Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2006 15:07 | Tapio Muurinen | ||
| Niinpä tietenkin. Tämähän on junan pariton numero. En katsonut kunnolla. | ||||
|
03.01.2006 14:34 | Ari Elenius | ||
| Kymmenisen vuotta sitten ehdotettiin, että Kupittaan aseman nimeksi muutettaisiin "DataStop", mutta ehdotus ei saanut enemmin kannatusta... | ||||
|
03.01.2006 14:28 | Ari Elenius | ||
| Aikoinaan laivapikajunien raiteet tulivat sataman väliratapihalta Satamakadun vieritse. Viking Linen vaatimuksesta laivapikajunat muutettiin kulkemaan 70-80-lukujen vaihteessa aikaisemmin vain tavarajunien käytössä ollutta Linnankadun ylittävää ja linnan ja joen välistä raidetta pitkin. Raidetta jatkettiin aivan Siljan terminaalin eteen saakka. Etummaisista vaunuista oli lyhyt kävelymatka Siljan ja takimmaisista Vikingin terminaaliin. Sähköistyksen yhteydessä 90-luvun alussa rata kuitenkin pistettiin poikki 2. Poikkikadun kohdalta, joten kävelymatka Siljaan piteni. Lohdutuksena Siljalle rakennettiin puretun radanpätkän kohdalle säältä suojattu kävelyputki. | ||||
|
|
03.01.2006 14:21 | Juha Kutvonen | ||
| Itse asiassa tässä ollaan vasta alkumatkassa. Juna on matkalla pohjoiseen ilta-auringon valaistessa sen kylkeä... | ||||
|
03.01.2006 14:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| himskutti!!! ottais noi kaueet mitkä lie laatat pois noista puuvaunujen ikkunoista ja kunnostais ne...:) | ||||
|
|
03.01.2006 14:02 | Tapio Muurinen | ||
| Ihan oikean junan näköinen. Lähtenyt edellisenä iltana Kemistä ja koko yön väsymättä laukotettuaan ehtinyt aamuksi Etelä-Suomeen :) | ||||
|
03.01.2006 13:52 | Ari Elenius | ||
| Naantalin lätät olivat yleensä yksivaunuisia ja Ukin lätät pitempiä, joten asemarakennuksen eteläpäässä todennäköisesti Naantalin lättä. | ||||
|
03.01.2006 13:34 | Lari Nylund | ||
| Veikkaan, että S17 lähtöajassa vaikuttaa eniten muu junaliikenne Helsingin ratapihalla. Huomioon on otettava, mm. IC50 vaihtotyö sekä kello 14:12 saapuva ja lähtevä Riihimäen lähijunaliikenne jne jne. | ||||
|
|
03.01.2006 13:34 | Joni Koskinen | ||
| Pieni tarkennus vielä: 169 saapuu Riihimäelle 14:50, S17 14:53. | ||||
|
|
03.01.2006 13:30 | Joni Koskinen | ||
| Järvenpään ja Purolan välillä em. junien ajojärjestys muuttuu. S17 ajaa tuolloin itäisintä raidetta. Taitaa olla ainutlaatuinen tapaus: nopeampi antaa tietä hitaammalle. Jos S17 lähtisi Hki:stä 14:08, voisi se ajaa Riihimäelle saakka tasaista 160 km/h nopeutta. Myöhempi lähtöaika kuitenkin pidentäisi Turun suunnasta tulevien vaihtoaikaa Pasilassa. | ||||
|
03.01.2006 12:52 | Jani Hoivala | ||
| asiallisen talvinen kuva | ||||
|
03.01.2006 12:44 | Jani Hoivala | ||
| selvä | ||||
|
03.01.2006 12:30 | Lari Nylund | ||
| Mika: Kiitos uudesta lempinimestä, jälleen yksi lisää;) Muistelisin, että tuo sinun kirjoittamasi teksti olisi eilen alkanut suoraan kaksoispisteestä, eikä sen vuoksi toiminut. Ehkä virallinen valvoja on muokannut tekstiäsi? | ||||
|
03.01.2006 12:25 | Lari Nylund | ||
| Kello ja nopeusnäyttö tulevat näkyviin, mikäli junasta on ohjelmoitu reittikartta ja konduktööri valitsee ne näkyviin ohjaamon käyttökapulasta. Tekniikassa on ollut Arin mainitsemia ongelmia alusta alkaen, valitettavasti, eikä laitteet suunnitellut alihankkija ole tuntunut niitä sen paremmiksi saavan useista huomautuksista huolimatta. | ||||
|
|
03.01.2006 12:24 | Juha Kutvonen | ||
| Junan alkupää on tässä https://vaunut.org/kuvasivu.php/7567.html | ||||
|
03.01.2006 12:21 | Lari Nylund | ||
| Eipä nyt aloiteta täällä samaa Kitee-keskustelua, jota käydään jo Joukkoliikennefoorumissa http://jlf.cc/ ja siellä tarkemmin otsikkojen Junat - Pendolinolla itään alla. Valitettavasti Pendolino pyrkii tulevaisuudessa nopeisiin matka-aikoihin, joka tarkoittaa vähemmän välipysähdyksiä. Mitä tulisi, jos Pendolino laitettaisiin nyt pysähtymään Kiteellä ja oikoradan käyttöönoton myötä pysähdys poistettaisiin. Ymmärtäisin kiteeläisten valittelut, jos S17/18 olisi poistanut jonkun junavuoron heiltä, mutta tässä tapauksessa aikataulukauden kesken lisätty junavuoro ei huonontanut heidän yhteyksiään - ei tosin myös parantanut niitä. | ||||
|
03.01.2006 12:16 | Lari Nylund | ||
| ...mutta totta puhut Pekka, näytössä voisi aivan hyvin lukea yksiköiden tai vaunujen määrä. Tämä ehkä helpottaisi sijoittumista laitureille. | ||||
|
|
03.01.2006 12:13 | Lauri Marjamäki | ||
| Hassua ettei tämä pysähdy Kiteellä(?), vaikka junakohtaus Puhoksessa pysähdyttää junan odottamaan, että Intercity on kulkenut ohi.En ole aivan varma tästä tiedosta, kun ei taskuaikataulussa lue mitään tuosta uudesta pendosta. | ||||
|
|
03.01.2006 12:13 | Lari Nylund | ||
| Lipunmyyntiosaston pysähtymispaikan kyltti on asetettu laiturille niin, että lipunmyyntiosastollinen yksikkö pysähtyy sen kohdalle. Lähimmästä ovesta voi siis astua kyytiin ja kävellä yksikön sisällä lipunmyyntiosastoon. Näin on minulle perusteltu asiasta kysyessäni lähiliikenteessä työskennellessäni. Puistola on tosiaan eräs ongelmakohta, koska suurin ihmisvirta tulee laiturin eteläpäästä ja perinteisesti siellä odotellaan junaa samassa päässä - oikeastaan Puistolassa kyllä ei paljoa yleensä odotella, vaan siellä juostaan junaan suoraan bussista. Tämäkin vain sen vuoksi, että ehditäänkin siihen pari minuuttia aiemmin menevään junaan, johon oikeasti ei edes ole tarkoitus mennä. Lisäksi puistolalaiset ovat kovia arvostelemaan "niin paljon hitaampaa" I-junaa, kun heillä on mahdollisuus K-junaankin. Paljonko se matka-aika oikeasti eroaa toisistaan? I-juna pysähtyy Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä eli matka-aikaa tulee kolme (3!) minuuttia lisää. Kauheaa! | ||||
|
03.01.2006 12:04 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän ne olivat signaaliohjesäännön aikoina juuri samoin kuin nyt Ruotsissa. Opastinvärit muuttuivat päinvastaisiksi ensimmäisen junaturvallisuussäännön tullessa voimaan 1930-luvun lopulla. Ja Vek89 on oikeassa siinä, että aikoinaan iso osa opastintekniikkaa on peräisin Ruotsista. | ||||
|
03.01.2006 12:00 | Jussi Kortman | ||
| Kyllähän se on Vihdin Ojakkala paikka taitaa olla se kartano. Siellä kartanolla osaavat varmaan kertoa paikan joka on yhden piharakennuksen takana. Hienoa olis jos nämäkin saataisiin taas kuntoon ja kun Minkiöltäkin löytyy runkokin. | ||||
|
|
03.01.2006 11:55 | Pekka Siiskonen | ||
| ...mutta ei junan vaunujen tai runkojen määrää, jotta osaisi asettua laiturille muuallekin kuin siihen paikkaan jonne (ainakaan Puistolassa) ei yksirunkoisen junan lipunmyyntivaunu koskaan pysähtynyt... | ||||
|
|
03.01.2006 11:51 | Pekka Siiskonen | ||
| ...siis kello -- joo. | ||||
|
|
03.01.2006 11:32 | Pekka Siiskonen | ||
| ... ja jos nopeusnäyttö on kytketty pois niin pitääkö sille kuitenkin olla "laatikko"? Mikä on sen toisen laatikon funktio? | ||||
|
03.01.2006 11:24 | Tuomo Pietilä | ||
| Kyseessähän on muuten Pyhän Pietarin kirkon torni, josta on hyvät mahdollisuudet tarkkailla liikennettä Daugavan ylittävällä sillalla. Tuomiokirkko on kauempana. | ||||
|
|
03.01.2006 11:16 | Pekka Siiskonen | ||
| Eikös samat värit olleet meilläkin aikoinaan esiopastimissa. | ||||
|
03.01.2006 10:10 | Tapio Muurinen | ||
| Olisipa mukava olla Kutemaisen ja Varasen välillä kuvailemassa siellä kilometrien mittaisissa nousuissa. Taitaa vain kuorman kanssa kelloaika olla sellainen, ettei valo riitä (ainakaan vielä). | ||||
|
03.01.2006 10:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä rata palvelee UPM-Kymmenen ja Metsä-Botnian (josta puolet on UPM:ää) puunkuljetuksia. Rata on tärkeä näille yhtiöille. Vakituisia lastauspaikkoja ovat esimerkiksi Keitelepohja ja Pihtipudas. Keitelepohja on "näkyvä", koska siellä on sahalaitos. Puupinoja ei yleensä varastoida radan varteen, vaan kuormaus tapahtuu suoraan autoista. Kelien mukaan esim. talvella lastataan muillakin pikku paikoilla, jopa linjalta ajokoneesta. Haapajärvi hoitaa pohjoispään. Läpikulkujunia ei normaalisti ole. GT-kartalla pääsee moneen paikkaan radan varressa. Junia kulkee suunnilleen maanantaista perjantaihin, joskus lauantaisinkin, jolloin järjestelijä (1-2 Deeveriä) käy vaihtamassa vaunut. Vuonna 2001 Saarijärven - Haapajärven välillä oli vain 0,1 milj. brt, eikä se siitä juurikaan ole muuttunut. Saarijärveltä etelään oli jo 1,1 milj. brt. | ||||
|
|
03.01.2006 08:52 | Mika T. Polamo | ||
| Öh. Tak, linkkipolLari. Mitä korjasit? | ||||
|
03.01.2006 08:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| No niinpä näköjään teki. Hemmetti, kun näitä kommentteja ei voi editoida jälkeenpäin... | ||||
|
03.01.2006 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Näinhän siinä kävi. Oikea vuosi on 1980 ja kuukausi toukokuu. Dm-huolto oli silloin ekaa kesää Ilmalassa, ja itsekin pääsin tähän muutostyöhön. Tupakointirajoitukset tulivat vasta tupakkalain myötä. | ||||
|
03.01.2006 07:04 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos. Paluumatkasta Kouvolaan löytyy myös kuva. | ||||
|
|
03.01.2006 02:01 | Topi Lajunen | ||
| nynnyltä unohtui kaksoispiste http:n perästä. | ||||
|
03.01.2006 01:19 | Topi Lajunen | ||
| Hienosti häiritty hakutoimintoa, kun on kirjoitettu iso o-kirjain nollana... :) | ||||
|
03.01.2006 01:11 | Topi Lajunen | ||
| Paidat menisi paremmin kaupaksi, jos teksteihin olisi panostettu enemmän. | ||||
|
03.01.2006 01:08 | Topi Lajunen | ||
| Käyttävät tosin edelleen harhaanjohtavaa "faktaa" kuvan alla ensimmäisessissä virkkeissä. Vajaus on vain se osa 1,6 miljoonasta matkasta, jotka olisi tehty, jos pummilla matkustaminen olisi teknisesti mahdotonta. Rahattoman ihmisen pummilla tekemä matka ei lisää lipputulopotentiaalia. | ||||
|
|
03.01.2006 00:55 | Topi Lajunen | ||
| Ennenkin näistä näytöistä valittaneena, toistan uudelleen: ei luulisi olevan vaikea tehdä näyttöä, joka ei näytä tuota kauttaviivaa turhaan. :) | ||||
|
03.01.2006 00:36 | Topi Lajunen | ||
| Heh. | ||||
|
|
03.01.2006 00:33 | Tero Kovanen | ||
| Marraskuulla jo kertaalleen muuttui listat, ja nyt ensi viikolla taas muuttuu. Nämä mainitemani tiedot on käytössä olleet jo ennen joulua ja tullevat nyt myös uusimpaan listaan samanlaisina. | ||||
|
03.01.2006 00:31 | Lari Nylund | ||
| Samanlainen tilanne kolme viikkoa myöhemmin toisesta kuvakulmasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/18184 | ||||
|
|
03.01.2006 00:27 | Lari Nylund | ||
| Hyvin olet, Ari, saanut tuon km-tolpan 16 ikuistettua. | ||||
|
|
03.01.2006 00:24 | Lari Nylund | ||
| ...ja kuten puskimesta huomataan, niin siihen on tuunauksen yhteydessä lisätty lämmitin;) | ||||
|
|
02.01.2006 23:54 | Jouni Hytönen | ||
| Vieläkin kyselen, että ovatko nuo nyt siis tämän hetken tietoja? Kun 5.9.2005 päivätyn listan mukaan junat kulkivat aivan eri tavalla: klo 6.05 2Dv12, 7.16 2Dv12 ja 12.30 2Dv12. Takaisin Jy:ään klo 9.01 2Dv12, 15.21 2Dv12, 17.16 Dv12 Suo-Jy, 18.35 Dv12 Äki-Jy. | ||||
|
02.01.2006 23:50 | Jonne Reitti | ||
| Deevereissä ja muissa keskiohjaamollisissa vetureissa saa ikkunan kuskin penkin vierestä auki, joten tuhkat voi ripotella ulos ja suurimman osan savustakin. Esim. alppiruusussa kuljettajan lähietäisyydellä ei ole avattavaa ikkunaa. | ||||
|
|
02.01.2006 23:47 | Jari Kuusinen | ||
| Kiitokset tiedoista! Kaikki viimeaikaiset Jyväskylä-kuvat tuntuu otetun asemalta, joten ehdin jo hieman hätääntyä! :) Keitelepohjan tilannetta pohdittiin jo kesällä kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/15696 yhteydessä, 2-0 siis Jyväskylälle Haapajärveä vastaan! Toisaalta jostain printtaamani VR Cargon "Raakapuun kuormauspaikat ja junien kokoamisalueet v. 2003" -pdf liite kertoo Ktp:n kuuluvan Hpj:n reviiriin, mutta tilanne lienee jo tuosta siis muuttunut. | ||||
|
|
02.01.2006 23:40 | Tero Kovanen | ||
| Eli Jyväskylästä Äänekosken suuntaan lähdöt; klo 6 3Dv12, klo 7 2Dv12, klo 11 1Dv12, klo 13 1Dv12. Paluut Jyväskylään klo 10 1Dv12, klo 12.30 1Dv12, klo 15.30 1Dv12, klo 16.30 2Dv12(Keitelepohjasta), klo 17.30 1Dv12 Suolahdesta ja klo 18.30 1 Dv12 Äänekoskelta. | ||||
|
|
02.01.2006 23:35 | Jouni Hytönen | ||
| Onko tuo ylläoleva nyt siis tuoreiden vakinaisten junien tilanne? | ||||
|
|
02.01.2006 23:33 | Tero Kovanen | ||
| Keitelepohjaan menee 5-6 kertaa viikossa 2Dv12, ja palaa tietenkin takaisin joskus 16.30 aikoihin. Pihtipudas hoidetaan Haapajärven suunnasta. Pieksämäeltä tulee ma-la 2Dv12 yöllä, palaavat illalla 20.30 lähtö Jyväskylästä takaisin Pm:lle. Vaajakosken työt sekä Lievestuore monesti hoidetaan myös Jyväskylästä käsin Dv12:lla. Jännä kuvio on myös että aamulla Äänekoskelle menneistä yhteensä 5 Dv:stä yksi palaa Jyväskylään jo 10 aikaann junan kanssa, ottaa Suolahden junan mukaansa, vie sen Suolahteen. Sitten palaa 12 jälkeen takaisin veturina Jyväskylään, vie 13 aikaan junan Äänekoskelle ja tuo illemmalla sitten vielä junan takaisin Jyväskylään. Keitelepohjan 2 Dv palaa suoraan Äänekosken ohi Jyväskylään 16.30 aikoihin, Suolahteen aamulla Tampereen junasta "irroitettu" Dv palaa Suolahden vaunujen kanssa 17 jälkeen. 1 Dv tuo Äänekoskelta junan Jyväskylään 15 jälkeen, ja viimeinen Dv siis palaa Äänekoskelta 18.30 | ||||
|
02.01.2006 23:32 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| - | ||||
|
02.01.2006 23:28 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Tämän paikalle ilmestyi n.5-10 min. myöhemmin H449 Dv12 2528:n vetämänä (havaittu samassa junassa myös 6.8. ja 9.8.). Pertun mukaan 2523 oli myös tuona päivänä Jyväskylässä. | ||||
|
02.01.2006 23:20 | Perttu Karttunen | ||
| Perskeles! Tänne ja heti sieltä :) | ||||