Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	09.04.2023 15:23	Raimo Harju
		Mihinkäs tämä oli menossa, tai mistä tulossa.
	09.04.2023 14:34	Jouni Halinen
		Talon Vr historia jatkui Makkaratalossakin. Ainakin vielä 80/90 luvun vaihteessa talossa toimi Rautatiehallitus. Oli varmaan oma ”osakekämppä” tai sitten edukas pitkäaikainen vuokrasopimus?. Vr:n työsuhde taloja (puhutaan ns. kivitaloista, ”resiinavajat” sitten erikseen) oli Stadissa ainakin Itä-Pasilassa (purettu 1970-luvulla), Länsi-Pasilassa poliisilaitoksen lähellä (purettu muutamia vuosia sitten), AleksisKiven kadun Pasilan päässä (on vieläkin olemassa) ja taisi konepajankin reunalla olla sellainen. Lisäksi Malminkadulla oli rautatieläisten itsellensä rakentama asunto-osaketalo, onkohan näitä ollut muitakin?. Sitten on vielä Toralinna. ”Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm” Talo oli jo määrätty purettavaksi (-80/-90 taitteessa), mutta säästyi kuitenkin vastalause myrskyn takia. Talossa taisi olla aika pahoja kosteusvaurioita, joten sen kunnostaminen tuli suhteellisen kalliiksi. Talossa on jälleen havaittu sisäilma ongelmia ja se on ollut tyhjänä vuodesta 2018 asti. Sen muuttamista hotelliksi ”Hotel Toralinna” suunnitellaan. Rakennuksen omistaa Sato. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toralinna ”Toralinnaksi” kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toralinna_(Tampere) Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään”. Vuonna 2002 VR myi lähes 2 000 omistamaansa vuokra-asuntoa 26 eri paikkakunnalla VVO Asunnot Oy:lle. Ja nyt ay-pomot (sd/vas) tekee itsellensä niillä(kin) sika isoa tiliä. Oliko Vr:n vuokra-asunnoissa ”nokkimajärjestys”, HKL:lä sellainen oli mm. ns. ”Sipoon kirkossa”. Talon rakennutti Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö (myöh. Helsingin kaupungin liikennelaitos) työsuhdeasunnoiksi vuonna 1905 Töölöön ratikkahallien viereen, osoitteeseen Mannerheimintie 76 (ent. Läntinen Viertotie). Dirikoilla oli isot kulmakämpät erkkereineen, parvekkeet, vesiklosetit ja hieno porraskäytävä. Duunarit asuivat pienissä kämpissä pääosin sisäpihan puollella ja (kuiva/palju) huusit olivat pihan perällä, Rakennus purettiin vuonna 1978, ollen viimeisiä purettuja arvotaloja Stadissa. Toimistotaloksi rakennettua kiinteistöä ollaan muuttamassa nyt jälleen asuintaloksi. Wiki artikkeli: Huomioi Läntisen Viertotien leveys tai itse asiassa sen kapeus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki) Takavuosina sanonta kuului että "valtion leipä on kapea mutta pitkä" joten edukas työsuhdeasunto oli ikään kuin "voita leivän päälle”. Hyvä lisä oli myös ilmaiset junaliput (aladoopia voin päälle). Sen saivat myös rautatieläisten lapset. Mutsi vainaallakin oli sellainen, lippu vanheni sinä päivänä kun mutsi täytti 18 vuotta (1946). Enää näin ei ole. valtion palkollisten ”alapuolella” ovat nollatuntisopimuksella olevat työntekijät ,”8.47” euron” tuntipalkalla. Nykyjään homma menee valtiolla niin että ao. virastoihin luodaan ketjutus erilaisia virkanimikkeitä kukin tietenkin omalla nousevalla palkkaluokallaan suunnilleen näin. Nuorempi harjoittelija >harjoittelija >vanhempi harjoittelija >erikoisharjoittelija> yliharjoittelija. Nuorempi asiantuntia >asiantuntia> vanhempi asiantuntia > erikoisasiantuntia> yliasiantuntija. Pienempi päällikkö > päällikkö >isompi päällikkö >ylipäällikkö. Pienempi johtaja> johtaja >isompi johtaja> ylijohtaja. Näin kun on menetelty niin liksa tietenkin kasvaa aina kun titteli tulee ”komeammaksi”, työntekijä ikään kuin saa ylennyksen ja tietenkin palkankorotuksen mutta tehtävät pysyvät kuitenkin aivan samana. Aivan naurettavaa puhua niistä ja niistä prossista per vuosi, palkat nousevat täysin tämän systeemin ulkopuolella. Taas meni vähän aiheen ulkopuolelle.
	09.04.2023 14:00	Timo Salo
		Golden moment!
	09.04.2023 13:51	Timo Salo
		Pyysin Gunnaria vetämään kunnon hymyn kuvaan, mutta lasit perhanat kiiltää...!
	09.04.2023 13:51	Esa J. Rintamäki
		Ihan kuin 2216:n aktiivipalvelun aikaan... Herättää monia muistoja Huru-pikajunakaudelta. Kouvolasta Seinäjoelle, oman harrastusurani alkuvuosikymmeneltä.
	08.04.2023 00:29	Esa J. Rintamäki
		Junan "yläpuolella" on ns. sunnuntaipalstat, joista aikoinaan saatiin Suomessa ajatus siirtolapuutarha - alueista mökkeineen.
	08.04.2023 00:25	Esa J. Rintamäki
		Tätä kuvaa ei voi muuta kuin ylistää! Sopisi hyvin kalenteri- tai viikon kuvaksi.
	07.04.2023 23:27	Juhani Pirttilahti
		Tämä on kyllä teknisesti rautatie eikä metro. Onhan tämä yhdistetty kaikista kolmesta päästään rautatieverkostoon. Tunneliosuudella on käytössä Siemensin toimittama CBTC-kulunvalvonta. Pintaosuuksilla kulunvalvonnan virkaa toimittaa joko yleiseurooppalainen ETCS tai peribrittiläinen AWS.
	07.04.2023 23:23	Juhani Pirttilahti
		Muutama ETCS:n eurobaliisikin nähtävissä.
	07.04.2023 22:38	Jorma Rauhala
		Taitaa olla tulviva Raiskionoja, joka radan toisella puolen yhtyy Lähdeojaan.
	07.04.2023 19:41	Marko Laine
		Laatikot on varastokäyttöön ja kuljetuksiin, kun pitää jotain pientä ja sekalaista kuljettaa.
	07.04.2023 19:28	Timo Salo
		https://vaunut.org/kuva/155950?u=349
	07.04.2023 19:24	Rainer Silfverberg
		Mihin tarkoitukseen nuo laatikot oikein ovat?
	07.04.2023 18:46	Ossi Rosten
		Voin olla ajastani jäljessä, mutta kyllä tämä näyttää veturilta! Vaikka kyllä myönnettävä että dominoivan kilpailijan uuteen tulokkaaseen alkaa silmä tottua..
	07.04.2023 12:48	Timo Humalisto
		https://vanhatkartat.fi/#14.03/62.79537/22.84328
	07.04.2023 07:29	Teppo Niemi
		Ja tuolta taustan postitalosta sai hyvää palvelua, oli sitten kyse kirjojen lähettämisestä kotiin tai rautatieläisten postimerkkien ostosta postikortteihin. Nyttemmin tuo talo on purettu.
	07.04.2023 01:08	Mikko Ketolainen
		Ilmankos sillä meni julian aikataulun mukaan tunnin verran Hankasalmella aikaa, kun aiemmilla kerroilla se on mennyt pysähtymättä ohi.
	07.04.2023 01:02	Uwe Geuder
		Oranssit kärryt edessä ovat DB:n matkatavaroita ja pikarahtia varten. Keltaiset kärryt taustalla DBP:n (Deutsche Bundespostin) postia varten. Kaikki historiaa.
	07.04.2023 00:26	Arto Papunen
		Lähtöaika tainnut muuttua kun puolet vaunuista otetaan kyytiin Hankasalmelta. Sopivasti vielä Hankasalmella olisi kerran kuukaudessa sahatavaravaunusto lastauksessa torstaisin kun tuo raakapuuvaunustonkin haku sieltä on torstaisin.
	07.04.2023 00:14	John Lindroth
		TK3 895 on yksi viimeisistä Pasilan varikolla toimineista tämän sarjan vetureista,sen korvasi TK3 1170 joka jäi viimeiseksi! Itse olen saanut olla kummankin kyydissä 60-luvulla sorajunissa.Pasilassa olo aikanaan veturin halkopiippu korvattiin saapasmallisella korkealla hiilipiipulla!Tämä oli yksi syy mallin rakentamiseen!Itselläni on ikimuistettava äänielämys Helsingin Katajanokalta hiilipiipuisen TK3 sarjan lähdöstä vetämään pitkää satamajunaa kohti Pasilaa.
	06.04.2023 23:26	John Lindroth
		Ellen väärin muista Pienoisrautatiekerho ry järjesti PR päivät vuonna 1987 Helsingin rautatieasemalla rautatievaunuissa! Omia mallejani oli myös tuolloin näytteillä!
	06.04.2023 23:21	Mikko Ketolainen
		Jäi tämän päiväinen T7146 kuvaamatta kun lähtikin matkaan "jo" klo 13.08, vaikka lähtöajaksi oli merkattu 13.36. Onkin näköjään lähtöaika muuttunut aiemmasta klo. 14.30 tuohon klo. 13.36. Pitäisi lähteä tuohon kellonaikaan joka viikko 15.6. saakka. No, sainpahan tuon veturin kuvattua tuolla lastauspaikalla ja tavallaan koko junan T7145, mutta veturi ei ollut kiinni vaunuissa.
	06.04.2023 23:10	Jorma Toivonen
		Mukava nähdä välillä puhdas ja siisti veturi tavarajunan vetäjänä, ei kilpalijan nokisia yksilöitä, eikä VR:n rupsahtaneita Dv12-sarjalaisia. Toki niitäkin kuvia tulee seurailtua.
	06.04.2023 23:09	Mikko Ketolainen
		Enpä ollut kiinnittänyt huomiota tuohon tuulivoimalaan kun vuoden 2017 heinäkuussa tuolla Rauman vesitornissa käytiin ja maisemakuvia otettiin näköalatasanteelta. Nyt kun tutkin tarkemmin ottamiani kuvia, niin siellähän se parissa kuvassa näkyi.
	06.04.2023 22:43	Jaakko Tuominen
		Vaunu on yksi niiistä jossa oli PR päivät hesan asemalla silloin joskus.
	06.04.2023 17:54	Rainer Silfverberg
		Kyllä on outo sisustus puuvaunulla, mä luulin kun äkkiä vilkaisin, että kyseessä oli esslingeniläisen 2. luokan osasto! Olisi muuten VR:kin voinut silloin kun puuvaunut oli aktiivikäytössä sisustaa ne teräsvaunujen istuimilla, niissä olisi sattanut jopa muutkin kuin pelkät "harrastajat" haluta matkustaa!
	06.04.2023 16:35	Esa J. Rintamäki
		Nyt menin latelemaan edellisessä kommentissani läven päähäni! Johtuen keski-iän rementiasta! Ai, hittavainen, unohdin...? Epäilinkin vähän tätä ja kaivoin esiin matkustuksistani tehtyjä muistiinpanojani, joiden mukaan: Aikataulukauden vaihdoksesta alkaen 28.5.1978, jolloin Tku - Jy / Pm junat alkoivat kulkea Jämsän kautta uutta oikorataa pitkin. Kesästä 1978 (tarkemmin: 22.6. alkaen) ainakin torstaisin ja perjantaisin P 44 oli veturijuna, jolloin vaunustossa oli suuri suosikkini Eht. Mainitsen numerot: 23318, 23307, 23323 ja 23327. Sunnuntaina 16.10.1978 P 43:ssa oli Dm8 5013. Syksyllä ja alkutalvesta 1978 su P 44:ssä oli EFi. Numeroita: 22382, 22397 ja 22394 (tämä ollut sunnuntaina 17.12.1978). Vuosi vaihtui: 1979: Perjantaina 5.1.1979 P 44: Dm 9 5120. P 44 tapasi olla melko usein (sunnuntaisin) kahden rungon Porkkana, mutta tässä oli merkintänä 5120, koska siinä matkustin Haapamäeltä Vilppulaan. Sunnuntaina 14.1. ja perjantaina 26.1. P 44:ssä oli Eht 23327. Sunnuntaina 4.3. P 43:ssa oli Dm 8 5016. Noinakin perjantaina ja sunnuntainakin P 44:ssä näki Eht:ta (nrot 23325, 23312 ja kerran EFi 22383). Su 8.4. P 43: Dm 9 5104 ja P 44: Eht 23325, reissasin Vlp - Hpk - Vlp. Veturina P 44:ssä yleenä Dv 12. Su 22.4. P 43: Dm 9 5106 ja P 44: Eht 23321. Su 20.5. P 43: Dm 9 5106 (matka Hl - Vlp). Sitten jokin muuttui: sunnuntaina 8.7.1979: P 43: Dm 8 5005 ja P 44: Dm 9 5101. Poikkesin Vilppulasta Haavassa ja takaisin. La 21.7.1979, P 44: Dm 9 5124, kuljin Sk - Vlp. La 28.7.1979, P 43: Dm 9 5122, kuljin Tpe - Vlp. Su 26.8.1979, P 43: Dm 8 5008 (Vlp - Hpk) ja P 44: Dm 9 5106 (Hpk - Vlp). Ja niin edelleen...
	06.04.2023 13:54	Jonne Seppänen
		Aloittajalle tiedoksi että koppi päädyssä oikealla on kaminahuone
	06.04.2023 12:58	Jimi Alppimaa
		Kuvausajankohta oli juurikin siinä kello 8 aikoihin. Lisäsin junan numeron tunnisteisiin.
	06.04.2023 12:56	Petri Nummijoki
		Vajaan 13 vuoden takaiseen keskusteluun Hr12-vetureiden käytöstä Kouvolan ja Kuopion välisissä pikajunissa niin olisiko kesä 1963 ollut se, jolloin Hr12-vetureita käytettiin näissä junissa juhlapyhien ulkopuolellakin? Ainakin on havainto, että 2.8.1963 olisi P75 ja seuraavan yön P72 vedetty Savon radalla veturilla 2201. Kesä 1963 voisi olla siinä mielessä luonteva, että silloin Hr13-vetureita saatiin Savon radan tavarajuniin Hr12-vetureiden tilalle. Ehkä Hr12-vetureita ei uskallettu vapauttaa Kouvolan kierroista heti Hr13-vetureiden saavuttua ja niitä olisi työllistetty jonkin aikaa täyteajona Kouvolan ja Kuopion välillä pikajunissa?
	06.04.2023 11:28	Esa J. Rintamäki
		Fo 22513 valmistui 1928 ja hylättiin vuonna 1978. 22513 oli yhdessä 22514:n (myös hylätty 1978) kanssa viimeiset käytössä olleet 18,68 m pitkät Fo - vaunut.
	06.04.2023 11:24	Jimi Lappalainen
		Komea, urbaani maisema :)
	06.04.2023 09:33	Teppo Niemi
		Mitenkäs lienee Pienosrautatiekerho ry:n arkisto tai Rautatiemuseon ja Suomen Rautatiehistoriallisen seuran kokoelmat. Jostakin olen aikoinaan kopioinut itselleni tuon ajan kaukojunien vaunujärjestyksen. Siitä tosiaankin löytyy muutama todella mielenkiintoinen vaunukierto, vaikkei niitä ole merkitty ollenkaan niin tarkaan kuin mitä 1990-luvulla oli merkitty. Sen sijaan Helsingin vakinaiset seisontaraiteet tuossa oli merkitty.
	06.04.2023 09:10	Jouni Hytönen
		Tämä on minultakin mennyt täysin ohi. Hieno aikakonenäkymä, värit ovat kuin tänä kesänä samaan paikkaan menisi. Itse kun ei ole koskaan nähnyt höyryveturia normaaliliikenteessä, tämä ei sinänsä herätä mitään erityisempiä nostalgisia väristyksiä. Onkohan joku seuraillut tuon ajan vaunukiertoja?
	06.04.2023 04:31	Esa J. Rintamäki
		US gallona = 3,78 litraa, joten 5 000 gallonaa tekee 18 900 litraa! Sellaisen kokoinen löpötankki! Herra Jarno, kyllä, tasausvivusto liikkuu. Tekniseltä kannalta katsoen tämä on paras ratkaisu vetureissa käytettäväksi. Suht simppeli ja toimiva.
	06.04.2023 02:06	Miro Salo
		Siirtää ilmeisesti keskimmäiseltä akselilta 25% painosta pois kahdelle muulle akselille. Veturi on A1A-tyyppinen, eli keskimmäinen akseli ei ole vetävä akseli.
	05.04.2023 22:29	Heikki Jalonen
		Vasemmanpuoleinen lienee - asemamiljööseen sangen sopivasti - Ford Fairlane Station Wagon, vuodelta 1956 tai -57. Yksöislamppujen vuosikertoja.
	05.04.2023 20:37	Esa J. Rintamäki
		Voltissa näköjään ollut kampiasetinlaite kuvaushetkellä. "Tatsuunamies näyttää seis-opastetta 4051:n vetämälle junalle. Ei näytä ainakaan siltä, että lähtöopasteesta olisi kyse. Aamun junista kun on kyse (auringon suunta!), niin kuvassa ovat junat H 601 ja H 606. Kellonaika ollut siinä puoli yhdeksän maissa. H 601 lähtenyt Seinäjoelta tasan seitsemältä kohti Oulua. H 606 lienee lähtenyt Kokkolasta. 1970-luvun jälkipuoliskolla H 606 oli ollut veturijuna. Seinäjoella siihen liitettiin kahvilaosastovaunu (Eikt) ja 1. luokka (CEit), ennen kuin se jatkoi matkaansa Haapamäen kautta Helsinkiin junana P 42.
	05.04.2023 20:19	Markku Naskali
		Monissa kaupungeissa on myös pätkiä hyvinkin vanhoista mukulakivikaduista. Ikäviä jalan ja autonkin alla, mutta kestäviä. Laajemmassa mittakaavassa usein varsin tasaisia. Luulisi että routiminen yms. saisi aikaan vaurioita, mutta alustat ovat monin paikoin yllättävän stabiileja. On myös varmaan vaatinut melkoista puuhaa kerätä sadoittain suunnilleen saman kokoluokan kiviä.
	05.04.2023 20:09	Esa J. Rintamäki
		Jyväskylän Liikenteen Boxer 2 - korisilla muinaismuistopaikkureilla (linjalla 8 Kuokkalaan tai 19 Salmirantaan) takasillalla matkustettaessa tuli aina mieleen mainoslause "lentäen olisit jo perillä". Linja-autoasemalta maailmanlopun kautta Survontielle ja silleen... Puolet matkasta jalat eivät osuneet lattiaan! Tien kunto oli mitä oli 1977 - 78.
	05.04.2023 19:34	Markku Naskali
		Paunulaisen takasillalla on matkustettu useampikin kilometri. Ei ainakaan siellä etuovi ollut ajettaessa auki kun aina joskus käskyyn "Eteenpäin käytävällä" kuului joukosta huuto: "Avatkaa etuovi!".
	05.04.2023 19:06	Teemu Saukkonen
		Ei kai sitä tarvitse kuin muutama milli keventää, ja johan alkaa olemaan akselipainoa muilla akseleilla.
	05.04.2023 19:04	Teemu Saukkonen
		Etteipä kyseessä olisi T55701 Kontiomäelle, jos kello on noin 8 aamulla. https://juliadata.fi/timetables?s=55701&d=5.4.2023 Nopeuskäyrästä päätellen.
	05.04.2023 18:45	Jarno Piltti
		Tässähän on tämä keskimmäisen akselin nosto, tai kevennys, tai miten sen nyt sanookaan. Osaako joku selittää miten systeemi ihan tarkasti ottaen toimii? Nouseeko muka akseli ylös ja pois kiskoilta? Vai liikkuuko jousituksen tasausvivusto?
	05.04.2023 18:25	Sauli Vähäkoski
		Veturilla pituutta voi olla noin 23 m. Korkeutta 4,5 m. Tehoa 3300 kW. Polttoainetta tankissa 5000 gallonaa.
	05.04.2023 17:24	Jorma Rauhala
		Jos on heinäseiväs uutta maataloustekniikkaa, niin olivat myös maitolaituritkin. Ensimmäiset 1930-luvulla, ensin pelkkinä avoimina lavoina, ja vasta sotien jälkeen 1940-luvulla tehtiin niihin kopitkin sääsuojaksi. Käyttöaika noin 30 vuotta koko instituutiolla.
	05.04.2023 16:54	Jorma Rauhala
		SAT:n valmistaman raitsikan edessä on AGA:n kaasuvalaistu liikennemajakka ja siinä kohtaa oli yksi yleisistä kaivoista. Sokos-taloa on jo käytetty virastotalona, esimerkiksi Sotevalla oli siellä toimistot.
	05.04.2023 16:46	Jorma Rauhala
		Tuo on kyllä omnibus-luokkaa oleva vaunu. Seurahuoneellakin oli oma vaununsa, sillä matka rautatieasemalta oli vielä pidempi kuin Kämpiin. Kolme suurinta kotimaista omnibus-valmistajaa olivat Spennert, Osberg ja Wulff, kaksi ensimmäistä Helsingistä, viimeinen Turusta. Eikä näistä liene mitään julkaisuja olemassa. Pika-ajureiden vaunuja tekivät sitten muutkin.
	05.04.2023 16:41	Erkki Nuutio
		En muista että TKL:n liikenteessä olisi rahastajien aikana tai senkään jälkeen koskaan lähdetty pysäkiltä ovia avoinna tai olisi avattu ovia ennen täyttä pysähtymistä. Muistikuvani alkavat noin vuoden 1953 vaiheilta. Määräykset olivat varmaan selvät. Ennen ovijarruja (70-luvun alkupuoli?) ovet sulkeutuivat läimähtäen. Sujuvan liikenteen vitsi oli nimenomaan kaksois-takaovet ja avara, noin 20 matkustajan takasilta. Sinne noustiin viivyttelemättä. Heti perään rahastaja sulki takaovet ja lähdettiin liikkeelle.
	05.04.2023 16:34	Jorma Rauhala
		Tuo viereinen talo, jossa kuvanoton aikaan oli Skohan myymälä, on Valtionrautateiden omistama asuin- ja toimistotalo. Talossa asui aikoinaan myös Georg Strömberg.
	05.04.2023 16:32	Jouni Halinen
		Vuonna 1970 +/- jotain, Stadissa kuoli ko. vuoden aikana 36 jalankulkiaa. Nyt 10 vuoden aikajanassa on ollut vuosia jolloin vainajat ovat olleet 0 kuolemaa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset