Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.05.2023 13:21 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tulee Dr13 mieleen nyt kun saan kuvattua videokuvaa. Poikkeusluvalla sen voisi tehdä Espoon tuomarilan s-mutkiin jarrutetaan 100km/h ja siitä kiihdytys 120km/h tehot täysillä. Siinä kuvaaja kuuntelee musiikkia. | ||||
|
10.05.2023 13:19 | Petri Nummijoki | ||
| Tuosta Jorma kirjoitti tarkemmin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/16969 yhteydessä. | ||||
|
10.05.2023 12:49 | Petri Sallinen | ||
| Varsinkaan progea :) | ||||
|
|
10.05.2023 12:37 | Antero Kalliomäki | ||
| Mutta: Hyvää musiikkia on tehty vähän 70 -luvun jälkeen ;) | ||||
|
|
10.05.2023 11:38 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaa olla myös jonkun verran "koukussa kuormaa", ja lieneekö käynyt vähän tyhjäkäyntiä ennen lähtöä. Kun pistetään tehot täysille niin vähän pöllähtää... Veikkaan että myös uusi Dr19 kömyttelee jossain kohdassa.. Pitäisi olla hiukkasloukko ja SCR katti ettei enää kömytä yhteään mutta onneksi niitä ei ole otettu Suomen vetureihin, säästyy isoilta ongelmilta. Näiss kuitenkin jää päästöt aika pieneksi per tonneille. |
||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
10.05.2023 09:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri ja mukavaa, että nämä kuvasarjat kiinnostavat! Täytyy katsoa linkin video sopivana hetkenä. | ||||
|
10.05.2023 07:50 | Oula Ahlholm | ||
| Luultavasti ratatöiden takia kiertää. Voi olla toki että junan tilaaja on halunnut junan menevän tuota reittiä jos matkan varrelta on tullut lisää kyytiläisiä. | ||||
|
|
10.05.2023 01:49 | Mikko Ketolainen | ||
| Huomasin tuossa Julian ratakarttaa katsoessani, että Jyväskylän ja Pieksämäen välillä on menossa juna tunnuksella 665. Klikkasin tunnusta ja Julian mukaan kyseessä on PYO 665 Helsinki asema - Rovaniemi. Ajattelin ensin, että junan ikoni on väärässä paikassa, kuten joskus on ollut, mutta aikataulun mukaan junan reitti on Hki asema-Jyväskylä-Pieksämäki-Kuopio-Iisalmi-Kajaani-Oulu-Kemi-Rovaniemi. Minkähän takia se kiertää tuolta kautta? Junan kokoonpano on Sr2 + 3 Edm + Rx + 3 Edm (204 m) | ||||
|
|
09.05.2023 23:52 | Jyrki Talvi | ||
| Nokivasara melko kömyt. | ||||
|
|
09.05.2023 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Lämpö-ongelmia oli aikoinaan 2216:a, ne korjaantuivat kennojen pesulla/vaihdoilla v.2017 (https://vaunut.org/kuva/118413). Muistelisin, että ainakin kerran oli ongelmia lämpöjen kanssa Sld-Ri 1500tn:n junan kanssa. Muutaman kerran Ke-Ri välillä huilailtiin ja odoteltiin lämpöjen laskua. Viimeisiä Huru-vuoroja Riihimäellä. |
||||
|
09.05.2023 23:11 | Markku Heikkilä | ||
| Tämä oli sitä aikaa kun järjestelijä ajettiin Ylivieskaan. | ||||
|
09.05.2023 23:07 | Markku Heikkilä | ||
| Eikös järjestelijän takana ole toisenkin kiskokulkineen valot. | ||||
|
09.05.2023 22:47 | Teemu Halttunen | ||
| Nyt tämäkin tasoristeyslaitos ja sitä ohjannut opastinturvalaitos on purettu uuden asetinlaitteen käyttöönoton myötä. Samalla katosi tiettävästi Suomen lyhyin linjaosuus. Lisäksi Kommilan ja Varkauden liikennepaikkojen raja on siirtynyt parisen kilometriä Varkauden suuntaan. Nykyään tie kulkee ylikulkusillan kautta radan yli n. 200 metrin päässä oikealla. | ||||
|
09.05.2023 22:29 | Markku Heikkilä | ||
| Tämän kuvanoton aikaan taisi olla liikennettä kaksi junaparia kuten tällähetkellä. Järjestelijän pääteasema oli myöhemmin Ylivieska ja loppuaikana Pihtipudas. Voi että olen näitä kuvia odottanut. | ||||
|
09.05.2023 22:17 | Jorma Kattelus | ||
| Nokipetteri, kirjaimellisesti. Auttaisiko pakoputkien jatkaminen Dr13 tapaan tuohon katon nokeentumiseen? | ||||
|
|
09.05.2023 21:46 | Petri Nummijoki | ||
| 1980-lukukaan ei ehkä anna täyttä kuvaa ainakaan enää vuosikymmenen jälkipuoliskon osalta, koska luokkakorjaukset oli lopetettu ja jäähdyttäjissä saattoi olla jo kennoja tukossa. | ||||
|
09.05.2023 21:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä kun linjakilpeen laittaisi tunnuksen 3 T, niin aika vekkuli pila siitä tulisikin? | ||||
|
|
09.05.2023 21:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noo, paperilla ja paperilla, kun esimerkiksi moottorin perusratkaisu on pysynyt samana Gustav Oton päivistä lähtien. Wankelhan oli luokkaa "hyvä yritys". Sen jälkeen ei kovin radikaaleja ainakaan veturikäyttöön soveltuvia polttomoottoriratkaisuja ole vielä päästetty julkisuuteen. Eikä suihkumoottorikaan ollut kovin kelvollinen rautatiekäytössä. Sähkömoottori kylläkin... |
||||
|
|
09.05.2023 21:20 | Niila Heikkilä | ||
| Muisti palailee pätkittäin. Kuristimen poisto onkin tapahtunut vasta pari vuotta tuon jälkeen. Hyvä kun oikaisit. Kysymys pitää silloin suunnata jonnekin 1980-luvun aikalaisille kun junapainot lienevät olleet Hurulle suurimmillaan. (?) | ||||
|
|
09.05.2023 21:16 | Jouni Hytönen | ||
| Paperilla tämän veturisarjan ainakin pitäisi edustaa ihan modernia teknologiaa, mutta tämä kuva ei tue mielikuvaa, vaikka muuten hieno onkin. | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
09.05.2023 21:00 | Petri Kiviniemi | ||
| Monipuolinen kuvasarja. Hienoa, että julkaiset näitä. Tällä Youtube videolla mm. Slovakialaista 1:3 veturinrakennustaitoa, veturisarja 750. https://youtu.be/SOeNg-vd0aM |
||||
|
|
09.05.2023 20:42 | Timo Salo | ||
| Noki-Petterihän se siinä taas tyypillisimmillään... Kuva on kuitenkin hyvä! | ||||
|
|
09.05.2023 19:53 | Lari Åhman | ||
| Ulkokaarrekuvien ja kömyn fanina tämä kuva pakotti näyttämään peukkua. Tästä näkeekin hyvin, miten Dr20 osaa noeta itsensä niin tehokkaasti. | ||||
|
|
09.05.2023 19:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No on kyl melkone nortti. Hyi je! | ||||
|
09.05.2023 19:05 | Teemu Saukkonen | ||
| 5961 on oikea. | ||||
|
|
09.05.2023 16:10 | Petri Nummijoki | ||
| Löytyi kyseinen kuvakin https://vaunut.org/kuva/94575 eli 2014 asti oli 2216:n vesikiertoa rajoitettu. | ||||
|
|
09.05.2023 16:02 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta eikös 2216 ollut pitkään museoliikenteessä talviajan jäähdyttäjäsäädöillä eli siinä vesikiertoa oli rajoitettu normaaliin verrattuna? Täällä taisi olla kuva huollosta, jossa rajoitin poistettiin. Tuo kesän 2012 ajo ei siis välttämättä kerro mitään aktiivikäytön aikaisesta tilanteesta. | ||||
|
|
09.05.2023 15:43 | Niila Heikkilä | ||
| https://vaunut.org/kuva/76808 Muistelisin että tässä alkoi lämmöt vilkutella kun lähdimme kiihdyttelemään Hangosta. | ||||
|
09.05.2023 15:34 | Kari Roininen | ||
| Millainen lie tuon ajan kulkutieturvaus ollut? Avainkosketinsalpalaite? | ||||
|
09.05.2023 12:25 | Lari Åhman | ||
| Sopivana päivänä tämä on tyylikäs sekajuna. | ||||
|
|
09.05.2023 10:20 | Petri Nummijoki | ||
| Hr12/Dr12 oli varmaan aika käyttökelpoinen melkein heti tuotantolinjalta tultuaan. Hr12 liikkui ensimmäisen kerran omin konein 18.3.1959 ja kaksi ensimmäistä yksilöä saatiin aktiivikäyttöön juhannuksen aikoihin samana vuonna eli vain kolme kuukautta myöhemmin. Niillä pystyttiin heti ajamaan 20000-30000 km kuukaudessa. Elokuussa 1959, kun ensimmäistä kertaa kolme Hr12-veturia oli käytettävissä kokonaisen kuukauden, oli näiden keskimääräinen ajomatka yli 27000 km/veturi eli enemmän, kuin yksi edestakainen Helsinki-Seinäjoki-reissu vuorokaudessa Haapamäen kautta koko kuukauden ajan. Kovin montaa rokulipäivää ei veturia kohden voinut olla, jotta tämmöisiin ajomääriin yllettiin sen ajan aikataulurakenteella. Olihan niissäkin omat alkuvaikeutensa. Merkittävimpänä varmaan, että jäähdyttäjän kapasiteetti osoittautui hellesäillä alimittaiseksi ja jäähdyttäjän lämpötilavahtien toiminta epätarkoituksenmukaiseksi mutta kovin suuresta asiasta siinäkään ei voinut olla kysymys, koska näihin liittyvät korjaukset saatiin jo neljäntenä valmistuneeseen veturiin (2203) tehtyä uutena ja kolmeen vanhimpaan veturiin ensimmäisen käyttövuoden aikana takuukorjauksissa. |
||||
|
|
09.05.2023 09:25 | Timo Salo | ||
| Oman näkemykseni mukaan nuo Jussin jutut pitää pääsääntöisesti paikkansa, mutta poikkeuksia aina tulee vastaan. Eli halpa/hyvä-ostos on aina riskiostos, olkoon kysymys junasta, tai vatkaimesta. Joitain tuotteita jopa kerrotaan valmistettavan tietylle käyttöiälle, joka ei ole pitkä... (esim. printterit) Lopputuotteen laatu riippuu AINA loppuviimein työntekijöiden motivaatiosta tehdä työ hyvin. Hyvä suunnittelu, kokoonpano, laadukkaat osat eivät tee hyvää tuotetta, jos työntekijät eivät koe työtään itselleen, työnantajalle, loppukuluttajalle ja osakkeenomistajille tärkeäksi!Muistan aina 2000-luvun alun Madeiranreissumme, jossa vuokrasimme n. 2500 km ajetun Fiat Punton. Aivan uskomaton rakkine: Hanskalokeron kansi ei pysynyt kiinni, vaan aukesi tärinästä. Takaluukku taas ei mennyt kiinni, vaan pomppasi heti auki. Bensiini vuoti auton alle, antaen pikantin tuoksun ympärilleen. Merkkivalot vilkkuivat satunnnaisesti miten sattuu ja jne...Se siitä Eurooppalaisesta laadusta...!!!Olisi kiva tietää veturimalli, joka on ollut heti valmis tultuaan tuotantolinjalta!? Eipä taida löytyä.Mitä taas tulee Dr19 vs. Dv12, niin mielestäni tuo Dr19, kun saadaan toimimaan kunnolla, niin tulos on 100-0 Dr19:sta hyväksi. Kyllä tekniikan kehitys näkyy kaikessa, kun suunnitteluvuosien välissä on n. 60 vuotta!!! Dv12 oli kyllä aikansa huipputuote, kuten veturinkuljettajatkin usein antavat ymmärtää... |
||||
|
|
09.05.2023 08:54 | Jussi Laukkanen | ||
| Dr19 alkuaikojen luotettavuuteen on voinut vaikuttaa monikin tekijä. Valmistusmaan osuus näistä lienee vähäinen. Useat esimerkit teollisuustuotannosta kertovat, että suunnittelumaalla voi olla tärkeämpi osuus kuin valmistusmaalla. Lisenssituotantona eri maissa tehdyt samanlaiset koneet ovat pääsääntöisesti saavuttaneet lähes saman laarutason kuin alkuperämaan tuotanto. Näin on tapahtunut, vaikka valmistusmaan teollisuus olisi ollut hyvinkin tunnettu huonosta laadustaan. Lisenssituotantoon liittyy aika usein myös konetta alun perin valmistaneen ja sen suunnitelleen yrityksen laadunvarmistusmenetelmien käyttöönotto lisessin saaneen yrityksen tuotannossa. Silläkin voi olla suuri merkitys tuotteen laadulle. Esimerkiksi japanilainen autonvalmistaja onnistui tuottamaan tilastollisesti yhtä vähävikaisen auton Englannin tehtaallaan kuin Japanin tehtaalla. Linjaveturi on teollisena tuotteena sen verran kompleksinen, että onnistuminen kertalaakista jokaisen yksityiskohdan kohdalla pitäisi olla lähes mahdotonta. Jossain alan julkaisussa sanottiin muistaakseni, että vastaavan vaativuusluokan teollista tuottetta täytyy valmistajan saada ulos ja käytännön testiin kymmenluvulla ilmaistu määrä ennen kuin siitä eteenpäin valmistettavien tuotteyksilöiden voidaan olettaa olevan virheettömiä. Kun ostaa piensarjatuotteen, on pakko hyväksyä siihen liittyvät laatu- ja luotettavuusriskit. |
||||
|
09.05.2023 05:17 | Kari Haapakangas | ||
| Oho, niinpä onkin | ||||
|
|
09.05.2023 00:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Dr19 olisi mukava nähdä töissä Dv12-sarjaan verrattuna Dr19 häviää 100-0. | ||||
|
|
08.05.2023 23:42 | Jouni Hytönen | ||
| Sm4-junat ymmärtääkseni ovat varsin luotettaviksi ja toimiviksi osoittautunutta espanjalaista tuotantoa. | ||||
|
|
08.05.2023 23:39 | Jouni Hytönen | ||
| Nivala oli jo viime kesänä kuin sähköistetyn radan asema, vain jännite puuttui langoista. | ||||
|
|
08.05.2023 23:15 | Jyrki Talvi | ||
| Sähköistys tekee, tuloaan Nvl on muuttunut 50:ssä vuodessa. | ||||
|
|
08.05.2023 22:37 | Jorma Kattelus | ||
| Kuvassa näkyy myös kiskokalle. Koivujen takana entisen ratavartijan talon pihalla. | ||||
|
08.05.2023 22:09 | Vesa Höijer | ||
| Tuo on nyt hieno verrattuna aiempaan: https://www.vaunut.org/kuva/119468?paik=Kristiinankaupunki (2017) https://www.vaunut.org/kuva/2084?paik=Kristiinankaupunki (2002) Pitäisi päästä käymään tuolla taas. Mutta miten? Junia ei kulje, ja bussiyhteydet ovat hankaliin aikoihin kesäisin. Vuonna 2017 menin ensin Vaasaan junalla ja sitten bussilla Kristiinankaupunkiin. Takaisin tulin Porin kautta. |
||||
|
08.05.2023 20:57 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä valo on tässä kuvassa. Isovaalean punainen meikkikin näyttää edustavalta. | ||||
|
|
08.05.2023 20:09 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuolla on junatyypin numerona T5361, mutta videossa se onT5961. | ||||
|
08.05.2023 19:14 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Todella hieno! | ||||
|
08.05.2023 12:38 | Santeri Turunen | ||
| No niinpä näytti olevan. En osannut vaan etsiä sitä oikeasta paikkaa. Kiitos. | ||||
|
|
08.05.2023 11:47 | John Lindroth | ||
| Hienolta näyttää. | ||||
|
|
08.05.2023 10:35 | Rainer Silfverberg | ||
| On ihan kuin suoraan tehtaalta tullut! | ||||
|
|
08.05.2023 10:22 | Petri Nummijoki | ||
| Tämä taisi olla sitä aikaa, kun Lättähatuissa jo suositeltiin ajamaan "hiljaisesta" päästä mutta ehkä uusien tapojen juurtuminen otti aikansa. Vai olisiko päivä ollut sen verran kylmä, että moottoripäästä ajamista olisi suosittu ohjaamon lämmityksen vuoksi? | ||||
|
|
08.05.2023 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetovaunussa moottoripää etummaisena. Kivaa, kun numerotiedot ovat myös mainittu. | ||||
|
08.05.2023 01:52 | John Lindroth | ||
| Tuolta radan pääteasemalta ei ollut kovinkaan pitkä matka Stuttgartin parhaaseen pienoisjunakauppaan Modellbahn Schueler sijaintina Cristophstrasse. Itselläni oli aikanaan oli hieno elämys tavata itse kaupan pomo ja myös tehdä kauppaa tämän kanssa muisto tästä on positiivinen, Aina Stuttgartin käynnrillä tuli vähintäänkin ihailtua tuon kaupan näyttelyikkunaa,nyttemmin liike on lopettanut toiminnan Stuttgartissa ja toimii netissä! | ||||
|
08.05.2023 01:13 | John Lindroth | ||
| Veturi on kuin saksalaisen insinöörin piirustuspöytdältä. ! |
||||
|
08.05.2023 00:53 | John Lindroth | ||
| Järkyttävää,eikö Turku toiminut myös jossain vaiheessa kulttuurikaupunkina? | ||||