Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	31.12.2005 20:50	Jorma Rauhala
		Kuvauspaikka Inkeroinen? Anjalankosken tehdasradan (Move 66) veturitalli siis?
	31.12.2005 20:50	Mika Kärki
		Heikille: Jtt (vuodelta 1987)kertoo, että Tve2:n suurin rakenteen sallima nopeus on 45 km/h. Jtt:n mukaan käytössä oli vielä vuonna 1987 numerot 441-448. Netissä oleva RHK:n jtt antaa saman nopeuden, mutta siitä näkyy puuttuvan tieto, mitä vetureita nykyään on käytässä.
	31.12.2005 20:43	Jorma Rauhala
		Oulujoen Uittoyhdistyksen rautatiellä oli käytössä Move 5 ja Move 51m. Rautatie oli käytössä 1950-luvun alusta 1980-luvulle. Siis ennemminkin Tve3-tyylisiä kankikoneita.
	31.12.2005 20:32	[Tunnus poistettu]
		Yppikselle jatkoa. Suomen viimeinen normaaliliikenteen aikainen henkilöjuna-ajo höyryveturilla tapahtui Seinäjoelta. Tämä tapahtui, kun viimeisemmäksi rulla sisaruksista jäänyt Pekka 1021 veti 3.6.1974 ensin H 653:n Vaasaan ja samana päivänä H 560:n Vaasasta Seinäjoelle. Sisar 1020 oli tehnyt samat hommat vikan kerran 15.5.1974. - Kohtalon oikkuja. Tämä sama veturi Hr1 1021 veti viimeisen kerran 22.5.1971 postijunan Pieksämäeltä Kouvolaan. Tämän piti jäädä viimeiseksi höyryvetoiseksi henkilöjunaksi maassamme. VR:kin juhli sitä kukittamalla neilikoin matkustajia ja junan henkilökuntaa, asemien henkilökuntaa jne. Mutta toisin vain kävi.
	31.12.2005 20:26	Lari Åhman
		Mukavia Vempu-kuvia Eerolta, ja mukavaa on sekin että näillä Kouvolan kangenkieputtajille riittää vielä hommia. Olisikohan vielä ensi kesänä mahdollista bongata näitä tuolla, tai sitten Kotkassa, josta tämänkin sarjan kuvat näemmä ovat? Kesällä kun kävin Kouvolassa, 2015 muistaakseni makoili tallilla Seeprojen hoitaessa viralliset työt. Toki myös 2040 loikoili tuolloin siellä.
	31.12.2005 20:22	[Tunnus poistettu]
		Oli Ilmalassa myöskin normaaleissa vuoroissa, 28.12. iltavuorossa ja 29.12. aamuvuorossa.
	31.12.2005 20:22	Mika Kärki
		Sen verran täytyy sanoa, että tuli ajettua m-kelkalla tuosta radan oikealta puolelta metsään.
	31.12.2005 20:13	Mika Kärki
		Kuluntalahdessa Nuasjärven ja Jormuan lahden välillä kulki ennen rata. Nykyään ratapohjaa kai käyttävät moottorikelkailijat kelkkareittinä. Eikös Kuluntalahdessa seissyt pitkään Tve 2, jolla hoidettiin käsittääkseni tukkikuljetuksia joskus?
	31.12.2005 19:53	[Tunnus poistettu]
		Hirveän hyvät tiedot sulla on Yppis. Olin itsekin siinä uskossa, (kun kuvasin tuolloin toukokuussa vielä näitä Kirkkonummen Pr1 vetoisia henkilöjunia 767:n ja 770:n vetäminä). Mutta mutta tässä aika hiljan löytyi dokumentteja, että ei tyystin vielä lakannutkaan tuohon aikataulukauden vaihteeseen toukokuulle 1967. Vielä kesäkuunkin puolella löytyy Paikuilta henkilöjunakäyntejä Kirkkonummella. Pvm ja veturin numerot ovat kyllä tarkoin selvillä. Vastakohtana pääradalle Paikuilla ei tuon jälkeen enää rantaradalla tiettävästi ajettu henkilöjunia. Pääradallahan niitä näki vielä aivan satunnaisesti maaliskuulle 1968 henkilöjunissa. Niistäkin on onneksi tarkat tiedot tallella. Näin kyllä suksyllä 1967 aikaisin aamulla Paikkuja tulossa jostain, mutta niiden liikkeitä en kyennyt tarkemmin kuitenkaan selvittämään.
	31.12.2005 19:40	[Tunnus poistettu]
		Tästä kuvasta tulee pieni yksityiskohta mieleen. Helmikuussa 1968 seisoi tässä Pr1 771 lähdössä pitkässä järjestely tai tavarajunassa kohti etelää. Ainakin Jokelan eteläpuolella se oli jo "tiputtanut" lähes kaikki vaunut kyydistä. Tuo vasemmalla näkyvä rakennus on jo Paikku vetoisen tavarajunan taustalla aivan valmistumis vaiheessaan. Muistaakseni se otettiin käyttöön huhtikuussa 1968. Eli paljon sekin on ehtynyt nähdä!
	31.12.2005 19:37	Ari Palin
		Muistaakseni tässä tapauksessa K-junien pääteasemana oli Korso ja osuus Korso-Kerava ajettiin busseilla. Kuvasta näkyykin, että kaivinkone seisoo radalla. Periaatteessa junien kääntö yhdellä raiteella olisi onnistunut, koska vuoroväli sunnuntaisin oli 30 minuuttia (niinkuin nytkin). Tikkurila-Korso -väli menee 9 minuutissa, joten kääntöön olisi ollut hyvää aikaa ja vielä olisi ehditty takaisin Tikkurilaan ennen seuraavaa K-junaa. Aikataulu oli kuitenkin muistaakseni sellainen, että junat kohtasivat Rekolan ja Korson välillä, joten liikennöinti normaaliaikataululla ei siten olisi onnistunut käyttämällä vain raidetta 4. Muistaakseni joka toinen juna käytti raidetta 3 ja joka toinen raidetta 4.
	31.12.2005 19:36	[Tunnus poistettu]
		Kiitokset Tapiolle ja Juhanille mielenkiintoisista tiedoista. Milloinka rantaradalla on viimeksi liikkunut vakioliikenteen höyryvetetoinen henkilöjuna? Itse veikkaisin toukokuuta 1967 ja Pr1:tä. Suomen viimeinen höyryvetoinen vakioliikenteen matkustajajuna taisi liikkua Hnk-Kr välillä heinäkuussa 1987, oli kylläkin jokin järjestetty juttu, kuka tietää?
	31.12.2005 19:35	Tero Kovanen
		tuolla toisessa Vko-kuvassa mainitaan että idästä tullan suorien vaihteiden kautta 2-raitelle, mutta lännestä 1-raiteelle!?!?!?!?
	31.12.2005 19:30	Tero Kovanen
		vieläkö Riksun laskumäki on toiminnassa??? vai purettu kenties???
	31.12.2005 19:30	[Tunnus poistettu]
		Tämä veturi on historiallisesti hyvin hyvin merkittävä, koska se on Lokomon ensimmäinen oma tuote valmistus nro 1. Kasasivat toki tätä ennen mm. USA:sta ostettuja Wilsoneita. - Niin ja jäi tuossa edellä mainitsematta, että tää oli viimeinen Seinäjoen Kokkolaan sijoittama Hv1. Oli sielä esim. vuonna 1964 Kokkolan oman Hv:eenä (Mitähän Kokkola teki sillä tuolloin?). Koneen viimeinen ajo on kuitenkin 1965 Seinäjoella.
	31.12.2005 19:28	Tero Kovanen
		Sehän on VR OY:llä logistiikka kohillaan ku ei tarvii puuvaunuja kuljettaa tyhjinä takaisinpäin, vaan löytyy kuljetettavaa myös paluusuuntaan...niinkuin monet rekat joutuvat tyhjinä palaamaan takaisin!!!
	31.12.2005 19:26	Tero Kovanen
		edellisiin kommentteihin vastakommentti....Huvittavan tuntuista kun linja-autotkin vie Tampereen moottoritiellä matkustajia molempiin suuntiin...;-)
	31.12.2005 19:23	Tommi K Hakala
		...kohta Robertille tulee niin paljon kalustoa että rataa kiertää yhtenäinen letka...riittääkö Robertin tontti?
	31.12.2005 19:21	Tommi K Hakala
		Kiitos tiedoista Juhanille,mun osalta Lokomo on jo ohitse.Tätä veturia on mukava katsella ohiajaessa,on säilynyt pahemmalta ilkivallalta sijaintinsa vuoksi.Se Tampereen rautatieaseman veturi olisi kyllä siirron+kunnostuksen tarpeessa,surkeassa kunnossa...
	31.12.2005 19:18	Ari Palin
		Hyvää Uutta Vuotta 2006 vorgin väelle minunkin puolestani! Sää ei tällä kertaa ole kuitenkaan yhtä hyvä ainakaan täällä Helsingin seudulla kuin tässä kuvassa.
	31.12.2005 19:18	Ilari Eskelinen
		Jos Robertia kiinnostaa, niin voin keväällä lumien sulamisen jälkeen selvittää ko. kapearaidekaluston tilan ja raideleveyden.
	31.12.2005 19:17	Ilari Eskelinen
		Hyvät Uudet Vuodet kaikille!!
	31.12.2005 19:16	Ilari Eskelinen
		Minulla on myös tiedossa erään entisen tiilitehtaan savenottoradan kalustoa Pohjois-Savossa.
	31.12.2005 19:10	Jorma Rauhala
		Juhanin kysymys: Vk11 102 on tosiaan Rautatiemuseossa olevan Vk11 101:n sisar, mutta ei ole kuitenkaan jämptisti samanlainen. Ihan oma ainutlaatuisuutensa. Laitapa vaan värikuva joutessasi tuosta 1930-luvun moottoriveturista tänne. Itselläni on siitä m/v-kuva lumihangessa Pieksämäellä, ja laitan sen myös katsottavaksi.
	31.12.2005 19:09	[Tunnus poistettu]
		TommiH:lle vähän myöhästynyt vastaus mulle osotettuun kysymykseen. (Asiahan ei vanhene). Hirveästi en nyt penkonut tän koneen historiaa. Mutta uutena se oli sijoitettu Riihimäen konepiiriin. Ravasi siis 1920-luvulla mm. Helsinkiin, Kouvolaan ja Tampereelle. Mutta varsinaisen "elämäntyönsä" tämä veturi teki Seinäjoen konepiirissä. Veti siis mm. raskaita makuuvaunuyöpikajunia pitkällä ja haasteellisella Seinäjoki-Oulu reitillä 1930- luvulta aina 1960-luvun alkuun. Pienten polttoainetilojensa vuoksi kovilla pakkasilla tuo 5 tonnia, mikä tenderiin mahtui kului kokonaan kovilla pakkasilla, kun samalla energialla lämmitettiin myös junaa. Hatun nosto näille miehille, jotka siihen kykenivät. Vettä nää Hv:eet otti yleensä Sk-Ol välillä Ylivieskassa, jossa kone irroitettiin vesitettäessä. Yleensä Kokkolaa ei suosittu näiden pikajunien vedenottopaikkana.
	31.12.2005 19:08	Timo Palokangas
		näintehdäänhyvääuuttavuottakaikkebongareillekuvaillaantaasvuonna2006taajiksianiitämitävieläliikkuu
	31.12.2005 19:07	Eija Mari
		Niinpä onkin - rattoisaa työvuoroa ja vuotta 2006
	31.12.2005 19:05	Lari Nylund
		hupsisjajättääkaikkivälimerkitpoisvuodenviimeisestäkommentistavoikuinkaammattimainenlopetuställevuodelle
	31.12.2005 19:04	Lari Nylund
		Hyvää uutta vuotta 2006 kaikille tämän kuvan alla on hyvä tavata kerran vuodessa.
	31.12.2005 19:03	Lari Nylund
		Näin se menee. Omasta puolestani toivotan nyt kaikille hyvää uutta vuotta 2006. Lähden juhlimaan pikajunaan 64 Oulusta Kauhavalle. Toivottavasti ehditään Ylivieskaan pari minuuttia etuajassa, niin saisin otettua kuvan junastamme ilotulituksien alla kello 00:00. Tässä linkitys mainioon uuden vuoden otokseen https://vaunut.org/kuvasivu.php/4498 .
	31.12.2005 18:49	Lasse Härkönen
		http://www.finlex.fi/data/normit/11592-liso_2-3.pdf Liikkuvan kaluston sähköohjeisto: "2.3.2.2 1500 V KÄYTTÖ KIELLETTY: 1500 V käyttö on KIELLETTY sähköistämättömillä rataosilla, joilla paluuvirtapiirin johtavuutta ei ole varmistettu (kiskoja ei ole hitsattu yhteen tai lenkitetty). 1500 V käyttö voi aiheuttaa tällaisilla rataosuuksilla häiriöitä esim. raidevirtapiireihin sekä vaarallisen jännitteen vaunun rungon ja maan välille."
	31.12.2005 18:43	Tero Kovanen
		RHK ei itse puhdita laitureita EIKÄ VARSINKAAN VR OSAKEYHTIÖ, huom Repe!!!!, vaan tietenkin aliurakoitsijat tai niiden aliurakoitsijat, ja jos ne haluaa tehdä työnsä vaikka käsipelissä, VR:llä tuskin on asiaan nokan koputtamista, kunhan laiturit on vaan matkustajien kannalta kulkukelpoiset ja turvalliset. Eihän toki kaikki mikä on kiskojen lähettyvilläkään kuulu VR OY:lle, eikä ole mitään tekemistä VR OY:n liikennöitsijän vastuulla. Tietysti jossain päin saattaa VR Rata OY olla RHK:n aliurakoitsijana...
	31.12.2005 18:41	[Tunnus poistettu]
		Riku on asiaa! Tuli vaan mielehen tälläänen pohriskelu, notta rikuhan on raskairen tavarajunien vetoon tarkootettu hirmu. Vorkis voi monasti lukia, notta rikut ja pekat veteli milloon mitäkin junia. Toisinaan tavaraa ja toisinaan ihimisiä. Ei tainnu silti olla niin tarkkaa, varsinkaan höyryjen loppuaikoona, mitä junia milläkin veturilla verettiin. Tärkeintä tais olla, notta pyörät pyörii ja tavara kulukoo. Sitte vielä, mikäs oli euroopan maista viimeenen missä höyryt oli aivan vakikäytös. Derkkusaksa ehkä?? No sellaasta tällä erää. Hyvää Uutta Vuotta ite kullekkin, jos ei oo jo toivotettu!!
	31.12.2005 18:37	Tero Kovanen
		...toiselle tyhmälle kertokaa mitä merkitystä on kiskonjatkosten lenkittämättömyydestä aggregaattivaunun käytössä?? toimiiko kiskot jotenkin paluujohtimina vai??? entäs turvalaitekniikan päivittämättömyys esteenä aggregattivaunun käytölle..????
	31.12.2005 18:26	Jonne Reitti
		Kertokaahan tyhmälle miksei aggregaatti saa olla päällä kaikilla rataosilla.
	31.12.2005 18:17	Pasi Kokkonen
		Tuntuisi järkevälle, että osa noista Dr16:sista sijoittuisi Joensuuhun. Niillä kuitenkin korvaisi deevereitä Kuo - Jns välillä.
	31.12.2005 18:17	Lari Nylund
		Dr16 2815 olisi hyvä lisä kuvatekstissä. Auttaisi löytämistä myöhemmin, kiitos.
	31.12.2005 18:15	Lari Nylund
		JR: Tattis tuosta HKL-vinkistä. En ollut tähän päivään mennessä noteerannut, että näillä on tuollainen tunnus.
	31.12.2005 18:12	Lari Nylund
		Tarkennetaan, aggregaattivaunu saa olla käytössä, mutta aggregaatti ei saa olla käynnissä.
	31.12.2005 18:11	Lari Nylund
		Lasse H:n viestin pohjalta epäilen saman ongelman aggregaattivaunun käyttämiseen olevan Tornio-Kolari rataosalla. Aggregaattivaunu sammutetaan aina myös Lahti-Salpausselkä välillä samasta syystä eli ei saa olla käytössä ko. välillä esim. kisajunissa.
	31.12.2005 18:04	Antti-Matti Hartikainen
		rata on vielä hyvässä kunnossa toisin kun se oli jo elokuussa kauheen pusikoitunut ja puita oli kaatunut radalla
	31.12.2005 17:57	Heikki Itävuo
		Marko L:lle: On mahdollista
	31.12.2005 17:49	Eija Mari
		Samoin sinulle Tapio! Komea höyry tosiaan
	31.12.2005 17:43	Heikki Itävuo
		Suomen veturit osa 2:ssa on tämän veturin kuva. Tosin sarjamerkki on kuvassa Tve-Ko19. Nopeudeksi on siinä maalattu 50 km/h. Liekö sallittua nopeutta muuteltu tämän tästä. Toisen täytyy olla väärä merkintä.
	31.12.2005 17:42	Jussi Mäkinen
		Nätti kuva! Juna kirkkaissa väreissä ja talviset puut. Dm12:n kun vielä bongaisi Hyvinkäällä. Mieluiten tietysti aikataululiikenteessä Riihimäki-Hanko :) Pyöreät muodot keulassa tuovat vaunulle tiettyä sympaattisuutta, vaikkei tietysti lätälle pärjää siinä kategoriassa.
	31.12.2005 17:41	[Tunnus poistettu]
		Joitain harvinaisia dieseleitä osui munkin kameran eteen. Mitä nyt äkkiä tulee mieleen tuosta Jorman listasta niin tikkareilla varustettu PUNA/KERMAN värinen Tve-Ko2 nro 102 Seinäjoen varikolla kesällä 1967. Alkuperäiselta sarjamerkiltään Vk11. - Oliko se nyt niin, että sen sisarveturi nro 101 on vihreäksi maalattuna Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.
	31.12.2005 17:29	Jussi Kortman
		Webastohan se siinä käyntisillalla on.
	31.12.2005 17:24	Valtteri Keski-Säntti
		On tämä tosiaan hieno kuva. :)
	31.12.2005 17:23	Jussi Kortman
		Kyllä ne varmaan tallessa on,koitan kaivella kuva-arkistoja kun kuvailin niitä silloin loppukesästä.
	31.12.2005 17:22	Jussi Mäkinen
		Nätti kuva lämpimissä väreissä näin loskan keskelle. Deeverit tyylikkäästi kimpassa.
	31.12.2005 17:19	Jussi Mäkinen
		Komea on uudenvuoden toivotuskuva! Kiitos samoin.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset