän auttoi kuljettajaa pysymään vähän lämpimänä. Mutta ilmeisesti jo -70 luvulla vaunuja alettiin ajaa B-ohjaamosta eli hiljaisesta päästä, ja 80-luvulla tämä taisi olla jo poikkeuksia lukuun ottamatta sääntö. Joskus yhdellä vaunulla ajettaessa ilman kääntömahdollisuutta tämä toki on ollut pakollista. |
||||
|
|
19.08.2022 11:50 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Lättähattujen kanssa ollut tavallista, että jossain vaunussa moottori sammui kesken matkan (esim. kuumenemisen seurauksena), suunta ei kääntynyt kerrasta kaikissa vaunuissa tai vetopyörien erilaisesta halkaisijasta johtuen yksittäinen vaunu ei vetänyt kunnolla vaan pyöri muuten vain muiden mukana? Dm4:n kanssa olettaisin näiden ongelmien olleen vähäisempiä tai ainakin ne koskivat samaa vaunua, jossa kuljettaja ja koneapulainen olivat jo valmiiksi paikalla. Dm4 on tosiaan ollut äänekäs https://www.vaunut.org/kuva/77752 mutta 50- ja 60-luvuilla Lättähattujakin ajettiin yleensä moottoripäästä ja kuulemma jopa niin, että yhden moottorivaunun junassa ja kääntöpöydän tai kolmioraiteen löytyessä saattoi kuljettaja kääntää vaunun määräasemalla ympäri, jotta sai moottoripään paluumatkallekin ajo-ohjaamoksi. Lieneekö siis Dm4 ollut tässä suhteessa ratkaisevasti huonompi siihen aikaan, kun Lättähatulla ja Dm4:lla ajettiin rinnakkain? Sen sijaan voi hyvin olla, että ohjaamon melutaso oli yksi syistä, miksi Dm4-vaunuista päätettiin 70-luvun alussa luopua "nykyaikaiseen liikenteeseen soveltumattomina", kun paikallisliikennekalustoa oli jo yli tarpeen. Lättähatuissa työturvallisuutta oli melun osalta paljon helpompi parantaa, kun siihen riitti siirtyminen ajamaan takapään ohjaamosta. |
||||
|
|
19.08.2022 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta viimeksimainitusta asiasta saa kyllä kiittää Venäjän rautateitä (RZD) ja sen suunnittelemaa höyryjunaliikennettä Sortavalasta Joensuuhun. Harmi vain, että Putinin sotatoimet Ukrainassa pilasivat tämän suunnitelman toteutuksen. | ||||
|
19.08.2022 10:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, tuohon kuvaan viittasin :) | ||||
|
|
19.08.2022 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sylinterin suojapellitys olisi syytä puhdistaa. Vai maksaako se liikaa? Tuntuu muutenkin siltä, että 1021:n pitäminen ajokuntoisena on armonosoitus nostalgiaan taipuvaiselle rahvaalle. Jos jotain nyt tehdään, niin tehtäisiin sitten kunnolla! Ihme, että Pekka 1021 on ylipäätään läpäissyt kvartaalipellementaliteetin? |
||||
|
19.08.2022 10:37 | Kari Haapakangas | ||
| Tai hollantilaisen sinterklaasin apuri musta petteri... | ||||
|
19.08.2022 10:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella tyylikäs :) | ||||
|
19.08.2022 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 valmistui muutostyönä vuonna 1954 ja sen perusvaunu oli ollut 100-paikkainen Ei 22256. Se taas oli vuodelta 1947. | ||||
|
19.08.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun tankkiin mahtui 4 200 litraa dieselpolttoöljyä. Lätän tankki on 300-litrainen. | ||||
|
|
19.08.2022 09:47 | Mikko Herpman | ||
| Muistelen kuulleeni että 2241 olisi tullut täydellä tankilla Toijalaan aikanaan. Eli museotavaraa on tankissa, onneksi vanha kaasuöljy ei pilaannu niin nopeasti kuin nykybensat! | ||||
|
19.08.2022 02:04 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs Pekkakuva! | ||||
|
|
19.08.2022 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onko se museaalista polttoainetta aktiivikäytön ajoilta, vai onko 2241 tankattu jossain välissä tällä vuosituhannella? :) | ||||
|
|
18.08.2022 23:57 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
|
18.08.2022 23:51 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja. | ||||
|
18.08.2022 22:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Noita V-mallisia Helvetica-kylttejä pitäisi käyttää vieläkin. | ||||
|
|
18.08.2022 22:23 | Mikko Herpman | ||
| Ei ole kokemusta Dm4 ajosta, käsitin kirjoista että ajaminen olisi ollut kutakuinkin aika manuaalista. Eli esim. vaihteet vaihdettu käsivivulla. Lisäksi kuljettaja aina istui metelöivien moottorien vieressä. Detroit Diesel tunnetusti kun muutti polttoaineen sujuvasti meteliksi ;) Teknisessä mielessä Dm7 kalustossa on kutakuinkin samantekevää onko junassa yksi tai useampi moottorivaunu, ne kun tottelevat kiltisti komentoja samasta ajopöydästä. Toki edellyttäen että kaikki asiat on kunnossa niin kuin ne yleensä ovat. Ja toki Dm7-kalustossa B-ohjaamo on hiljainen, eli ei moottoria vieressä meluamassa. Joten ehkäpä ajomukavuuden kannalta Dm7 on parempi, toki pakkasilla epämukava ainakin ennen B-ohjaamon lisälämmittimien asennusta. |
||||
|
|
18.08.2022 21:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja vielä ilman lähiliikenne muutoksia, eli 1500 V laitteistoja. | ||||