Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.08.2022 03:51 | Timo Salo | ||
| Viimeiset ajat tänä vuonna ottaa näin vehreitä kuvia! En tiennytkään Lielahdessa olevan tuollaista viidakkoa, mainio kuva! | ||||
|
01.08.2022 03:45 | Timo Salo | ||
| Kannattaisiko kuvauspäivämäärää kuitenkin hiukan editoida? Itsekkin olen "leikkinyt" noitten vanhojen filmihommien kanssa ja todennut, että kyllä digikuvaus on ajanut ohi monessa mielessä. Kiva kuitenkin "tuhertaa" tuon retrotekniikan kanssa... :-) |
||||
|
01.08.2022 00:28 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuollainen silppu lentää melkein piipusta mitä ehtii syöttää... | ||||
|
Kuvasarja: Dv12 2720 siirto Haapamäelle |
01.08.2022 00:08 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Olisiko osan kuvista operaattorina Aurora Railin sijasta HMVY? | ||||
|
|
31.07.2022 23:23 | Kai Krause | ||
| Sopivan rakeinen MV-filmi antaa mukavan retro-efektin | ||||
|
|
31.07.2022 23:17 | Kai Krause | ||
| Kiitos, pusikot toimii tuossa hyvin antaen lisää tuuheutta, mutta pääosa vehreydestä on ihan kunnon metsää. | ||||
|
31.07.2022 23:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin, ei olekaan mutten oikein keksinyt oikeaa sanaa. Ulkorakennus on hyvä. Muutan makasiini-sanan pois kuvista. | ||||
|
|
31.07.2022 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| Ymmärtääkseni höyryveturin tulipesässä on jo riittävästi lämpöä polttamaan myös suurempaa halkoa, tuo pienempi "silppu" taitaa hetkessä humahtaa tuhkaksi. Työtä lisää lämmittäjälle ja 16 m³:n kuorma oli "hetkessä" syöty. | ||||
|
31.07.2022 22:58 | Arttu Räsänen | ||
| No siinäpä vasta neutraalinvärinen Vectron. | ||||
|
|
31.07.2022 21:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yllättävän hyvän kuvakulman olet löytänyt muutoin varsin pusikoituneesta ympäristöstä. :) | ||||
|
|
31.07.2022 20:20 | Panu Breilin | ||
| Siis vahtitupa ja sen ulkorakennus. Tavaramakasiini tuo ei toki ole. | ||||
|
31.07.2022 19:39 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Olisiko veturi kuitenkin Sr2 3204 | ||||
|
|
31.07.2022 19:03 | Ilari Halkosaari | ||
| Vähän monipuolisempaa kalustoa kuten tämä kaivattaisiin myös tänne Pohjanmaalle. Joku joskus täällä taisi mainita näiden yksikerroksisten vaunujen sopivan esim. Vaasan radalle jolla ei kai tietääkseni saa ajaa 200km/h muuteenkaan. Tiedä sitten paljonko näitä on vielä käyttökunnossa romutusten jälkeen. | ||||
|
31.07.2022 17:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisi kiva nähdä 2700-sarjan veturi 2500-sarjan väreissä. | ||||
|
31.07.2022 10:56 | Erkki Nuutio | ||
| Päästetään myös A.Aimo Uraliin - kun on saanut mainokset pois tieltä: https://www.youtube.com/watch?v=axWchul23y8 |
||||
|
31.07.2022 10:47 | Erkki Nuutio | ||
| Panssarijuna 1 :n miehistö kokoontui Kuusankoskella 25.6.41 ja juna siirtyi Simolan asemalle tukemaan rajan puolustusta. 28.6.41 juna alistettiin 4. divisioonalle tehtävänä tukea puolustusta Vainikkalan suunnassa. Suomen kahdesta panssarijunasta tämä oli se parempi (1). Talvi- ja Jatkosodassa toiminta-alueena oli lähinnä Kannas, ja junayksikköön kuului myös huoltojuna. Toisen junan alue Jatkosodassa oli lähinnä Itä-Karjala. Ykkösjunan aseistusta oli parannettu välirauhan aikana. Kuvankin esittämässä muodossa aseistus oli: 40 mm:n Bofors ilmatorjunatykki (40 ItK 39) ensimmäisessä tykkivaunussa, samalainen toisessa tykkivaunussa + 76 mm:n Obuhov ilmatorjuntatykki (76 ItK 04/34). Lisäksi kolme 7.62 mm:n ilmatorjunakonekivääriä VKT 31 ja lähipuolustukseen 21 Maxim konekivääriä 09. Kolme radiolähetintä ja viisi kenttäpuhelinta. Henkilökuntaa (3.1942) oli 5 upseeria, 31 aliupseeria ja 57 miestä. Panssarijunan muodosti panssaroitu K5-veturi, kaksi kontrollivaunua, 40 tonnin tykkivaunu, 35 tonnin konekiväärivaunu, 35 tonnin keittiö ja kalustevaunu sekä tykkivaunu ja 14 tonnin kalustovaunu. Huoltojunassa oli G10 -veturi (336), joka oli vallattu punaisten panssarijunasta v. 1918 ja 15 panssaroimatonta matkustaja- ja tavaravaunua. Parolan panssarijunasta osa on panssarijunasta 1, ja muut osat vuonna 1918 ja Jatkosodassa vallatuista panssarijunista. Jouni Sillanmäki: Panssarijunia Suomessa - Suomalaisia panssarijunissa (Panssarimuseo, 2009, 136 s.) |
||||
|
|
31.07.2022 10:31 | Jouni Halinen | ||
| " Kauan ei ryssä Suomessa haise..." Molotohvin koktaili - Silmien Välliin https://www.youtube.com/watch?v=YAw2DBwtALQ |
||||
|
31.07.2022 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkennan Esan taustoitusta lähinnä tarkastellun pommmitustehtävän osalta: - Pentti Mannisen tutkimus Luftwaffen miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941 (Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 4/2010, 1/2011, 2/2011 ja 3/2011 (yhteensä 12 sivua) on yksityiskohtainen selvitys asiasta. - Tankkausta Utissa EI missään tehty pommituslennolla, vaan palatessa Itä-Preussiin paluuta varten. Pommitusta varten koneet lensivät ajoitettuina muodostelmassa. Pommikuormassa olleita koneita ei laskeutunut Uttiin. Se olisi ollut vaarallista ja sotkenut täysin pommitusten ajoituksen ja yllätyksellisyyden. - Tapahtumia kuvaa perusteellisesti professori Mauno Jokipiin tutkimus Jatkosodan synty (Tammi, 1987, 746 s.). Kaiken muun ohella se käsittelee suomalaisten (BL) ja täällä olleiden saksalaisten (Do ja He) tiedustelulentoja Suomen alueelta ennen Barbarossaa ja Jatkosotaa (s. 471-475). Suomen, Saksan ja myös NL:n tiedustelulentoja oli useita. Sinä aikana tämä oli euroopanlaajuista normaalikäytäntöä. -Carl-Fredrik Geustin ja Dimitrij Hazanovin tutkimus Jatkosodan alun neuvostopommitukset (Sotahistoriallinen aikakauskirja 20, s.49-85, 2001) kuvaa osapuolten menestykset ja tappiot lentosodan alkuvaiheessa 6.1941. - Lopuksi perspektiiviksi vuonna 2006 julkaistuista akateemikko Vladimir Vernadskin (Stalin palkinto 1943, atomipommihankkeen varhainen neuvonantaja) päiväkirjoista: Tälle tarjottiin Petroskoita, minne muodostetaan suuri venäläinen yliopisto ja laitetaan suuret rahat. Tämä olisi vain väliaikaisesti Petroskoissa, ja siirrettäisiin sitten Suomen haltuunottamisen jälkeen Gelsingforsiin. Suomen miehityssuunnitelmat olivat siis levinneet jo Kremlistä ulos, mm. yliopisto- ja tiedepiireihin. |
||||
|
Kuvasarja: Yleisten raitiovaunuasioiden tutkimista Helsingissä. |
31.07.2022 07:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää luettavaa: https://hslfi.azureedge.net/globalassets/julkaisuarkisto/2022/kaupunki--ja-pikaraitioliikenteen-linjastosuunnitelma-8_2022.pdf | ||||
|
31.07.2022 06:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämäkin junayhteys on lopetettu ajat sitten kaikessa hiljaisuudessa. | ||||
|
|
31.07.2022 03:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rasat korville, nyt tulee pitkä kommentti, vastauksena Erkin kommenttiin: Aluksi tietoa Junkers Ju 88 A-4 vaakapommitus- tai syöksypommituskoneesta (Ju 88:aa valm. vv. 1938 - 1945 noin 15 000 kpl): Moottoreina oli 2 kpl Junkers Jumo 211 J-1 tai J-2, ylösalaisin oleva V-12, teholtaan 1360 hv startissa. Sylinteritilavuus oli 35 litraa. Ju 88 A-4:n toimintasäde oli noin 1 790 km, kun polttoainetta oli 2 900 litraa. Jos etummaiseen rungon pommikuiluun oli laitettu 1 130 litran lisätankki, kasvoi toimintasäde 2 700 km:iin. Pommikuorma normaalisti: 4 kpl 500 kg SC500 - pommia siipien alle, tai 10 kpl 50-kiloisia SC50-pommeja rungon sisäpuolisessa pommikuilussa ja neljä SC250-pommia ulkopuolella siipien alla. Miehistöä oli neljä. Koneessa oli lisäksi viisi MG81-konekivääriä ja yksi MG FF-konetykki. Ju 88 A-4:n suurin lentonopeus oli 472 km/t. Suomea lähinnä olleet tukikohdat olivat 22.6.1941 Itä-Preussissa: KG1 ja KG76 Gumbinnenissa (nyk. Gusev), Insterburgin (nyk. Tsernjahovski) vieressä itäpuolella. Nämä Kampf-Geschwaderit kuuluivat Luftflotte 1:een, toiminta-alueena Itämeri aina Lenskiin asti. KG77 oli Saksan alueella, esim. II/KG77 oli Wormdittissa. Näillä kalustona siis Ju 88. Luftflotte 5:een kuuluva KG30 oli Aalborgissa Tanskassa. Silläkin oli Ju 88:aa. Joitakin tiedustelukoneita oli etelä-Norjassa, Stavanger-Solassa. Sen tehtävänä oli pääasiassa valvoa merialuetta, ettei engelsmannit nyt silmille hypi. KG2:lla oli kaksi laivuetta (Gruppea) Dornier Do 17-koneilla. Do 17 - pommittaja oli väistyvää kalustoa, kun ne olivat ottaneet aika raakasti pataansa edellisenä vuonna 1940 taistelussa Englannista. Tiedusteluversiota Do 17 P sen sijaan pidettiin käytössä, myös Norjassa. Tämä siis tilanteena 22.6.1941. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli viivästynyt tähän päivään, kun Jugoslavia aiheutti ongelmia Balkanilla ja Italian tärkeilevä sirkus-Mussolini kokiessaan olevansa Aatun silmissä "patakakkonen", eli hanttimies päätti ryhtyä hänkin omaan pikku salamasotaansa ja hyökkäsi Kreikkaan. Seurauksena vaan se, että puihin meni ja Aatun piti pelastaa pikku diktaattoriveljensä pälkähästä. Italian sekoileminen pohjois-Afrikassa aiheutti sekin lisäkiusaa. 19.6.1941 laskeutui Heinkeleitä (He 111) Luonetjärvelle tuoden kolme radioasemaa mukanaan. Luftflotte 1 sai 19.6. luvan suorittaa miinanlaskua Itämerellä ennen "rajan yleistä ylitystä". Kuusi erityyppistä konetta (Do 17 P, Ju 52 ja "Leukoplast-Bomber" Focke-Wullf FW58 Weihe (yhteyskone) laskeutuivat Rovaniemelle 17.- 18.6. Armeekette Lappland aloitti tiedustelulennot 22.6. Muurmannin suuntaan. Suomalaiset tosin olivat kieltäneet sakuja tekemästä tätä. Luftflotte 1:n koneet lensivät Itämerta pohjoiseen: Forssan, Pernajan ja Utin kautta Lappeenrantaan. Koukkasivat sieltä pohjoisen kautta Laatokan yli kohti Leningradia. Saksalaiset ilmoittivat miinoittaneensa tuolloin Lenskin ns. "merikanavan". Mukana oli 19 konetta, yksiköt lienevät olleet KG1, KG76 tai KG77. Nämä koneet tankattiin AAMUYÖLLÄ 22.6. Utissa. Illalla 22.6. laskeutui K.Gr. 806:n 12 Ju 88 - konetta Malmille tarkoituksenaan suorittaa pommituslentoja. Huono sää esti toiminnan ja Kampf-Gruppe 806 palasi samana päivänä takaisin Saksaan. Tuossa ylhäällä näkyy toimintasäde ilmoitettuna tietylle polttoainemäärälle. Nythän on niin, että lentotehtävään valmistautuminen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Pitää tehdä asiaan kuuluvia laskelmia, esimerkiksi kompassisuuntaan kun vaikuttaa vallitsevan tuulen lisäksi erantokin. Öljyn- ja polttoaineen kulutuslaskelmat on tehrävä myös, selbstverständlich! Koneen kuormaaminenkin vaikuttaa laskutoimituksiin, erityisesti silloin kun on kyseessä asevaikutuksen toimittaminen haluttuun maaliin lentoteitse. Tällainen onnistuu kätevästi tarkoitukseen nimenomaan suunnitellulla lentoarvolaskukiekolla eli "kakkaralla". Itsellänikin sellainen Jeppesen-kakkara mielenkiinnon vuoksi ostettuna lipaston laatikossa. Karttajumppaakin on tiedossa, reitin merkitseminen rasvaliidulla karttaan tarkistuspisteineen... Eikä tässä vielä kaikki: on määriteltävä varakentät ja ennenkaikkea sää, niin reitillä kuin perilläkin. Riittävä polttoainereservikin on oltava olemassa, jos jotain odottamatonta sattuu. Hyllyssäni olevassa Cessna Pilot Centerin koulutusmapin kopiossa tähdennetään tätä. Maininta lienee noin puolesta tunnista, olletikin, että mapissa keskitytään nimenomaan Cessna 150:een eli mopo-Cessnaan! Nykyisin on käytössä vakiomallinen lentosuunnitelmalomake, johon kirjataan kaikki tarpeellinen ja lomake luovutetaan lennonjohtoon ja briefingiin myös. Nykyaikana lentoarvolaskennat tehtäneen kompuutterilla. Silti siinä on oma työnsä, lentäjien hengestä kun on kyse. |
||||
|
|
31.07.2022 00:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ohuessa on se parempi puoli et antaa nopeemmin lämpöä vaikka puuta menee enemmän. | ||||
|
30.07.2022 22:53 | Jorma Toivonen | ||
| Eihän itse veturissa (Tk3 1136) lainkaan mitään hiertämistä ollut. Mutta vanhat säännöstöt: "Tenderi edellä liikuttaessa veturin sn 50km/h" ja tuota vanhaa "sääntöä", ainakin HMVY, pyrkii höyrymatkoillaan noudattamaan. Riihimäen jälkeen (päästiin eroon Tk3:a) junan sn 75km/h. (Tk3 hinauksessa Lh-Ri tenderi edellä). Kuuleman mukaan varsin virkeästi tahtoi Tk3 laukata kohti kotia (Haapamäki) loppumatkan. | ||||
|
30.07.2022 22:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko paikalla tapahtunut suistumisia? | ||||
|
30.07.2022 21:20 | Jukka Ahtiainen | ||
| Sivuraiteita tarvitaan. | ||||
|
30.07.2022 20:08 | Raimo Harju | ||
| Luojan kiitos että tämä on säästyny romutukselta, kumpa se toinenkin saatais pian ajokuntoon. | ||||
|
30.07.2022 18:38 | Jyrki Längman | ||
| Viimeisimmät havainnot siitä on että se olisi yhä siellä piilossa maamassojen alla | ||||
|
|
30.07.2022 18:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Tiedätkö, Jyrki, onko se? | ||||
|
30.07.2022 18:28 | Jimi Lappalainen | ||
| "Rautatiepohjoisesta" :) | ||||
|
|
30.07.2022 17:50 | Erkki Nuutio | ||
| Mieluimmin tämä kuva olisi otettu ennen 22.6.41, koska vartiointia ei ole ja valmiutta ilmahyökkäyksiä vastaan on vain niukasti. Konekivääri on kylläkin miehitetty, mutta ei ilmatorjuntakonekivääri. | ||||
|
|
30.07.2022 17:45 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Viipurin linnan porttirakennuksen seinään ilmaantui joskus -70-luvulla muistolaatta, jossa (venäjäksi) teksti: "Leningradin rintaman 21. armeijan sankarillisille sotilaille, jotka vapauttivat kesäkuun 20.päivänä 1944 ikivanhan venäläisen kaupungin Viipurin." | ||||
|
|
30.07.2022 17:44 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä kuva on luultavasti otettu syyskuun alkupäivinä 1941. | ||||
|
30.07.2022 17:43 | Erkki Nuutio | ||
| Viipuri valloitettiin 30.8.41, ja silloin siniristilippu nostettiin Viipurin linnan salkoon. Kenraali Oeschin vastaanottama sotilasparaati oli 31.8.41. Tämä kuva on todennäköisesti otettu noin 1.9.41. | ||||
|
|
30.07.2022 17:35 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän jo vuonna 2022 ole syytä sanoa asiat niinkuin ne olivat, eikä jatkaa itseruoskintaa perusteettomilla raskailla syytöksillä. Aloitetaan Talvisodasta. Useimmat kai pitävät Suomea siihen syyttömänä kärsijänä. Mutta naiiveja olimme - kansainväliseen oikeuteen uskovia ja niukasti todellisuutta ymmärtäviä. Niinpä valtiojohtomme tuli täysin yllätetyksi, onneksi ei sentään tuleva ylipäällikkömme eikä Kannasta linnoittanut vapaaehtoisnuoriso. Talvisodan jälkeen varustauduimme pakon edessä, koska NL painosti Suomea häikäilemättömästi koko välirauhan ajan. Näin NL ajoi maamme liittolaisensa Saksan turviin sotilaallisen ja taloudellisenkin pakon vuoksi. Olimme onneksi kiinnostavia Saksan alustavien Barbarossa-suunnitelmien kannalta. Siksi Hitler mm. kolmasti jyrkästi kielsi liittolaistaan hyökkäämästä maahamme kun Molotov neuvoteli Hitlerin kanssa Berliinissä marraskuussa 1940. Kyllä Molotovia ja Stalinia silloin jurppi - Suomi oli jälleen pääsemässä neuvostopihdeistä. Epämuodollisen mutta Saksalle tärkeän liittolaisuutemme ansiosta saimme tietää ajoissa (=varmuudella noin 3 vk etukäteen) sodan alkavan koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella. Tuskin edes typerys voi kuvitella että Suomi voisi tällöin pysyä sodan ulkopuolella - elää ja syödä vaikka kauppahteyskin säilyisi enintään Ruotsiin. Jos emme olisi tällöin olleet yhteistoiminnassa Saksan kanssa, olisi Etelä-Suomesta tullut taistelutanner NL:n hyökätessä idästä ja Saksan lännestä. Tämä olisi ollut 100 % varmaa. Etelä-Suomi olisi tuhoutunut ja väestö olisi yrittänyt pohjoisempana pysyä hengissä värjötellen ja pettua syöden ja vähin asein. Maamme yhteiskuntarakenne ja teollisuus olisi tuhoutunut ja väestö paljon vähentynyt. Yhteistoimintamme Saksan kanssa varjeli tältä, vaikka menetykset olivat silti raskaat. MUTTA yhteiskuntamme säilyi vakaana ja vapaana ja teollisuutemme jopa vahvistui seuraavia koitoksia - syyllisen meille asettamia sotakorvauksia ajatellen. Vaihtoehtoja Suomella ei ollut. On siksi suhteellisuudentajutonta vedota yksittäisiin rikkeisiin ehdottomasta puolueettomuudesta Jatkosodan edellä. Ne olivat kentällä ilman ylijohdon lupaa tehtyjä, aikana jolloin monet valtiot tekivät paljon karkeampia toimia - mukaanlukien NL. Talvisodan kärsimysten jäljiltä eivät jotkut niistä kärsineet ja yksittäiset saksalaismieliset varmaan niitä pahoitelleetkaan. Itä-Preussista 22.8.41 lähteneet ja Nevaa pommittaneet Ju 88 -koneet EIVÄT saaneet polttoainetäydennystä Utissa. Ne lensivät alunperin tankattuina kohteeseensa, toki osin Suomen ilmatilan kautta koukaten (kuten neuvostokoneetkin olivat alituiseen tehneet). Ilmavalvonta kyllä havaitsi ne, mutta ilma- tai muu torjunta oli mahdotonta, vaikka halua olisi ollutkin, Sensijaan kyseiset Ju 88-koneet tankattiin Utissa paluumatkalle Itä-Preussiin. Ei rikos, tuskin edes rike todellisuudentajuiselle. Näistä sotalennoista ei annettu ennalta tietoja suomalaisille. Salaaminen oli jo sotilaallisista syistä päivänselvä välttämättömyys.. Suomessa oli siis rauha 25.6.41 aamuun asti. Juna kulki Helsingin ja Leningradin välillä vielä 24.6.41. Mm. NL:n Helsingin lähetystö lähti sillä maastamme. |
||||
|
30.07.2022 17:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Valaistus korostaa veturin ulkonäköä. Tiukentamalla rajausta oikeasta reunasta syntyy maksimaalinen vanhan (hyvän) ajan tunnelma. | ||||
|
30.07.2022 16:52 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi 1406 löytyi/vallattiin syyskuussa 1941 Humaljoella. Valmistaja Kolomna 4893/1917, kattilan venäläinen numero oli 27383. Suomessa otettu liikenteeseen heinäkuussa 1942 ja se sai tunnuksen A1 ja sitten Tr2 sekä numeron 2013. Aluksi veturi sijoitettiin Riihimäelle ja sieltä se lähetettiin Äänislinnaan. Äänislinnassa veturi koki muutaman kiskoilta putoamisen varikolla tai ratapihalla (12.3.1943, 25.5.1943, 15.8.1943). Veturi palautettiin hyväkuntoisena Neuvostoliittoon marraskuussa 1944. | ||||
|
|
30.07.2022 15:46 | Erkki Nuutio | ||
| Samaan sarjaan kuuluva veturi saattiin Hiitolan asemalla likimain samassa kunnossa kuin tämäkin, mutta samasta veturista ei ole kyse. | ||||
|
30.07.2022 14:58 | Eljas Pölhö | ||
| Pari huomautusta: "...Asiakirjassa mainitaan tenderin vesitilavuudeksi n. 9m joka ei kylläkään täsmää veturin D1 tilavuuteen, ...tai sitten tilavuutta ei ole tiedetty edes parin kuution tarkkuudella..." Vesitenderissä ei tarvita polttoainetilaa, joten haluttaessa vesisäiliötä on mahdollista suurentaa. Toinen huomautus on, että vesitendereitä ei numeroitu numerojärjestyksessä, joten se ei kerro muutosvuodesta juuri mitään. Samassa numerosarjassa oli myös muita vaunuja. Aika ajoin pyrittiin saamaan perättäiset numerot saman ratajakson alueelle, mutta muuttuneiden tarpeiden mukaan kalustosiirrot sotkivat hyvän tarkoituksen. Numerosarjoja ei myöskään kasvatettu jatkuvasti, vaan hylkäyksien kautta vapautuneet numerot pyrittiin ottamaan uudelleen käyttöön. | ||||
|
|
30.07.2022 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Tomi! Sen verran referoin mainitsemaasi asiakirjaa, että vesitenderi XG 04136 oli edellisenä syksynä (1952) kunnostettu Helsingin konepajalla. Samassa asiakirjassa mainittu nimilyhenne Ra on yhtäkuin Rauma. Samoin mainitut kolme vesivaunua oli tarkoitettu rataosaston sorajunissa käytettäväksi, siis myös uusia höyrynostureita varten. Kirjeen oli allekirjoittanut Väinö Tamminen, päiväyksellä 15.9.1953. Mainittakoon, että B - kirjain (X:n lisäksi) otettiin käyttöön virkararvekalustoa varten 3.12.1953 lukien (Käskylehti 49/53 - 2.). |
||||
|
|
30.07.2022 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jatkosodassa panssarijunia ei käytetty ainkaan samassa laajuudessa kuin mitä vielä ennen sotaa uskottiin. Muistaakseni ne palvelivat lähinnä liikkuvina ilmatorjunta-asemina. Talvisodassa niiden käyttökelpoisuus oli melko vähäinen. Lisäksi panssarijunia oli helppo estää kulkemasta, tekemällä ratakatkon. Vaikkapa vain irrottamalla sidekiskot ruuveineen. Kiskoa hieman taivuttamalla lisäksi, niin... |
||||
|
|
30.07.2022 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rauhantilassa? Silti Hitler 22.6.1941 mainitsi "suomalaisista aseveljistä" puheessaan operaatio "Barbarossasta". Ja aamuyöllä 22.6. jotkin saksalaiset Junkers Ju 88 - pommikoneet saivat polttoainetäydennystä Utin lentokentällä, jonka jälkeen ne starttasivat kohti itää. Että hys - hys - touhua natsilaisuuteen hurmaantuneet solttumme tekivätkin. |
||||
|
|
30.07.2022 13:06 | Erkki Nuutio | ||
| Käsky koko sodan aikaisen armeijan perustamisesta annettiin 17.6.41 . Tämä liikekannallepano toteutui ylimääräisten harjoitusten (YH) nimellä alkaen 18.6.1941. Tällöin reserviläiset alkoivat saapua kokoamispaikkoihinsa. Tätä ennen, noin 11.6.1941 alkaen oli palvelukseen kutsuttu erityisosastoihin kuuluvat. Liikekannallepano tuli loppuunsuoritetuksi, eli koko armeija oli rintamaosillaan suurinpiirtein 25.6.41 mennessä - siis viime tipassa. Saksalaisten Barbarossa-hyökkäys alkoi koko leveällä rintamalla 22.6.1941 aamulla. Koko Suomen alue pysyi yhä rauhantilassa. Sota Suomessa alkoi 25.6.41 Neuvostoliiton aloittamana. Hermojensa petettyä se suoritti lähes 500:lla sotakoneellaan ilmahyökkäyksiä usean päivän ajan noin 20:lle maamme paikkakunnalle. Kuoli muutama sata siviiliä ja tuhoutui paljon omaisuutta, kuten Turussa sataman ratapiha ja paloi mm. Turun linna. Neuvostoliitto halusi suorittaa ns. ennaltaehkäiseviä iskuja Suomeen tapahtuvaa hyökkäystä varten keskitetyillä koneillaan - ennenkuin se siirsi valtaosan näistä etelään Saksaa vastaan, siellä kärsimiensä murskaavien tappioiden paikkaamiseksi. Kuva lienee jonkun divisioonan keskityskuljetuksesta. Koska ilmatorjunta- tai muuta suojausvalmiutta ei näy, oletan että kuva olisi otettu noin 20.6.41. Suojausvalmiutta olisi luultavasti ollut havaittavissa jo 22.-24.6.41. |
||||
|
|
30.07.2022 12:18 | Erkki Nuutio | ||
| Viipurin 1939 karttakirjan (Gummerus, 2006) perusteella kuvauskohdasta oikealle oli Patterinmäen urheilukenttä. Edessä oikealla on osittain tuhottu Viipurin Teollisuuskoulu ja Suomen sahateollisuuskoulu. Kuvauskohdasta vasemmalle oli ulkojuhlapaikka ja -näyttämö (päinvastoin kuin möykkäjumputusta 120 db(A) puoleenyöhön parkkikentällä työtätekevien ihmisten ikkunoiden alla - moukkavirkamiesten taputtelemana nyky-Tampereella). Edempänä vasemmalla on etummaisen rakennuksensa osalta tuhottu Viipurin ammattikoulu. Perinteet siviilirakennusten tuhoamisesta ovat syvässä ja ovat säilyneet suuressa arvossa Z-armeijassa. |
||||
|
|
30.07.2022 11:59 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni hetki oli juhlallinen. Siksi mahdollinen laulukin oli juhlallinen ja jopa luojaa kiittävä. Oikeus oli nyt toteutunut - Viipuri oli jälleen meidän - vaikkakin vanjan raskaasti tuhoamana. Joku lasi-inventaariota tehnyt porukka voisi sensijaan laulaa A.Aimon tapaan komean foksin "Uraliin" (Ralph Erwin, Usko Hurmerinta), mutta vasta vuonna 1942: Uraliin, taakse sen ; juoksee vanjat, kuuluu vinha läiske tossujen ; .... |
||||
|
|
30.07.2022 11:06 | Tomi Hämäläinen | ||
| Epön arkistoissa törmäsin seuraavaan asiakirjaan vuodelta 1953, mistä löysin tuon numeron: https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturisarjat/Tenderien%20muutokset/XG%2004136%2B04140%2B04143.jpg Asiakirjassa mainitaan tenderin vesitilavuudeksi n. 9m joka ei kylläkään täsmää veturin D1 tilavuuteen, joten ehkä se ei olekaan juuri kuvassa olevan tenderin numero, tai sitten tilavuutta ei ole tiedetty edes parin kuution tarkkuudella. Ajattelin että kyseessä voisi olla sama tenderi koska se on otettu Raumalta ja vielä erikseen mainittu sitä käytetyn veden kuljetukseen. Tenderit (04136, 04140 ja 04143) on numeroitu tuolloin XG sarjaan. Höyryveturit valtionrautateillä kirjan mukaan veturi nro: 1901 on hylätty 11.1950 ja nro: 140 12.1952. |
||||
|
|
30.07.2022 10:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Se edellä kaivattu Kaskimiehen kirjan kuva Hanko-Hyvinkää -rautatien villinlännen veturista (A4) on jo vorgissa: vaunut.org/kuva/125593 | ||||
|
|
30.07.2022 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauloivat kuorossa: - " Kauan ei ryssä Suomessa haise..." | ||||
|
30.07.2022 04:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi olla isokenkäinen, sanan varsinaisessa merkityksessä...? | ||||
|
|
30.07.2022 01:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Niin, että Tk3 oli riippakivenä kengänpohjassa reissussa? Älkääs nyt. Hyvä veturi se on. :-) | ||||
|
29.07.2022 23:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno :) | ||||
|
29.07.2022 20:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo vetureiden hylkäys- ja uusien hankkimisaikataulu on kyllä mielenkiintoinen näin 15 vuotta myöhemmin. | ||||
