Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.04.2023 16:41 | Erkki Nuutio | ||
| En muista että TKL:n liikenteessä olisi rahastajien aikana tai senkään jälkeen koskaan lähdetty pysäkiltä ovia avoinna tai olisi avattu ovia ennen täyttä pysähtymistä. Muistikuvani alkavat noin vuoden 1953 vaiheilta. Määräykset olivat varmaan selvät. Ennen ovijarruja (70-luvun alkupuoli?) ovet sulkeutuivat läimähtäen. Sujuvan liikenteen vitsi oli nimenomaan kaksois-takaovet ja avara, noin 20 matkustajan takasilta. Sinne noustiin viivyttelemättä. Heti perään rahastaja sulki takaovet ja lähdettiin liikkeelle. |
||||
|
05.04.2023 16:34 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo viereinen talo, jossa kuvanoton aikaan oli Skohan myymälä, on Valtionrautateiden omistama asuin- ja toimistotalo. Talossa asui aikoinaan myös Georg Strömberg. | ||||
|
05.04.2023 16:32 | Jouni Halinen | ||
| Vuonna 1970 +/- jotain, Stadissa kuoli ko. vuoden aikana 36 jalankulkiaa. Nyt 10 vuoden aikajanassa on ollut vuosia jolloin vainajat ovat olleet 0 kuolemaa. | ||||
|
05.04.2023 16:27 | Jorma Rauhala | ||
| Vuoden 1939 valokuva. | ||||
|
|
05.04.2023 16:03 | Jorma Rauhala | ||
| Kangasverhoiltu kioski on jäätelökioski. Valkoinen alaosa on jäähdytyslaatikkoa. Jalkakäytävien reunoja ryhdyttiin maalaamaan punakeltaraidoituksilla toisen maailmansodan aikaan, jotta kadulla liikkuvat ihmiset ja autot havaitsisivat ne pimennetyssä kaupungissa paremmin, eivätkä kompuroisi niihin. Vielä 70-luvulla tehtiin noita reunakivimaalauksia joihinkin kohtiin, tai niitä ainakin oli jäljellä. Ensimmäiset suojatiemaalaukset, valkeat yksinkertaiset pitkittäisviivat tehtiin vuoden 1934 liikenneturvallisuusviikon yhteydessä eräisiin vaarallisimpiin risteyksiin. |
||||
|
|
05.04.2023 15:46 | Jorma Rauhala | ||
| Herra EsaJ, Vilhonkatu oli tavallinen katu, eli sitä menivät busat myös ylämäkeen. | ||||
|
05.04.2023 15:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo välikoroke ei ole raitsikapysäkki. | ||||
|
|
05.04.2023 12:58 | Petri Nummijoki | ||
| Hellesäillä ovia saatettiin pitää auki tuuletuksen vuoksi täydessä vauhdissakin. Siinä en näkisi erityistä ongelmaa, jos pysäkiltä lähdettiin heti, kun viimeinen matkustaja oli noussut kyytiin ja loput rahastuksesta tapahtui vauhdissa. Siinä kuitenkin pyrittiin matkanteon sujuvoittamiseen. Eihän se tietysti ajan hengen mukaista enää olisi mutta turvavyöt linja-autossa olivat tuntematon käsite. Sen sijaan on ikävä ilmiö, jos matkustajan odotettaisiin poistuvan autosta vauhdissa. Olen kyllä henkilökohtaisestikin törmännyt moiseen. Tosin yhdellä kerralla kuljettaja kertoi auton olevan niin huonossa kunnossa, ettei todennäköisesti pääse enää liikkeelle, jos joutuu kokonaan pysähtymään. | ||||
|
05.04.2023 11:13 | Ilkka Hovi | ||
| Lisäksi loppuopaste / -lyhdyn paikka korin kulmassa. Uutuus minulle, lisäksi vinot ja pystysuorat päätytuet, sekä jarrusillankaiteessa jokin käyttöä vaille oleva nikale (pieni esine). Olisiko ruuvijarrun alkuperäinen paikka, sillä amerikoissa ja kanadaissa ei keskuspuskinen takia tarvinnut mennä vaunujen väliin kytkemään kuin jarrujohto (tavaravaunuissa) kun kytkimet olivat lonksahtaneet kiinni. Siispä alunperin ei olisi tarvittu käsirautaaa. Keskuspuskimen irrottaminen kävi vasemmalla olevasta vivusta ja jarruletku irtosi kuin itsestään kun vedettiin vaunut erilleen. (Jarrujohto oli hyvä sulkea ennen irrottamista. Oli aika yllätys katsella kun juna katkaistiin, jarruletkut pingoittuivat ja aukesivat. Sitten jarruletkujen päät heiluivat villisti kunnes ilma oli tyhjentynyt). |
||||
|
|
05.04.2023 10:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ripeyden tavoittelu sai aikana ennen ovijarruja myös lieveilmiöitä. Olen itsekin ollut matkustajana autossa, jonka kuljettaja ei olisi viitsinyt pysähtyä kokonaan pysäkeillä, vaan avasi ovet vauhdissa. Osa hyppäsi ulos vauhdissa, osa ei. Mielestäni tämä oli varsin riskialtista toimintaa. Hyppäät ulos liikkuvasta autosta ja liukastut saman tien, kun jalka osuu pysäkille. Auto ja sen mukana todellinen vastuullinen tapauksesta jatkaa matkaansa. Jäät miettimään, miten matka jatkuu tästä eteenpäin. Vastaavasti auton lähtiessä pysäkiltä ovet sulkeutuivat toisinaan vasta, kun auto oli jo liikkeellä. |
||||
|
|
05.04.2023 10:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan kanssa sen että 1950-60 luvulla rakennetut kaupunkibussit olivat helkkarin ahtaita ja epäviihhtysiä. Istumapaikkaa ei meinannut saada ja kyyti oli kuin pesukoneessa olisi ollut. Rahastaja oli varsinainen kommandoora. Lapsia kohdeltiin kuin @#x%## vaikka matkusti vanhempien mukana. Yksityisillä bussifirmoilla tyyliin Espoon Auto Oy oli mukavemmat bussit. Mutta maksoi se matkustaminen sitten enemmän. |
||||
|
05.04.2023 10:08 | Masi Levola | ||
| Nyt on korjattu :) | ||||
|
|
05.04.2023 09:05 | Tommi Koskinen | ||
| Jos hiuksia lähdetään halkomaan, niin vaunut kyllä tulevat Harjavallasta mutta niitä ei ole lastattu siellä. :) Nämä Ajokseen matkalla olevat vaunut kulkevat tähän suuntaan tyhjänä. | ||||
|
04.04.2023 21:43 | Elias Murto | ||
| Tässä ei ole niinkään kyse kuvan terävyydestä vaan digitaalisen kuvan resoluutiosta. Kuva on ollut osana PDF-dokumenttia pienikokoisena, ja sitten sitä on suurennettu. Ilmeisesti samoja kuvia löytyy Finnasta paremmalla tarkkuudella. | ||||
|
04.04.2023 21:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Topi, en kuitenkaan kehdannut kiittää Tapsaa kuvasta pelkällä tokaisulla "dozo". Suomeksi suunnilleen: tattis tai kiitti (v**usti). Aika paljon jaappanialaiset käyttävät arjessa pelkkää "arigatoota". Tuo käyttämäni pitkä muoto on erityisen kohtelias tapa kiittää. Kuvahan on siinä määrin hyvä ja muistoja herättävä. Sekin vielä, että japanissa ei u-kirjainta lausuta k:n yhteydessä, niin "takusan" lausutaan: taksan. Niin ja pikku zoukkina joulu japaniksi: kirjoitetaan "kurisimasu", mutta lausutaan "krisimasu". Hauskaa! Minun etunimeni japaniksi tarkoittaa kalanruokaa. (Rehua?) Hienoa, Topi-san! |
||||
|
|
04.04.2023 19:14 | Hannu Peltola | ||
| Vahva kanadalainen pohjamaku kuvan vaunussa... | ||||
|
04.04.2023 18:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä kuva on kokonaisuudessaan, eli reilusti laajempana Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:724?sid=2916751750 https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:725?sid=2916751750 |
||||
|
04.04.2023 18:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Jouni, aseman päädyssä olleilla puisilla lisäosilla viitannet kuvaan https://vaunut.org/kuva/161421 Edelleenkään en näe siinä kuvassa aseman päädyssä puisia lisäosia, vaan asemarakennuksen länsipuolella olevan laiturihallin pään. Ks. esm. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:722?sid=2919574213 Muuten: Tämä kuva on Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7589?sid=2916751750 |
||||
|
|
04.04.2023 14:14 | Topi Lajunen | ||
| Esa, vaikka hienosti muistit merkitä pitkän vokaalin toiseen sanaan, unohtui se kuitenkin ensimmäisestä. Siispä: "doomo arigatoo gozaimasu". Nykyään taidetaan suositella käytettävän pituusmerkkiä: "dōmo arigatō", tai jopa jätetään pituuden ilmaisu kokonaan merkitsemättä. | ||||
|
04.04.2023 11:29 | Kari Haapakangas | ||
| Konetappioihin veli venäläisellä oli varaa, koulutettujen lentäjien tappioihin ei niinkään. Lentäjiä koulutettiin sota-aikana tolkuttomia määriä, mutta hurjaa oli kulutuskin. Toisaalta ne, jotka taivaalla selvisivät "alkujärkytyksestä" sitten lensivätkin aivan mielettömiä määriä. Tarkasti ottaen, eivät engelsmannit sentään punatähtihurreja lentäneet, mutta toimittivat niitä kyllä Murmanskiin sen verran mukavat määrät, että niitä riitti Itä-Karjalan taivaallekin. Jossa jo muuten lenteli jokunen hakaristihurrikin. Tiettävästi Karjalan taivaalla ei sentään nähty hurricane vs hurricane -taisteluja. |
||||
|
|
04.04.2023 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan henkilöauto on aikansa autokannan tyyppiedustaja: Ford, sotaa edeltävältä ajalta, todennäköisesti 1939 mallistoa. Malli on melko varmasti Fordor Sedan. Sivuikkunoita on kolme, kaksiovisessa olisi vain kaksi. Vaikutelmasta poiketen, ovenkahvoja on kaksi, aivan peräkkäin. Noiden aikojen Fordeissa takaovi kun oli kaapparimallia, takaoven ylemmän saranan jopa erottaa kuvasta. Ja koska neljä ovea, niin tuokaan ei varmaan ole "yksityisauto" vaan taksi. Aika on kattokupuja edeltävää tolppaelämää. Bensiinillä ajetaan jo, pahin pula on takana. Vuodeksi voisi siten lukita 1947 ja eteenpäin, muttei paljoa. Tuossakin autossa on varmasti ollut häkälaitteet, muu olisi ihan poikkeavaa - harva Ford selvisi ilman. Puskurin kävyt lienevät jääneet häkäpajalle... |
||||
|
|
04.04.2023 10:37 | Jouni Hytönen | ||
| Bussissa helposti käy sen täyttyessä niin, että seisojia on vain etu- ja keskiovien välisellä alueella. Keskiovien takana oleva alue on seisomiseen ikävämpi, koska käytävä muuttuu ahtaammaksi ja lattiakin saattaa hiljalleen kohota kohti takaosaa. Vilkkaina juhlaöinä (esim. uudenvuodenyö ja vappuyö) sai usein kuulutella tiivistämään. Jossain vanhassa korkealattiaisessa nivelessä periaatteessa koko auton mitta oli yhtä hyvää seisomatilaa, koska käytävä oli koko auton pituuden samalla korkeudella. Kuormitus alkaa humoristisesti ikkunalastista (kaikilla ikkunapaikoilla istuu joku, noin 20 henkeä), sitten tulee istumalasti (istumapaikat täynnä, noin 40-50 henkeä), edelleen seisomalasti (seisojia 20-30 kpl) ja lopulta tuulilasilasti, jossa joutuu pyytämään viimeisiä siirtymään taaksepäin, että näkee oikean peilin. :) | ||||
|
|
04.04.2023 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, ne neukkulan valtavat konetappiot operaatio Barbarossan alussa olivatkin hyväksi neukuille! Nämähän pääsivät kerralla eroon vanhentuneesta konekannastaan (I-15, I-153, I-16, SB, DB-3, ym.)! Saksalaisten ennestäänkin suuri ylimielisyys senkun paisui tästä. Samaan aikaan neukkulan suunnittelutoimistoissa vedettiin viivaa piirustuslautojen ääressä, laskutikut, taulukkokirjat, tuotantopalaverit, sun muut kovassa käytössä. Ei neukut jääneet sormi suussa ihmettelemään, että mitä tehdä? Poliitikko-Mikojanin broidi lentokonekonstruktööri-Mikojan noukittiin Gulag-helvetistä toimistonsa johtoon ja äkkiä. Suomalaiset saivat vastaansa pohjoisessa muun muassa englantilaisten lentämiä Hurricane-hävittäjiä (Varangin lentokentältä). Eikä pitkään mennyt, kunhan neukku sai oman konetuotantonsa käyntiin (LaGG-3, La-5, MiG, Jak, Iljušin, Petljakov ym.). Lend-leasekin toimi hyvin. Kyllä neukku opikseen ottaa, kun heillä on hätä kädessä. Kuten muillakin ihmisillä on tapana... Se, onko hätä todellinen, on muiden pohdittavissa. |
||||
|
|
04.04.2023 08:55 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennän vielä entisestä kaupunkilinja-autojen järjestelystä ja matkustajien käyttäytymisestä niissä. Ovia availi ja sulki paine- tai alipainesylinteri. Rahastaja käytti venttiileillään takaovia ja poistumiseen käytettyä keskiovea. Kuljettaja käytti niinikään poistumiseen käytettyä etuovea. Poistumisovet avattiin HETI pysäkille tultua jos pysäytysnappia oli painettu. Ovet suljettiin HETI kun poistumiset loppuivat. Rahastajan kuljettajalle antama lähtömerkki (valo) kertoi että kaikki ovet ovat kiinni, ja että pitää lähteä HETI. Ja kuljettaja lähti HETI. Jos poistumisovien nurkille tuli notkujia (Tampereen ratikassa puolet matkustajista on sellaisia - uusavuttomia kännykäntuijottajia), rahastaja kuljui OVIAUKOT VAPAIKSI. Pinsiön korvesta kaupunkiin tulleet opetettiin näin äkkiä pois lantalan tavoilta. Istujat normaalisti antoivat paikkansa pyytämättä sellaista ikänsä tai kuntonsa vuoksi tarvitseville matkustajille. Takasillalle mahtui parikymmentä tulijaa ja hekin etenivät hyvässä tahdissa valmiine lippuineen tai tasarahoineen rahastajan ohi. Pysäkillä viivyttiin näin normaalisti vain 5...20 sekuntia. Kuljettaja nosti heti kytkimen kun lähtömerkki tuli. Pysäkit ja risteykset eivät ruuhkautuneet nykytapaan, koska pysäkeillä ei kupattu. Sen ansiosta aikataulutkin pitivät. |
||||
|
04.04.2023 08:29 | Kari Haapakangas | ||
| Mukulakiveä käytetään vielä tänäkin päivänä paikka paikoin "historiallisista" syistä. Ne ovat poikkeuksetta erittäin ikäviä kävellä. Toimiakseen kunnolla ne taitaisivat tarvita kelpo kerroksen hevosenp*skaa täyttämään kivien välit. | ||||
|
04.04.2023 06:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola 2.9.2022: "Suomen pitää varautua turvallisuuspoliittisiin uhkiin huolehtimalla alueiden elinvoimaisuudesta, Itärajan läheisiä maakuntia on ajateltava geopoliittisesta näkökulmasta. Suomi ei saa päästää itärajan alueitaan näivettymään, sillä se on turvallisuusriski" |
||||
|
03.04.2023 23:42 | Hannu Peltola | ||
| Totta Otto! En huomannut katsoa telejä. Tosiaan veturisarjalla on ikää 70 vuotta, alkaako jo olla Euroopan käytössä olevien sähkövetureiden ikänestori? | ||||
|
|
03.04.2023 23:26 | Otto Tuomainen | ||
| Hannu: ЧС2 on kuusiakselinen veturi ja tämä on neliakselinen. ЧС1 vastaa tätä 140-sarjaa. Samantyyppisiä vetureita on Neuvostoliiton lisäksi toimitettu myös Pohjois-Koreaan. | ||||
|
03.04.2023 22:08 | Teemu Sirkiä | ||
| Viime kesänä tuli sellainen fiilis, että näiden kunnossapito olisi jollain tapaa lopetettu, kun olivat sisältä ja ulkoa enemmän tai vähemmän maalattuja. Tosin ilmiö saattoi rajoittua enemmän juuri tässä maalauksessa oleviin yksiköihin. | ||||
|
|
03.04.2023 22:01 | Jouni Halinen | ||
| Tarkoitin Erkki, tilannetta noin ennen huomenna (4.4.2023) keskipäivän aikaan. Ennen lounasta meillä on 62 toimivaa ihan käypää (ensilinjan) hävittäjää ja lounaaseen kuuluvien kahvien jälkeen (noin. 14.47) niitä on tuhansia. | ||||
|
03.04.2023 21:30 | Osku Reinikka | ||
| Olikohan pukilla rapula kun noin naamaakin punoittaa. | ||||
|
|
03.04.2023 20:48 | Erkki Nuutio | ||
| Miten niitä on vain 62 kpl tällä yrityskerralla? 25.6.41 vajaa 500 neukkulan hävittäjä-, pommitus- ja tiedustelukonetta aloitti (sotaa julistamatta) Jatkosodan. Ilmatorjuntamme ja hävittäjämme pudottivat näistä parikymmentä. Tämä ilmasota laantui kohta, kun neukut veivät valtaosan jäljelle jääneistä koneistaan Baltiaan Saksan hyökkäystä vastaan. Neukkulan konetappiot Saksaa vastaan olivat silloin olleet 90% luokkaa. |
||||
|
|
03.04.2023 20:33 | Erkki Nuutio | ||
| Matkustajat tulivat takaovesta (kaksoisovi kaiketi) rahastajan tarkastettavaksi. Rahastaja kiljui käskyjä "KÄYTÄVÄLLÄ ETEENPÄIN "(TKL, Helsingissä lisäksi samma på svenska) koska matkustajia tulee pitkän jonon verran. Etuovi on poistumisovi ja avoinna kuljettajan hikeentymisen rajoittamiseksi. Kesäilmat olivat silloin kesäilmoja. Ehkä siksi että väljät Büssingin dieselit työnsivät hiilibrikettejä ahkerasti pakotorvestaan kaupunki-ilmastoon. |
||||
|
|
03.04.2023 20:27 | Jouni Halinen | ||
| Erkki: Selvitän asiaa. | ||||
|
03.04.2023 20:08 | Erkki Nuutio | ||
| Sota jonka loppumista juhlitaan oli II maailmansota, tai kaiketi tarkemmin Saksan antautuminen. Jenkkilippu juhli sitä. Punalippujakin oli varmaan kuva-alan ulkopuolella |
||||
|
|
03.04.2023 20:02 | Erkki Nuutio | ||
| Pietinen oli ammattikuvaaja. Tästäkin kuvasta täytyy löytyä ratkaisevasti terävämpi kopio. Terävys olisi tarpeen ainakin bussien tunnistamisessa. |
||||
|
03.04.2023 19:50 | Jouni Halinen | ||
| Oliko Paavo Nurmellakin jotain tekemistä hätäisten "hävittäjä" kauppojen kanssa?, muistelisin että siitä on ollut jossain puhetta. Tyyliin ”pirautan kaverille”? Meikäläisen isoisä Gunnar (s.1902) vapautettiin vuonna -42 rintamalta Hopalle kasaamaan näitä autoja. Hänellä kun oli ajokortti. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11586.msg90042 Ne tulivat isoissa puulaatikoissa, ja Gunu sai niitä itselleen. Ja kun myin -20 keväällä taloni Vartsikassa niin osin puretuissa seinissä Oregonin mäntyisissä laudoissa luki Ford motor company, erillaisia sarjanumeroita ja määränpääksi oli liidulla kirjoitettu Hetsinki. |
||||
|
|
03.04.2023 19:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, ne Ford - kuorkit, niitähän kunnioitettiin myöhemmin nimellä Hävittäjä - Ford, tai Hyrylän Hävittäjä. Vai oliko Hävittäjät mieluumminkin Kölnin Fordeja? Saksalaisten ottamat Fordit korvattiin Citroen-kuormureilla. Toisin sanoen, aseveljeyden hengessä varastettu tavara korvattiin toisella varastetulla tavaralla. Citroenit oli varastettu Ranskasta. Jokunen Citroen-alusta saikin päälleen linja-auton korin. |
||||
|
|
03.04.2023 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulle on uusi tieto tuo bussien lähtösuunta (oikealle) Rautatientorilla. Elikkä mukava pikku vauhtimutka otettava ennen Kaivokadulle kääntymistä. Etummainen bussi näyttää olevan Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön numero 21. Se on Büssing TV 400 tamperelaisvalmisteisen Kaipion korilla. Moottori oli 90 hv Büssing diesel. Istumapaikkaluku "ventti" eli 21 ja seisomapaikkoja 19. Se oli otettu käyttöön 16.12.1937, (rek. A-8047) ja poistettiin 4.8.1953. Rekkariuudistuksen tiimellyksessä se sai laatat AI-47. Vuoden 1941 syksyllä Helsingin "Pysinkit" muutettiin kuorma-autoiksi ja niihin laitettiin häkäpöntöt. Takaisin dieselomnibusseiksi ne muutettiin vv. 1947 - 48. Auto 21 myytiin K. Turtiaiselle Helsinkiin. Tiedot kirjasta: Sinisen bussin tarina, Stadin dösät 1936 - 1967. |
||||
|
|
03.04.2023 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös konga olekin jonotanssi? Kuten esim. 1960-luvulla suosiossa ollut letkajenkka, askelkuviot tietenkin erilaisia. | ||||
|
|
03.04.2023 18:22 | Matti Ollikainen | ||
| Kongaa siis. | ||||
|
|
03.04.2023 18:20 | Matti Ollikainen | ||
| Äitini oli noissa tansseissa. Kongoa kuulemma tanssittiin. | ||||
|
Kuvasarja: Steissin seutu kautta aikojen |
03.04.2023 18:14 | Jouni Halinen | ||
| Osa kuvista on huonompia kuin alkuperäiset, kekkasin juuri miten ne saa paremmaksi, vaihdan niitä parempiin pikku hiljaa. Ainakin minun vaatimattomilla taidoilla kuvien siirto selvityksestä tänne on hiukan hankalaa, se ei ihan vaan kopsaamalla onnistu. Olen myös lisännyt osaan kuvista selvityksessä olevan laajemman kuvatekstin kuvan oheen. Ei kai tälläisen veronmaksajien rahoilla laaditun selvityksen kuvateksteillä (jolla ei ole kaupallista merkitystä) ole ainakaan käytännössä erillisiä omia tekijänoikeuksia????. |
||||
|
03.04.2023 17:19 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Panu. | ||||
|
|
03.04.2023 16:16 | Jouni Halinen | ||
| OLIS PITÄNYT KATSOA UUSTISIA. | ||||
|
|
03.04.2023 16:01 | Reijo Salminen | ||
| Tarkoittanet huomenna? | ||||
|
|
03.04.2023 15:43 | Jouni Halinen | ||
| Vielä tänään (3.4.2023) itärajalla rajavartian selän takana lämmittelee moottoreitaan 62 ensilinjan hävittäjää, ja ehkä jo loppuviikosta niiden määrä nousee tuhansiin. | ||||
|
|
03.04.2023 15:36 | Otto Tuomainen | ||
| Veturisarjalla ikää 70 vuotta, kunnioitettava saavutus että kelpaa vielä pikajunan vetoon. Ymmärtääkseni tällä reitillä tämä on jopa varsin tavallista. Muutaman tavaraliikennekäytössä olevan 140-sarjalaisen olen kuvannut kuusi vuotta sitten. Näiden vetureiden nykytilanteesta ei minulla ole varmaa tietoa. | ||||
|
|
03.04.2023 15:24 | Jouni Hytönen | ||
| En tiedä, näkyykö ylös/alas-suuntatieto tänä päivänä aikatauluissa vielä jollain tavalla. Kilometrien kasvusuuntaan kyllä toki ajetaan edelleen Helsingistä poispäin kaikkiin suuntiin ja kilometrit kasvavat muuten edelleen samalla tavalla kuin radat ovat muinoin rakennettu eli esim. Hyvinkäältä Hankoon ja Toijalasta Turkuun. Bussialalla epäilisin 1-suunnan olevan vaikkapa Helsingistä lähtevillä seutulinjoilla Helsingistä poispäin ja 2-suunnan takaisin kuten aina ennenkin. | ||||
|
|
03.04.2023 15:18 | Hannu Peltola | ||
| Ja tässä Iltasanomien kuvassa Postitalon katolla on 20 mm IT-tykki: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006585988.html Nykyisessä 23 mm "Sergei"-patterissa on 9 tykkiä. En tiedä tarkkaan, millainen oli sotien aikaisten ilmatorjuntapatterien ja ilmatorjuntakonekiväärikomppanioiden kokoonpanot. | ||||
|
|
03.04.2023 14:59 | Jouni Halinen | ||
| Hannu: Olen itse viestimiehiä, enkä näin ollen ymmärrä juurikaan "paksummista pyssyistä" ja niiden eri kokoonpanoista paljoakkaan. Kuinkas monta putkea tällaisessa It-patterissa sitten on?. Netistä poimittua ”Postitalon, Vesilinnan ja Salmisaaren katoilla oli sotien aikana it.konekiväärejä ja 20 mm:n tykkejä”. Ken on kiinnostunut ilmatorjunnasta, niin tässä on oiva julkaisu 15 vuoden takaa, eli ajalta kun näytti siltä, että hoidamme oman puolustuksemme maailman tappiin asti vain ja ainoastaan omin voimin. https://asiakas.kotisivukone.com/files/ilmatorjunta.com.kotisivukone.com/Lehdet/it0108.pdf |
||||