Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01.2006 15:54 | Juha Kutvonen | ||
| Se on luultavasti käynyt Ilmalan pyöräsorvissa. | ||||
|
25.01.2006 15:52 | Jouni Parkkonen | ||
| Bingaaja? Ettei vai olisi bingoaja tai sitten peräti bongaaja. :) | ||||
|
|
25.01.2006 15:21 | Simo Toikkanen | ||
| Kumpaakaan noista Seeproista ei taida kovin usein näkyä Helsingissä. Vaikka 1868 on Helsingin vetureita, se viettänee suurimman osan ajastaan Kilpilahdessa. Eniten on aikaisemmin näkynyt vetureita 1853 ja 1869. 1852 taas on Kouvolan vetureita, onkohan se tullut johonkin remonttiin Helsinkiin asti? | ||||
|
|
25.01.2006 15:15 | Juha Kutvonen | ||
| Näin on. Tuo ylätason veturihinaus pysäytettiin suunnanvaihdon takia juuri sopivalle kohdalle ja aurinkokin näyttäytyi oikealla hetkellä. Moukalla oli kerrankin tuuria :) | ||||
|
25.01.2006 14:58 | Jouni Hytönen | ||
| Ovatko piirit kenties: 1. Helsinki, 2. Kouvola, 3. Tampere, 4. Seinäjoki, 5. Oulu, 6. Pieksämäki ja 7. Joensuu? 2551 lienee yksinäisenä Kouvolassa siksi, että siinä oli tuohon aikaan Vapiti? | ||||
|
25.01.2006 14:53 | Jouni Hytönen | ||
| Cels on raide, muut sanat epäselviä. Voinee arvata, että tuossa kerrotaan raiteiden ylittämisen olevan ehdottomasti kiellettyä. Taustalla muuten LDZ:n pääkonttori. | ||||
|
25.01.2006 14:51 | Jouni Hytönen | ||
| Pimeässä kelmeän sininen valo. :) | ||||
|
25.01.2006 14:49 | Jouni Hytönen | ||
| Pikkutaulu kertoo seuraavat junat pääteasemittain, iso seuraavat junat tietyille isoille paikoille. Isossa taulussa ei välttämättä näy pääteasemaa lainkaan. Esimerkiksi vasemmassa reunassa on 13.10 Riiasta Daugavpilsiin lähtevä dieselmoottorijuna, jolla pääsee Salaspilsiin, Ogreen, Lielvardeen, Aizkraukleen ja Krustpilsiin. | ||||
|
25.01.2006 14:45 | [Tunnus poistettu] | ||
| <-pk-> Se sekoittaa vähän pakkaa Pikku-Jumbojen hiilisavutorvien osalta, kun tätä mallia ei ole käytetty uudemmissa 1100-sarjan koneissa. Tai jos joku tietää tällaista käytetyn 1100-sarjan Tk3:ssa niin löytyminen olisi pieni sensaatio. Tämä oli ulkonäöltään tanakka varsin miehinen piippumalli varsinkin silloin, kun esim tämänkin koneen piipun päällä oli se komea ja korkea kipinäsihti kesäisin. | ||||
|
25.01.2006 14:40 | Juhana Hietaranta | ||
| Tämän mäen kaltevuus on 10-15 promillea. Ja sitten kun pästään pääraiteille, onkin luvassa 9,5 promillen alamäki :) | ||||
|
|
25.01.2006 14:39 | Juhana Hietaranta | ||
| Upea kuva, jonka ottamiseen on taidettu tarvita hieman tuuriakin... :) | ||||
|
|
25.01.2006 14:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei ole mitenkään poikkeuksellinen Pikku-Jumbon hiilisavutorvimalli. Samanlaisia oli useissa muissakin Psl:n Pikku-Jumboissa ja Hk3:ssa ja Hv4:issä. Myös muualla päin Suomea on samanlaisia hiilisavutorvia ollut käytössä. Mainittakoon, että vastaavanlaisia suoria hiilisavutorvimalleja on ollut 1930-luvulla myös joissain Ankoissa (Vr2:sissa). Loppuaikoina Pikku-Jumboissa näki ainakin neljänlaisia hiilisavurvia. Siinäkin olisi taas yksi aihe pistää jokaisesta malli esiin. Voihan niitä olla ollut enemmänkin erilaisia, mutta neljää eri mallia sain kuvattua Pikku-Jumboja hiilikorsteenilla. | ||||
|
25.01.2006 14:09 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Tästäkin kuvasta lähti kaikki ilo tuon Bussiterminaali-tekstin ansiosta... :-/ | ||||
|
25.01.2006 13:46 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| S89 oli tuolloin n. 2h 45 min myöhässä Jyväskylään saapuessaan. | ||||
|
|
25.01.2006 13:38 | Petri Koskela | ||
| Onko tuo pikkujumbon piippu jotenkin poikkeava, se näyttää suoremmalta, tasapaksummalta kuin muut saman sarjan hiilipiiput vain onko tässä poikkeuksellisesti eristeet ja vuorauspelti paikoillaan? | ||||
|
|
25.01.2006 13:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Juuri noihin aikoihin kesällä 1968 meilla oli tapana Lindrootin Johnyn kanssa istua tuossa vasemmalta pilkottavassa Hv4:ssä ja parantaa maailmaa. - Kun palasin Savonlinnasta kesäkuussa 1968 kuvausreissulta, jossa olin nähnyt halko Hv3:n ajossa https://vaunut.org/kuvasivu/5929 mietin tämän halkopiippuisen Hv4 742:n vierellä Pasilassa, että VR:llä on vielä melkein samanlaisia isopyöräisiä halkolämmitteisiä vetureita normaaliajossakin. | ||||
|
|
25.01.2006 13:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämä 895 piti jäädä jälkipolville museoveturiksi. Se hinattiin siis HINATTIIN tästä vielä Vaasaan. Vaasan konepajalla sitä olettiin entisöimään. Työ oli edennyt jo melko pitkälle. kun huomattiin. että koska Vaasassa on vielä hiljan korjattu samaa sarjaa (1150) ajoonkin niin miksei sitä sittenkun sen ajot päättyvät jätetä jälkipolville niin ei tarvitse jatkaa tämän entisöintiä. Tk3 895 romutettiin Vaasassa 1976. - Vähää aiemmin tässä pätkässä seisoi vielä Kana 794, joka oli lähetetty ajoon Kouvolaan. Tässä pätkässä seisoi myös Kana 793, joka alkuvuodesta 1969 lähetettiin ajoon Karjaalle. - Siis suuresta 100 yksilön 800-sataa Tk3 sarjasta ei säästynyt kuin kaksi yksilöä. Tästä vanhemmasta ja hyvin merkittävästä 800-sarja Tk3 vetureista erikuntoisina n. 15 osui munkin kameran eteen, joista vain muutama oli enää ajossa. Tää 895 veteli vielä keväällä 1967 raskaita Mas- vaunuisia sepelijunia rantaradalle sähköistyksen vaatimiin perusparannuksiin. | ||||
|
|
25.01.2006 12:38 | Simo Toikkanen | ||
| 800-sarjan Tk3:sta on jäljellä ainoastaan 852 ja 859, molemmat muistomerkkeinä. 852 on Pieksämäellä ja 859 Kouvolassa. | ||||
|
25.01.2006 12:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hienoa kameratyöskentelyä arkipäivän liikenteestä, jota kerran tullaan vesikielellä muistelemaan. Kone vyöryy melkein päälle. - Dieselkoneiden vallattua aikoinaan markkinat Pasila työnsi varsinkin kesä aikoina tarpeettomia höyryjään seisomaan mahdollisimman syrjäisille sivuraiteille seisomaan. Paikkoja oli useita "ympäri" ratapihaa. Talven tultua monet otettiin taas jälleen ajoon. Yksi eksoottinen seisontapaikka oli tästä vähän Hesaan päin pääradan vierellä, jossa mm. entiset Porvoonjunissa käytetyt Hk3:t 485 ja 486 seisoivat pitkään. - Sen tutun Haagan penkereen lisäksi yksi VR:n virallisten höyrykuvien ottopaikka Helsingin seudulla oli tästä vähän eteen päin minne veturin nokka näyttää. Siinä Auroran sairaala taustalla on VR tallentanut valokuviksi monia harvinaisuuksia, joista meillä jälkipolvilla ei ehkä olisi tietoa ilman noita kuvia. | ||||
|
25.01.2006 12:02 | Pekka Siiskonen | ||
| Vessasta: Mitäs muuten veden laskeminen siististi viemäriin maksaa -- vanhassa rahassa -- nykyään? Lienee edelleen sen hintaista että laitapuolen kulkijat ja kaupungin ravintoloista asemalle tulevat tyhjentävät lastinsa mieluummin aseman ulkoseiniin. Wurstista: Myyvät siellä tavallista lihapiirakaa möttösenä. Hävytöntä! Wurstin möttönen on kuin anteekspyyntö alkuperäisen rinnalla. | ||||
|
25.01.2006 12:00 | [Tunnus poistettu] | ||
| Lari sain aikoinaan kustantajaltani Jyrki Talvitieltä useita Eltsun ajojen kirjoja. (Kirja on Tietoteoksen kustantama sama joka kustansi myös kirjani Eilipäivänkulkeneuvoja). Mulle olisi suuri ilo pistää yks kirja sivuun ja antaa se sulle, kun seuraavan kerran tapaamme. | ||||
|
25.01.2006 11:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aina hyvä, kun höyrykuvia saadaan lisää esille. Juuri vuonna 1966 onnistuin myös kuvaamaan näitä Stadin Pekkoja kolmivaunuisilla junilla niinkuin tässä. Pekathan olivat saaneet pikkuhiljaa siirtyä yhä enenevässä määrin näihin paikallisjuniin, joita Pr1:det ennen hoiti. (Osa Paikuistahan siis Pr1:stä oli tuolloin jo ehditty siirtää pois Hesasta). Ajoivat näitä paikallisjunia Pekoilla ja Ristoilla myös tenderi edellä. Vikat tenderi edellä lähdöt sain Hesasta kuvattua pääsiäisenä 1968. - Kaikki tuolloiset Hesan Pekat 1000-1011 osuivat useaankin kertaan kamerani eteen. Tämä 1003 oli siitä mulle kiva yksilö, että sain sen kuvattua Pekoista pisimmän henkilöjunan kanssa. Siihen oli tuolloin kytketty 13 kaksi- ja neliakselista puuvaunua, kun se toukokuussa 1967 nousi Eltsun mäkeä Pasilan asemalle. Kävitko Tapio tuolloin varikolla kuvaamassa. Siellä olisi löytynyt vielä mm. Psl:n vikat 800-sarjankin Pikku-Jumbot?? | ||||
|
25.01.2006 11:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ainakin 80-luvulla Pohjolan Liikenteen bussit Savonlinnan paikallisliikenteessä olivat sinisiä. | ||||
|
|
25.01.2006 11:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Myös mp hulluna tuli monet kerrat Eltsun ajoja seurattua. Heti vikan ajon päätyttyä v. 1963 (sitä emme tosin silloin tienneet, että jäi vikaksi kerraksi) kiersimme Eltsun lenkin Hondillamme. Oli mahtava tunne ajaa samaa lenkkiä, jossa juuri oli ollut nämä legendaariset kisat. Rata oli täynnä ohjelmalehtisiä ja muita roskia. Se oli valtaisa kansan juhla, jonka veroista en sen jälkeen ole kokenut. Lenkki ajettiin aina myötöpäivään. | ||||
|
25.01.2006 11:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pikaisesti laskien Karjaalle menee arkisin seitsemän paikkua ja sieltä palaa kuusi. Viikonloppuisin vähän vähemmän. | ||||
|
|
25.01.2006 11:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Silta nykymyuodossaan näkyy mitenkuten sivulta tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuvasivu/21060 | ||||
|
25.01.2006 10:34 | Tapio Muurinen | ||
| Lapsuudessani ja nuoruudessani näin Ristoja paljon. Kouvolan Ristot olivat nuorempia alk. numeroista 1059. Innostuin aina vähän enemmän, jos valonheittimestä kaukaa erotin, että hei, tämähän on vieraileva virtuoosi jostain kauempaa, eli yleensä joku 1040-sarjalainen. | ||||
|
|
25.01.2006 10:30 | Lari Nylund | ||
| Pasilamaisuus | ||||
|
25.01.2006 10:28 | Lari Nylund | ||
| Tornit vasemmalta lukien Erottajan pelastusasema (Korkeavuorenkatu 26), Rautatieasema (Vilhonkatu 13), Johanneksenkirkko (Korkeavuorenkatu 12) ja Stockmann (Aleksanterinkatu 52B). | ||||
|
|
25.01.2006 10:27 | Tapio Muurinen | ||
| Kokeilin haulla, mitä muita kuvia löytyy 1046:sta. Muut olivat Juhanin ottamia. Tämä näytti olevan 1960-luvun lopulla Pasilan kirjoilla ja käytettiin myös henkilöjunissa. 1970-luvulla se oli ilmeisesti pieksämäkeläinen, koska näkyy Vaajakoskella tavarajunassa. | ||||
|
|
25.01.2006 10:21 | Pekka Kerttula | ||
| Selvä, kiitos tiedosta. | ||||
|
|
25.01.2006 10:21 | Matti Arffman | ||
| Eltsun rata kiersi lenkkiä joka nykyään on suunnilleen Vauhtitie-Hammarskjöldintie. Kuolemankurva ja Moukaripörssin kaarre ovat nykyäänkin löydettävissä. Pääsuoralla oli käytössä avovaunujen päälle rakennettu junakatsomo. http://moottoriurheilumuseo.fi/eltsurata.htm http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=1013816&language= |
||||
|
25.01.2006 10:12 | Lari Nylund | ||
| Kimmo: Vuodelta 2004 otetusta kuvasta pystyt tarkastamaan nykytilanteen https://vaunut.org/kuvasivu/7966 . Sillan alittaa 11 raidetta ja yläkuvassa olevan Tr1 1046 kohdalla on 12 raidetta nykyään. | ||||
|
25.01.2006 10:09 | Lari Nylund | ||
| Valtteri: Päivämäärä kaipaisi 5.6.16 kaipaisi tosiaan pientä muokkausta. Kiitos. | ||||
|
|
25.01.2006 10:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ristoissa 1030-48 oli kuvan tyyliset "torahampaat". Tämä Risto oli myös varustettu tyylikkäällä isolla valonheittäjällä valastuine sivunumeroineen. | ||||
|
|
25.01.2006 10:05 | Lari Nylund | ||
| Tapio: Ensimmäiseen kysymykseesi en osaa vastata varmuudella, joten jätän sen muille. Eläintarhan ajoista sitä vastoin tiedän jotakin - Reitti ei kulkenut Linnunlaulun sillan kautta, vaan lähimmillään rataa se kulki radan länsipuolella Vauhtitiellä. Etelässä reitti kaartui kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/13920 näkyvässä mutkassa Stadionille päin - ajosuunnasta en ole aivan varma, koska muistelen nähneeni reittiä ajetun molempiin suuntiin (voin hyvinkin muistaa väärin). Pääsuora oli siis tuo Vauhtitie ja eräänä katsomona toimi jyrkälle ratapenkalle puinen katsomonosa ja läntisimmälle raiteelle ajettu junakin tuntuu olevan katsomokäytössä, kun jotain kuvia olen katsellut. Harmittaa juuri tällä hetkellä, että lahjoitin Eläintarhan ajoista saamani kirjan eräälle tuttavalle juuri keväällä. | ||||
|
|
25.01.2006 10:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvat klassiselta (höyryjen)kuvauspaikalta vanhalta Linnunlaulun sillalta "sykähdyttävät" aina. Voi miten monet kerrat tässä on tullut seurattua aina 1950-luvun aamunkoitosta junia. Mukavaa oli yrittää erotella, mikä juna olisi menossa rantaradalle. - Lukemattomat kerrat tästä on tullut ajetua mp:llä ja myöhemmin autolla yli aina vuoteen 1968 saakka. Silta purettiin syksyllä 1968. - Höyryjunan alitettua sillan oli äkkiä siirryttävä sillan toiselle puolelle ja veturin savun seassa sai olla tarkkana, että ei törmäisi autoon. Suuri jännityksen aihe tällä sillalla oli aina Paikkujen lähdöt ruuhka-aikoina. Ehtisikö seuraava Paikku lähteä Hesan asemalta ennenkuin edellinen kaarsi pois näkyvistä Pasilan kallioiden taakse. Usein ehti toinen Paikku lähteä enenkuin edellinen oli kaartanut pois näkyvistä. Voi sitä riemua silloin. Kiitos hienoista kuvista! | ||||
|
25.01.2006 09:55 | Tapio Muurinen | ||
| Jos tämä on menossa etelään päin, niin se silloin tyhjä ja painoa n.1500 t. Täydessä lastissa junapainoa olisi 5000 t:n paikkeilla. Saman mittaisia näkyy Kaakkois-Suomessakin. Veturit taitavat olla jopa amerikkalaisia? | ||||
|
25.01.2006 09:44 | Petri Koskela | ||
| Anttila-vaunu: https://vaunut.org/kuvasivu/14695 ja historiallinen kuvasivu: http://www.rigassatiksme.lv/?sadala=352 | ||||
|
25.01.2006 09:27 | Simo Toikkanen | ||
| Ensimmäinen vaunu, ja ainakin myös toinen, näyttää olevan Ek-sarjaa, siis lähiliikennevaunuja. Omastakaan mielestäni nuo vaunut eivät oikein sovi pitkän matkan juniin, paremmin tietävät paikkailkoot käsityksiäni. | ||||
|
|
25.01.2006 09:25 | Tapio Muurinen | ||
| Muistaako Jorma tai joku muu, saiko siitä Linnunlaulun sillasta autolla ajaa. Mielikuva on, että siinä olisi ollut joku kieltomerkki, ainakin hyvin alhainen nopeusrajoitus. Höyrysavupilveen joutuminen kyllä esti hetkeksi näkyvyyden. Jossain päin muistan, että ainakin peräänajoja on sattunut. Ja miten se "Eltsun" lenkki meni. Ajoivatko kilpa-autot tämän kautta. | ||||
|
|
25.01.2006 09:23 | Simo Toikkanen | ||
| Linnunlaulun ja Pasilan välillä kulkee pääsääntöisesti 4 pääradan linjaraidetta, 2 saattoliikenteen raidetta Ilmalan ratapihalle sekä 4 rantaradan linjaraidetta, yhteensä siis 10 raidetta. Linnunlaulussa, hieman kohdasta riippuen, raiteita on ehkä 1-2 kpl enemmän. | ||||
|
|
25.01.2006 09:21 | Simo Toikkanen | ||
| Alkupään Ristoissa, numeroita en nyt muista ulkoa, oli kuvan kaltaiset torahammasesteenraivaajat. | ||||
|
|
25.01.2006 09:15 | Tapio Muurinen | ||
| Helsingin kallioperä on kovin sekalaista. Tässä Linnunlaulussa se jo alkujaankin tummaa, graniittiutuneita liuskeita sekaisin l. migmatiittia. Mukavasti tietenkin veturien nokisavut vielä ovat kallion sävyjä pigmentoineet :). - Pekka: On siinä johtotelin edessä sellaisen palkkiesteenraivaajat, jotka estävät isompien kappaleiden joutumisen pyörien alle. | ||||
|
|
25.01.2006 08:57 | Pekka Kerttula | ||
| Puuttuuko veturista esteenraivaaja? | ||||
|
|
25.01.2006 06:49 | Esamatti Käkelä | ||
| Minkäköhän laisella veturikombinaatiolla tuota vedetään, ei taida ihan yksi veturi riittää tuollaisen massan omaavan letkan vetoon? | ||||
|
|
25.01.2006 05:27 | [Tunnus poistettu] | ||
| Lari N: Nii no kyl mä sen hiffasin että siitä legendasta oli varmasti kyse. Olin vaa vähä aikaa duunissa siinä Wurstissa ja kyllä moni iäkkäämpi kaipaili sitä kunnon möttöstä. :) Ilmalassa sitä nykyään palvellaan parhaansa mukaan. :) | ||||
|
|
25.01.2006 05:20 | [Tunnus poistettu] | ||
| Upeeta! kiitos kuvista. Mä oon iha "höyryhullu" eli pidän vanhasta kalustosta. Montas noita raiteita olikaan tossa Linnunlaulun kohilla nykyään, oisko 16, ku en muista? Eikä niitä jouda laskee vaikka joka päivä tosta menee millo milläkin junalla. | ||||
|
25.01.2006 04:58 | Juha Hyvönen | ||
| Sais tietty olla enemmän näitä matkustaja-aiheisia kuvia ;) | ||||
|
25.01.2006 03:55 | Juha Hyvönen | ||
| Tuohon voi todeta Kummelin tyyliin: "Kyllä lähtee!" | ||||
|
25.01.2006 01:53 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tässä sen näkee, vastauksia tulee kunhan malttaa hieman odottaa! ;-D | ||||