Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.08.2022 10:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, tuohon kuvaan viittasin :) | ||||
|
19.08.2022 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sylinterin suojapellitys olisi syytä puhdistaa. Vai maksaako se liikaa? Tuntuu muutenkin siltä, että 1021:n pitäminen ajokuntoisena on armonosoitus nostalgiaan taipuvaiselle rahvaalle. Jos jotain nyt tehdään, niin tehtäisiin sitten kunnolla! Ihme, että Pekka 1021 on ylipäätään läpäissyt kvartaalipellementaliteetin? |
||||
|
19.08.2022 10:37 | Kari Haapakangas | ||
| Tai hollantilaisen sinterklaasin apuri musta petteri... | ||||
|
19.08.2022 10:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella tyylikäs :) | ||||
|
19.08.2022 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 valmistui muutostyönä vuonna 1954 ja sen perusvaunu oli ollut 100-paikkainen Ei 22256. Se taas oli vuodelta 1947. | ||||
|
19.08.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun tankkiin mahtui 4 200 litraa dieselpolttoöljyä. Lätän tankki on 300-litrainen. | ||||
|
|
19.08.2022 09:47 | Mikko Herpman | ||
| Muistelen kuulleeni että 2241 olisi tullut täydellä tankilla Toijalaan aikanaan. Eli museotavaraa on tankissa, onneksi vanha kaasuöljy ei pilaannu niin nopeasti kuin nykybensat! | ||||
|
19.08.2022 02:04 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs Pekkakuva! | ||||
|
|
19.08.2022 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onko se museaalista polttoainetta aktiivikäytön ajoilta, vai onko 2241 tankattu jossain välissä tällä vuosituhannella? :) | ||||
|
|
18.08.2022 23:57 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
|
18.08.2022 23:51 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja. | ||||
|
18.08.2022 22:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Noita V-mallisia Helvetica-kylttejä pitäisi käyttää vieläkin. | ||||
|
18.08.2022 22:23 | Mikko Herpman | ||
| Ei ole kokemusta Dm4 ajosta, käsitin kirjoista että ajaminen olisi ollut kutakuinkin aika manuaalista. Eli esim. vaihteet vaihdettu käsivivulla. Lisäksi kuljettaja aina istui metelöivien moottorien vieressä. Detroit Diesel tunnetusti kun muutti polttoaineen sujuvasti meteliksi ;) Teknisessä mielessä Dm7 kalustossa on kutakuinkin samantekevää onko junassa yksi tai useampi moottorivaunu, ne kun tottelevat kiltisti komentoja samasta ajopöydästä. Toki edellyttäen että kaikki asiat on kunnossa niin kuin ne yleensä ovat. Ja toki Dm7-kalustossa B-ohjaamo on hiljainen, eli ei moottoria vieressä meluamassa. Joten ehkäpä ajomukavuuden kannalta Dm7 on parempi, toki pakkasilla epämukava ainakin ennen B-ohjaamon lisälämmittimien asennusta. |
||||
|
|
18.08.2022 21:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja vielä ilman lähiliikenne muutoksia, eli 1500 V laitteistoja. | ||||
|
18.08.2022 19:26 | Sami Koskinen | ||
| Kyllä kalustokin oli parempaa silloin kun Saksoja oli kaksi. Nykyään ei saa edes puristella. | ||||
|
|
18.08.2022 19:11 | Sami Koskinen | ||
| Minulle tuli tästä kuvasta mieleen Haukivuori ja Honecker. | ||||
|
18.08.2022 16:08 | Onni Tikkala | ||
| Varsin miellyttävä kesäkuva ja tyylikkään näköinen veturiyhdistelmä. | ||||
|
18.08.2022 16:04 | Arto Papunen | ||
| Kyllähän arvokkaammat ovat tuntuneet olevan lättähatut kun niitä säilynyt vaikka kuinka paljon suhteessa muuhun kalustoon. Ymmärrän kyllä että niillä on halvempaa ja helpompaa liikennöidä, mutta miksei niillä voisi liikennöidä muut ja HMVY liikennöisi muilla kalustoilla.. | ||||
|
18.08.2022 14:43 | Nikolas Peippo | ||
| "...jossa kuljettaja ei ole etummaisen ohjaamon etummaisessa ajopöydässä liikkeen suuntaan..." mainittakoon tähän että vaihtotöissä, joissa kuljettaja itse toimii vaihtotyönjohtajana, riittää että ajaa kulkusuuntaan nähden etummaisesta ohjaamosta, ajopöydällä sen sijaan ei ole väliä. | ||||
|
|
18.08.2022 14:13 | Antti Ojala | ||
| Kun keskitetään kaikki tarmo kalustokysymykseen, lopputulos näyttää tältä. Kunnostamiseen ei pitäisi ryhtyä lainkaan, jos sitä ennen ei ratkaista säilyttämistä kestävällä tavalla. Keitele-museolla ja JMR:llä on ymmärretty, että kaluston suojaaminen on tärkeämpää kuin sen haaliminen. Puhuin tästä monta vuotta HMVY:ssä, mutta se ei johtanut mihinkään. - HMVY tulee luonnon lakien johdosta vielä sen faktan eteen, että kalustoa on purettava ulos sellaisille yhdistyksille, jotka sitä kykenevät säilyttämään asiallisesti. | ||||
|
18.08.2022 13:03 | Pekka V. Puhakka | ||
| Juhan kommenttiin liittyen oman kokemuksenikaan mukaan Haapamäellä ei yleensä ole ollut epäilyksiä erilaisten syyllisyyksien suhteen. Syyllinen on yleensä ollut joku muu, joko yhdistyksen sisällä tai sitten sen ulkopuolella. Ja tämä mielestäni on merkittävä osa ongelmaa. Mutta ehkäpä tästä aiheesta voi jatkaa toisaalla. | ||||
|
18.08.2022 12:17 | Robin Raita | ||
| Tässä juna rungossa oli 3 Ein vaunua Sinisten Vaunujen Ystävät ry:ltä. Rkt ja efit vaunut oli Haapamäen museoveturiyhdistykseltä. | ||||
|
|
18.08.2022 10:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Onpa onnistunut kuva, kasarinostalgiaa parhaimmillaan! | ||||
|
|
18.08.2022 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tässä kolme Sinisten vaunujen ystävien Ein-vaunua vai yksi Haapamäeltä? | ||||
|
|
18.08.2022 09:31 | Petri Nummijoki | ||
| Onko muuten kenelläkään näkemystä, miten helppo tai hankala Dm4 oli ajettavuudeltaan Lättähattuun verrattuna? Olettaisin asiaa helpottaneen ainakin, ettei Dm4:ssa kuljettajan tarvinnut ohjata kuin yhtä moottorivaunua, jossa tosin oli kaksi koneistoa ja neljä moottoria. Dm4 ei kai kärsinyt kattotuulettimien asentamisen jälkeen pahemmin koneiston kuumenemistaipumuksistakaan, kun sillä on riuhdottu neljänkin matkustajavaunun junia ilmeisesti aivan kohtuullisella menestyksellä. | ||||
|
|
18.08.2022 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkoitin tuolla manuaalisuudella vertailua vaikka Dv12-veturiin, lätässä on ohjattava kuitenkin vaihteistoa käsin ja tiedettävä oikeat menetelmät etenkin alaspäin vaihtamiseen. Höyryveturiin verrattuna lättä on toki huomattavasti kevyempi työympäristö. | ||||
|
|
18.08.2022 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen ollut siinä harhaisessa käsityksessä, että ajokahvoja olisi ollut yksi vetovaunua kohden. Ja että sitä säilytettiin moottoripäässä, samassa kaapissa, missä ovat käynnistys- ja öljynpainevahdin ohitusnappulat. | ||||
|
18.08.2022 04:53 | Antti Rautiainen | ||
| Eikä riitä enää vuodet hakkuuseen kohta tulee 20v siitä. Saapi nähdä tuleeko sinne mitään kun alkoi Venäjän boikotti? Tietäkään ei vielä ole paikalle mutta on sentään uusi ohitie josta se mahdollista tehdä. Kun ei ollu tietä ei tullu alueelle toimintaakaan. |
||||
|
Kuvasarja: Karinskin kapearaiteinen rautatie |
18.08.2022 01:20 | Uwe Geuder | ||
| En osaa lukea venäjää, mutta ilmeisesti Wikipedia-artikelin taulukon toiseksi viimeinen on metsärata Alapajevsk - Sankino - Kalach. Radasta löytyy saksankielinen dokumentti (vielä 12.10.2025 asti) https://www.ardmediathek.de/video/eisenbahn-romantik/mit-der-schmalspurbahn-in-russlands-vergangenheit/swr-fernsehen/Y3JpZDovL3N3ci5kZS9hZXgvbzEwNjE5MzA (Ensimmäiset 13 minuuttia dokumentti käsittelee Jekaterinburgia 150 km etelämpänä.) |
||||
|
18.08.2022 01:10 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kuvan 10 236 päiväisyys | ||||
|
|
17.08.2022 23:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Sillä hetkellä, kun liikenneohjaaja muuttaa junan vaihtotyöyksiköksi ja antaa luvan vaihtotyöhön. | ||||
|
|
17.08.2022 22:36 | Jorma Toivonen | ||
| Petri: Tosiaan rauhallisemmat aikataulut ja onnistuneempi "vuorotaulun" sijoittelu taisivat olla tärkeämmät kriteerit lättävuoron haluttavuuteen (tosin tuolloista Sm-vuoroa ei voi mitenkään verrata nykyiseen työrytmiin). Esa: Minulla on harmaa (tosi mustaksi häilyvä) mielikuva, että jostain varustekaapin romujen seasta olisi ollut mahdollista kaivella esiin toinen ajokahva... (kelpasi myös vasaran korvikkeeksi, joissain tapauksissa...) |
||||
|
|
17.08.2022 22:36 | Eemil Liukkonen | ||
| Kappas, kolme muskettisoturia vihreissä asuissaan. Kyllä minä tykkään! | ||||
|
17.08.2022 22:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, kuten Esa totesi, niin kyseessä olikin levypalkkisilta eikä ristikkosilta kuten aiemmin sanoin. Katsoin vain kuvasta nopeasti ristikkosillaksi, kun siihen on piirretty runkorakenne diagonaaleineen kaikkineen. Jos Jimi et ole vielä saanut kuvaa käsiisi, niin laita yksityisviestillä sähköpostiosoite, niin voin joskus huomenna ottaa ja lähettää valokuvan kuvasta, joka on kirjassa oleva valokuva kansallisarkistossa sijaitsevasta piirustuksesta :) | ||||
|
|
17.08.2022 22:11 | Petri Nummijoki | ||
| Voihan olla esim. tilanne, ettei liikennepaikalle saapuvaa junaa saada sivuraiteelle tulosuunnasta vaan pitää ajaa liikennepaikan ohi ja palata takaisin lähtösuunnan vaihteen kautta. Sitten ilmeisesti juna muuttuu väliaikaisesti vaihtotyöyksiköksi, jos homma tehdään tähystäjän avulla mutta millä ajan hetkellä muutos tapahtuu? | ||||
|
17.08.2022 22:05 | Petri Nummijoki | ||
| Joka tapauksessa Järvenpäässä oli 80- ja 90-luvuilla erillinen nopeusrajoitus silloin, kun yleinen suurin sallittu oli Keravan ja Riihimäen välillä 140 km/h ja on ollut myös 60-luvun lopulle asti, jolloin suurin sallittu olisi muuten ollut 120 km/h (tai junanlähetyspaikkoja ohitettaessa pääradalla 110 km/h). Tästä Järvenpään nopeusrajoituksesta olikin vähän aikaa sitten keskustelua tuolla: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13677.msg105698 |
||||
|
|
17.08.2022 21:46 | Rasmus Viirre | ||
| 2663 myös kaikilla nykyajan "mausteilla" (vaihtotöitä ajatellen varsinkin). Löytyy ro tietysti, mutta myös teipit (harvempaa vihreille vetureille) sekä nuo oranssit kylkivalot. Tämän jos minkä uskoisin Dv12:sta pysyvän vielä käytössä jonkin aikaa Dr19:sta huolimatta. | ||||
|
|
17.08.2022 21:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Jt-pätevät voivat korjata ja täydentää tarpeellisin osin, itselläni ei pätevyyttä ole eikä ole koskaan ollutkaan :) | ||||
|
|
17.08.2022 21:23 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja sääntöteknisesti peräyttämisessä liikkuu juna, työntämisessä vaihtotyönä liikkuva yksikkö. Ja yksikkö taas muuttuu junaksi vasta lähtövalmiusilmoituksen annettuaan, joten ennen sitä ei voi edes peräyttää, koska ei ole junaa, mitä peräyttää. Esim. Dr13:n työnnettyä vaunustonsa iltapäivällä museolta asemalle se antoi lähtövalmiusilmoituksen vasta aseman ykkösraiteelta. | ||||
|
|
17.08.2022 21:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Peräyttäminen on tarkoitettu poikkeustilanteiden hoitoon, jossa junaa joudutaan ajamaan takaisin sen tulosuuntaan, mutta niin, että liikkeessä ei ole tähystäjää. Sallittu nopeus on enintään 20 km/h eikä peräyttäminen tasoristeyksien yli ole sallittu, jos sitä ei ole tilapäisesti miehitetty. Maallikkotermein ”silmät kiinni takaperin”. Työntäminen on taas vaihtotyöhön kuuluva liike, jossa kuljettaja ei ole etummaisen ohjaamon etummaisessa ajopöydässä liikkeen suuntaan, mutta joku tähystää kulkusuuntaan. Tämä on normaalia liikenteen hoitamista ratapihoilla, eikä siihen liity mitään poikkeuksellista. |
||||
|
|
17.08.2022 20:58 | Elias Murto | ||
| Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa peräyttäminen? Ja miten se eroaa muista tavoista kuljettaa junaa takaperin. Nykyäänhän melkein puolet pääradan IC-junista kulkee tavallaan takaperin, työntämällä... Tähystäjä on itse kuljettaja, joka istuu viimeisessä (tai siis ensimmäisessä) vaunussa, jossa on myös junan hallintalaitteet. | ||||
|
|
17.08.2022 20:35 | Erkki Nuutio | ||
| Asema siirrettiin tilan järjestämiseksi lisäraiteelle : https://www.vaunut.org/kuva/109165?kv=1958&kv2=1975&paik=J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4 . Ainakin VR 1962-1987 tuntee vain kiskotuksen toistuvat muuttelut nykyiseen K54:ään ja pohjarakenteen vahvistamiset. Sepelisetiä ja K54-valssaajia ei tunnetusti ollut 1860-luvulla, eikä kiskoja vielä hitsailtu yhteen. Lisätään kerralla ja kunnolla rakentamislistaan vielä asemarakennukset. Sellaisenaan säilyneet (kuten Järvenpää), vain vuoden 1918 vuoksi tuhoutunut (Hämeenlinna). Pääkaupungin kasvu tosin söi Helsingin asematalon ja suureksi häpeäksi syyllisille lääninarkkitehti Edelfeltin suunnittelemat konepajarakennukset. Aijai mitä herkkua ne olisivat nyt kalpeiden Kiasmojen ja vastaavien sijaan. Tampereelta asti ja kauempaakin tultaisiin niihin tapahtumatiloihin tutustumaan ja tapahtumiin itsekin osallistumaan. |
||||
|
17.08.2022 19:13 | Juhana Nordlund | ||
| Jounin vastaus on oikea, tässä katsotaan Haakoninlahdenkatua etelään (ihan vähän lounaaseen). Tästä kun jatketaan rataa pitkin eteen päin (tätä kirjoitettaessa yhtenäinen rata ei jatku kovinkaan pitkälle), tullaan Haakoninlahden linjan päätteelle, jonne tulee silmukka (se taas on suureksi osaksi paikallaan). Kuvaajan selän takana on Koirasaarentie. Siitä on yhteys Yliskylään ja siitä tulee raideyhteys Korkeasaaren kautta Nihtiin, Hakaniemeen jne. | ||||
|
|
17.08.2022 18:52 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Järvenpään aseman kohdalla tehty oikaisua vuosituhannen vaihteessa, kun asemarakennustakin siirrettiin kauemmas radasta? Taidettiin oikaista jo 60- ja 70-luvun taiteen perusparannustöidenkin yhteydessä, kun Järvenpäässähän oli 60-luvun aikatauluissa nopeusrajoitus 100-105 km/h ja 90-luvulla oli 130 km/h. Riihimäen henkilöaseman lähtökin etelään päin tehtiin uudestaan 60- ja 70-lukujen taitteessa, joskaan siinä ei ollut kysymyksessä oikaisutyö vaan ratapihamuutos. Joka tapauksessa tuo ei liene aivan täsmälleen oikea väite, ettei Keravan ja Riihimäen välistä rataa olisi oikaistu kertaakaan. | ||||
|
|
17.08.2022 18:33 | Erkki Nuutio | ||
| Radan rakennuspäällikkö Knut Stjernvall joutuikin ankarien syytösten ja panettelunkin kohteeksi, kun hänen johdollaan rakennettiin kunnollista ja kerralla valmiiksi. Yllättäviä kuluja tuli toki mm. Töölönlahden penkereestä ja Leppäkosken ylityksestä kunnollista terässiltaa pitkin, Pohjoismaiden etevimmän rautatien konepajan rakentamisesta, erinomaisten veturien rakennuttamisesta (vrt Vaasan rata) ja vaunujen rakentamisesta osin omassa konepajassa. Kaikki tämä oli ainutkertaista uutta maassa, jossa kansa sai kulkea tuohivirsuissa ja kantaa eväätkin tuohikonteissa ja puhua oikeuksia vailla olevaa kieltä. Joutui eroamaankin Hki-Hml-radan valmistuttua. Nöyrryttiin kuitenkin hakemaan maatilaltaan kun todettiin että toista yhtä kyvykästä ei löytynyt johtamaan Pietarin radan rakentamista. Saattoi ehkä Aleksanteri II:kin haluta hänet tähän tehtävään. |
||||
|
|
17.08.2022 18:33 | Jouni Ijäs | ||
| Tuolla tulee käytyä työn puolesta muutaman kerran viikossa, joten kyseessä on Haakoninlahdenkatu Laajasalossa. | ||||
|
17.08.2022 18:20 | Hannu Peltola | ||
| Tuntuu erikoiselta, että vielä 1955 on valmistettu uutena liukulaakeroituja vaunuja ja tässä tapauksessa peräti kemikaalivaunu! | ||||
|
17.08.2022 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisena kolmiakselisena minä muistan Mäntässä käyneet Sfc:t. Niiden väritys 1970-luvulla oli erilainen kuin kuvassa: ruskea runko, kermanvaalea säiliö, jossa oranssi pitkittäisraita ja FC:n logo hyvin tummalla sinisellä. |
||||
|
17.08.2022 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Vaihdepiiriin "Keski" kuuluva englantilaisvaihde hauskasti sommiteltuna kuvassa mukana. Kuvan dokumenttiarvo on valtava! |
||||
|
|
17.08.2022 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikeaksi meni myös, jos tehonsäätökahvan varsi katkesi (esim. ainesvika). Veto-liite-junassa meni odottelemiseksi, kun taas veto-liite-veto - junassa senkun otti kolmioavaimen mukaansa ja haki kahvan takapään vetovaunusta. | ||||
|
|
17.08.2022 17:15 | Visa Pöntinen | ||
| Ok, muokkasin kuvatekstin | ||||