Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.07.2022 18:28 | Jimi Lappalainen | ||
| "Rautatiepohjoisesta" :) | ||||
|
30.07.2022 17:50 | Erkki Nuutio | ||
| Mieluimmin tämä kuva olisi otettu ennen 22.6.41, koska vartiointia ei ole ja valmiutta ilmahyökkäyksiä vastaan on vain niukasti. Konekivääri on kylläkin miehitetty, mutta ei ilmatorjuntakonekivääri. | ||||
|
30.07.2022 17:45 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Viipurin linnan porttirakennuksen seinään ilmaantui joskus -70-luvulla muistolaatta, jossa (venäjäksi) teksti: "Leningradin rintaman 21. armeijan sankarillisille sotilaille, jotka vapauttivat kesäkuun 20.päivänä 1944 ikivanhan venäläisen kaupungin Viipurin." | ||||
|
|
30.07.2022 17:44 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä kuva on luultavasti otettu syyskuun alkupäivinä 1941. | ||||
|
30.07.2022 17:43 | Erkki Nuutio | ||
| Viipuri valloitettiin 30.8.41, ja silloin siniristilippu nostettiin Viipurin linnan salkoon. Kenraali Oeschin vastaanottama sotilasparaati oli 31.8.41. Tämä kuva on todennäköisesti otettu noin 1.9.41. | ||||
|
30.07.2022 17:35 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän jo vuonna 2022 ole syytä sanoa asiat niinkuin ne olivat, eikä jatkaa itseruoskintaa perusteettomilla raskailla syytöksillä. Aloitetaan Talvisodasta. Useimmat kai pitävät Suomea siihen syyttömänä kärsijänä. Mutta naiiveja olimme - kansainväliseen oikeuteen uskovia ja niukasti todellisuutta ymmärtäviä. Niinpä valtiojohtomme tuli täysin yllätetyksi, onneksi ei sentään tuleva ylipäällikkömme eikä Kannasta linnoittanut vapaaehtoisnuoriso. Talvisodan jälkeen varustauduimme pakon edessä, koska NL painosti Suomea häikäilemättömästi koko välirauhan ajan. Näin NL ajoi maamme liittolaisensa Saksan turviin sotilaallisen ja taloudellisenkin pakon vuoksi. Olimme onneksi kiinnostavia Saksan alustavien Barbarossa-suunnitelmien kannalta. Siksi Hitler mm. kolmasti jyrkästi kielsi liittolaistaan hyökkäämästä maahamme kun Molotov neuvoteli Hitlerin kanssa Berliinissä marraskuussa 1940. Kyllä Molotovia ja Stalinia silloin jurppi - Suomi oli jälleen pääsemässä neuvostopihdeistä. Epämuodollisen mutta Saksalle tärkeän liittolaisuutemme ansiosta saimme tietää ajoissa (=varmuudella noin 3 vk etukäteen) sodan alkavan koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella. Tuskin edes typerys voi kuvitella että Suomi voisi tällöin pysyä sodan ulkopuolella - elää ja syödä vaikka kauppahteyskin säilyisi enintään Ruotsiin. Jos emme olisi tällöin olleet yhteistoiminnassa Saksan kanssa, olisi Etelä-Suomesta tullut taistelutanner NL:n hyökätessä idästä ja Saksan lännestä. Tämä olisi ollut 100 % varmaa. Etelä-Suomi olisi tuhoutunut ja väestö olisi yrittänyt pohjoisempana pysyä hengissä värjötellen ja pettua syöden ja vähin asein. Maamme yhteiskuntarakenne ja teollisuus olisi tuhoutunut ja väestö paljon vähentynyt. Yhteistoimintamme Saksan kanssa varjeli tältä, vaikka menetykset olivat silti raskaat. MUTTA yhteiskuntamme säilyi vakaana ja vapaana ja teollisuutemme jopa vahvistui seuraavia koitoksia - syyllisen meille asettamia sotakorvauksia ajatellen. Vaihtoehtoja Suomella ei ollut. On siksi suhteellisuudentajutonta vedota yksittäisiin rikkeisiin ehdottomasta puolueettomuudesta Jatkosodan edellä. Ne olivat kentällä ilman ylijohdon lupaa tehtyjä, aikana jolloin monet valtiot tekivät paljon karkeampia toimia - mukaanlukien NL. Talvisodan kärsimysten jäljiltä eivät jotkut niistä kärsineet ja yksittäiset saksalaismieliset varmaan niitä pahoitelleetkaan. Itä-Preussista 22.8.41 lähteneet ja Nevaa pommittaneet Ju 88 -koneet EIVÄT saaneet polttoainetäydennystä Utissa. Ne lensivät alunperin tankattuina kohteeseensa, toki osin Suomen ilmatilan kautta koukaten (kuten neuvostokoneetkin olivat alituiseen tehneet). Ilmavalvonta kyllä havaitsi ne, mutta ilma- tai muu torjunta oli mahdotonta, vaikka halua olisi ollutkin, Sensijaan kyseiset Ju 88-koneet tankattiin Utissa paluumatkalle Itä-Preussiin. Ei rikos, tuskin edes rike todellisuudentajuiselle. Näistä sotalennoista ei annettu ennalta tietoja suomalaisille. Salaaminen oli jo sotilaallisista syistä päivänselvä välttämättömyys.. Suomessa oli siis rauha 25.6.41 aamuun asti. Juna kulki Helsingin ja Leningradin välillä vielä 24.6.41. Mm. NL:n Helsingin lähetystö lähti sillä maastamme. |
||||
|
30.07.2022 17:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Valaistus korostaa veturin ulkonäköä. Tiukentamalla rajausta oikeasta reunasta syntyy maksimaalinen vanhan (hyvän) ajan tunnelma. | ||||
|
30.07.2022 16:52 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi 1406 löytyi/vallattiin syyskuussa 1941 Humaljoella. Valmistaja Kolomna 4893/1917, kattilan venäläinen numero oli 27383. Suomessa otettu liikenteeseen heinäkuussa 1942 ja se sai tunnuksen A1 ja sitten Tr2 sekä numeron 2013. Aluksi veturi sijoitettiin Riihimäelle ja sieltä se lähetettiin Äänislinnaan. Äänislinnassa veturi koki muutaman kiskoilta putoamisen varikolla tai ratapihalla (12.3.1943, 25.5.1943, 15.8.1943). Veturi palautettiin hyväkuntoisena Neuvostoliittoon marraskuussa 1944. | ||||
|
|
30.07.2022 15:46 | Erkki Nuutio | ||
| Samaan sarjaan kuuluva veturi saattiin Hiitolan asemalla likimain samassa kunnossa kuin tämäkin, mutta samasta veturista ei ole kyse. | ||||
|
30.07.2022 14:58 | Eljas Pölhö | ||
| Pari huomautusta: "...Asiakirjassa mainitaan tenderin vesitilavuudeksi n. 9m joka ei kylläkään täsmää veturin D1 tilavuuteen, ...tai sitten tilavuutta ei ole tiedetty edes parin kuution tarkkuudella..." Vesitenderissä ei tarvita polttoainetilaa, joten haluttaessa vesisäiliötä on mahdollista suurentaa. Toinen huomautus on, että vesitendereitä ei numeroitu numerojärjestyksessä, joten se ei kerro muutosvuodesta juuri mitään. Samassa numerosarjassa oli myös muita vaunuja. Aika ajoin pyrittiin saamaan perättäiset numerot saman ratajakson alueelle, mutta muuttuneiden tarpeiden mukaan kalustosiirrot sotkivat hyvän tarkoituksen. Numerosarjoja ei myöskään kasvatettu jatkuvasti, vaan hylkäyksien kautta vapautuneet numerot pyrittiin ottamaan uudelleen käyttöön. | ||||
|
|
30.07.2022 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Tomi! Sen verran referoin mainitsemaasi asiakirjaa, että vesitenderi XG 04136 oli edellisenä syksynä (1952) kunnostettu Helsingin konepajalla. Samassa asiakirjassa mainittu nimilyhenne Ra on yhtäkuin Rauma. Samoin mainitut kolme vesivaunua oli tarkoitettu rataosaston sorajunissa käytettäväksi, siis myös uusia höyrynostureita varten. Kirjeen oli allekirjoittanut Väinö Tamminen, päiväyksellä 15.9.1953. Mainittakoon, että B - kirjain (X:n lisäksi) otettiin käyttöön virkararvekalustoa varten 3.12.1953 lukien (Käskylehti 49/53 - 2.). |
||||
|
|
30.07.2022 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jatkosodassa panssarijunia ei käytetty ainkaan samassa laajuudessa kuin mitä vielä ennen sotaa uskottiin. Muistaakseni ne palvelivat lähinnä liikkuvina ilmatorjunta-asemina. Talvisodassa niiden käyttökelpoisuus oli melko vähäinen. Lisäksi panssarijunia oli helppo estää kulkemasta, tekemällä ratakatkon. Vaikkapa vain irrottamalla sidekiskot ruuveineen. Kiskoa hieman taivuttamalla lisäksi, niin... |
||||
|
|
30.07.2022 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rauhantilassa? Silti Hitler 22.6.1941 mainitsi "suomalaisista aseveljistä" puheessaan operaatio "Barbarossasta". Ja aamuyöllä 22.6. jotkin saksalaiset Junkers Ju 88 - pommikoneet saivat polttoainetäydennystä Utin lentokentällä, jonka jälkeen ne starttasivat kohti itää. Että hys - hys - touhua natsilaisuuteen hurmaantuneet solttumme tekivätkin. |
||||
|
|
30.07.2022 13:06 | Erkki Nuutio | ||
| Käsky koko sodan aikaisen armeijan perustamisesta annettiin 17.6.41 . Tämä liikekannallepano toteutui ylimääräisten harjoitusten (YH) nimellä alkaen 18.6.1941. Tällöin reserviläiset alkoivat saapua kokoamispaikkoihinsa. Tätä ennen, noin 11.6.1941 alkaen oli palvelukseen kutsuttu erityisosastoihin kuuluvat. Liikekannallepano tuli loppuunsuoritetuksi, eli koko armeija oli rintamaosillaan suurinpiirtein 25.6.41 mennessä - siis viime tipassa. Saksalaisten Barbarossa-hyökkäys alkoi koko leveällä rintamalla 22.6.1941 aamulla. Koko Suomen alue pysyi yhä rauhantilassa. Sota Suomessa alkoi 25.6.41 Neuvostoliiton aloittamana. Hermojensa petettyä se suoritti lähes 500:lla sotakoneellaan ilmahyökkäyksiä usean päivän ajan noin 20:lle maamme paikkakunnalle. Kuoli muutama sata siviiliä ja tuhoutui paljon omaisuutta, kuten Turussa sataman ratapiha ja paloi mm. Turun linna. Neuvostoliitto halusi suorittaa ns. ennaltaehkäiseviä iskuja Suomeen tapahtuvaa hyökkäystä varten keskitetyillä koneillaan - ennenkuin se siirsi valtaosan näistä etelään Saksaa vastaan, siellä kärsimiensä murskaavien tappioiden paikkaamiseksi. Kuva lienee jonkun divisioonan keskityskuljetuksesta. Koska ilmatorjunta- tai muuta suojausvalmiutta ei näy, oletan että kuva olisi otettu noin 20.6.41. Suojausvalmiutta olisi luultavasti ollut havaittavissa jo 22.-24.6.41. |
||||
|
|
30.07.2022 12:18 | Erkki Nuutio | ||
| Viipurin 1939 karttakirjan (Gummerus, 2006) perusteella kuvauskohdasta oikealle oli Patterinmäen urheilukenttä. Edessä oikealla on osittain tuhottu Viipurin Teollisuuskoulu ja Suomen sahateollisuuskoulu. Kuvauskohdasta vasemmalle oli ulkojuhlapaikka ja -näyttämö (päinvastoin kuin möykkäjumputusta 120 db(A) puoleenyöhön parkkikentällä työtätekevien ihmisten ikkunoiden alla - moukkavirkamiesten taputtelemana nyky-Tampereella). Edempänä vasemmalla on etummaisen rakennuksensa osalta tuhottu Viipurin ammattikoulu. Perinteet siviilirakennusten tuhoamisesta ovat syvässä ja ovat säilyneet suuressa arvossa Z-armeijassa. |
||||
|
|
30.07.2022 11:59 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni hetki oli juhlallinen. Siksi mahdollinen laulukin oli juhlallinen ja jopa luojaa kiittävä. Oikeus oli nyt toteutunut - Viipuri oli jälleen meidän - vaikkakin vanjan raskaasti tuhoamana. Joku lasi-inventaariota tehnyt porukka voisi sensijaan laulaa A.Aimon tapaan komean foksin "Uraliin" (Ralph Erwin, Usko Hurmerinta), mutta vasta vuonna 1942: Uraliin, taakse sen ; juoksee vanjat, kuuluu vinha läiske tossujen ; .... |
||||
|
|
30.07.2022 11:06 | Tomi Hämäläinen | ||
| Epön arkistoissa törmäsin seuraavaan asiakirjaan vuodelta 1953, mistä löysin tuon numeron: https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturisarjat/Tenderien%20muutokset/XG%2004136%2B04140%2B04143.jpg Asiakirjassa mainitaan tenderin vesitilavuudeksi n. 9m joka ei kylläkään täsmää veturin D1 tilavuuteen, joten ehkä se ei olekaan juuri kuvassa olevan tenderin numero, tai sitten tilavuutta ei ole tiedetty edes parin kuution tarkkuudella. Ajattelin että kyseessä voisi olla sama tenderi koska se on otettu Raumalta ja vielä erikseen mainittu sitä käytetyn veden kuljetukseen. Tenderit (04136, 04140 ja 04143) on numeroitu tuolloin XG sarjaan. Höyryveturit valtionrautateillä kirjan mukaan veturi nro: 1901 on hylätty 11.1950 ja nro: 140 12.1952. |
||||
|
|
30.07.2022 10:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Se edellä kaivattu Kaskimiehen kirjan kuva Hanko-Hyvinkää -rautatien villinlännen veturista (A4) on jo vorgissa: vaunut.org/kuva/125593 | ||||
|
|
30.07.2022 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauloivat kuorossa: - " Kauan ei ryssä Suomessa haise..." | ||||
|
30.07.2022 04:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi olla isokenkäinen, sanan varsinaisessa merkityksessä...? | ||||
|
30.07.2022 01:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Niin, että Tk3 oli riippakivenä kengänpohjassa reissussa? Älkääs nyt. Hyvä veturi se on. :-) | ||||
|
29.07.2022 23:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno :) | ||||
|
29.07.2022 20:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo vetureiden hylkäys- ja uusien hankkimisaikataulu on kyllä mielenkiintoinen näin 15 vuotta myöhemmin. | ||||
|
29.07.2022 20:08 | Joni Saarnio | ||
| kissakin päässyt kuvaan :D | ||||
|
|
29.07.2022 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjassa Valtion rautatiet 1912 - 1937 osassa II, sivulla 498 kerrotaan: "Lisäksi on rata- ja varasto-osastojen hallussa samoin entisistä tendereistä tehtyjä vesisäiliövaunuja 20 kpl, nim. XG - sarjan n:ot 04107, 04108, 04109, 04117, 04127, 04128, 04129, 04131 - 04143". Jos jotenkin tietäisi esim. Haapamäen muinaisen palojunan vesisäiliövaunun BG 04138 muutosajankohdan, niin olisiko tästä apua 04136:n numerointiajankohdan selvittämisessä? Tietenkin näiden välillä voi olla kulunut aikaa, mutta edes suurin piirtein... |
||||
|
29.07.2022 17:55 | Jarno Piltti | ||
| Eikö vilkkumiseen vaikuta kameran suljinaika enemmän kuuin FPS? | ||||
|
|
29.07.2022 16:29 | Tomi Hämäläinen | ||
| Tällä tenderillä on mielenkiintoinen historia. Ensin se on valmistunut Hangon yksityisrautatielle, josta se on siirtynyt Valtionrautateiden omistukseen radan mentyä konkurssiin. Veturin romuttamisen jälkeen tenderi myytiin Rauman rautatielle juomaveden kuljetukseen laivoille. Rauman radan siirryttyä valtiolle 1950, se palasi jälleen VR:lle. Tenderi kunnostettiin ja sai numeron XG04136. Koskakohan se on romutettu? | ||||
|
29.07.2022 16:20 | Tapio Keränen | ||
| Larille vastaan näin monen vuoden kuluttua, ettei Iisalmen satama päässyt Löylymäen esikuvien joukkoon. Löylymäen suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttivat ennen kaikkea koko siihen asti koetun rautatieharrastushistorian kokemukset sekä muisti- ja valokuvat ympäri rataverkkoa monen vuoden ajalta. Kimmon kysymykseen vastaus: Kuvan kameramies on alan monivuotinen harrastaja. Hän ei tietääkseni ole lähettänyt kuviaan Vaunut.orgiin. |
||||
|
29.07.2022 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitähän mieltä voin itse tästä kuvasta olla? Viittaan taannoin vorgiin liitettyyn Suomi-Messerschmitt Bf 109 G-6:n kuvaan. Menin siihen laittamaan innostuneena kommenttina pähkäilyä koneyksilön numerosta - ja huiskis vain, ylläpito poisti kuvan kommentteineen. Johonkin se raja olisi tietenkin vedettävä, kuvan vispilä kun tutkailee rataa, niin silloin...OK? |
||||
|
29.07.2022 15:05 | Pertti Miettinen | ||
| Timo : Enpäs ole kiinnittänyt huomiota suuremmin. Veikkaan, että se on puretulta raiteistolta oleva vaihde sillä tuskin uutta olsii tuotu vielä kun koko alue menee uusiksi. | ||||
|
|
29.07.2022 14:32 | Timo Salo | ||
| Oletko Pertti huomannut, että siinä on tehdasuusi vaihde n. puolessavälissä ratapihaa? (Siuro) Mihin lie tarkoitettu ja onko pitkä, vai lyhyt sitä maallikko ei erota... (ollut vissiin pari vuotta) | ||||
|
|
29.07.2022 14:22 | Pertti Miettinen | ||
| Mikko : Nokialle on tulossa kuulemani mukaan ensi vuonna pitkät vaihteet juuri tuon liikenteen sujuvuuden vuoksi. Käsittääkseni Siuroon olisi suunniteltu myös pitkiä vaihteita mutta en saa mitenkään mahtumaan Suoniemen puoleiseen päähän pitkää vaihdetta. | ||||
|
29.07.2022 14:02 | Timo Salo | ||
| Tuota Hurun kokoa ei oikein käsitä, ennenkuin on jotain mittakaavaa, kuten tässä! Miehistökään ei kuitenkaan ole sieltä riisitautisesta/kitukasvuisesta päästä. Hurukuvat on lähes aina komeita, kuten aimminkin on monesti todettu... | ||||
|
29.07.2022 13:49 | Tommi K Hakala | ||
| Eli nuo vaunut ovat siis sisäiseen liikenteeseen tyypitettujä... | ||||
|
29.07.2022 13:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Sepeliä ajettiin raiteelta jossa nämä olivat. Tosin vasta tänä kesänä enemmälti. | ||||
|
|
29.07.2022 10:43 | Sami Koistinen | ||
| LED-valoja ohjataan monesti vain lyhyillä sykäyksillä syystä että se säästää energiaa ja lisää ledin käyttöikää kun se ei pala koko aikaa. Ihmissilmä on niin hidas että vilkutus ei näy ihmiselle. | ||||
|
|
29.07.2022 10:37 | Teppo Niemi | ||
| Jatketaanpa vielä Rainerin toteamuksia.... Tai asentamassa / purkamassa ratainfraa (esim. https://www.tagblatt.ch/ostschweiz/toggenburg/praezisionsarbeit-mit-700-kilo-am-haken-in-ebnat-kappel-ld.1116528 https://www.youtube.com/watch?v=pFYwYS5OtXk ) |
||||
|
|
29.07.2022 10:29 | Timo Salo | ||
| Näistä on Aamulehdessä (maksumuurin takana kylläkin) juttu ja ainakin "yhtä kova" kommentointi. Vaihdoin tuon esittelytekstin, jos se hiukan edes tasoittaisi närästyksen määrää... | ||||
|
|
29.07.2022 10:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanotan näin että ilma-aluksella tms pitä olla jokin kytkentä rautateihin. Esim jos kopteri olisi laskeutunut rautatieaseman parkkipailkalle niin ilman muuta kuva kuuluisi tänne. Tai jos kuva ulkomailta jostain vuoristoseuduilta jossa ilma-alukset omistaa tai on vuokrannut sikäläinen rautatieyhtiö, ja käyttää sitä joko matkustajien tai tavaroiden "syöttöliikenteeseen" kohteisiin jonne ei kunnollisia muita yhteyksiä, tai jos sitä käytetään ratojen tarkistuksiin tai huoltotöihin. Tai jos sitä käytetään onnettomuustilanteessa loukkaantuneiden kuljetukseen tai "johtamiskeskuksena". Tai jos kuva on selvästi sotatoimialueelta ja ilma-alus liittyy rautatieiden puolustamiseen tai huonommassa tapauksessa tuhoamiseen. Muussa tapauksessa ilma-alus joka kuvassa on ilmassa ilman kytkentää rautateihin kuuluu Ilmailufoorumiin. Kyllä sielläkin on toisaalta chattia rautateistä ja jotkut ovat molempien foorumien vakiokirjoittajia. |
||||
|
|
29.07.2022 10:01 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämän kuvan ei tällä hetkellä voi sanoa liittyvän rautateihin millään tavalla. Ei ainakaan nykyisen selitystekstinsä kanssa. Tilanne olisi aika tavalla toinen, jos tekstissä kuvaaja kertoisi esimerkiksi olleensa odottamassa jotakin tiettyä junaa kuvatakseen sitä ja samalla paikan yli oli lentänyt kyseinen kopteri. Sellainen ei ole aivan jokapäiväinen tapahtuma. Hiljattain menehtynyt amerikkalaisen Trains-lehden päätoimittaja kuvasi jäähyväiskirjoituksessaan, kuinka rautatieharrastus on opettanut hänelle hyvin laajasti kaikkea muutakin, kuin välittömästi ratoihin ja juniin kuuluvia asioita. ”Se on opettanut minulle historiaa, liiketoimintaa, taloutta, teknologiaa, maantiedettä ja valtavasti kaikkea muuta. Se on ohjannut minut matkoille halki USA:n ja ympäri maailmaa. Se on johtanut minut hienojen maisemien äärelle ja likaisille teollisuusalueille. Voitteko kuvitella mitään muuta mielenkiinnon kohdetta, joka kattaisi kaiken näin täydellisesti ja monipuolisesti?” Omasta näkövinkkelistäni tuntuu luontevalta, että kerromme hieman laajemmin kaikesta harrastukseen liittyvästä. Ei siis pelkästään puhtaasti radoista, kalustosta, rautatierakennuksista ja muusta sellaisesta. Kokonaisuudessaan tuntuu siltä, että ainakin tämä kuva on tehnyt palveluksen täällä vorgissa herättämällä keskustelun sivustolle ladattavista kuvista. |
||||
|
29.07.2022 10:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Ovatkohan Kouvola-Lauritsala-Kouvola -junatkin (T7115/7116) samanlaisia? | ||||
|
29.07.2022 09:09 | Mikko Herpman | ||
| Katos vaan sähköhydraulinen voimansiirto, taitanee olla melkoisen harvinainen yhdistelmä. Lieneekö ollut suunnittelun pohjana Dieselhydraulinen veturi ja tuumattu vain vaihtaa moottori sähköiseksi? Koitin tässä oikein miettiä olisiko sähköhydraulista voimansiirtoa missään, toki sähköhydraulisia apukäyttöjä löytyy mutta miten mahtaa olla päävoimansiirron osalta tilanne, voisiko joistain sähköbusseista taikka -kuorma-autoista löytyä. | ||||
|
|
29.07.2022 07:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan ja kuvatekstin perusteella on täysin mhdotonta päätellä kuvan mitenkään liittyvän rautatieteemaan. Siten kuvalla ei tällaisenaan ole, eikä voi olla mitään perustetta pysyä sivustolla. Jos kuvan julkaisija ei kuvatekstissään halua kertoa muuta kuin että kuvan saa poistaa, niin poistettakoon toki kuva. | ||||
|
29.07.2022 01:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| tyhjävaunulla tuskin tehdään kuormitustestejä 1,1 eli 6600t pitäisi kertoa 1,1? | ||||
|
|
28.07.2022 23:11 | Aki Karvonen | ||
| Vaunut.org on perustettu nimenomaan rautatieaiheiseksi sivustoksi, josta on vuosien varrella kehittynyt mittaamattoman arvokas kuva-arkisto. Tänään täällä on 156 638 kuvaa lukuisista vetureista ja vaunuista eri vuosikymmeniltä, osa jo historiaa, osa nykypäivää. Miksi tätä pitäisi nyt lähteä muuttamaan? Haluaisin pystyä myös kahdenkymmenen vuoden päästä katselemaan rautatieaiheisia kuvia vaikkapa Siurosta, sen sijaan että haku täyttyisi helikoptereista ynnä muusta aiheeseen liittymättömästä. Jos haluaa muita kuviaan julkaista, niin netissä on kyllä jo paikkoja siihen enemmän kuin tarpeeksi. |
||||
|
|
28.07.2022 23:08 | Mikko Ketolainen | ||
| Onneksi juttu löytyi myös paperiversiosta. | ||||
|
28.07.2022 22:51 | Eljas Pölhö | ||
| Määräys 1305-1309 siirrosta Kouvolasta Pieksämäelle annettiin 10.2.1962 (Ko 210/334, J Toivanen) | ||||
|
|
28.07.2022 22:31 | Aki Karvonen | ||
| Jatkoa uutiseen: "Koska raakapuun tuonti Venäjältä on vähentynyt, ja päättyy näillä näkymin kokonaan vuoden vaihteessa, vaunut ovat hetken toimettomina. Fenniarailista kuitenkin kerrotaan, että vaunut lähtevät liikkeelle jälleen ensi viikolla. – Vaunut ovat UPM:n vuokraamia ja niitä käytetään jatkossa maan sisäiseen raakapuun kuljetukseen, sanoo Fenniarailin toimitusjohtaja Juha Hakavuori." |
||||
|
28.07.2022 22:30 | Kai Krause | ||
| Kiitos | ||||
|
|
28.07.2022 22:11 | Simo Virtanen | ||
| Eikö ratapihoillamme makaa aitoa vanjan kalustoakin? Sota venynee vuosien mittaiseksi, joten johonkin ne olisi lykättävä. Ja onhan siellä jossakin myös sähkömoottorijunia odottamassa jotakin. Kummalla sitten lienee aiemmin käyttöä, Kaipolan ratapihalla vaiko tällä kalustolla.. |
||||
|
28.07.2022 21:26 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos vastauksesta. | ||||
