|
|
27.11.2005 22:04 | Jussi Kortman | ||
| Mukavahan tuolla olis resiinalla mennä. | ||||
|
|
27.11.2005 21:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mites tuota, yritin kaivella CKD Vagonkan sivuja etsiessäni Dm 12:n esikuvaa. En löytänyt, joten tietäisikö joku orgilaisista mihin tsekkimalliin tuo meidän Vankkamme pohjautuu? | ||||
|
|
27.11.2005 21:56 | Tapio Keränen | ||
| Vasemmalla ovat rantaradan raiteet ja oikealla pääradan raiteet. Kuvan alareunassa näkyy risteys ja päätä taaksepäin junan etupään suuntaan käännettäessä näkyisi aksi vaihdetta, joissa pää- ja rantarata yhtyivät yhdekksi kaksiraiteiseksi radaksi aina Helsingin ratapihalle saapumiseen asti. Pasilan henkilöaseman pohjoispäässä ei sitten vaihteita ollutkaan ennen rantaradan vaihteita Pasilan tavararatapihalle lähellä nykyistä Ilmalan seisaketta ja pääradalla lähellä Käpylän seisaketta. | ||||
|
|
27.11.2005 21:55 | Jorma Rauhala | ||
| Opastinsillan alla eli heti takana on Helsingin asetinlaite IV. Ei mikään mahtava torni niinkuin ykkönen ja kakkonen, mutta tämä hoiti kaiken ratapihan itäpuolen liikenteen Linnunlauluun saakka. Täältä oli ilmeisesti maata pitkinkin hyvä näkyvyys reviirille, koska ei tarvinnut rakentaa korkeaa rakennusta! Junanlähetys- ja junansiirto-opastimet (kolme vasemmaista), kolme pääopastinta ja kolme junanlähetys- ja junansiirto-opastinta, joissa näkyy olevan järjestelyopastinominaisuudetkin eli vasemmalla ylhäällä lamppu, näyttävät seis'tä. Tietävämmät korjatkoot. | ||||
|
|
27.11.2005 21:54 | Ari Palin | ||
| Hieno idea tosiaan tässä kuvassa! | ||||
|
|
27.11.2005 21:50 | Tapio Keränen | ||
| Olitko, kaima, lätän peräpään ohjaamossa? Kuva on "tulotieltä", raiteelta, jota pitkin matkustajajunat lähes poikkeuksetta saapuivat Helsinkiin. Tulo-opastimena, vai pitäisiköhän sitä nimittää kulkutieopastimeksi, jos se siipiopastin Linnunlaulun sillan pohjoispuolella oli varsinainen tulo-opastin, oli ajan tavan mukaan nelivaloinen: yksi punainen ja kolme vihreää valoa. Saapuvat junat otettiin sisään joko kahdella tai kolmella vihreällä. En koskaan muista nähneeni yhtä vihreää, koska tulokulkutiellä oli aina yksi tai useampi poikkeavalle raiteelle käännetty vaihde. Aikaisemmin opastimen paikalla oli kolmisiipinen semafoori. Linnunlaulun silta oli muistikuvani mukaan teräs- tai rautasilta. Ainakaan kaiteet eivät olleet puuta. Olisiko kansi asfaltin alla sitten ollut puuta? Helsingin ratapihalla oli tuohon aikaan melkoinen liuta vaihteita, kaikki paikallisesti asetettavia. Mekaanisilla asetinalaitteilla vain lukittiin vaihteet ja asetettiin opastimet. Talvella ratapihalle tallaantui hauskoja vaihdemiesten käyttämiä polkuja vaihdekopeilta lähialueen limpuille. Vasemmalla näkyvät siipiopastimet ovat satamaraiteen kulkutieopastimia. Itäisen vetoraiteen pohjoispäässä seisoi pitkään polttopuuvaununa avosiltaisesta Gd-vaunusta virkatarvetavaravaunuksi alennettu XG. | ||||
|
|
27.11.2005 21:49 | Ari Palin | ||
| Milloinkahan Sm4-junilla päästään hyödyntämään 160 km/h:n nopeutta, vai hyödynnetäänkö jo Riihimäen pohjoispuolella? Nopeuden hyödyntämisen Pasilan ja Riihimäen välillä estää se, että Sm4-junia ei ole esim. R-junan jokaisella vuorolla. Kun tunneittain samojen lähtöminuuttien on kuitenkin toistuttava, on aikataulu sidottu 120 km/h kulkevien junien mukaiseksi. Y-juniin Sm4-junat sopisivat myös hyvin. | ||||
|
|
27.11.2005 21:37 | Tapio Keränen | ||
| Upeaa! Vihdoin värikuva kaasupostista! Se on tuo maahan istutettu metalliteline kuvan etualalla mekaanisten johtojen kanavan kannen takana. Valokaasuvaunusta kaasu johdettiin ratapihan alla ollutta putkistoa pitkin kaasuposteihin, joista letkun avulla täytettiin matkustajavaunujen valokaasusäiliöt. Oikealla vanhoja satapaikkaisia Ei-vaunuja päätyikkunoineen. Niitähän käytettiin Helsingin ruuhkajunissa. | ||||
|
|
27.11.2005 21:37 | Jussi Kortman | ||
| Johtuisko siitä kun noi ihan oikeesti vanhoi. | ||||
|
|
27.11.2005 21:35 | Tommi K Hakala | ||
| Tohon saneeratun deeverin väritys...Hmm. | ||||
|
|
27.11.2005 21:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Luossa on saameksi lohi. | ||||
|
|
27.11.2005 21:32 | Tapio Keränen | ||
| Vasemmalla on päätepuskuriin loppuva lyhyt pistoraide. läpimeneviä raidetta pääsi aina Katajanokalle asti, nykyisin vain Länsisatamaan. Raiteen 60 päässä näyttäisi seisovan 100-paikkainen Ei, raiteella 59 puumotista muutettu virkavaunu 26, joka oli vuokrattu Ammattienedistämislaitokselle opetusvaunuksi. Raiteella 57 näkyy olevan lähimpänä CEi, sen perässä Eis ja Fo. Raiteella 56 on puumakuuvaunuja. Kauempana näkyy kiitojunan vaunusto seisontaraiteellaan. Simo on oikeassa, että kattosiltoja pitkin vaunujen vesisäiliöiden täyttäjä siirtyi vesiletkun kanssa vaunusta toiseen katoilla kävellen, säiliöiden täyttöventtiilit tai pikemminkin rautakuulalla suljettavat täyttösuppilot olivat tuolloin vaunujen katolla. Se nopeutti työtä, kun ei välillä tarvinnut laskeutua katolta alas ja kiivetä jälleen seuraavan vaunun katolle. Sähköistämisen yhteydessä vaunujen vedentäyttöventtiilit siirrettiin aluskehyksen tasolle. Kaasuvalaistuksen kanssa katolla liikkumisella ei ollut mitään tekemistä. Kaasuvalaisimet sytytettiin vaunun sisäpuolelta. Autojen lastauslaituri rakennettiin vasta myöhemmin. Hieno värikuva! | ||||
|
|
27.11.2005 21:32 | Jussi Kortman | ||
| On se niin ruman kaunis! | ||||
|
|
27.11.2005 21:28 | Jorma Rauhala | ||
| Kallion virastotalokin (valm. 1965) jo töröttää paikallaan, mutta Ympyrätalon rakentaminen taitaa olla meneillään (valm. 1966), kun siellä suunnalla näkyy nostorana. Vaalea asetinlaitetorni Katajanokan satamaradan lähtösemaforin takana on Helsingin asetinlaite II. Kaikkea kivaa detaljia lapsuudenmaisemasta löytyy tosiaan nyt tänne sivuille tallennettuna. Oikein paljon keitoksia Tapiolle! | ||||
|
|
27.11.2005 21:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Rantaradalla ajeltiin viikonloppuna tyylikkäästi 200 km/h protorungoilla. | ||||
|
|
27.11.2005 21:19 | Jorma Rauhala | ||
| Raiteella 59 on eräs entinen puumoottorivaunu, joka on epämotorisoituna nyt alennettu virkavaunukastiin. Ja kiinnittäkääpä huomiota plootujen erivärisiin kattoihin. Ei niin vanhoja, mutta jotkut jo aika hiilipölymustia. | ||||
|
|
27.11.2005 21:10 | Jorma Rauhala | ||
| Ruotsin Lappi kuuluisi oikeutetusti ja kielellisesti Suomen valtakunnan alueeseen, onhan se täysin "meidän kielisten" aluetta. Suomen sodassa 1808-09 Tukholman ja Pietarin kuninkaat ja keisarit vetivät rajan täysin päin honkia ja kartasta vain valittiin riittävän suuri joki eli Tornionjoki ja raja oli siinä keskellä suomalaisten asutusta. Kiirunaa (joka on suomenkielinen pohjoisen linnun nimi) myöten Pohjois-Ruotsissa pärjäilee paikallisten kanssa edelleenkin suomeksi. Nimimerkki Matarengissa (eli Övertorneåssa), Karungissa ja Haaparannalla junalippuja suomeksi SJ:n virkamiehiltä aikoinaan ostanut. | ||||
|
|
27.11.2005 21:09 | [Tunnus poistettu] | ||
| Taas hienoja klassikoita Tapiolta! | ||||
|
|
27.11.2005 21:04 | Ville Saarelainen | ||
| Mitenkähän veturien siirto meinataan toteuttaa sitten, kun esim. Jns-Pm henkilöliikenne siirtyy kokonaan Dm12:n hommiksi? 3xDv12+Dm12 olisi kyllä kuvaamisen arvoinen näky, mutta tokkohan sitä sentään niin tehdään. :-) Tavaraa kulkee kyllä toiseenkin suuntaan jonkin verran, joiden mukana ylimääräiset Deeverit on kai kätevintä palauttaa? | ||||
|
|
27.11.2005 21:01 | Simo Toikkanen | ||
| Nuo vaunujen katoilla olevat tasot on tarkoitettu vaunujen vesittäjille sekä kaasuvalojen sytyttäjille. Niiden avulla on helpompi kävellä koko juna päästä päähän katolla ilman, että joutuu joka vaunuun kiipeämään erikseen. | ||||
|
|
27.11.2005 20:57 | Jorma Rauhala | ||
| Pukinmäen vaihde ja pistoraide oli liikennesuunnassaan myötävaihde eli oli tällä ajettavalla raiteella. Ei vahingossakaan olisi siis ajauduttu vaihteesta sivulle ja päin jorpakkoa. Liikennöinti tapahtui siis Malmilta päin vaihteen yli ja painatus sitten sivuraiteelle. Olikos se Hanhisuon turveraide, mielikuva on sellainen. Hanhisuo on siis tavaramerkki. Tämä kuvassa ajettava raide on nykyinen läntisin raide ja viereinen raide on läntinen keskiraide. Vantaan toisella puolella (joki on nimeltään pelkästään vain Vantaa ja kuvan kaupunkihan on Helsinkiä) on sillan varajänne "kuivilla". Ja siellä Pmk:n aseman tasalla näkyvät punakattoiset systeemit ovat niitä sivuraidefirman rakennuksia. | ||||
|
|
27.11.2005 20:55 | Tommi K Hakala | ||
| Juhanin muisti on käsittämätön... | ||||
|
|
27.11.2005 20:52 | Ari Palin | ||
| Fredriksberg muuttui Böleksi muistaakseni samanaikaisesti, kun nykyinen asema otettiin käyttöön eli syyskuussa 1990. Tuo vanha asema siirrettiin vähän matkan päähän "Rauhan asemaksi" jo syksyllä 1984, ja Pasilan silta avattiin vuonna 1985. Vuosien 1982 ja 1990 välillä lipunmyynti toimi pienessä kopissa asema-alueen pohjoispäässä radan itäpuolella. | ||||
|
|
27.11.2005 20:44 | Jorma Rauhala | ||
| Ylä-Primulahan se siinä takana. Kaupungin eräs kuumimmista diskoteekeista jo 70-luvun loppupuolella. Jytää, purkkaa ja rok'än'rollia. Veturien Ystävät ry piti siellä 1970-luvun alkupuolella myös kokouksensa - sunnuntaisin puoliltapäivin. "Isot sedät" ottivat kahvi-avecceja ja nuoremmat joivat limpsaa, valkoisiin pukeutuneet tarjoilijattaret anniskelivat pöytiin. Katsottiin värikuultokuvia ja kaitafilmejä, jotka jälkimmäiset oli höystetty erillisellä kelamagnetofoonilla äänitetyillä äänityksillä sekä puhuttiin höyryvetureista. | ||||
|
|
27.11.2005 20:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuva on syyskuulta 1967. Sen paljastaa mm. tuo kaukana vasemmalla näkyvä erikoinen valkoinen katettu jäähöylä. Myöhemmin syksyllä 1967 sille raiteelle tuotiin seisomaan neljä höyryhepoa. Tuossa vasemmalla puskien takana seisoi kesällä 1967 kaksi paketoitua Kanaa 793 ja 794, jotka molemmat otettiin vielä ajoon. Näkyisivät tässä kuvassa jos nuo puskat eivät peittäisi sitä Toralinnan kulmaa. | ||||
|
|
27.11.2005 20:42 | Ari Palin | ||
| Missäs puhelinlinja on? Vuonna 1967 otetuissa kuvissa näkyy puhelinlinja olleen vielä jäljellä ainakin Pukinmäen ja Malmin välillä. | ||||
|
|
27.11.2005 20:39 | Ari Palin | ||
| Upeita kuvia! Vanhat kuvat pääkaupunkiseudulta ovat juuri niitä kaikkein kiinnostavimpia. | ||||
|
|
27.11.2005 20:38 | [Tunnus poistettu] | ||
| Luossa tarkoittaa lohi. | ||||
|
|
27.11.2005 20:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Junan takana on Luossajärvi. | ||||
|
|
27.11.2005 20:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Paljonko kello oli? | ||||
|
|
27.11.2005 20:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Taitaa olla tuttu kuski ajamassa. | ||||
|
|
27.11.2005 20:35 | Lari Nylund | ||
| Tilanne ehti tulla tutuksi kaukojunissa Helsingistä työskennellessä. Usein oli tuossa pätkässä Sr1 odottamassa ja Sm3 paistetteli päivää tultuaan S89 ja palatessaan S94. Kuvauspäivänä en ollut tuolla, vaan Sydneyssä. | ||||
|
|
27.11.2005 20:32 | Arttu Kosonen | ||
| Tarkemmin katsellen puhut totta. Kuvateksti korjattu... | ||||
|
|
27.11.2005 20:27 | Lari Nylund | ||
| Niin mä muistelinkin, mutta nuo Parkanon oikoradan liikennepaikkojen nimet ei ole mun vahva puoli. Siellä tosiaan kohdattiin. Molemmat oli ajallaan. | ||||
|
|
27.11.2005 20:27 | Tommi K Hakala | ||
| Erittäin joulukorttimainen. | ||||
|
|
27.11.2005 20:25 | Lari Nylund | ||
| Ettei vaan olisi IC2-91, joka on saapunut Helsingistä? | ||||
|
|
27.11.2005 20:24 | Lari Nylund | ||
| Valtteri: nyt on onnistunut otos. Ihan kuin olisi maalattu. | ||||
|
|
27.11.2005 20:22 | Niila Heikkilä | ||
| Normaalitilanteen vallitessa S59 väistää IC50:stä Sisätössä (Stö). | ||||
|
|
27.11.2005 20:17 | Tommi K Hakala | ||
| Harvinainen vaunu,10kpl. | ||||
|
|
27.11.2005 20:13 | Tapio Muurinen | ||
| Siis menikö rantarata ja päärata tässä ristiin!? Kuulostaa aika aika erikoiselta, mutta siihen oli varmaan syynsä. | ||||
|
|
27.11.2005 20:08 | Lari Nylund | ||
| Totta. Sorry, muistin numeron väärin aamulta ja se näkyy vähän huonosti kuvassa. Hyvä korjaus. Kello oli muuten kuvanottohetkellä noin 09:10. | ||||
|
|
27.11.2005 20:08 | Tapio Muurinen | ||
| En ole ensinkään varma. Haarukoin tämän 1966 +/- 1v. (mieluummin ehdottamaasi suuntaan). En saa näitä oikein mistään kiinni, koska teimme kolmena vuotena samanlaisen reissun. Olisinkin tyytyväinen, jos saadaan oikea vuosi. Korjaan mielelläni. | ||||
|
|
27.11.2005 20:08 | Tommi K Hakala | ||
| Mikä on tuo 59:llä oleva punainen vaunu jossa on vaaleampi katto? | ||||
|
|
27.11.2005 20:05 | Johannes Erra | ||
| T46 on järjestelyveturiksi tarkoitettu, siitä muotoilu. | ||||
|
|
27.11.2005 20:03 | Topi Lajunen | ||
| Eimseillä myös tullut matkattua Hamina-Kokkola-Hamina. Muistaakseni mentiin Ylivieskan kautta. Vuonna 1998. | ||||
|
|
27.11.2005 20:02 | Johannes Erra | ||
| Ehkä kuitenkin 2122. Harjavaunut on numeroitu 2120-2126. | ||||
|
|
27.11.2005 19:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vielä ainakin keväällä 1969 tästä siltojen toiselta puolelta otetuissa kuvissa näkyy tuossa vasemmalla Pukinmäen sivuraide semmoinen pikku napero! | ||||
|
|
27.11.2005 19:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oletko varma kuvausvuodesta. Sopisi vuodelle 1967. (En tosin aivan varma ole itsekään ennekuin saan kaivettua vertailukuvia esiin). Oikeanpuoleisen ylösmenoraiteen kohdalla kiskot kulki vielä vuonna 1966 aivan jyrkän kallion viertä kuilussa. Seuraavana kesänä (1967)louhittiin näin aloittaen ensin tuosta oikealta. Vielä keväällä 1967 vikat Kirkkonummen Pr1-vetoiset paikallisjunat nousivat tässä Pasilan asemalle aivan sitä kallion viertä. | ||||
|
|
27.11.2005 19:54 | Tapio Muurinen | ||
| Onko se autojen lastauslaituri jossain tuolla huoltoraiteiden yläpäässä? Se paikka on tuoreemmassa muistissa. Kerran satuin näkemään läheltä, kun itänaapurin junan henkilökunta oli siirtämässä ostamaansa jääkaappipakastinta vaunuosastoonsa (oli 1980-lukua). | ||||
|
|
27.11.2005 19:53 | Petri Soronen | ||
| Ei taida vesakkomyrkyt olla suosittuja ympäristötietoisessa euroopassa? | ||||
|
|
27.11.2005 19:51 | Lari Nylund | ||
| Vähän liioitellusti, mutta näin se suurinpiirtein menee. Valitettavasti tuo poliittinen puoli ei oikein tunnu käsittävän, että miten vakavasta asiasta on kyse. Kannattaa miettiä, että ketä äänestää. | ||||