Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.05.2023 17:14 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuva sellaisesta 3 piste kiinnityksestä, mutta näissä pikku Valmeteissa ei taida sellaista vielä olla. Siihenhän kiinnitetään erilaisia lisävarusteita ja ne kytketään voiman ulosottoon eripituisilla nivelakseleilla. Videon mukaan aika raskaaseen työhön tuo 20:nen taipui. Videosta myös näkee miten voiman ulosotto toimii remmin välityksellä, mm. jäätä sahataan. Aika komea pakoputki tuossa keskimmäisessä! http://www.tractordata.com/articles/technical/threepoint.html | ||||
|
|
17.05.2023 16:20 | Jarno Piltti | ||
| Työ sujuu ja urakat kannattaa, mainoselokuvan mukaan pystyy vaikka mihin: https://www.youtube.com/watch?v=aKn2sD4Pk18 |
||||
|
|
17.05.2023 15:47 | Timo Salo | ||
| Jounin muistelema "lempinimi" on täälläkin tuttu, mutta noista ulostuloista en tiedä mitään. Kolmisiipistä(vai oliko niitä vain yksi?) auraa ja kolmipyöräistä äestä sillä vedettiin ihan ok tuloksin. Metsässäkin niitä näki polttopuu-/risusavotassa! | ||||
|
|
17.05.2023 15:10 | Jouni Halinen | ||
| Eiikös noista pikku Valmeteista käytetty nimitystä "piikkilangan kiristäjä". Olivat kuitenkin soivia pelejä 50-luvun Suomessa. Eikös sillä pystynyt käyttämään voiman ulostulosta (pidempi remmi) sirkkeliä, puimakonetta ym. ja 3-piste systeemissä sitten kaikenlaisia härpäkkeitä. | ||||
|
17.05.2023 13:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Kylläpä on Joensuun asemasta tullut moderni. | ||||
|
17.05.2023 10:47 | Vertti Kontinen | ||
| Listassa oli vain Fenniarailin käyttämät kuormauspaikat | ||||
|
|
17.05.2023 10:42 | Marko Nyby | ||
| Tuo ei taida olla tyhjentävä listaus kuormauspaikoista, koska siitä puuttuu mm. Parkano, Patokangas, Riihimäki, Kolari, Oulainen, Pitkämäki... Miten tuo lista on siis muodostettu, ja mitä tarvetta varten? Kattavampi kuormausaluekartta on esimerkiksi täällä, vuoden 2021 tilanne kuvassa 1: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/185109/vj_2022-29_978-952-317-966-0.pdf Ja tiedän, että tätäkin on jo päivitetty, mutta kuvasta näkee kätevästi kokonaiskuvan sen hetkisestä kuormauspaikkaverkosta. Varsinkin nykytilanteessa on silti aina kiinnostavaa kuulla lisätietoja pienempienkin paikkojen käytöstä. |
||||
|
|
17.05.2023 09:39 | Timo Salo | ||
| Noita kun katselee, niin huomaa traktorien kehittyneen "jonkun verran" sitten Valmet 20:sen aikojen. Meidänkin perunapellon se kuitenkin sujuvasti mullitti ja kynsi keväin/syksyin aivan sujuvasti...https://konedata.net/traktorit/valmet-valtra/valmet-15-20/ | ||||
|
17.05.2023 09:25 | Juha Kutvonen | ||
| Ja jo ennen Dm4:ää Suomessa VR asetti kulkuun "Lentävän tamperelaisen" aikataulukauden 103 alusta 15.5.1934. Aluksi vain kesän ajaksi, mutta suuren suosion vuoksi junan liikennöintiä jatkettiin myös talvikaudeksi. | ||||
|
17.05.2023 08:56 | Erkki Nuutio | ||
| Scanian kehittyminen kivikautisten autojen tekijästä yhdeksi maailman johtavista valmistajista kertoo sen tehon joka kotimaisella kilpailijalla (Volvolla) ja tiukalla valtiollisella ja kansalaisten protektionismilla Ruotsissa on ollut. Kivikautisissa Scanioissa (kuten LBS 76) oli ainakin jonkun aikaa kaksi keppiä - toinen viidelle perusvaihteelle ja toinen puolittajalle. Näiden 5x2 ei ollut Elon laskuopin mukainen 10, vaan 8 ! Nopean perusnelosen ja hitaan perusvitosen kokonaisvälitys kun oli käytännössä sama. Silti monelle suomalaiselle kelpasi kivikautisella ohjaamolla varustettu, kesällä kiehuva ja talvella palelluttava auto. Olihan se SENTÄÄN ruotsalainen, eikä joku kotimainen Sisu tai Vanaja. |
||||
|
17.05.2023 08:20 | Kari Haapakangas | ||
| Isot pojat ovat kertoneet, että SF tarrat vaihtuivat FIN tarroihin, kun kyllästyttiin kuuntelemaan ulkomaalaisten vitsejä Sovjet Finland -merkistä. Etelässä -kuuleman mukaan- SF-tarra tarkoitti myös "kattokaa, köyhät, on käyty ulkomailla", mutta tätä merkitystä ei pohjoisessa tunnettu. Kaikkihan me oltiin käyty Haaparannalla rasvaretkellä. Näille reissuille lapsia ei vain pyydetty, vaan suorastaan vaadittiin! "Kengännauhat" ja "suklaatupakit" olivat kyllä yleensä aivan riittävä lahjus jälkikasvulle. |
||||
|
16.05.2023 22:49 | John Lindroth | ||
| Stfsjö Järnväg oli toiminnassa vuosien 1901-1939välillä. Radan pituus oli 18km ja raideleveys 600mm. | ||||
|
16.05.2023 22:01 | Timo Haapanen | ||
| Vertin kuvat ovatkin aivan omaa luokkaansa! | ||||
|
|
16.05.2023 20:45 | Jan Jahkola | ||
| Paljon kommentteja tuokin kuormuri saanut. Näyttää jotenkin ruotsalaisen oloiselta, olisiko tuotu käytettynä Suomeen joskus. Eli jos tuossa on aluevaihteisto, niin vasta 143:ssa on alue- ja jakajavaihteisto..? Hieno tasoristeys myös. Kokkolassa Laajalahdentie tr (Energiatiellä) sai vastikään uudet valot ja puomit yms. Vanhat valoyksiköt oli hieman saman tyyliset kuin kuvassa. | ||||
|
|
16.05.2023 20:28 | Jan Jahkola | ||
| Eipä niitä FIN tarrojakaan ole pitkään aikaan ainakaan henkilöautoissa tarvinut. Meillä oli joskus myös tarra jossa luki pelkkä FI, se kait oli hyvin lyhytaikainen vaihe. Ehtiköhän edes autoon kiinni. | ||||
|
|
16.05.2023 20:28 | Jukka Peltonen | ||
| Onkohan kuvassa vasemmalla kasa lumiaitoja joitä käytettiin paikoissa joissa lumi helposti kinostui raiteille. | ||||
|
|
16.05.2023 17:51 | Panu Breilin | ||
| Oma lukunsa on sitten Heinäveden/Vihtarin kuormaus jolle jo haettiin kapasiteetti maaliskuussa alkavaksi, mutta joka ei kuitenkaan toteutunut. | ||||
|
|
16.05.2023 17:27 | Arto Papunen | ||
| No nyt ei ainakaan muuttunut kuormauspaikat kun tuli seuraavat säännöllisen liikenteen muutokset. (eli kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Eli raakapuun kuormauspaikat nyt: Kotolahti, Toijala, Heinola, Pori, Kaipola, Suolahti/Hankasalmi, Kalvitsa, Kurkimäki. | ||||
|
16.05.2023 17:23 | Jonne Seppänen | ||
| Saa nähdä koska nämä saavat uuden omistajan mukaista väritystä | ||||
|
16.05.2023 16:39 | Miitre Timonen | ||
| Jounin tarkat muistiinpanot on kyllä arvostettavia ja aina mukava lisä kuvien yhteyteen. | ||||
|
|
16.05.2023 14:11 | Vertti Kontinen | ||
| Nämä kuormauspaikat tuntuvat vaihtuvan varsin tiheästi. Haapamäellekkään ei montaa junaa ole ajettu. Hyvä, että kuvasit! | ||||
|
16.05.2023 14:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Asemalta löytyi puolikas graafinen aikataulu vuodelta 1958 rataosilta Ri–Tl(–Wi), (Kyl–)Tl–Tpe(–Llh), Tpe–Ov(–Jsk), Ov–Wp(–Män), Wp–Hpk–Ph, Keu–Hpk–Kol. Samassa paperissa siis kaikki. Aikatauluja näkyy vain kello 5–12 koska puolet paperista puuttuu. Ei ollut kääntöpuolellakaan. Kuva: https://tinyurl.com/56xr9bzv | ||||
|
16.05.2023 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mierontiellä enää olekaan palakiskoa? | ||||
|
|
16.05.2023 13:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään Räntämäellä on ns. avoimien ovien päivä 24/7. Sisältä talo on hävityksen kauhistus; kaikki ikkunat rikottu, lattiat täynnä roinaa, nuotioita tehty sisällä, mitä vain voi keksiä. Rakennuksella tuskin on enää minkäänlaista rahallista arvoa, kaikki on pantu paskaksi. | ||||
|
|
16.05.2023 12:57 | Jouni Hytönen | ||
| 4166 pysyi liikenteessä lättien kaupallisen liikenteen viimeiseen päivään 28.5.1988 saakka ja se oli mukana viimeisessä Jyväskylään saapuneessa normaaliliikenteen lättäjunassa H 905 Haapamäeltä Jyväskylään. 4167:n ajot päättyivät jo syksyllä 1986. | ||||
|
16.05.2023 12:48 | Hannu Peltola | ||
| Pari poikkeusta rynnäkkötykkien myöhempään historiaan on: - Tsekkoslovakia rakensi Hetzer-rynnäkkötykkejä eli saksalaisittain Jagdpanzer 38(t) -vaunuja vielä sodan jälkeen ja mm. Sveitsi otti niitä käyttöön 158 kappaletta. Sveitsin viimeiset yksilöt olivat käytössä 1970-luvulle saakka. - Saksassa rakennettiin vielä 1960-luvulla toisen maailmansodan aikaiseen Jagdpanzer IV:een pohjautuvia rynnäkkötykkejä ja vuosina 1965-1967 valmistui yhteensä 770 Kanonenjagdpanzer-vaunua. Näiden käyttökelpoisuus oli varmasti jo 1960-luvun alussa kyseenalainen! - kolmas on tosiaan ruotsalaisten S-tankki, mutta se taidetaan laskea tornittomaksi taistelupanssarivaunuksi. |
||||
|
16.05.2023 12:31 | Panu Breilin | ||
| Tve5 606 on seissyt tuossa Dv12 2531:n seurana jo pidemmän aikaa. Liekö varaosalähteenä vaiko odottelemassa uutta käyttöä? | ||||
|
|
16.05.2023 12:24 | Timo Salo | ||
| Eikös rynnäkkötykillä ammuta lähinnä vihollisen taisteluvaunuja max. parin kilometrin päähän ja vastaavasti telatykillä keskityksiä kymmenien kilometrien päähän vihollisryhmityksiin? Olisko pieni ero ominaisuuksissa??? | ||||
|
|
16.05.2023 11:55 | Kari Haapakangas | ||
| Rynnäkköpanssareita on nykyäänkin, mutta rynnäkkötykit jäivät historiaan, kun kuulalaakerit eivät sodan päätyttyä olleet enää pulatavaraa. Niin, no, ruotsalaisilla oli stridsvagn, mutta sekin taidettiin laskea taistelupanssarivaunuksi tornittomuudestaan huolimatta. |
||||
|
|
16.05.2023 11:41 | Kari Haapakangas | ||
| Kiskon irroittaminen vain on nykyisellään melkoisen julma projekti... kuinkas pitkän pätkän pultit siinä pitääkään pyöritellä ennen kuin yksi (1) kisko on irti :D | ||||
|
|
16.05.2023 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se muinainen nimitys "rynnäkkötykki" (saksaksi Sturmgeschütz) enää olekaan muotia...? | ||||
|
|
16.05.2023 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha: - Riittää, kun käyttää Villin lännen elokuvista tuttua konstia, kisko irti ja niin sotilasjunan aikataulu pettää pahemman kerran. | ||||
|
16.05.2023 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7 4167 oli ensimmäinen juna, joka kulki Juurikorpi - Hamina - radalla, sen valmistumisvaiheessa. Rata valmistui alkuvuodesta 1984. Eteenpäin - lehdessä olleen kuvan mukaan Lätän keulaan, ylikulkusiltaan oli teipattu lappu, jossa luki "Eka Juha". |
||||
|
16.05.2023 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienot värisävyt! | ||||
|
|
16.05.2023 11:19 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
16.05.2023 08:44 | Kari Aho | ||
| Hieno tunnelma kuvassa. | ||||
|
|
16.05.2023 07:53 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos paljon! | ||||
|
|
16.05.2023 06:34 | Kari Haapakangas | ||
| "Lentävä Hampurilainen" toi kummasti mieleen mäkkärin tuoreen rekrymainoksen... | ||||
|
|
16.05.2023 01:36 | Juha Toivonen | ||
| Enää ei puutu kuin SA-maastoväriset deeverit. Niitä voisi kätkeä reservikalustoksi syrjäisille pistoraiteille :) Tuo 2500 ja 2700 sarjojen punainen väri vihreine huomioraitoineen oikein imuroi vastustajan ilmavoimia iskemään sotilaskuljetuksiin. | ||||
|
|
16.05.2023 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| 15.5.1933 alkoi uusi aika rautateiden historiassa: silloin alkoi kulkea nopea moottoripikajuna Berliinin - Hampurin välillä. Juna oli kaksivaunuinen "Lentävä Hampurilainen" (dieselsähköinen kiituri). Siitä se sitten alkoi: Suomessa Dm4 - kiitojunan jälkeen Porkkana ja nykyisin kehityksen "korkeana" huippuna muovidild - hupsista, eikun Pendolino. Puhumattakaan Burlington Zephyristä, Lyntogista, TEE - kiitojunista, Settebellosta, TGV:stä, IC 125:stä, Blauer Blitzistä ym. |
||||
|
16.05.2023 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, "mustelmahallituksen" järkevyyttä voidaan arvioida vasta sitten, kunhan hallitustyöskentelyä on kestänyt jonkin aikaa. Ainakaan en itse millään pysty pitämään perussuomalaisia erityisinä järjen jättiläisinä: ovat kuin viulunsoittajia, joilla on viulussa vain yksi kieli! Sitä jaksavat kitkuttaa, ihan kuin maailmassa ei mitään muuta olisi! Hehkuttaminen jo nyt ei vielä todista oikeastaan mitään, eikö vain? |
||||
|
|
16.05.2023 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri N. Minun mielestäni Mersu Bf109:istä oli todella isosti apua, kun muu suomalaisten hävittäjäkonekanta alkoi olla lentävän ilmailumuseon luokkaa. Bf109 oli alun perin suunniteltu torjuntahävittäjäksi, mihin se sopi erinomaisen hyvin: raakaa moottorin tehoa mahdollisimman pienessä lentorungossa (huima nousukyky kentältä startista korkealle "vastaanottokomiteaksi"). Toimintasäde tällöin ei saanut kovin suurta painoarvoa. 109:ää tosin ryöstöviljeltiin myöhemmin vaatimalla toimintamatkaa; siihen hiukan auttoi 300 litran lisätankki. Tykkiaseistuskin siinä vaiheessa, kun esim. britit turvautuivat vastaavasti Spitfireissään ja Hurricaneissaan kahdeksaan kiväärikaliiperiseen konekivääriin. Näin siis vielä Englannin-taistelun aikana 1940. (Spitfire myös syntyi torjuntahävittäjäksi.) Ei silti, muutaman sekunnin sarjalla "Battler Britton" nakkasi konekivääreillään noin 90 kg metallia "hunniin". Ja yleensä onnistui tiputtamaan Fritzin taivaalta. Oli maalitauluna sitten Heinkel, Dornier tai Mersu. Osuma nestejäähdytysjärjestelmään tiesi yleensä vain parin minuutin lentoaikaa ja slyyt. Mersussa hyvää oli aseistuksen keskittäminen, tulivoimaakin oli: G-6-versiossa kaksi 13 mm kookoota nokalla ja potkurinakselilla 20 mm MG 151 - tykki. Pommikonetorjuntoihin tosin oli lisävarusteena 20 mm siipitykit, mutta ketteryys siinä kärsi. "Tykkiveneellä" sai tosissaan vääntää temppua taivaalla liittoutuneiden saattohävittäjien kanssa, että pääsisi kotitukikohtaan ehjin nahoin. Expertit pääsivät. Noviisit ei. Mersua pidettiin oivallisena sotavehkeenä, motivoituneiden ässiemme käsissä. Lentomestari Ilmari Juutilainen, kun häneltä kerran kysyttiin, että miltä tuntuu ampua vihollista Mersun tykillä: - "On kuin työntäisi vihollista punahehkuisella rautakangella perseeseen." Suomalaisten valttina oli ampumataito, yhdistettynä heiluritaktiikkaan. Toisin sanoen: korkealta syöksy vauhdilla vihollisen niskaan, ta-ta-ta-ta-ta ja veto vauhdin avulla takaisin ylös. Mersulla ei suositeltu kurvataistelua, nopeus oli valttia. Venäläisiä rasitti kovasti sekin, ettei Stalinin Neuvostoliitossa mitenkään kannustettu yksilösuorituksiin. Stalinin puhdistukset juuri ennen sotaa opettivat sangen ankaran läksyn! Lend-Leasesta oli apua, mitä konekantaan tulee, mutta juuri edellä mainitusta syystä iivanat eivät oikein arvanneet ottaa täyttä hyötyä esimerkiksi Spitfireistään irti. Tämä on tosiasia, koska Stalinin ajan pahamaineisessa rikoslaissa, pykälässä 58, oli rangaistavaksi määrätty "ulkomaisen tekniikan ihailu" (!). Tosin, venäläiset oppivat kyllä sotimaan hävittäjäkoneilla, kunhan he saivat lentokonetehtailtaan kelpo työkaluja (LaGG - 3 oli "melkein" hätäratkaisu, samoin MiG - 3.) La - 5 ja sen FN-versio plus La - 7 olivat jo kovan luokan vehkeitä. Lentäjistä sen verran, että nimekkäistä venäläisässistä tietääkseni ainakin Boris Safonov taisteli talvisodan aikana suomalaisia vastaan, koneensa oli ketteräksi tunnettu I - 16 "Rata". Safonov tosin kaatui myöhemmin ilmataistelussa. Neukkujen isot pojat (muun muassa Ivan Kozhedub, 62 ilmavoittoa) taistelivat etelässä, saksalaisia vastaan. Ja olipa punatähtikoneiden puikoissa naisiakin: Lilija Litvak, muun muassa. Niin ja Lend-Leasesta vielä, onneksi jenkit varjelivat mustasukkaisesti omaa P-51D (Merlin) - Mustangiaan. Sen kanssa Mersulla oli kyllä jumppaamista selviytymistä ajatellen, kertoivat jotkut saksalaisässät. Allison - Mustangia jotkut "ilmailutarhamme" pilotit kohtasivat taivaalla. |
||||
|
16.05.2023 00:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Näitä taitaakin olla neljä vaunua? Jostain syystä olen luullut että olisi vain kolme tässä sarjassa. En kai niin väärin voinut nähdä tänä aamuna Harjavallassa. | ||||
|
16.05.2023 00:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Oliko kaikissa Son -vaunuissa turvapäädyt vai oliko tää joku kokeilu? Sti -sarjan ammoniakkivaunuissahan ei ollut. | ||||
|
|
15.05.2023 22:19 | Pasi Seppälä | ||
| On kyllä hieno tunnelma ja komeat värit kuvassa. Täydet pojot täältä. | ||||
|
|
15.05.2023 22:08 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on upeata! | ||||
|
15.05.2023 22:01 | Hannu Peltola | ||
| 9-tien remontti saa nyt EU:n puolustusohjelman rahoitusta ilmavoimien varanousutien rakentamiseksi Toivalan kohdalle. EU-rahoitus ei sinällään ole mikään oikotie onneen, hakeminen ja rahoituksen seuranta on äärettömän byrokraattista, rahoitus kattaa aina ainoastaan osan investoinnista (20-50%), rahoituksen kattama osuus selviää jälkikäteen ja aikajänne tilityksiin on pitkä. | ||||
|
|
15.05.2023 21:43 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten Politicon kirjoituksesta selviää, rahoittaa EU jo nyt puolustusta vahvistavia rautatie- ja muita yhteyksiä. Mutta YLLÄTYS, YLLÄTYS - vain Keski-Euroopassa. Yksi tuettu hanke osui toki Viroon. Siellä ministerit ovat hereillä. Mutta saamaton Harakka ja saamaton Tuppurainen eivät ole olleet hereillä tässäkään asiassa. Yhtä saamattomia ovat olleet puolustus- ja valtiovarainministeri. Täytyy uskoa että maallemme häpeällinen saamattomuus päättyy täysjärkisen uuden hallituksen myötä. Muuten saamme maksaa EU:n puolustusohjelman uudistuksen kautta puolustusinfran parannukset Keski- ja Etelä-Euroopan maihin! Kuten maksamme jo nyt italialaisille ikkunaremontit. |
||||
|
15.05.2023 21:10 | Otto Tuomainen | ||
| Nyt olen muutaman päivän ajan ajellut Ostravan alueella vastaavilla junilla, ero siisteydessä prahalaisiin yksiköihin verrattuna on huomattava. | ||||
|
|
15.05.2023 21:08 | Rasmus Viirre | ||
| Jahas Tve5 606 siirretty Tampereelta Pieksämäelle kun Kokkolan Tve5 605 meni Tampereelle. | ||||
|
15.05.2023 19:23 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos, tämä on kiinnostava havainto. Numeronsa perusteella kuvan vaunu on mallia 15-1597. Resiinassahan näistä oli maininta. | ||||