Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.04.2023 14:26 | Pasi Seppälä | ||
| Veturin numero tuli yyveenä, kiitoksia. Ja Hannulle myös. | ||||
|
12.04.2023 14:07 | Timo Salo | ||
| Kyllä siinä Eedamit jää toiseksi kulun tasaisuudessa... :-) | ||||
|
|
12.04.2023 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauska kuva siinä mielessä, että jumalattoman leveä Huru etenee mittaansa kapeammalla raiteella...? Keikkumatta ja huojumatta, uskokaa tai älkää!ä |
||||
|
12.04.2023 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sotsialistitseskii valtionstandardin (GOST) kumituoteluettelo: Nro 1: kaasunaamari. Nro 2: kortsu (laadultaan tunnetuimpia!). Vastapainoksi kapitalistisille Sultaneille! Nro 3: (mikä lienikin?) |
||||
|
12.04.2023 13:10 | Erkki Nuutio | ||
| Periaatteessa kaikenlainen jota kuljetettiin oli rahtitariffinsa määräämiseksi punnittava ja luokiteltava joksikin tariffiluettelon tuntemaksi nimikkeeksi. Näitä tavaranimikkeitä oli nimikeluetteloissa satoja. Rahdin suuruus riippui siis paitsi kuljetusmatkasta myös hyvinkin paljon tavaranimikkeestä. Se oli jopa viisinkertainen arvokkaaksi luetulle nimikkeelle vähäarvoiseksi luettuun verrattuna. Säältä suojattavat tavarat kuljetettiin umpivaunuissa ja muut avovaunuissa. SVR 1862-1912 II kappaleessa Tariffitoimi (s. 652-733) on kaikki kerrottu eri vuosien tariffeista. Tariffi löytyi tavanomaisen tavaran ohella muullekin, kuten ajokaluille. Esimerkiksi vuoden 1883 tariffista selvisi, että nelipyöräisille isohkoille ajoneuvoille, kuten omnibussit, trossivaunut, isot dormöösit, tarantassit, isot matkavaunut ja rattaille asetetut paloruiskut, jotka keulan yli ovat 23 jalkaa pidemmät, oli tariffi 20 penniä virstalta. Ajoneuvoista pienimmät selvisivät 4 pennillä virstalta. Varmaankin täytyi virkamiehen määrätä tariffiluokka tai ainakin valvoa sen määräämistä. Palvelusväki (kuten asemamies) ei sitä kaiketi saanut ainakaan itsenäisesti suorittaa. Olihan mahdollisuus pettämiseen, jopa yhteistoimin asiakkaan kanssa. Kuvan vaunu oli ilmeisesti vielä käytettävissä rahtiajoon, eikä sitä vielä ollut alennettu virkatarvekuljetuksiin. |
||||
|
12.04.2023 11:24 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon Timo tästä kommentista! Itse kyllä tykkään tästä kuvasta kun se on hyvin tunnelmallinen, tosi hieno että se tuli valittu viikoksi kuvaksi. | ||||
|
|
12.04.2023 11:02 | Hannu Peltola | ||
| ...tiiliä, tervaa, lautoja, hiiltä, kalatynnereitä, halkoja, jne. Jotenkin arvaisin, että näillä on kuljetettu kaikkea, minkä kyytiin on saanut ja mihin kantavuus on riittänyt. | ||||
|
12.04.2023 11:02 | Mikko Herpman | ||
| Tuo etualan "pelti/rautaläpyskä" lienee lumiauran puskimen tausta. Mielenkiintoinen paikka säilyttää vaunuja, no ovathan ne täällä säältä suojassa. Minkälainen on tämän tunnelin kunto, onko kuiva sisältä, ei vaunujen päälle ei sada mitään? | ||||
|
12.04.2023 10:32 | Timo Salo | ||
| Olihan sitä "pöllinorttia" (ilman filtteriä), eli aski oli ihan samanvärinen, kun VR:n turhateipit....Mukava mainos:https://twitter.com/juhakouhi/status/1421389859210547200?lang=ar | ||||
|
|
12.04.2023 10:27 | Kari Haapakangas | ||
| Ei kai nyt niin strategista materiaalia kuin kumia nyt tuhlattu toissijaisiin mukavuuskohteisiin! | ||||
|
|
12.04.2023 10:25 | Kari Haapakangas | ||
| Mitä näillä oikein kuljetettiin? Soraa, tietysti. Kappaletavaraa, koneita, laitteita, puuta? | ||||
|
|
12.04.2023 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vakoojat eivät näköjään ole vielä tiedottaneet neukkurautateille länsimaisista (kapitalistis-fasistis-porvarillisista) kumiputkiylimenosuojuksista? "Ystävyysside" paikallaan SA-3:ssa. "Breznevillä Suomessa on valmis valtakunta, Ville Pessi johtaa kansanarmeijaa. Asiat on hienosti, kaalia saa vapaasti sitä tuottaa Seurasaaren kolhoosi!" |
||||
|
|
12.04.2023 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Mitkä numerot saivat entiset Hangon radan vaunut? Niitä on käsitelty anakin kirjassa Leveät Kiskot. Sieltä tuli sekä Venäjällä että Suomen Suurruhtinaskunnassa tehtyjä avovaunuja. | ||||
|
12.04.2023 09:17 | Tomi Hämäläinen | ||
| Lumiaurassa oli sekä kaasupulloteline että paikka akuille lattian alla. Tässä kuvassa lumiaura on vielä kaasuvalaistu. Rakennusvuosi on yllättävän myöhäinen, se on valmistunut vuonna 1954. Onkohan se tehty jonkin vanhan vaunun alustalle? |
||||
|
12.04.2023 08:01 | Kari Haapakangas | ||
| Eihän kotiryssät mihinkään riittänyt. Sitä paitsi veli venäläisellä oli toki enemmän kuin yksi tiedustelupalvelu vakoilemassa suomalaisia, eikä näiden tiedustelupalveluiden keskinäisiä välejä juuri veljellisiksi kutsuttu. | ||||
|
|
12.04.2023 00:34 | Jonne Seppänen | ||
| Tämä aurahan päätyi aktiiviuran jälkeen Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n omistukseen. Mytäjäisten varikon jatkuvan ilkivallan seurauksena yhdistys päätti myydä ainoan tuolloin omistamansa kalustoyksikön Haapamäen museoveturiyhdistykselle jolloin aura siirtyi nykyiseen olinpaikkaansa Haapamäelle vuonna 2013. | ||||
|
11.04.2023 22:40 | Jussi Tepponen | ||
| Veturin ulkoasun ajoituksesta on tullut jokunen kysymys. Veturissa on ollut Nokian logo ja Pietarsaaren selluloosatehtaan numero 7 ainakin vuonna 1974. Katso esim. tämä kuva: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2511 |
||||
|
|
11.04.2023 19:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuten todettua, vuoden 1885 vuosikertomuksen kahden eri taulukon mukaan numerosarjassa 701-760 oli vuonna 1885 - taulu 15: sekä Hb- että HbL-vaunuja - taulu 19: sekä lyhyitä 21' 3" että pitkiä 25' 3" Hb-vaunuja. Kaikki sarjan vaunut olivat Rautatien konepajan rakentamia ja vuonna 1870 käyttöön otetuja. Pitkät vaunut Rautatien konepaja oli kuitenkin uudistanut vuonna 1885. Vaikka kummankin taulukon kerrotaan esittävän tilannetta 31.12.1885, ne ovat eri mieltä vaunujen litteroista. Voisi olettaa vaikkapa, että lyhyet vaunut olivat Hb-vaunuja ja pitkät HbL-vaunuja (tai päinvastoin). Näin ei kuitenkaan ole, sillä numerot, litterat ja pituudet eivät juokse sarjassa samaa tahtia (littera taulusta 15, pituus taulusta 19). Esim: 701: Hb, 21' 10" 702: Hb, 25' 3" uudistettu 703: HbL, 21' 10" 704: HbL, 21' 10" 705: HbL, 21' 10" 706: Hb, 21' 10" 707: Hb, 25' 3" uudistettu 708: HbL, 21' 10" 709: HbL, 21' 10" 710: Hb, 21' 10" Selvää on vain se, että kun numerosarjan 701-760 vaunuja oli uudistettu vuonna 1885, sarjan kaikkien vaunujen littera oli Hb, ja uudistettujen vaunujen pituus oli 25' 3". Lähteistä ei selviä, olivatko uudistetut vaunut jo alunperin pitkiä, vai pidennettiinkö ne uudistuksessa. Jos pidennettiin, niin miksi, kun niiden litteraksi kuitenkin tuli Hb. Uudistuksen jälkeen halkohäkillisiä HbL-vaunuja oli vain numerosarjassa 3501-3600. Niiden pituus oli 25' 4", eli likipitäen sama kuin uudistetujen Hb-vaunujen 25' 3". Oliko sarjan 701-760 uudistuksen tarkoituksena sittenkin muuntaa vaunut HbL-vaunuiksi, mutta litteraksi määrättiinkin Hb, vai onko uudistetuilla vaunuilla taulukossa 19 väärä littera (tuskin)? Pelkkien vuosikertomustaulukoiden varassa kaikkea ei voi selvittää. Valitettavasti tielleni ei ole osunut vuoden 1885 dokumentteja, joista kävisi ilmi, mitä uudistuksella tavoiteltiin ja miksi, sekä mitä lopulta tehtiin ja mille vaunuille. |
||||
|
11.04.2023 19:50 | Eljas Pölhö | ||
| International joko L-sarjaa (1950-)1952 tai R-sarjaa 1953-(1955). L:ssä oli tyypillisesti enemmän sekä vaaka- että pystypienoja. R joko Roadliner 195 (jatkoa L-Roadliner perheeseen) tai R 200-sarjaa (R-200/201/202) olivat perusmalleja ja sikäli yeisemmät kuin raskaammat R-210/211 (212 oli vaikeampaan maastoon starkoitettu). R 1954-55 oli usein vain kaksi vaakapienaa. Oli sitten kumpi vain, niin vm 1952/53 on todennäköinen. | ||||
|
|
11.04.2023 19:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tarvinnut vakoilla postivaunusta koska ns kotiryssät hoiti sen homman. | ||||
|
11.04.2023 18:52 | Jorma Rauhala | ||
| Purku on varmastikin osittain ulkoistettu kun siinä näkyy VR:n työkone ja kuorkki. Valkolavainen kuorkki on jokin yksityinen, liittynee purkutyöhön? | ||||
|
11.04.2023 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva pompsahti satunnaiskuvana ja minulla tuli kuvasta hyvin itäinen (tsekkinen) vaikutelma, verrokkina esimerkiksi: https://vaunut.org/kuva/161440?maa=176 | ||||
|
|
11.04.2023 18:26 | Hannu Peltola | ||
| Sears on varmaankin ollut vahva innoituksen lähde Kalle Anttilalle postimyyntitavaratalon perustamisessa! Auto on tosiaan Natikka, kuvan tarkkuusalue ei harmittavasti ole riittänyt enää auton keulaan. Tarkkaa vuosimallia en osaa sanoa, mutta ainakin 1950-luvun alussa on ollut hyvin samannäköisiä Natikoita. |
||||
|
|
11.04.2023 17:58 | Hannu Peltola | ||
| Upea keväinen kuva! | ||||
|
|
11.04.2023 16:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuosta uudesta nimestä vain sitkeästi tulee mieleen North State oransseine väreineen. Ehkä se muuttuu jos nämä maalataan valkealla tai hopealla (se vasta olisi hieno). | ||||
|
|
11.04.2023 15:54 | Petri Sallinen | ||
| Numerosarja 701-760 ei ole yhtenäinen. Helsingin konepaja rakensi 21'10" pitkiä Hb-vaunuja seuraavasti: 701, 703-706,708-713, 715, 719, 721, 723, 730, 731, 733, 734, 737-739, 741, 743, 745-755, 757, 758, 760. Valmistusmisvuodeksi ilmoitetaan 1870. Helsingin konepaja valmisti 25'3" pitkiä Hb-vaunuja seuraavasti: 702, 707, 714, 716-718, 720, 722, 724-729, 732, 735, 737, 740, 742, 744, 756, 759. Valmistumisvuodeksi ilmoitetaan 1870 ja 1885, mutta tarkempaa erittelyä ei ole. Tiedot ovat vuonna 1885 julkaistusta dokumentista. |
||||
|
|
11.04.2023 14:52 | Teppo Niemi | ||
| Ilmeisesti tuossa Jorman mainitsemassa tapauksessa tuon kuvassa näkyvä BH / XH vaunun (ent Hk) pitäsi kait olla Satamalaitoksen käytössä. Millähän sitä mahdettiin siirtää purkutyön yhteydessä. Vai onko Satamalaitos 'ulkoistanut' tuon purun jollekin muulle. kuten esim. Valtionrautateille, jonka tunnus tuossa Volvo BM -pyöräkoneessa hytin sivussa erottuu todellakin VR:n silloinen liikemerkki, joka korvasi siipipyörälogon. Miksi koneessa siis on VR:n logo, siinä on Jormalle pohdintaa, mahtaisikohan arkistoista löytyä tuohon vastaus. | ||||
|
|
11.04.2023 14:42 | Jorma Rauhala | ||
| Miksikös tässä olisi VR:n miehiä ja autoja? Radan omistaja oli tuolloin ymmärtääkseni Helsingin kaupungin satamalaitos ja purkaminen oli tietysti kaupungin rakennusviraston hommia. | ||||
|
|
11.04.2023 14:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ladojahan riitti, mutta uskoisin kyllä ylimmän johdon kuskaamiseen olleen sen ajan tyylin mukaan Saabeja (99 ja/tai 900). Vaikka kummankin Finlandia-versio oli hiukan koruton verrattuna vaikkapa nyt isolohkoiseen Cadillaciin. En ollenkaan ihmettelisi, vaikka VR olisi poliisilta saanut näitä lainaksi keikkakuskeineen. Asiasta on hiukan hankala näin äkkiä löytää tietoja. |
||||
|
11.04.2023 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Putkissa olevat evät (näkyvissä vasemmalla) vahvistavat nämä tulistinputkiksi. Evien tarkoitus on keskittää putket, etteivät ne ota kiinni lieskaputkien seinämiin. | ||||
|
11.04.2023 12:00 | Kari Haapakangas | ||
| Mahtaako lastauslankku kuulua liikennepaikan vaiko vaunun varustukseen ;) | ||||
|
|
11.04.2023 11:40 | Simo Virtanen | ||
| Olisiko Saab työmaalle pistäytyneen mestarin ajopeli? Sen verran reteästi on pysäköity, että tuskin on satunnaisen parkkeeraajan ajopeli, eikä tuohon aikaan haalarimiehet Saabilla ajaneet. Mahtoiko VR:llä olla tuollaisia kotimaisia virka-autoina? | ||||
|
|
11.04.2023 09:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos avonaisen tavaravaunun numero on 40630 - niinkuin alkuperäisessä kuvassa näyttää olevan - niin vaunu on Hb, jonka Valtionrautateiden konepaja rakensi Oulun rautatierakennukselle, hankittu vuonna 1885. Vuoden 1887 numeroinnin mukaisena numero on ollut 4630. Mutta missä vaiheessa Hb:t saivat korkeat päädyt ja tolpat? |
||||
|
11.04.2023 09:36 | Kari Haapakangas | ||
| Vauhdikkaasti on kevät iskenyt Kempeleessäkin, mutta vielä on lumien suhteen kirittävää. | ||||
|
|
11.04.2023 09:31 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn täysin Oskun kommenttiin. | ||||
|
|
11.04.2023 09:30 | Ilkka Hovi | ||
| Nurkkatolpat Hb tai M vaunuissa olivat ilmeisesti signaaliköyttä varten. Olen nähnyt kuvan jossa nurkkatolpan päällä on "saparo" signaaliköyttä varten. | ||||
|
|
11.04.2023 09:08 | Osku Reinikka | ||
| Eikö tuo etualan läjä ole tulistimen elementtejä jotka laitetaan lieskaputkien sisään? | ||||
|
|
11.04.2023 09:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Topparoikkaa kuvassa ei ole. Raiteen toppaamiseen ei tuossa vaiheessa ole tarvetta. | ||||
|
|
11.04.2023 09:03 | Jorma Rauhala | ||
| Oikealla oleva Kaivopuiston villa oli vielä tuolloin Suomen rakennustaiteen museo. | ||||
|
|
11.04.2023 09:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Puisesta aluskehyksestään huolimatta vaunu lienee rakennettu Pietarin-Rihimäen rautatielle. Vaunu kuuluu 60 vaunun numerosarjaan 701-760, jonka rautatien konepaja rakensi vuonna 1869. Pietarin-Riihimäen rautatien kertomus kertoo, että Helsingin-Hämeenlinnan rautatien konepaja rakensi 60 avonaista tavaraunua Pietarin-Riihimäen rautatielle. Tuskinpa tuo 60 vaunun sarja saattoi olla mikään muu kuin em. 701-760, johon kuvan vaunu kuuluu. |
||||
|
|
11.04.2023 08:29 | Tapio Keränen | ||
| Vaunussa lienee ollut yksitönkkäinen vipujarru, jonka vivun ohjaushahlo näkyy vasemmanpuoleisen puskimen alapuolella. | ||||
|
|
11.04.2023 08:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkuperäiskuvassa on myös nurkkatolpallinen matalalaitainen avonainen tavaravaunu sekä vanhanmallisia katettuja tavaravaunuja. Niiden yksityiskohdista tai numeroista ei kuitenkaan saa selvää. | ||||
|
|
11.04.2023 07:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Searsin, eli paikallisen "EllosAnttilaHobbyHallin" jakeluauto olekin "Natsu" eli International...? Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla", osa 3, sivuilta 162 ja 164: Väki kierteli autoa. - Onkoos se venäläinen... Sen nimi on International, ja siinä on punaiset akselit. Lauri tuli kaupasta ja astui autoon. ... - Kuuskymmentä hummaa pyörii nokalla... Letti on samoissa hinnoissa, mutta hopan olisi saanut hiukan alle...Mutta natsu on auto. |
||||
|
|
11.04.2023 06:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei toisessa "Potstovyissä" olisikin KGB:n operatiivivaltuutetun toimisto ja putka kiinnisaatujen fasistien ja luokkavihollisten säilyttämiseksi...? | ||||
|
11.04.2023 06:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kenkälaatikon sivukannatin näyttää kolmine pultteine olevan rosteria, sen näkee hitsausjäljestä. Oksidoitumisjäljetkin vaivauduttu siivoamaan pois. Olen siinä määrin katsellut alumeettia, aina kyllästymiseen asti, että voin sanoa ettei se nyt sitä ainakaan ole. |
||||
|
11.04.2023 06:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli maanantai. Ettei kaksi ensimmäistä vaunua jäänytkin Tampereelle? Loppujen jatkaessa Haavan kautta Seinäjoelle. Kolmas vaunu näyttää olevan EFit. |
||||
|
11.04.2023 06:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kommentissani 3.4.2023 klo 11:54 on kirjoitusvirhe: viidennessä kappaleessa "valmistettu 3 x 10 mm" pitää olla "valmistettu 3 x 100 mm". Koskien varhaismallisen liikennemerkin lattaraudasta koottua mallia. Tieliikenneasetuksessa 8.7.1937 määrättiin kolmion sivun pituudeksi 70 cm, ja kieltomerkin halkaisijaksi 64 cm. Nyt varoitusmerkkejä oli 8 kpl, kielto- ja rajoitusmerkkejä 15 kpl ja huomio- ja tiedotusmerkkejä 7 kpl. |
||||
|
|
11.04.2023 05:03 | Jouni Halinen | ||
| Tämähän on se kuulu 2 ristin ylikäytävä josta liikkuu kaupunkitarinoita joidenka mukaan ylikäytävällä on tapahtunut vuonna 1913 onnettomuus jossa 2 lasta menetti henkensä. Hiekkaan piirettynä on sen jäkeen ilmestynyt öiseen aikaan 2 ristiä, tätä on jatkunut kautta vuosikymmenten, ota tästä nyt selvää. https://keskustelu.suomi24.fi/t/10187663/kaivopuiston-junaradan-ristit | ||||
|
|
10.04.2023 23:49 | Arto Papunen | ||
| Ainakin LinkedIniin päivitetty uuden firman logo ja siinä valkoista ja punaista kuten Nurminen Logisticsin omassakin logossa.. | ||||
|
|
10.04.2023 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö Saab 99 jonkun topparoikkalaisen henk.koht. ajoauto? Rekisteristä, puskurista, väristä ja takaluukkulogoista päätellen se on seiskaviitonen. Takavalot suurenivat mallissa '77. |
||||
|
|
10.04.2023 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee tuon "pelti/rautaläpyskän" tarkoitus vetolaitteen vierellä? | ||||