Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05.2023 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| VR:n taitamattomalla "johtotasolla" näyttäisi olevan omat kriteerinsä kaluston poistoille - vanhukset ensin romuksi, ei kannata korjata. Tämä Dr16 2805 on läpikäynyt täyden saneeraus-ohjelman (näköjään turhaan), papereissa on tärkeämpi ikä kuin kunto (kuinka paha vaurio oli kyseessä?). | ||||
|
19.05.2023 22:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs saha tuolla on? Sieltä ei ole kuitenkaan tuotekuljetuksia kiskoitse? | ||||
|
19.05.2023 22:41 | Jouni Halinen | ||
| Kun kaikki näytti vielä hyvältä Dr16 1985 https://www.youtube.com/watch?v=dAOZJx6jupY | ||||
|
|
19.05.2023 22:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jeez, loistava idea herra Miitreltä! Partakuva vaikka Helsingin kauppatorilta näpättynä, sillä sehän on tunnetusti ympäryspaikkakuntalaisten Ameriikka! |
||||
|
19.05.2023 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäisessä Lentävässä Tamperelaisessa, junaparissa P 47/P 48 akseliluku oli 20, eli viisi neliakselista vaunua. Aikataulussa junapainoksi oli ilmoitettu 120 (200) t. Sittemmin Lentävä Tamperelainen [Fliegender Nääsviller" (!) heko heko!] sai kalustokseen Dm4 + kiitojunarungon. Asiaa julistettiin Aamulehdessä kissankokoisin kirjaimin (lievää liioittelua - varoitus!). Saksassa, ennen sotaa, "lentäviä junia" oli muitakin: Fliegender Kölner (Berliini - Köln) Fliegender Frankfurter (Berliini - Frankfurt am Main) Fliegender Stuttgarter ja Fliegender Schlesier, joka kaahasi Sleesiaan, Beutheniin. Sota teki nopean lopun tälle liikenteelle 1939. |
||||
|
19.05.2023 21:52 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia! | ||||
|
|
19.05.2023 21:19 | Miitre Timonen | ||
| Topi, voisitko ladata tänne kuvan parrastasi ja mieluiten ulkomailla? :) | ||||
|
|
19.05.2023 19:27 | Jouni Halinen | ||
| Kyllä sä oot Juha-Pekka mennyt nyt vähän liian pitkälle. Pari vuotta sulla meni täällä ihan mukavasti, mutta mitä ihmettä on tapahtunut kun viime aikoina sun kommentoinnin taso on muuttunut ala-arvoiseksi jankuttamiseksi ja toisia loukkaavaksi. Ajattelin aluksi että olet ”varhaisteini” mutta kun sulla on ollut auto jo tovin aikaa, ”Minulla oli alusta alkaen omassa käytössä W124 200D” niin taidatkin olla ihan aikuinen ihminen?. Olet loukannut täällä kauniimpaa sukupuolta ”Varsinkin nämä nyky ämmät”…. ”Voi jumalauta näitä”.. ja parrakkaita henkilöitä mm. Lajusen Topia (tuosta ei puutu, enää kuin risuparta) ja vatsakkaita mm. meikäläinen (iso röllykkämaha) Sivusto täyttää ensi tammikuussa 25 vuotta. Määttä sen laittoi alkuun ja siitäkin on jo 15 vuotta kun sivusto siirtyi R-yhdistysten/Resiinan alaisuuteen. Eli kaikkia käytänteitä on ylläpito (suurkiitos siitä heille) ”hionut” sivuston koko historian ajan. Jankutus ulkomaankuvista on siis aivan typerää. Jankutit asiasta 20 kommentin verran noin tunnin aikana, tätä voidaan pitää jo sivuston terrorisoimisena, tällaiseen on ylläpito jo aiemminkin puuttunut. Ettet ollut vaan nauttinut alkoholia?. Täällähän on jo esimerkkejä siitä, että miten nautittu alkoholi vaikuttaa kommentoinnin tasoon. Se loukkaa erityisesti kaikkia niitä ihmisiä jotka ovat matkustaneet jopa toiselle puolelle maapalloa ja sitten lisänneet tänne kuvia TÄYSIN OHJEIDEN MUKAISESTI. Ulkomaan kuvia on täällä 10000 + jotain. Kuvia täällä on yhteensä noin 160 000 kappaletta, joten ulkomaankuvia on sivuilla suhteellisen vähän (alle 10 %tia). Sinua varten tänne voisi tietenkin lisätä ”nappulan”- ”älä näytä ulkomaan kuvia”. Kun jankutit, että kaikkien pitäisi nyt rynnätä kuvaamaan Dr 16 vetureita, niin tiedoksi sinulle. Niitä on täällä jo yli 5000 kpl?, katso ne vaikka alkajaisiksi, ja ilmoita sitten täällä julkisesti tarvitaanko niitä vielä lisää ja kuinka monta. Hieno nuorimies Oula A voi niitä varmaan sinulle järjestää, Ps. suurkiitos Oulalle hienoista kuvista. |
||||
|
19.05.2023 19:18 | Arto Papunen | ||
| Saas nähdä miten näiden Dr21:sten kanssa tehdään. Jääkö 1574 Mussaloon vai viedäänkö Uuteenkaupunkiin kun se liikenne alkaa ja tuodaanko kolmas vielä Virosta. | ||||
|
|
19.05.2023 19:10 | Kari Aho | ||
| Hieno kuva, kuin maalaus! | ||||
|
19.05.2023 19:00 | Niko Salo | ||
| Onpas onnistunut ja komea kuva. | ||||
|
|
19.05.2023 16:13 | Jarno Piltti | ||
| Sp:n haalistunut sininen sointuu yllättävän hyvin Jakobin väritykseen. | ||||
|
19.05.2023 16:08 | Jarno Piltti | ||
| Öljykriisiä juuri tarkoitin. Typografiasta näkee kyllä millä vuosikymmenellä ollaan. | ||||
|
19.05.2023 16:05 | Jarno Piltti | ||
| Tää on herkkua, kilpailevat operaattorit rinnakkain. Toivottavasti kirjo vielä tästäkin lisääntyy. | ||||
|
|
19.05.2023 14:19 | Jorma Rauhala | ||
| Tarra tuli Öljykriisin myötä. | ||||
|
19.05.2023 13:39 | Hannu Peltola | ||
| Nyt häpeän kovasti, tuo kuorma-autohan on White WC22! Muistin, että Classic Metal Works olisi tehnyt Mack-malleja, mutta pikaisen googlauksen jälkeen selvisi, että tuo on White WC22. Radallani olevat Mack B -mallit ovat Athearnin tuotantoa. | ||||
|
|
19.05.2023 13:21 | Eljas Pölhö | ||
| "Virtaviivaiset" B-sarjan Mack-mallit tulivat tuotantoon keväällä 1953. Ne erotti vanhemmista esim. lokasuojiin upotettujen lamppujen ja suuremman välipienalla jaetun tuulilasin ansiosta. Minusta näyttää, että kumpikin Mack B-sarjan perustuntomerkeistä puuttuisi kuvan kuorma-autosta. | ||||
|
|
19.05.2023 13:03 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, Mack B näkyi tulleen tuotantoon 1953 eli kuvankin pitää olla siltä vuodelta! Varhaisimmat versiot näyttivät tosiaan olleen bensakoneilla, jopa niinkin pienellä kuin 291 CID:n koneella! | ||||
|
19.05.2023 12:54 | Timo Salo | ||
| Asiaa tarkemmin tuntematta (minkälainen ylivirtavalvonta on kyseessä), voisin arvella kyseessä olevan virtashuntin, jossa on Bi-metallirele säätöineen. Ko. reletyypin toimintaperiaatehan on se, että pätkä kalibroitua vastuslankaa lämmittää Bi-metalli toimilaitetta. Näiden ongelmana on hitaus ja epätarkkuus. Jos ylivirta on pieni, niin se saattaa kestää pitempäänkin ylivirtaa, mutta suurempi virta lämmittää releen nopeammin ja suorittaa laukaisun. Ympäröivät olosuhteet vaikuttavat myös laukaisuaikaan, eli onko ympäristö kuumaa/kylmää jne. Olettaisin kuitenkin Suden tapauksessa olevan juuri tälläisestä "perinteisestä" ratkaisusta. Ylivirtareleen säätö suoritetaan Bi-metallin kytkentäetäisyyttä muuttamalla. (Vaaditaan enemmän taipumaa) Nykyään nuo ovat jääneet paitsioon juuri tuon epätarkan ja hitaan toiminnan takia. Koulussa aikanaan annettiin "nyrkkisääntö" kolmivaiheiselle releelle seuraavasti: Jos yksi vaihe poistetaan (kahden jäljelle jääneen vaiheen virta nousee, moottorikuorman ollessa kyseessä), niin laukaisu pitää tapahtua viimeistään 1,5 min käynnistysyrityksestä...Linkissä nykyään vallitseva luotettava suojakytkintyyppi:https://www.elfadistrelec.fi/fi/moottorin-suojakytkin-navat-690-14-schneider-electric-gv2me16/p/13622676?ext_cid=shgooaqfifi-GCSS-PerformanceMax-Shopping-&cq_src=google_ads&cq_cmp=17726976400&cq_con=&cq_term=&cq_med=pla&cq_plac=&cq_net=x&cq_pos=&cq_plt=gp&gclsrc=aw.ds&gclsrc=aw.ds&gclid=CjwKCAjwvJyjBhApEiwAWz2nLQjTcoxM0prp_1BIuIfDvFsu5Ybk9Iq4Gjo2qFj4YvWvvL-6mKkEBhoCKS4QAvD_BwE | ||||
|
|
19.05.2023 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, ainakaan tuo Mack puulasteineen EI OLE menossa Flatiron Mandolins - mandoliini-"valimoon" Montanan Bozemanissa. Kun kyseinen firma oli perustettu vuonna 1975 ja Gibson - kitaratehdas osti sen 1987 valmistaakseen akustisia kitaroita siellä. Gibson (perustettu 1894) oli aiemmin tehnyt akkareita Kalamazoossa ja Nashvillessä (jonka ilmasto ei sopinyt niille). Sähkikset olivat eri juttu. |
||||
|
|
19.05.2023 11:06 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaankin ilmoitetut teholukemat ovat saavutettavissa, jos ajonopeus on sen verran suuri, että niihin ylletään pienemmilläkin virta-arvoilla. Mutta virtojen osalta ilmeisesti tosiaan 825-875 A vastaa maksimia, jota voidaan ylläpitää pidempiäkin aikoja yhtäjaksoisesti. Ylivirtareleiden pitäisi kai toimia 1450 A:n kohdalla ja se vastaisi sn140-välityksellä varustetuissa vetureissa 280 kN:n vetovoimaa, joka tavallisesti ilmoitetaan Sr1:n suurimmaksi vetovoimaksi. Tuon on kuitenkin Kimmokin maininnut jossain keskustelussa, että käytännössä ylivirtareleiden rajoittama maksimi on 1200 A. Olikohan näin alun perinkin vai onko ylivirtareleiden toimintaa muutettu (mahdollisesti jossain 1990-luvun alkupuolella), kun ajomoottoripaloista alkoi muodostua isompikin ongelma junapainojen kasvun myötä? | ||||
|
|
19.05.2023 09:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tuollaiset vielä bensakoneella? | ||||
|
19.05.2023 08:52 | Marko Laine | ||
| Vaaleat takit ovat varmasti saaneet tässä kyytiä, kun Tubize on ollut vetämässä. Kesäkuun 10. päivä ajetaan taas tilausjuna ruotsalaisille rautatieharrastajille. | ||||
|
|
19.05.2023 08:49 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos valaisusta! Ratamoottorin tyyppi näkyykin olevan NB-501 eikä mainitsemani. | ||||
|
|
19.05.2023 08:08 | Joona Kärkkäinen | ||
| Nähtävästi nuo arvot ovat ajomoottorivirroilla 875 / 825 A josta voidaan päätellä, että suunnittelijan pöydällä ajomoottorin maksimivirta on tuo 875 Ampeeria. Sr1:ssä niille kuitenkin "poliittisista syistä" voitiin syöttää 1500 A eli reilusti ylivirtaa (Jotta voitiin täyttää VR:n vaatimukset, joita siis teknisesti todellisuudessa ei voitu neliakselisella veturilla täyttää). Nykyään ylivirtareleet on oman kokemuksen mukaan viritetty noin 1200 A tai vähän yli. Tehoarvot siis sinänsä pitävät paikkansa, sillä noilla virroilla ajomoottorit voivat juuri ja juuri kestää ilman ylikuumenemista. Tämä 2/3-osaa pitänee paikkansa siis maksimivetovoiman osalta, joka lienee mitattu näillä yli tuhannen Ampeerin virroilla. https://web.archive.org/web/20150704042440/http://scado.narod.ru/th/th_e_sr1.htm | ||||
|
|
19.05.2023 01:55 | Topi Lajunen | ||
| Käytännössä Sr1 ei kyllä pysty noihin suoritusarvoihin. Kimmo Lumirae kertonee lisää, olen hänen taholtaan kuullut sellaisen käytäntöä kuvaavan murtoluvun kuin 2/3. | ||||
|
|
18.05.2023 23:34 | Hannu Peltola | ||
| Nyt viikonloppuna kaikkien pienoisrautateistä kiinnostuneiden kannattaa muistaa pienoisjunatreffit Hyvinkäällä rautatiemuseossa 20.-21.5. Esillä on hyvä kattaus Suomessa tehdyistä pienoisrautateistä ja mm. tämän radan operoinnista on lyhyt esitelmä iltatilaisuudessa. | ||||
|
18.05.2023 21:58 | John Lindroth | ||
| Onnistunut keväinen Deeverikuva! | ||||
|
18.05.2023 20:53 | Otto Tuomainen | ||
| 350-sarjaa käytetään Bratislavan ja Košicen välisissä IC-junissa. Niillä on varsin vähän pysähdyksiä verrattuna Ex-juniin. | ||||
|
|
18.05.2023 20:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Topi, juu kolmas silta romahti kertaalleen rakentamisen aikana, mutta pitihän se silti valmiiksi rakentaa, kun kerran uusi silta piti saada. Sen koommin se ei käsittääkseni romahdellut. | ||||
|
|
18.05.2023 19:43 | Timo Haapanen | ||
| Aloin helatorstain ajankuluksi selvittää, millaiset ajomoottorit Sutta liikuttavat. Tietoa löytyi lopulta venäjänkielisiltä sivuilta (joilla muuten Sr1 näyttäisi kulkevan joko tyyppinimellä VL70 tai ES40) ja melkoisen vaivannäön ja päättelyn jälkeen päädyin ratamoottorityyppiin ED143U1, jonka tuntiteho on 820 kW ja jatkuva teho 775 kW, ja nämä kerrottuna neljällä tuottavat juuri ne arvot, jotka ovat tuttuja suomenkielisistäkin lähteistä (3280/3100 kW). Olenko oikeilla jäljillä tuon moottorityypin osalta (valmistaja lienee NEVZ)? | ||||
|
18.05.2023 18:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Jyväskylä 18.05.2023 14:56:56 rakennuspalo: keskisuuri Tyhjillään olevan vanhan asemaravintolarakennuksen terassi- ja julkisivurakenteissa syttyi kytöpalo Hannikaisenkadulla. Pelastuslaitos sammutti palon, varmisti sammumisen purkamalla rakenteita ja tuuletti sisätilat. Jyväskylän vanhassa asemaravintolassa syttyi kytöpalo – terassia ja julkisivua tuhoutui muutaman neliön verran Jyväskylän keskustassa Hannikaisenkatu 18:ssa sijaitsevan tyhjillään olevan vanhan asemaravintolarakennuksen terassi- ja julkisivurakenteissa syttyi iltapäivänä pieni tulipalo. Loput tekstistä on maksumuurin takana https://www.ksml.fi/paikalliset/5939518 |
||||
|
18.05.2023 15:45 | Jouni Halinen | ||
| Täytyy laittaa vähän kevennystä , keskustelu ylempänä kun ”körmyää” ylikierroksilla. Pekka Mäkinen Wikibedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen Taru (kuorma) autojen herrasta. Karpolla on asiaa https://www.youtube.com/watch?v=3C30ZxJJEqo |
||||
|
|
18.05.2023 15:42 | Topi Lajunen | ||
| Komean täysparran omaavana pyörittelen päätäni Juha-Pekan kommentille. Ei se meidän hyväpartaisten vika ole, jos sinulla ei kunnolla kasva. ;) | ||||
|
|
18.05.2023 15:39 | Topi Lajunen | ||
| Kurt, kolmas silta oletettavasti kuitenkin rakennettiin loppuun romahtamisen jälkeen? Muutoin tuohon tulisi aika pitkä sillaton vaihe... | ||||
|
18.05.2023 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo: oikein sanoit ja myös kansalaistaidon tunnitkin! Mikä taho pakotti nämä pois ja edelleen hyötyy koululaisten tyhmistämisestä pelkiksi junteiksi ja prekariaateiksi..? |
||||
|
18.05.2023 12:42 | Eljas Pölhö | ||
| Hr3 1916 ilmestyi kesäkuun 1943 "Veturi-ilmoitus"-kaavakkeen kohtaan "käyttökelvoton, ei korjata toistaiseksi". Se oli tässä sarakkeessa ainakin vielä elokuussa 1943. Hr3 1916 sijoitus tuohon aikaan oli V jakso, Äänislinna. Onnettomuus lienee sattunut touko- tai kesäkuussa 1943 Itä-Karjalassa (siellä oli myös useita Tv2-vetureita). Laitan lisää tietoa, jos löydän muistikortin, jolle olen kuvannut Äänislinnan varikon kirjelmät ja jos niistä ilmenee enemmän tästä asiasta. |
||||
|
|
18.05.2023 07:12 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo oikean laidan kasvillisuus viittaa meren läheisyyteen. Voisiko olla Porista? | ||||
|
|
18.05.2023 03:06 | Timo Salo | ||
| Noita vanhoja videoita katsellessa oppii paljon jo unohduksiin vaipuneita sanoja ja käsitteitä: Karaisu, Heinämadon tappo, Liippa, Karttoset, jne... Nämä videot pitäisi sisällyttää peruskoulun oppimäärään! Suorastaan kivaa, että tälläistä tietoa joku on ymmärtänyt digitoida ja tallentaa juutuubiin!!! (Pelkällä koodaamisella ei tätä maata pystyssä pidetä, eli ympäristöoppikin takaisin kouluihin!) | ||||
|
18.05.2023 00:52 | John Lindroth | ||
| Toivotaan HV tä takaisin radalle me oikeasti tykätään sinusta! | ||||
|
|
17.05.2023 23:52 | Jouni Halinen | ||
| Muutama traktori video lisää: Uusi traktori häikäisi 1950-luvun isännät https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/20/uusi-traktori-haikaisi-1950-luvun-isannat Traktorikaravaani Kokkolasta Helsinkiin vuonna 1925 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/04/traktorikaravaani-kokkolasta-helsinkiin-vuonna-1925 |
||||
|
|
17.05.2023 23:29 | John Lindroth | ||
| Olen katsellut ja tutkaillut kyseistä kuvaa rakentaessani HO mallin veturista Hr3 1919. Samainen veturi vilahtaa myös elokuvassa Sota jaRautatiet loppuosassa ja siinä näkyy myös sähköradasta varoittava merkki yhdistetyssä höyrykuvussa,itse olen päätynyt juuri tuohon versioon HO veturinrakennus projektissani. | ||||
|
17.05.2023 23:20 | Vertti Kontinen | ||
| Ei voi kuin kiittää! :) | ||||
|
|
17.05.2023 22:26 | Petri Nummijoki | ||
| Valmet 15 ja 20 vetivät molemmat vain yksisiipistä auraa. Valmet 15 oli varustettu mekaanisella käsikäyttöisellä nostolaitteella. Valmet 20:een sai lisävarusteena jo hydraulisenkin nostolaitteen mutta vakiona oli siinäkin mekaaninen nostolaite. Nämä Valmetin varhaiset mallit Valmet 33 mukaan luettuna eivät saaneet ainakaan Vakolan testeissä kovin mairittelevia arvosanoja. Käyttöominaisuudet olivat ehkä kelvollisella tasolla mutta kestävyys jätti paljon toivomisen varaa. Länsitraktoreiden tuontisäännöstelyn vallitessa näitä tietysti ostettiin silti ja säännöstelyn päättymisen yhteydessä syksyllä 1957 toteutettu suurdevalvaatio teki Valmetista vastaavasti hinnaltaan kilpailukykyisen. Lienee kuitenkin aika lähellä totuutta, että laatutraktoreiden kisaan Valmet ilmoittautui vasta vuoden 1960 lopulla markkinoille tulleella 361 D-mallilla. | ||||
|
|
17.05.2023 22:25 | Panu Breilin | ||
| Toinen kuva tästä samasta onnettomuudesta: https://vaunut.org/kuva/162066 | ||||
|
|
17.05.2023 19:19 | Jouni Halinen | ||
| Toinen video (kesä) Valmet 20:tä. Siinä on Esan mainitsema niittoterä, se on traktorin alla. https://www.youtube.com/watch?v=mtV0PKWrciE Astetta järeämpi traktori Valmet 33, siinä on jo 3-piste kiinnitys. Tuon kiinnityksen kanssa oli alussa jotain patenttiongelmia, nykyjään se on kaikissa traktoreissa sama merkistä ja mallista riippumatta. https://www.youtube.com/watch?v=vbG0VwCFQxg&t=27s Fordson traktori Rautahepo, video varmaan 30-luvulta https://www.youtube.com/watch?v=E2VS9AgpWkU |
||||
|
|
17.05.2023 18:00 | Timo Salo | ||
| Tämähän kehittyi mielenkiintoiseksi... Vallankin tuo Jarnon mainosfilmi oli lyömätön. Nykyäänhän ei tuollaisia "monitoimikoneita" valmista, kuin Avant Tecno... (Tai ainakin kotimaista laatua!)https://www.avanttecno.com/fi?gad=1&gclid=CjwKCAjw9pGjBhB-EiwAa5jl3Pr9ldBizxj5u8hMJnFnfBNLWDEShPoGcsmHcaJLobESKcU1oD36yBoCy4oQAvD_BwE&hsa_acc=2409976347&hsa_ad=500366055494&hsa_cam=12402517385&hsa_grp=121053711511&hsa_kw=avant%20tecno&hsa_mt=p&hsa_net=adwords&hsa_src=g&hsa_tgt=kwd-388440459767&hsa_ver=3&utm_campaign=JK%20%7C%20Avant%20br%C3%A4ndi%20FIN&utm_medium=ppc&utm_source=adwords&utm_term=avant%20tecno | ||||
|
|
17.05.2023 17:14 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuva sellaisesta 3 piste kiinnityksestä, mutta näissä pikku Valmeteissa ei taida sellaista vielä olla. Siihenhän kiinnitetään erilaisia lisävarusteita ja ne kytketään voiman ulosottoon eripituisilla nivelakseleilla. Videon mukaan aika raskaaseen työhön tuo 20:nen taipui. Videosta myös näkee miten voiman ulosotto toimii remmin välityksellä, mm. jäätä sahataan. Aika komea pakoputki tuossa keskimmäisessä! http://www.tractordata.com/articles/technical/threepoint.html | ||||
|
|
17.05.2023 16:20 | Jarno Piltti | ||
| Työ sujuu ja urakat kannattaa, mainoselokuvan mukaan pystyy vaikka mihin: https://www.youtube.com/watch?v=aKn2sD4Pk18 |
||||
|
|
17.05.2023 15:47 | Timo Salo | ||
| Jounin muistelema "lempinimi" on täälläkin tuttu, mutta noista ulostuloista en tiedä mitään. Kolmisiipistä(vai oliko niitä vain yksi?) auraa ja kolmipyöräistä äestä sillä vedettiin ihan ok tuloksin. Metsässäkin niitä näki polttopuu-/risusavotassa! | ||||
|
|
17.05.2023 15:10 | Jouni Halinen | ||
| Eiikös noista pikku Valmeteista käytetty nimitystä "piikkilangan kiristäjä". Olivat kuitenkin soivia pelejä 50-luvun Suomessa. Eikös sillä pystynyt käyttämään voiman ulostulosta (pidempi remmi) sirkkeliä, puimakonetta ym. ja 3-piste systeemissä sitten kaikenlaisia härpäkkeitä. | ||||