![]() |
17.08.2022 18:20 | Hannu Peltola | ||
Tuntuu erikoiselta, että vielä 1955 on valmistettu uutena liukulaakeroituja vaunuja ja tässä tapauksessa peräti kemikaalivaunu! | ||||
![]() |
17.08.2022 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
Tällaisena kolmiakselisena minä muistan Mäntässä käyneet Sfc:t. Niiden väritys 1970-luvulla oli erilainen kuin kuvassa: ruskea runko, kermanvaalea säiliö, jossa oranssi pitkittäisraita ja FC:n logo hyvin tummalla sinisellä. |
||||
![]() |
17.08.2022 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
Kiva kuva! Vaihdepiiriin "Keski" kuuluva englantilaisvaihde hauskasti sommiteltuna kuvassa mukana. Kuvan dokumenttiarvo on valtava! |
||||
![]() |
17.08.2022 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
Vaikeaksi meni myös, jos tehonsäätökahvan varsi katkesi (esim. ainesvika). Veto-liite-junassa meni odottelemiseksi, kun taas veto-liite-veto - junassa senkun otti kolmioavaimen mukaansa ja haki kahvan takapään vetovaunusta. | ||||
![]() |
17.08.2022 17:15 | Visa Pöntinen | ||
Ok, muokkasin kuvatekstin | ||||
![]() |
17.08.2022 16:49 | Teemu Sirkiä | ||
Pidän erittäin epätodennäköisenä, että junaa olisi peräytetty. Luultavammin työnnetty vaihtotyönä. Matkalla on lisäksi tasoristeys, jonka ylittäminen peräyttämällä olisi sallittu vain miehittämällä ko. tasoristeys. | ||||
![]() |
17.08.2022 16:30 | Mikko Ketolainen | ||
Ja, on vielä alkuperäisissä väreissään. Katsotaan sitten myöhemmin, että miltä näyttää kun kyljet ovat täynnä eri väreillä tehtyjä töherryksiä. | ||||
![]() |
17.08.2022 16:08 | Leevi Heino | ||
Laajasalon raitiotierataa Helsingissä. Kuvaussuunta länteen päin. Tästä jatketaan Kruunusiltojen yli Korkeasaaren ja Kalasataman kautta Hakaniemeen | ||||
![]() |
17.08.2022 15:43 | Juha Kutvonen | ||
Näkyvä huomioväritys! Valitettavasti viesti ei vain tehonnut... | ||||
![]() |
17.08.2022 15:01 | Teemu Saukkonen | ||
Taitaa olla tarkoitettu paljon tilaa vieville tavaroille, päinvastoin kuin etualalla olevat. | ||||
![]() |
17.08.2022 14:52 | Ossi Rosten | ||
Komea! | ||||
![]() |
17.08.2022 13:26 | Rasmus Viirre | ||
Onpa se muuten iso vaunu... | ||||
![]() |
17.08.2022 12:15 | Kari Haapakangas | ||
Tuon inventoinnin johtopäätöksissä oli mielenkiintoinen kappale: (s 67) "Keravan ja Riihimäen välinen rata on jo linjaukseltaankin historiallinen. Tällä välillä Helsingin–Hämeenlinnan rataa ei ole oikaistu kertaakaan alkuperäisestä. Ottaen huomioon radan korkean iän ja sen korkean käyttöasteen, linjauksen alkuperäisyys on merkittävää. Monia Suomen vanhoja ratoja on uudistusten yhteydessä jouduttu oikaisemaan. " Rataosa on siis kerralla rakennettu suoraksi. Tämä taitaa tosin johtua maastosta, harvinaisen helppoa radanrakennusmaastoa. |
||||
![]() |
17.08.2022 10:53 | Esa J. Rintamäki | ||
Käytössä on ollut myös kaksoisvahtitupia, ne tietenkin olivat isompia verrattuna yhden ratavartijan asunnoksi. | ||||
![]() |
17.08.2022 10:37 | Petri Nummijoki | ||
Mielenkiintoinen tieto. Itse olisin ajatellut, ettei Lättähatuilla olisi halunnut liikkua Sm1-2-junien jälkeen enää kukaan. Olisiko Lättävuoroissa ollut myös pääsääntöisesti rauhallisempi aikataulu ja mahdollisuus ajaa enemmän oman harkinnan mukaan? | ||||
![]() |
17.08.2022 09:58 | Mikko Herpman | ||
Mikäli sattuisi kahva luiskahtamaan ulos ja sisällä oleva kykin napsahtaa jarrutusasentoon, tulee toimia seuraavasti: Poistetaan sokka (jos on) ajopöydän kannen tukiakselin päästä ja vedetään akseli pois laskien kansi alas sivulle. Tämän jälkeen avataan kaksi ruuvia (jos on) merkkivalopaneelista ja nostetaan paneeli sivuun. Sitten avataan (jos on) kaksi ruuvia ajopöydän keskeltä reunoista ja käännetään pöytä auki. Nyt voidaan kääntää sakarakytkin takaisin asentoon 6 ja syöttää tehonsäätökahva paikalleen. Kasaus päinvastaisessa järjestyksessä. |
||||
![]() |
17.08.2022 09:56 | Petri Kiviniemi | ||
Huuto netissä juuri nyt myynnissä postikortti juna Auran sillalla. Siinäkö se alkuperäinen? | ||||
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 14.8.2022 - Suomen rautatiet 160 vuotta |
17.08.2022 09:51 | Juha Kutvonen | ||
Kiitos Timo! Dokumentointi niin paikan päältä kuin ratojen varsilta on yhtä tärkeää. Viime kerralla, 150-vuotisjuhlissa, keskityin enemmän junaliikenteeseen ja näyttelyalue jäi vähemmälle huomiolle, joten tällä kertaa valitsin (mukavuudenhaluisesti) toisin. | ||||
![]() |
17.08.2022 09:48 | Kari Haapakangas | ||
Kuten inventoinnissakin todetaan, rakennus on melko suuri yksinkertaiseksi vahtituvaksi. | ||||
![]() |
17.08.2022 09:03 | Timo Salminen | ||
Kiitos! Sitä se on kun nopeasti selaa ja lukee (tai pikemminkin on lukematta)... | ||||
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivän liikennettä |
17.08.2022 08:51 | Visa Pöntinen | ||
Kiitos! :) | ||||
![]() |
17.08.2022 08:50 | Visa Pöntinen | ||
Kuten kuvatekstissä lukeekin on ratavartijan tupa tosiaan kyseessä ja kuvatekstin linkistä löytyy myös lisätietoja. Ilmeisesti vuodelta 1885 :) | ||||
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivän liikennettä |
17.08.2022 07:12 | Timo Salminen | ||
Olipa erinomainen ja edustava kuvasarja sunnuntain juhla- ja arkijunista! | ||||
![]() |
17.08.2022 07:09 | Timo Salminen | ||
Ohoh, tehän olette olleet iltapäivällä samassa paikassa, jossa itse olin aamulla! Jossakin videossasihan muuten taisi olla tieto tuosta oikealla näkyvästä rakennuksesta. Oliko se ratavartijan asunto ja muistatko rakennusvuoden? | ||||
![]() |
17.08.2022 07:08 | Timo Salminen | ||
Sitä peruska... ei kun -ohraa kai, ja juuri siksi erinomainen kuva! Leppäkosken kulmilla on muutenkin otollisia maisemia. | ||||
![]() |
17.08.2022 07:06 | Timo Salminen | ||
Ahaa, te olette kuvanneet tämän Hyvinkäällä vähän ennen lähtöä ja minä sitten Arolammin pohjoispuolella vähän myöhemmin. | ||||
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 14.8.2022 - Suomen rautatiet 160 vuotta |
17.08.2022 07:04 | Timo Salminen | ||
Tällaisina tapahtumapäivinä saa kyllä aina kuvattua sellaisia yhdistelmiä, joita ei muuten näkisi - ja tietysti vain menemällä itse paikalle, ei niin, että pysyttelee 10 - 15 kilometrin päässä, kuten eräs toinen kuvaaja teki... Mainio ja havainnollinen sarja tämä. | ||||
![]() |
17.08.2022 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
Herrat Jimi ja Teppo: kaavio on Valtionrautatiet 1912 - 1937 - teoksen II osassa, sivulla 289 oleva kuva 204. Sivulla 291 mainitaan, että Aurajoen silta Toijalan - Turun radalla (km. 243 + 739 m) oli jatkuva levysilta, sen jännemitat olivat 14,10 + 17,82 + 14.10, välipilarit valurautaa. Sillan räjäyttivät punaiset 15.4.1918. Särkynyt pilari korvattiin väliaikaisesti puupukeilla. [Jännemittojen ilmaisutapa on ajalta, jolloin Suomessa EI OLLUT vielä metrijärjestelmää. VR rakentaessaan ratoja käytti englannin tuumaa (25,4 mm). Vanha ruotsin vallan aikainen tuuma oli ollut nykymitassa 24,74 mm. Venäjän vallan aikana oli tullut käyttöön venäläinen tuuma, joka oli yhtä suuri kuin englantilainen. Metrijärjestelmästä annettiin asetus vuonna 1886.] "Suurin raudoittamaton, betoninen ratasilta on v. 1923 suunniteltu ja rakennettu Auran aseman lähellä. Sen holvin aukon leveys on 26,0 m ja korkeus 6,74 m. Rakennettaessa tehdyn suunnitelmasta poikkeamisen johdosta suoritettujen tarkistuslaskelmien mukaan voi tässä holvissa syntyä aina 34 kg/cm2:n vetojännitys lämpötilan alenemisesta. Tähän mennessä ei kuitenkaan siinä ole ollut havaittavissa paljaalla silmällä näkyviä halkeamia. Kun holvi on raudoittamaton, ei halkeamankaan syntyminen siihen vielä merkitse rakenteelle välitöntä vaaraa." (mts. 245) |
||||
![]() |
17.08.2022 00:42 | Topi Lajunen | ||
Telityypille nimensä antoi herra Jakobs, joten korrektein nimitys lienee "Jakobs-teli". Maailmalla toki kirjoitetaan nimeä vähän miten sattuu. | ||||
![]() |
17.08.2022 00:39 | Topi Lajunen | ||
Ei ole meikäläiselle sattunut. Luotan tällöin kokeneempien paikallaolijoiden kykyihin. | ||||
![]() |
16.08.2022 23:27 | Visa Pöntinen | ||
Kiitos! | ||||
![]() |
16.08.2022 23:16 | Jorma Toivonen | ||
Jouni / Petri: vastanneeko seuraava vastaukseni kysymyksiinne? Uudet vuorot ilmestyivät keväisin (Riihimäki) vuoroja alettiin täyttämään virkavuosiltaan vanhemmasta päästä lukien. Ensimmäisenä täyttyi yleensä "lättävuoro" ja vasta senjälkeen Sm-vuoro, jota pidettiiin ansiollisesti rahakkaampana. Ehkä vuoron koostumus oli tärkeämpi kuin ansiotaso. "Lättävuorossa" huomattavasti vähemmän yötöitä (ainut Hnk:n yömakuu su-to). Topi: Ei ollut ajotapahtuma (oikein), entäs jos "kahva" luiskahtaakin ulos liian aikaisin - eikä ajopöytä lukkiuda? |
||||
![]() |
16.08.2022 22:45 | Juha Kutvonen | ||
Hyvä, niin pitikin :) | ||||
![]() |
16.08.2022 22:36 | Topi Lajunen | ||
"Asento 6:na" voitaneen pitää jousipalautteista kahvan käännöstä alaspäin, jolla vapautetaan ajopöydän kansi. En sitä hoksannut ajatella omaksi asennokseen. | ||||
![]() |
16.08.2022 22:26 | Oula Ahlholm | ||
Upea kuva! | ||||
![]() |
16.08.2022 21:17 | Elias Murto | ||
Jos verrataan koon sijaan tehoa, on Dr20 reilusti väkevämpi! Muut dieselit, Dr13 mukaan lukien jää teholukemissa kauas taakse. | ||||
![]() |
16.08.2022 21:11 | Teppo Niemi | ||
Taitaapi olla. Näin minä tunnistan. | ||||
![]() |
16.08.2022 21:10 | Teppo Niemi | ||
Ellen aivan väärin muista, niin kaavio löytyisi Valtionrautatiet 1912 - 1937 teoksen luvusta, jossa käsiteltiin vuoden 1918 siltatuhoja. | ||||
![]() |
16.08.2022 21:03 | Tauno Hermola | ||
Kerran yöjunassa Kemistä Hesaan konnari soitti välikössä hanuria :) Oli jollain matkustajalla haitari mukana ja konnarikin halusi vähän koittaa ja näyttää. | ||||
![]() |
16.08.2022 20:53 | Tauno Hermola | ||
Joskus kyllä ihmettelee, ovatko prioriteetit kohdallaan, ovatko ne siniset vaunut ja postivaunut kaikein arvokkaimmat, kun niitä pitää suuria määriä säilyttää ja katettua säilytystilaakin näyttää löytyvän. | ||||
![]() |
16.08.2022 20:46 | Tauno Hermola | ||
Olisiko tässä sama mies https://vaunut.org/kuva/31793 :) | ||||
![]() |
16.08.2022 20:44 | Jimi Lappalainen | ||
Ohhoh! Onko siitä kuvaa tai piirrosta? | ||||
![]() |
16.08.2022 20:42 | Jimi Lappalainen | ||
Komea kuva! | ||||
![]() |
16.08.2022 20:40 | Jimi Lappalainen | ||
Hetki menikin ihmetellessä kuvatekstiä :D | ||||
![]() |
16.08.2022 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
Kuvan henkilö on vaunut.orgissa esiintynyt myös linja-auton puikoissa :) | ||||
![]() |
16.08.2022 19:58 | Juhani Pirttilahti | ||
Olen täysin samaa mieltä tuosta katosta. 5124:n kattokaarien kohdalla oli lukuisia korroosion alkuja ja niitä sitten puhdisteltiin ja suojattiin. Parimillistä peltiä, mutta pistehitsaamalla päälle tehty liitos on altis korroosiolle. | ||||
![]() |
16.08.2022 19:10 | Lasse Reunanen | ||
Sen vielä ymmärtäisi, että täysin välinpitämättömästi säilytetään, jos noita olisi paljon säästynyt, kuten vaikka lättiä, mutta kun on ainokainen. On vain ajan kysymys, eikä välttämättä edes pitkän ajan, kun alkaa olka riski katon romahtamisrsta lumikuorman takia realisoitua. Varmasti on jo korroisio rakenteita niin vahvasti nakertanut. | ||||
![]() |
16.08.2022 19:07 | Esa J. Rintamäki | ||
Ohhoh! Kapea eteinen kapeimmillaan kapearaiteisella. | ||||
![]() |
16.08.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
Muistakaa, että tässä kuvassa poseeraava "Jakobin" teli on aivan eri asia kuin Jakobin teli. Tarkoitan: sellaista kaksiakselista teliä, jonka päällä on kahden vaunun päädyt. Lähin esimerkki on Flirt-junissa. |
||||
![]() |
16.08.2022 17:02 | Samuel Pajunen | ||
Pääsin näköjään kuvaan :D | ||||
![]() |
16.08.2022 16:34 | Juhani Pirttilahti | ||
Porkkana nousee kuvissa ja kertomuksissa aika ajoin esille, joten selvästi keskustelulle junan säilymisestä on tarvetta. Minusta tilanne ei ole pahin mahdollinen eikä paras mahdollinen, mutta sitä on mahdollista parantaa miettien miten. |