Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.07.2023 19:19 | Veeti Heino | ||
| Paluukuormana meni pelkät veturit. | ||||
|
09.07.2023 19:03 | Jari Välimaa | ||
| Vaikka nämä "halli" vuorot ovat vähäisiä, niin selkeyden vuoksi linjalla 3 ja linjalla 1 pitäisi olla vain yksi reitti. Mutta kun varikko vielä puuttuu linjalta 1, niin tälläisiä joudutaan sietämään muutama vuosi kunnes Linnainmaan varikko saadaan käyttöön. | ||||
|
|
09.07.2023 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkanpa selostusta vielä: 7.8. lähtien TAYS:n linjan kaluston "kotiinpaluu" hieman muuttuu. Nykyinen käytäntö on siis, että lopettava vaunu ajetaan tunnuksella 1 Pyynikintorille, ja sieltä tunnuksella 3 Hervantajärvelle, ja sieltä siirtoajona varikolle. Talviaikatauluihin siirryttäessä näköjään ykkönen menee loppuun asti Sorin aukiolle viimeisiä TAYS:n lähtöjä myöten. Sorin aukiolle lopettavat ykköset ajavat mainitulta päättäriltä kolmosina Hervantajärvelle, ja jatkavat sieltä sitten siirtoajona varikolle. Ja olisihan se vähän turhaa kierrättää ykkösen lopettavia vuoroja Santalahden kautta... Nämä(kin) tiedot löytyvät Nyssen reittioppaasta. | ||||
|
|
09.07.2023 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Tähdennän vielä, että tuo ykkösen kalusto aamuisin ajetaan kaupallisina kolmosina Hervannan kampukselta suoraan Sorin aukiolle - ei siis käydä ottamassa vauhtia Pyynikintorilta. | ||||
|
|
09.07.2023 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin Nyssen reittioppaan mukaan arkiaamuisin (samoin lauantaisin) Hervannan kampuksen pysäkiltä ajaa kaikkiaan viisi kolmosta Sorin aukiolle, jotka sieltä sitten jatkavat linjalla 1 lopun päivää, kunnes taas poistuvat kolmosina Hervantajärvelle illalla / iltayöstä. Sunnuntaisin muuten sama, mutta ykköselle riittää vain kolme vaunua. Illalla on siis ykkösiä, jotka ajavatkin TAYS:lta Pyynikintorille, mistä sitten jatkavat Hervantajärvelle. Se on sitten oma juttunsa, onko jollain aikataulukaudella jokin tällaisista jäänyt toviksi kolmoselle, vai siirtyneet Hervantajärveltä siirtoajona varikolle. Tässä luettelemani tilanteet eivät vaikuta Koskipuiston vaihteiden käyttöön sillä tavoin, että niitä pitäisi käyttää "epätyypillisesti". | ||||
|
|
09.07.2023 18:02 | Roope Prusila | ||
| Hmm, jos ei kalustokiertoon ole tullut lähiaikoina muutoksia, niin aamun ensimmäinen Sorin aukio - Tays vuoro saa vaununsa Pyynikintorilta tulevasta vaunusta, joka tarkoittaisi sitä, että Juhanan kommentissaan mainitsemaa reittiä ajettaisiin noin kerran päivässä. Sillä ei kai ole väliä kumpaan suuntaan siinä ajetaan? | ||||
|
|
09.07.2023 17:53 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo pitää paikkansa, raideyhteys Sorin aukion ja Keskustorin välillä on hyvin harvoin käytössä - ei käytännössä ollenkaan. Nimenomaan nuo vaihteet tuonne alun perin suunniteltiin. Alkuperäisissä suunnitelmissa molempien linjojen oli tarkoitus mennä Pyynikintorille, ja nuo Hatanpään valtatielle lännestä johtavat vaihteet tehtiin vain ikään kuin tulevaisuuden optioksi. Myöhemmin päätettiin, että TAYS:n linja johdetaankin Sorin aukiolle, ja sitä yhteyttä varten jouduttiin tekemään vaihteet raiteineen idänkin suunnasta. Tämän kanssa meinasi tehdä vähän tiukkaa aikataulujen suhteen, mutta hyvin oli kaikki valmista 9.8.2021 liikenteen alkaessa. | ||||
|
|
09.07.2023 16:18 | Jari Välimaa | ||
| nyt pääsee ajamaan vaunulla sellaista reittiä jota normaalisti ei liikennöidä "Juhlaratikat pysähtyvät seuraavilla pysäkeillä: Sorin aukio, Keskustori, Tuulensuu, Pyynikintori, Särkänniemi, Tikkutehdas, Santalahti." | ||||
|
|
09.07.2023 11:46 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva tärkeästä tapahtumasta. Ja tosiaan hyvä muistutus siitä, että ratikkaa juhlitaan jatkossakin, todellakin jo muutaman viikon kuluttua tämän kommentin kirjoittamisesta. | ||||
|
09.07.2023 11:39 | Stefan Baumeister | ||
| Raide 17 sijaitse Logomon vieressä, samalla siellä löytyy myös uusi auto-vaunu terminaalia. | ||||
|
|
09.07.2023 10:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä on raide 17? | ||||
|
09.07.2023 10:44 | Pasi Seppälä | ||
| Larin tarkka silmä näkee oikein. Korian vanhojen sivuraiteiden jäänteitä on vielä kasvillisuuden seassa. Tuossa heti kuvan vasemman reunan ulkopuolella on ollut lastauslaituri. Tai on osittain vieläkin. Tähän radan varteen on vaan kasattu vanhan Hankkijan tontilla olleita tuhkakasoja, joiden alle ne ovat jääneet. | ||||
|
09.07.2023 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia liiallisistakin kiitoksista! Havainnoitsin alumiinirakenteiden hitsailua suunnittelusta vastanneena vain Hollmingin Kankaanpään tehtaalla. Siellä pikakäynnistettiin itsekantavien säiliöautojen valmistus. Lähtökohtana olivat lieksalaisen Kestotankki Oy:n proto ja tuoteoikeudet. Tehdas ja hitsaajat olivat taitavia alumiinihitsajia Hollmingin telakan laivatöiden kautta. Hyvin hitsattavien alumiiniseosten (kuten AlMg3) hitsaus kyllä onnistuu, jos koneet, työvälineet, hitsausarvot ja hitsaajien taidot ovat kunnossa ja liitosalueet ovat puhtaat ja kuivat. Välineitä saa käyttää yksinomaan alumiinityössä. Hitsausten aiheuttamat rakenteen vetelyt ovat kyllä yleensä suuritöinen korjailuongelma, jos rakenne on kovin hontelo. Sen tulisi olla jaettu helposti hallittaviin osuuksiin, jotka vasta lopuksi yhdistetään harkitusti sijoittuvilla hitsi- tai ruuviliitoksilla. Näin asiat eivät olleet ensimmäisessä Kankaanpäässä tehdyssä autoprotossa, joka oli pääosin lieksalaisproton kaltainen. Esimerkiksi etupään erillisjousituksen tukivarsien liittäminen laakerointikohtiinsa auton rakenteessa onnistui vasta kun ajettiin lähes valmis säiliöauto tehtaan tosisuuren aarporan työpöydälle ja aarporattiin vetelyissä suuntansa ja paikkansa muuttaneet alumiiniset laakeripesät yhdensuuntaisiksi. Pyöräkulmatkin korjautuivat. Vaikka rakenne ja muut ratkaisut suunniteltiin laajalti uusiksi, ei tuotteesta tullut kannattavaa. Valmistusmääräksi jäi vain noin 50 kpl. Itselleni se jäi vajaan vuoden pestiksi. Alumiinirakenteet on suunniteltava ja valmistettava huolellisemmin kuin tavanomaiset teräsrakenteet. Saatava painonsäästö ja esimerkiksi hyvä korroosionkestävyys eivät useinkaan ole riittäviä hyötyjä materiaalin ja valmistuksen lisäkustannuksiin nähden. Esimerkiksi metsäkoneissa asia on näin. Tosin vuoden 1985 vaiheilla Ponsse lehtien mukaan teki OY:n prof. Pramilan ohjeilla sellaisen. Kaiketi se jäi ainoaksi kappaleeksi. Sensijaan esimerkiksi VR:nkin matkustajavaunujen korit on jo vuosikymmenien ajan hitsattu valtaosin pitkistä ja varsin leveistäkin alumiinisista koteloprofiileista. Vähemmin rasitetuissa kohteissa paljon käytetyt pursotetut ontot palkkimaiset alumiiniprofiilit ovat helppoja ja ongelmattomia. |
||||
|
09.07.2023 07:57 | Lari Åhman | ||
| Aikataulut on tosiaan olleet viimeaikoina Höljäkkään/Höljäkästä, mutta Julian ratainfrakaavion perusteella siellä ei edelleenkään ole mitään kulkutien päättäviä tai aloittavia elementtejä. Nykyinen Jt sanoo kuitenkin näin: "Junakulkutien päätekohta: Pääopastin, yhdistelmäopastin, suojastusopastin, junakulkutien päätekohta -merkki tai määräpaikalla edellisten lisäksi myös raidepuskin. Junakulkutien päätekohtana voi toimia myös liikenteenohjauksen määräämä paikka." ja "Lähtöpaikka: Rautatieliikennepaikka, jossa junalle annetaan ensimmäistä kertaa lähtölupa tai rautatieliikennepaikkojen väliselle vaihtotyölle ensimmäistä kertaa lupa. Junan lähtöpaikkana voi toimia myös muu kuin rautatieliikennepaikka, mikäli junalle voidaan turvata junakulkutie lähtöpaikalta eteenpäin." Eli liikenteenohjaus voi määritellä junakulkutien pääte- tai alkamispaikan ellei sitä opastein voi osoittaa. |
||||
|
09.07.2023 06:59 | Lari Åhman | ||
| Itseasiassa 1-laituri oli valmis jo viime vuonna, mutta se otettiin nyt heinäkuussa väliaikaisesti pois käytöstä 2 ja 3 laiturin valmistumisen myötä. 1-raide on ollut kuluneen viikon käytössä vain pohjoispäästään pussiraiteena, jota ainakin Pieksämäen suunnan kiskobussit ovat käyttäneet. Nurmeksen kiskobussit ovat käyttäneet 3-raidetta. Jossain vaiheessa 2-raidekin jää pois käytöstä. Aseman ja Peltolan välissä on nyt radanrakennustyöt käynnissä, jonka vuoksi raideyhteyksiä joudutaan katkaisemaan. Matkustajissa tämä on tietysti herättänyt ihmetystä, kun juna lähtee 2-raiteelta, jonne joutuu kulkemaan ylikulkusillan kautta. | ||||
|
|
09.07.2023 06:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, hattuani minä nostan korkealle ja kumarran syvään tietämyksesi ja kokemuksesi edessä! Minulla taas pääpaino oli alumiinissa, juuri siinä josta Henri Mignet [epäonnisen Taivaan kirpun (Pou du Ciel) keksijänä] sanoi: " - täysin petollista materiaalia, silkkaa kokoon puristettua maata." Ilmeisesti hänellä oli omat syynsä...? Olen myös tuotannon tarkastajana särkenyt erinäisen määrän alumiinisia kaapelihyllynkannattimia (täyttävätkö kuormitusvaatimuksia), silmä kovana tutkinut hitsisaumoja, susittanut romutettavaksi pumppuvikaisista profiileista väsättyjä tuotteita, suunnitellut mittalaitteita ja apuvälineitäkin. Puhumattakaan Mitutoyo F-805 - kolmikoordinaattimittakoneen "taikuri Merlininä" touhuamisesta (mittojen toistettavuuden kannalta: - tavallista kalliimpi digitaalityöntömitta (talousosastolle tätä ei saanut paljastaa!). Edellä mainittu pumppuvika = sydänvika, kun puristimella edellisen billetin lämpötila erosi uudesta billetistä, jolloin hitsaantumista ei tapahtunut; kappaleet olivat kokeiltaessa viallisia. Suulakepuristettaessa alumiinibilletin lämpötila on säädetty juuri sellaiseksi, että se oli tahnamaisessa tilassa. Sulamislämpötilassa työ ei onnistunut. Suulakepuristaminen: - menet kauppaan, ostat kuningatar Silvian lempiruokaa, eli Kallen mätitahna-tuubin. Sen korkissa on uloke, jolla puhkaisen tuubin kärkeen aukon. Tästä aukosta tulee tähden muotoinen, joten näkkileivällesi puristama mätitahnavana on poikkileikkaukseltaan tähden muotoinen. Alumiiniprofiileiden muotoa rajoittaa oikeastaan max halkaisija ja mielikuvitus, kunhan pari reunaehtoa täytetään: ei yhtäkkistä mittamuutosta ohut-paksu - malliin, työkalun valmistusverstas rupeaa muutoin rutisemaan. Eikä liian tarkkoja mittoja (0,001 mm tarkkuuksia). Hetra Erkki, kiitos siitä että olet olemassa. |
||||
|
|
09.07.2023 06:44 | Lari Åhman | ||
| Nätti kuva tosiaan ja onhan tuo Dr21 jyhkeän näköinen ilmestys ja nuo valkosivupyörät luovat uutta fiilistä maamme rautatiekalustoon. Kurkkaako muuten heinikosta vanhanmallinen vaihteen opastelevy? | ||||
|
09.07.2023 04:21 | Kari Haapakangas | ||
| Ensimmäisessä luokassa oli alkuaikoina sekin hauskuus, että raha ei välttämättä ratkaissut, vaan vain yhteiskunnallinen asema. Eli vaikka olisikin halunnut panna elämän risaiseksi ja ostaa kerrankin piletin ensimmäiseen luokkaan, niin sinullepa ei välttämättä myyty! Vaan mahdettiinkohan Laihian asemalla edes myydä muita kuin kolmannen luokan lippuja? |
||||
|
|
09.07.2023 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, ettei vaan kyseessä olisikin ollut Filppulan stationi 1800-luvun lopulta? Törmäsin samaan muun muassa itsekin tutkiessani rautatietilastoja koskien Tammerfors-Nikolaistad - rautatietä. Ettei kyseinen matkustaja olisikin ollut Mäntän patruuna, Metsäperkele itse, joka matkasi Filppulasta St. Petersburgiin? |
||||
|
09.07.2023 00:02 | Jouni Hytönen | ||
| Jos maastossa on jäljellä jotain kuvanmukaista ilman erkanemisvaihdetta valtion rataverkosta, sitä ei Julian karttanäkymässä näy. | ||||
|
08.07.2023 22:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Itse olin tuossa vastarannalla kuvaamassa :) | ||||
|
08.07.2023 22:14 | Uwe Geuder | ||
| > rataosalla Česká Kubice (raja) - Domažlice - Plzeň suurin sallittu nopeus on käsittääkseni juurikin tuo 100 km/h. Ja itse asiassa aika lyhyellä osuudella. On aika paljon 80 km/h ja 90 km/h. Ihan lopussa kilometrin verran 120 km/h ja 105 km/h. https://openrailwaymap.org/?style=maxspeed&lat=49.54971629178461&lon=13.164710998535156&zoom=11 |
||||
|
|
08.07.2023 21:29 | Jarno Piltti | ||
| Tuosta tulee mieleen Juhani Ahon Rautatie, jossa ei junien luokkajaosta puhuta mitään. Luultavasti se vain monimutkaistaisi tarinaa turhaan? Myös tulee mieleen rautatietilasto jossa oli asemalla x myyty vuoden aikana yksi I luokan lippu, en muista missä enkä minä vuonna. Mahtoiko olla puhuttu tapaus paikkakunnalla? I luokan vaunujen sisustus vie ajatukset lähinnä vanhojen Suomi filmien möhömahaisiin vuorineuvoksiin. | ||||
|
08.07.2023 21:15 | Jarno Piltti | ||
| Lopputulos on mielestäni luonnollisen näköinen, mitä se nyt valokuvassa ikinä tarkoittaakaan, tai siis jos aurinko ja pilvet sattuu kohdalleen niin tuoltahan se parhaimmillaan näyttää. | ||||
|
|
08.07.2023 21:10 | Jarno Piltti | ||
| No tämäpä on höyryn juhlaa! Nätti! | ||||
|
08.07.2023 19:57 | Uwe Geuder | ||
| Saksan Kielissä 1100 mm, liikenne ikävä kyllä lakautettu 1985. San Franciscon BART 1676 mm (intialainen leveäraide), vaikka se on enemmän metro kuin raitiotie. | ||||
|
08.07.2023 19:36 | Uwe Geuder | ||
| Sekä Bauhausin että Rustan (ent. Hongkongin) läpi. https://vanhatkartat.fi/#15/61.4668/23.71895 | ||||
|
|
08.07.2023 18:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja Otavan raiteella aijaitsi viimeinen C-mallin vaihde. Vaihde oli varustettu myös venäismallsella vaihteenasettimella. | ||||
|
|
08.07.2023 18:16 | Mikko Ketolainen | ||
| Otavan kirjapainolle meni myös sivuraide. On ilmeisesti purettu, kun ei enää ainakaan Julian kartassa näy? | ||||
|
|
08.07.2023 18:14 | Pasi Seppälä | ||
| No nyt on nätti. Taivaalla varsin komeat värit. | ||||
|
08.07.2023 18:12 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämänkin auton piti päätyä eläkkeelle paloauton hommista, mutta päätyi vielä jatkamaan uraansa Lievestuoreen paloasemalle. | ||||
|
|
08.07.2023 16:17 | Joona Kärkkäinen | ||
| Esimerkiksi raidevirtapiirit ja muut turvalaitteet saattavat häiriintyä tietyn taajuisesta sähköstä. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäilta Keski-Suomessa |
08.07.2023 15:02 | Jouni Hytönen | ||
| Samat sanat kuin Vertillä. Dieselvedon viimeiset vuodet 1993-1995 jäivät lähtemättömästi mieleen näissä maisemissa. Kun Vaajakosken työmailla oli nopeusrajoitus, kuuli kyllä vallan mainiosti Dr13:n pauhusta Leppälahteen saakka, milloin oli joku juna tulossa Pieksämäen suuntaan. | ||||
|
08.07.2023 14:56 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä paikassa on tullut vuosien varrella väijyttyä monenlaisia kulkijoita. Lättiä ja Huruja en ehtinyt, kun polkupyöräreviiri ulottui vain Vaajakoskelle saakka. :) | ||||
|
|
08.07.2023 14:45 | Asmo Rasinen | ||
| Ei tietääkseni. Kyllä niitä pian saisi jo nähdä. | ||||
|
08.07.2023 14:38 | Teemu Saukkonen | ||
| "sokotan" tehtailtako lienee lasti? | ||||
|
Kuvasarja: Kuvakimara virolaisesta tavaraliikenteestä vuosilta 2007-2018 |
08.07.2023 14:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikö mitään ole Latvian/Liettuan/Puolan suuntaan? Luulisi kontteja kulkevan. | ||||
|
08.07.2023 13:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! Tämä vanha ratani oli paikka paikoin varsin tarkka replika vanhasta todellisuudesta. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvakimara virolaisesta tavaraliikenteestä vuosilta 2007-2018 |
08.07.2023 13:05 | Hannu Peltola | ||
| Paikallista puutavaraliikennettä ja nyt varmaan puutavaraliikenne Muugaan on vilkastunut, koska puuta kuitenkin tuodaan Suomeen huimia määriä. | ||||
|
|
08.07.2023 11:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkos näissä missään vielä North Rail -tekstejä? | ||||
|
08.07.2023 11:29 | Hannu Peltola | ||
| Muutin paikan Haapakoskeksi tässä ja muissa kuvissa. Minulle nämä ovat täysin vieraita maisemia! | ||||
|
08.07.2023 11:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Mistä yksilöstä se kaasukone tehtiin? Siinä oli alkuperäinen tyylikäs jenkeissä muotoiltu kuorilo jäljellä. EDIT: Onkin taitaa C36 https://lngprime.com/europe/estonias-operail-testing-its-first-lng-powered-locomotive/49091/ |
||||
|
|
08.07.2023 10:35 | Marko Laine | ||
| Huppu päässä, niin ei tiedä, minne viedään :) | ||||
|
|
08.07.2023 10:13 | Jussi Pajunen | ||
| Hyvä kuva. Kiva tunnelma kuvassa :) | ||||
|
|
08.07.2023 06:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junien ja rautateiden vaunuluokkajako oli ennemminkin palvelutasojen eroja. Siitäkin huolimatta, että I luokan vaunuissa istujille junien nopeus oli täsmälleen sama kuin III luokan matkustajille... |
||||
|
|
07.07.2023 23:50 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekissä ei ole tarvetta suuremmalle huippunopeudelle tällä hetkellä. Näiden vetureiden liikennöimällä rataosalla Česká Kubice (raja) - Domažlice - Plzeň suurin sallittu nopeus on käsittääkseni juurikin tuo 100 km/h. Tämän veturin sisaryksilö 066 oli osallisena kuolonuhreja vaatineessa onnettomuudessa joka tapahtui Tšekissä vuonna 2021. | ||||
|
|
07.07.2023 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kaiken lisäksi Loviisan Rautatie-Osakeyhtiö oli aikoinaan jokseenkin merkittävä laivanvarustamo ikiomine merialuksineen. | ||||
|
|
07.07.2023 20:30 | Jyrki Längman | ||
| Eikös Loviisan asema toiminut yksityisradan aikana myös radan pääkonttorina. Eli tämä oli enemmän kuin pelkkä rautatieasema. | ||||
|
|
07.07.2023 20:27 | Arto Papunen | ||
| Jostain syystä nimi vaihtunut kun aiemmin Virossa oli "Stepan"-nimellä. Muuthan on nimellä Leo, Rudolf, Otto, Karl, Adam, Märt, Jakob, Oskar, August, Ilkka ja Ants. 19 veturiahan näitä oli kaikkiaan joista 12 uusittu C30-M(F)-ksi. Ja yhteen tullut runkovikaa ja onko romutettukin? | ||||
|
|
07.07.2023 19:34 | Panu Breilin | ||
| 1930-luvulla Malmin asemarakennukseen tuli vielä II luokan odotussali, mutta toisaalta Kuopion ja Riihimäen asemarakennuksiin sellaista ei tullut, vaan tuli vain yleinen odotustila (sekä lisäksi ainakin Kuopioon naistenhuone). | ||||
|
07.07.2023 18:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Aikoinani suutuin kielipoliiseille, sen jälkeen rupesin laittamaan junan tiedot niin että minä ja alanammattilaiset saa minun viestit auki. | ||||