Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.07.2022 21:00 | Oula Ahlholm | ||
| Tampereen Railcamista (https://youtu.be/4OP9tgqu9sY) katsottuna vaunuja oli 26. | ||||
|
27.07.2022 20:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Mä en olisi ihan noin tiukka kuin Petri. Rajaisin mielummin niin että "sarjassa suurimman osan kuvista pitää liittyä rautateihin" ja että "sarjan pitää nivoutua jotenkin yhteen" eli sarja ei voi olla kategoriassa "kaikkea sekaisin -sarja". | ||||
|
|
27.07.2022 20:07 | Pertti Miettinen | ||
| Timo : Yritin pysyä mukana mutta menin sekaisin laskuissa kun samalla vahtasin mitä sarjoja nuo vaunut oli.. Vaunuja oli varmaankin sen 30 kpl noin. | ||||
|
|
27.07.2022 19:51 | Petri Sallinen | ||
| En kaipaa rautatieaiheiselle sivustolle ilmailuaiheisia kuvia. Jos etsin ilmailuaiheista dataa, haen sitä esimerkiki Flightforumilta. https://www.flightforum.fi/ Rautatieympäristöissä on tietty paljon erilaisia aiheita, jotka eivät varsinaisesti liity rautateihin, mutta mutta jotka silti kuuluvat ympäristöön. Esimerkiksi rautatieasemalla näkyvien autojen avulla voidaan määritellä kuvan ajankohta. Tästä huolimatta em. aiheet ovat vain sivuroolissa. Mitä kaikkea rautatieaiheiselle sivustolle pitäisi voida postata — aiheita on rajattomasti pitsinnypläyksestä ikääntyvien rautatieharrastajien eturauhasvaivoihin. Siksi tekisin rajauksen suhteellisen tiukasti: julkaistujen aiheiden pitäisi jollain tavalla liittyä rautateihin. |
||||
|
|
27.07.2022 19:26 | Timo Salo | ||
| Katselin samaa junaa täällä 9km lännenpänä. (eikä tietenkään ollut edes kännykameraa mukana) Laskitko Pertti vaunut, niitä näytti olevan MONTA! Hieno kuva! Katselin muuten tänäaamuna tuosta veturista VR:n "tuleva veturi" mainoskuvaa. Siinä oli lähes kaikki erilaista, maalauskuvio onnistuneempi ja muotoilu oli fixumpi. Tuotanto Epsanjassa modifioinut veturin tuotantomallia...? |
||||
|
|
27.07.2022 19:16 | Timo Salo | ||
| Tuo Jarnon offtopic-osio-idea on juuri sitä, mikä voisi olla mielestäni hyvä ratkaisu. VORGin käyttäjäkunta tuntuu olevan kovin näyttävä otos suomalaisia ihmisiä. Jokaisella on oma VARMA mielipiteensä asiosta, kuuluu kansanluonteeseen... Myös kuvien jonkinasteinen karsinta voisi olla aiheellista. Melko paljon sumeita kuvia missä näkyy puolet kallellaan olevasta veturista, tai jotain pöheikön kuvia missä on joskus ollut jotain. Muttei enää, miksi kuva? Kuka luo vaan kriteerit "arvottomista" kuvista? Hmmm! |
||||
|
27.07.2022 19:06 | Jarno Piltti | ||
| Onko noilla pömpeleillä hiekoitettu vetureita, vai mitä ne on? | ||||
|
27.07.2022 19:04 | Jarno Piltti | ||
| Herkullinen kuva, veturin pinnat ja yksityiskohdat nousee hyvin esiin. | ||||
|
|
27.07.2022 18:59 | Jarno Piltti | ||
| Ei maailma toimi niin että junasivustolla on hekoja ja päinvastoin, ei ei. Paitsi jos on offtopic osio. Deevereitä on kuvattu kohta kuusi vuosikymmentä ja siinä ajassa on muuttunut kaikki, niin rautatiet kuin maailma ympärillä. Se aihe on loppuun käsitelty vasta siinä kohtaa kun viimeinen Dv12 viimeisen kerran pöläyttää naftakärynsä normaaliliikenteessä. | ||||
|
|
27.07.2022 18:17 | Arto Papunen | ||
| Moneen kertaan kuvattuja kohteita.. Juurihan galleriaan tulee uusia kuvia vaikka Dr19:sta tai Fenniarailin uusista kuvioista noiden vuokrattujen vaunujen kanssa ja kohta tulee ne uudet vallan vaunut heille myös Virosta. Toisaalta kun idän liikenteen sanottu loppuvan vuoden loppuu mennessä niin eiköhän niitäkin kuljetuksia kannata vielä kuvata, vaikka kuinka olisi vastaavia ollutkin. Ei mielestäni millään lailla loppuunkaluttu, tietysti nyt riippuu missä asuu. | ||||
|
27.07.2022 18:04 | Vesa Höijer | ||
| Matkalla yliopistolta kohti Nekalaa. | ||||
|
27.07.2022 17:41 | Simo Lallukka | ||
| Tuo 107 on kai pienimmän numeron juna metroliikenteessä. Se oli valmistunut (kokoonpantu) Valmetin "lentokone" -tehtaalla Tampereella nykyisen Pirkkahallin lähellä syyskuussa 1980 ennen Helsingin metron käyttöönottoa. Valmetin entinen Tampereen lentokonetehdas teki lentokoneen vastakohtaa eli metroa. | ||||
|
|
27.07.2022 16:33 | Timo Salo | ||
| Jimin mielipide oli jo etukäteen tiedossa, enää puuttuu JV:n lopullinen tuomio. Omasta mielestäni pelkästään junat aihealueena alkaa olla loppuunkaluttu. Uudet kuvaajat joutuvat vain toistamaan jo moneen kertaan kuvattuja kohteita. Erikoisten hämärä/yms-kuvien ottaminen vaatii taas kalustolta ja kuvaajalta osaamista aloittelijalle hiukan liikaa. Olisi kiva tietää hiukan muidenkin kantaa, mikä on sopivaa, mikä ei... Viime viikolla törmäsin Hannu P:n ottamaan kyykuvaan radan varresta, mielestäni hyvinkin asiallinen varoitus sandaaleilla liikkuville kuvaajille... | ||||
|
27.07.2022 16:31 | Tommi K Hakala | ||
| Kaipolaan, miksi ? | ||||
|
|
27.07.2022 16:19 | Jimi Lappalainen | ||
| ...mutta onhan täällä kuva jopa kakasta ( https://vaunut.org/kuva/55806 ) joten pari helikopterikuvaa ei pitäisi haitata :) | ||||
|
27.07.2022 16:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Se on lopulta ihan hyvä asia, että tällaisia poikkeuksia voidaan tehdä. Suomessa juuri tehdyn poikkeuksen turvin voidaan vähentää teollisuuden riippuvaisuutta venäläisistä raaka-aineista varsin paljon. Olkoonkin niin, että näitä GOST-normien mukaisia vaunuja on mahdollisesti joitain valmistettu Venäjällä, mutta kotimaisia vaunuja ei ole hetkellä riittävästi täyttämään kaikkia liikennetarpeita. Eikä ole aivan sama asia kuin kabotaasi maanteillä, koska raiteilla liikennöitsijän on oltava suomalainen yhtiö kuitenkin. | ||||
|
27.07.2022 16:02 | Jami Tuohino | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
27.07.2022 15:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunut.orgpitäisi varmaankin muuttaa kuvausreissublogit.org:ksi jossa sallittaisiin kuvat autoista, hotelleista, ruoasta, sähkölinjoista, sienistä, kukista, helikoptereista ja ties mistä muista oheistuotteista | ||||
|
|
27.07.2022 15:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ammoniakkia tuodaan Venäjältä (?) käyttäen Ukrainalaisia vaunuja? Vähän irvokasta kyllä mun mielestä. | ||||
|
27.07.2022 15:16 | Veeti Heino | ||
| Näin se aika menee, tuostakin on jo yli 17 vuotta! | ||||
|
27.07.2022 15:07 | Timo Salo | ||
| Haitanneeko tuo mitään, kun loppuviimein niin vähän eroa Dm7:aan...? | ||||
|
|
27.07.2022 14:39 | Jouni Hytönen | ||
| Dm6-moottorivaunut romutettiin kaikki. | ||||
|
|
27.07.2022 14:38 | Jouni Hytönen | ||
| Eri maissa on erilaisia pysyviä ja tilapäisiä poikkeuksia EU:n yhteisen tavoitetilan mukaisiin säädöksiin, myös Suomessa. Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä infra että kalusto ovat historiallisista syistä johtuen olleet GOST-normipohjaisia ja yhteentoimivuus itä-länsisuunnassa muiden entisten Neuvostoliiton maiden kanssa on haluttu säilyttää. Eli EU:n sisällä olevalla 1520 mm:n raideleveyden verkolla (lyhyitä osuuksia löytyy myös Puolasta, Slovakiasta ja Unkarista) GOST-normien mukainen kalusto voi liikkua ilman ongelmia. | ||||
|
|
27.07.2022 14:23 | Kari Aho | ||
| Niin se toiminta-alue laajenee pala palalta. Hyvä niin. | ||||
|
|
27.07.2022 14:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Milläs lisenssillä ne virossa liikennöivät? Eikö samat EU-säädökset ole sielläkin? | ||||
|
|
27.07.2022 13:36 | Timo Salo | ||
| Tuollainen harvinaisuus pullahti sattumana, liekkö tätä tyyppiä yhtään "hengissä"? | ||||
|
27.07.2022 13:18 | Petri Nummijoki | ||
| Dm4:ssa tehon ja painon välinen suhde on samaa tasoa kuin Dm12-vaunussa, joten siinä ei ole häpeämistä. Mutta yhteisajomahdollisuuden puuttuminen oli ilmeinen käyttöä rajoittava tekijä 60-luvun puolelle ehdittäessä ja ehkä sekin, ettei I-pään koneistolla ollut kattotuuletinta, joten vaunu tuli pyrkiä kääntämään määräasemalla ympäri höyryvetureiden tavoin. II-pää edellä ajettaessa olisi taaempi koneisto voinut muuten kärsiä ylikuumenemisesta. 20 vuotta käyttöä on jo vähän yläkantissa. Dm4-vaunut valmistuivat 1952-1954 ja viimeiset poistettiin kesään 1971 mennessä. Lisäksi käyttöastetta oli pudotettu ennen poistoa jo paljon. 1960 ajettiin vuodessa yli 120000 km/vaunu mutta jo 1964 oli lukema laskenut arvoon 94000 km. |
||||
|
|
27.07.2022 13:12 | Timo Salo | ||
| Tämän valmistaja on Sikorsky. | ||||
|
|
27.07.2022 13:04 | Jouni Hytönen | ||
| Ja melko monen tavaraliikenneveturityypin suurin sallittu nopeus on 100 km/h. | ||||
|
|
27.07.2022 13:01 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Uh-60 Black Hawk. | ||||
|
|
27.07.2022 11:38 | Joona Kärkkäinen | ||
| 120 on vaunujen rakenteellinen maksiminopeus. Asiaa hieman tutkimalla löytyi kuitenkin tieto että esim. Venäjällä tavarajunien käytännön maksiminopeus on 90 km/h. | ||||
|
27.07.2022 10:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tästä rakennuksesta kenelläkään enää mitään tietoa? | ||||
|
|
27.07.2022 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka tämä on ikuisuusketju kommentoin vielä. Dm 4 syrjäytyi muun muassa koska tarjolla olleet moottoritehot olivat kasvaneet 20 vuodessa. Dm 4:n 2x350 hv:n teholla enää ollut näkymää maailman ja liikenneympäristön muutoksessa. 20 vuotta oli siis aivan kelvollinen käyttöikä. Vertailuksi 2010:n jälkeiset katulinjurit menevät pataan 10 vuotiaina siirryttäessä sähköön ja monet samanikäiset rakennukset hävitetään uusien keinottelujen tieltä. Dm 2:hta ja vastaavia käytettiin noin 30 vuotta tai Hv 1-4:sia 50 vuotta, oli koska ennen oli käytettävä kun oli edes jotain mitä käyttää. Eli Dm 4 oli menestys. Aktiivista käyttöä oli 20 vuotta. Sitten tarpeet olivat muuttuneet. Tilalle haluttiin uudempaa. Se ei ollut Dm 4:n vika. Hr 11 jäi erikoisuudeksi, koska moottori+vaihteisto -vaikeudet pysäyttivät varsinaiset jatkokehittelyt. Kokeilu antoi arvokkaan, mutta tylyn opetuksen : 880 hv tai edes 1200 hv ei riittänyt edes silloisiin liikennetarpeisiin. Opittiinko silti riittävästi (kuten 1900 hv vs 2800 hv) on oma kysymyksensä. Se että Maybach lienee ennen tehnyt kunnollisiakin tuotteita EI ollut kelpaava perustelu päätyä käyttöhistoriaa vailla olevaan konponenttiin. Ulkomaisiin uustuotteisiin pujahtaa ikäviä yllätyksiä kuten kotimaisisiinkin. Mutta ulkomaisissa uustuotteissa yllätykset on jo korjattu paikallisten asiakkaiden kärsimyksillä ennen vientitoimitusten alkua. Maybach ahnehti vientiin vaikka DB:n olisi pitänyt ensin kärsiä raakileesta. |
||||
|
27.07.2022 10:04 | Jukka Suortanen | ||
| Ok, kiitos korjauksesta. Muutin myös kuvatekstiin. | ||||
|
27.07.2022 10:04 | Jouni Hytönen | ||
| Parocin toiminta alueella päättyi kokonaan ja kaikki sen käyttämät rakennukset on purettu ainakin. Nordkalkin louhos näkyy junan ikkunasta nykyään. Nyt ei ole tuoretta muistikuvaa, purettiinko nämä raiteet jo kaikki pois myös. | ||||
|
|
27.07.2022 09:22 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa Temuun vietiin tuolloin Luumäki–Imatra-välillä käytössä ollut NRC:n sepelinpuhdistusjuna eikä siis raakapuuvaunuja. | ||||
|
|
27.07.2022 09:15 | Panu Breilin | ||
| Kylkimerkinnän mukaan näiden vaunujen sn on 120 km/h, eli ilmeisesti sitä vauhtia näillä saa ajaa entisen Neuvostoliiton alueen maissa. | ||||
|
|
27.07.2022 09:11 | Panu Breilin | ||
| Jo useampia vuosia sitten pääosa näistä rakennuksista purettiin. En sitten tiedä, että onko tänä vuonna purettu vielä lisää? | ||||
|
|
27.07.2022 08:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
|
27.07.2022 08:55 | Petri Nummijoki | ||
| Dm4 on tärkeä suomalaisen kaukojunaliikenteen kehityksen kannalta mutta ehkä menestys on jo hieman ylisanoja, kun niistä yksikään ei saavuttanut käytössä 20 vuoden ikää. Tosin lyhyen puoleinen käyttöikä ei selittyne tässä tapauksessa teknisillä ongelmilla tai suunnittelun virheillä vaan syillä, joita Elias erittelee kuvan https://www.vaunut.org/kuva/86928 kommentissa 12.10.2013 14:20. Hr11-vetureiden osalta syyllisten hakeminen ei liene perusteltua, koska Maybach oli maineikas dieselmoottorikiitojunan koneistojen toimittaja, jolloin VR:llä/Valmetilla oli syyt uskoa valmistajan osaavan hommansa. Hr11-veturi ei tainnut olla koneistoremontin jälkeenkään ongelmaton. Niillähän varsinainen huippukierto (11000-12000 km kuukaudessa/veturi) kesti vain talvikauden 1958-1959 ja sen jälkeen käyttöastetta jo pudotettiin ja pudotettiin seuraavina vuosina vielä lisää niin, että keväällä 1962 oltiin taas pikajunaveturille sangen alhaisissa lukemissa. Tosin Hr11-vetureiden ajomäärän putoaminen 1959-1962 ei selittyne pelkästään ongelmilla vaan syitä on muitakin. Aikataulurakenteen muutokset tekivät Hr11-vetureiden käytön mahdottomaksi osassa aikaisemmista vuoroista: Porin juna P45 ajoi kesästä 1959 lähtien Helsinki-Tampere liitettynä P61:een eikä erillisenä junana, P67:llä ei ollut enää kesäajan lisäjunaa P357 Tampere-Haapamäki. Hr12-vetureiden määrän lisääntyessä riitti järeämpiä vetäjiä (Hr1, Hr12) kevyempiinkin juniin, joka vähensi mielenkiintoa käyttää Hr11-vetureita sellaisissa vuoroissa, joihin Hr11 ei soveltunut ympärivuotisesti tai kaikkina viikonpäivinä. Dm4-vaunujen tarve vähentyi mm. Lättähattujen vuoksi, joten niitä riitti paremmin kilpailemaan Hr11-vetureiden kanssa kaikkein keveimmissä junissa. |
||||
|
27.07.2022 08:13 | Petri Nummijoki | ||
| Hv3-veturit ajoivat vielä aikataulukaudella 1967-1968 yöjunaa välillä Savonlinna-Imatra, joten ne saattoivat täydentää hiilivarastonsa Imatralla. Sen sijaan Savonlinnassa ei ollut ennen kesää 1968 hiilestysmahdollisuutta, joten Savonlinnan vaihtoveturit tai paikallisessa liikenteessä olleet tavarajunaveturit käyttivät halkoja. Savonlinnan vetureiden polttoainelaaduista on keskustelua kuvan https://www.vaunut.org/kuva/135223 yhteydessä. | ||||
|
27.07.2022 03:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01653 vuodelta 1991 oli entinen BT 01345 vm. 1976. Alun perin se oli ollut Po 9956 vuodelta 1928. Telimalli näkyy olevan A11. |
||||
|
27.07.2022 01:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Samalta illalta myös kännykkäkuva, naps: https://flic.kr/p/2nAAGhA | ||||
|
27.07.2022 00:39 | Onni Tikkala | ||
| Niin se vaan tämäkin yksikkö on nykyään vihreä. | ||||
|
27.07.2022 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virallisestihan kuvan veturityyppi on ns. Einheitslok, eli yhtenäisyysveturi. Se yhtenäisyys tarkoitti yhteneväisiä suunnitteluperiaatteita ja myöskin rakenneosia soveltuvissa määrin. Osia oli siten vakioitu aikamoinen määrä. Johnin mainitsema "Sächsische VIIK" viittaa siihen kuinka tämä veturimalli tuli Königlich Sächsische Staatseisenbahnin omaa suunnittelua olevan veturityypin VI K:n seuraajaksi. Eräänlainen sisäpiirivitsi! Veturi 99 731 valmistui vuonna 1928 chemnitziläisessä Hartmann-veturitehtaassa valmistenumerolla 4678. Raideleveys on 750 mm. Veturin kokonaispituus on 10 540 mm vetokytkinpinnoista mitattuna. Vetopyörien halkaisija on 800 mm. Kuvasta on nähtävissä että 99 731:ssä on Knorr-poistohöyryesilämmitin kattilan päällä poikittain, savutorven etupuolella. Vesitila on 5,8 m3 , hiiliä 2,5 tonnia. Sallittu ajonopeus on 30 km tunnissa. Veturi painaa työkunnossa 56,7 tonnia. Sodan jälkeen DDR:ssä sarja sai 1960-luvulla uudet hitsatut kattilat. |
||||
|
|
27.07.2022 00:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan kuin juna leijuisi ilmassa. Mukavaa viileyttä kesän vastakohdaksi! :) | ||||
|
|
26.07.2022 23:45 | Pasi Ohtonen | ||
| Tänään 26.7 vastaavan junan kuljettaja kertoi Mikkelissä että sn tyhjänä 80km/h ja kuormattuna 70km/h. Vaunut liisattu Virosta. Junan pituus oli 680m. | ||||
|
|
26.07.2022 23:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tpe viinikka-Järvensivu kolmion silta. | ||||
|
|
26.07.2022 22:01 | John Lindroth | ||
| Saksassa tätä veturisarjaa kutsutaan nimellä Sächsische VIIK .Bemo tuottaa sekä rakennussarjaa että valmismallia tästä mittakaavassa HOe. | ||||
|
26.07.2022 21:53 | John Lindroth | ||
| Tuo Jorman mainitsema TGOJ veturi esiintyi v,1981 SJ 125v. juhlaparaatissa Tukholmassa sain sen ohiajosta pienen super8 otoksen. | ||||
|
|
26.07.2022 20:46 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti, onkos näitä sementtitehtaita/raiteita tästä purettu tänä vuonna? Menin junalla ohi joku viikko sitten ja todella autiolle vaikutti näkymät heti Lappeenrannan asemalta lähdön jälkeen. | ||||