Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.04.2023 15:18 | Hannu Peltola | ||
| Ja tässä Iltasanomien kuvassa Postitalon katolla on 20 mm IT-tykki: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006585988.html Nykyisessä 23 mm "Sergei"-patterissa on 9 tykkiä. En tiedä tarkkaan, millainen oli sotien aikaisten ilmatorjuntapatterien ja ilmatorjuntakonekiväärikomppanioiden kokoonpanot. | ||||
|
|
03.04.2023 14:59 | Jouni Halinen | ||
| Hannu: Olen itse viestimiehiä, enkä näin ollen ymmärrä juurikaan "paksummista pyssyistä" ja niiden eri kokoonpanoista paljoakkaan. Kuinkas monta putkea tällaisessa It-patterissa sitten on?. Netistä poimittua ”Postitalon, Vesilinnan ja Salmisaaren katoilla oli sotien aikana it.konekiväärejä ja 20 mm:n tykkejä”. Ken on kiinnostunut ilmatorjunnasta, niin tässä on oiva julkaisu 15 vuoden takaa, eli ajalta kun näytti siltä, että hoidamme oman puolustuksemme maailman tappiin asti vain ja ainoastaan omin voimin. https://asiakas.kotisivukone.com/files/ilmatorjunta.com.kotisivukone.com/Lehdet/it0108.pdf |
||||
|
03.04.2023 13:32 | Jouni Halinen | ||
| Oikein pohjoiseen, tarkoitin että tässä vasemmalla sijaitsee nykyjään kellotorni, sori. Kuuluuko taustan rakennus Wilhelmsbadin kylpylään, sehän purettiin pois Kansallisteatterin alta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Villensauna Muistona siitä teatterin yksi näyttämö on nimetty Willensaunaksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallisteatteri#Pieni_n%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%B6_ja_Willensauna |
||||
|
03.04.2023 13:09 | Hannu Peltola | ||
| Suomessa on siis ollut Upp- ja Ned-suunnat toisinpäin kuin Iso-Britannissa, jossa Up-suunta on isolle kirkolle (alueesta riippuen joko Lontooseen tai Edinburghiin). | ||||
|
03.04.2023 13:00 | Timo Salo | ||
| Jotenkin vaan säälii noita "Kolehmaisia"... Itse todistin 90-luvun alussa tilannetta, jossa Dv12 runnoi lähes tuossa paikassa n. 10-vuotiaan pojan! Oma poika oli radan toisella puolella ja näki "livenä" kyseisen tapauksen! Ihmisaivo onneksi on monipuolinen pönttö, eli nyt lähes 40-vuotiaana Hän ei muista mitään tuosta tapauksesta. Ilman tuota aivojen suorittamaa "blokkausta" olisi elämä paljon hankalampaa...? (Onneksi itse en nähnyt varsinaista kontaktia, enkä myöskään elinkokoelmaa penkereellä) | ||||
|
03.04.2023 12:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunu oli P 9965, vuodelta 1924. Se rakennettiin uudelleen samalla numerolla 1928. Po 9965 hylättiin vuonna 1959 ja sen aluskehykselle rakennettiin postin oma "virkatarveasuntovaunu" Tp 1290 vuonna 1960. Telimallina oli edelleenkin A7. Tp hylättiin vuonna 1985 ja on sen jälkeen romutettu. Toukokuun 20. päivänä 1977, perjantaina, Tp 1290 oli Vilppulassa, Sellun raiteella, yhdessä vaunujen Pg 1254 ja Lv - Rto 135 (ex Gb) kanssa. Muuten, Käskylehdessä 27/47, kohdassa 2 määrättiin neliakselisten postivaunujen litteraksi Po. Kaksi- ja kolmiakseliset edelleen olivat litteralla P. Tapahtui siis vuonna 1947. Ei raakkules, kaiken tämä kommentoinnin jälkeen on pakko ruveta kaffinkeitolle ja kaapista siivu ankkastukkia lautaselle! |
||||
|
|
03.04.2023 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei se lapsenteko nyt niinkään, vaan pikemminkin kasvatuslaitosten ja katkaisuhoitolaitosten lukumäärää pitäisi lisätä. Lapsentekorajoituksiahan oli kokeiltu natsi-Saksassa laidasta laitaan, Auschwitzistä aina Lebensborn-ihmissiittoloihin asti. Puhumattakaan Salon Kittystä. Jotenkin muu ihmiskunta ei tätä hyvällä katsonut..? Siitäkin huolimatta, että Kolehmaisesta Kolehmainen kasvaa ja kusipäästä kusipää. |
||||
|
|
03.04.2023 12:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa raivaustyöt ovat jo jonkin verran edenneet. Alkuperäinen tilanne näkyy esim. Finnan hyvälaatuisessa kuvassa: https://www.finna.fi/Record/hkm.27453CE9-9AF1-4299-93CF-47C1C2AD78DC Kuvateksti: "Junaonnettomuus, postijuna ajoi 28.8.1926 asemarakennuksen seinään Helsingin rautatieasemalla." Finnassa on onnettomuusedta (aiankin) 4 kuvaa. Ne löytyvät haulla: "junaonnettomuus helsingin rautatieasemalla" 1926. |
||||
|
03.04.2023 12:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saikohan muuten Gdp:hen halutessaan VR:ltä öljylampun vuokrattua valolähteeksi...? | ||||
|
03.04.2023 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vedenheittolaitoksesta lestinheittolaitokseksi, - aina tilaisuuden tullen! Ja myös treffipaikaksi Tom of Finlandin hengessä. (Eihän Tinderistä silloin mitään tiedetty!) Ihmiselämän kirjo on moninainen. Kaupunki sisältää monia kohtaloita ja tarinoita. |
||||
|
03.04.2023 12:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on merkittävästi parempilaatuisena Finnassa: https://www.finna.fi/Record/hkm.DED9661F-8351-4B3B-B600-698A68E966B2?sid=2917156978 | ||||
|
|
03.04.2023 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin omalla tabletillani ja aikataulu on juuri se ensimmäinen, 17.3.1862 käyttöön otettu. "Tills vidare." Sen mukaan juna "Upp" lähti Helsingforsista maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8.00 ennen puoltapäivää ja saapui Tavastehuusiin klo 12.40 ennen puoltapäivää. Juna "Ned" lähti Tavastehuusista 7.00 ennen puoltapäivää tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Perille Helsingforsiin "Ned"-juna saapui klo 11.30 ennen puoltapäivää. Välipysähdyspaikkoina olivat Dickursby, Träskända, Hyvinge, Riihimäki ja Turengi. (Lunttasin Finska Statsjärnvägarne 1862 - 1912 - historiikista.) |
||||
|
03.04.2023 12:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Maalaus on keskentekoinen. Sen piirrosluonnokseen on piirretty myös kiskot, vaihde, vaihdemies ja tikkaat ylös semaforiin. Kuva on Finnassa merkittävästi tarkempana: https://www.finna.fi/Record/hkm.0F19A7D2-7E91-4032-9E7A-2AAAB18EC958? Piirrosluonnos: https://www.finna.fi/Record/hkm.2AECA270-F198-4F35-A483-2CBC7A0839F3?sid=2917148770 |
||||
|
|
03.04.2023 11:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvaussuunta siis suurin piirtein länteen pitkin Kaivokatua. En tiedä, mihin viittaat aseman päässä olevilla puisilla lisäosilla. Kuvassa aemarakennuksen takana näkyy puinen raidehalli. Se sama, jossa keisarin kanssa juhlittiin. |
||||
|
03.04.2023 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sama kuva on kirjassa "Sinisen bussin tarina Stadin dösät 1936 - 1937". Bussin numero on 47, joten se on "Pysinki" eli Büssing - NAG TV 350 Kaipion korilla. 47 otettiin kirjan mukaan käyttöön 23.11.1935, (rek. A-3072) ja poistettiin 12.6.1950. Autossa oli 24 istuma- ja 18 seisomapaikkaa. Kuvassa auto on Oy Omnibus Ab:n punaisessa värissä. Vuonna 1941 auto 47 muutettiin kuorma-omnibussiksi poistamalla penkit. Samassa yhteydessä siihen laitettiin häkäpönttö. Vuoden 1946-47 tienoilla tämä lovinokkabussi sai dieselmoottorinsa takaisin. Kymmenen Lovinokkaa, tätä mallia, myytiin 1950 välikäsien kautta Tammelundin Liikenteelle, oletettavasti myös tämä 47. Tammelundilla sitä ei otettu ajoon, vaan sai olla varaosalähteenä. Ihmekö tuo, loppuun ajettuna? Huomatkaa muuten kuvassa näkyvä liikennemerkki! Se oli "yleinen varoitustaulu" ja määrättiin käyttöön valtioneuvoston päätöksellä 31.5.1921, silloin sen väri oli valkoinen. Punaiseksi se määrättiin 16.9.1924. Takapinta oli harmaa. Merkin varsi oli 2" kaasuputkea, ja kkolmion alareunan korkeus maan pinnasta 2,00 m. Kolmion sivun pituus oli 67 cm ja merkki oli valmistettu 3 x 10 mm lattaraudasta. Sittemmin tähän merkkiin määrättiin laitettavaksi taustalevy, joten se ei enää ollut "avomallinen". Vnp 16.10.1930 määräsi käyttöön otettavaksi kuusi liikennemerkkiä lisää yllä mainitun kolmiomerkin lisäksi. Esimerkiksi silloinen nopeusrajoitusmerkki oli Suomessa ollut 1,00 x 0,60 m suorakaiteen muotoinen taulu, jossa suurin sallittu ajonopeus oli merkitty punaisilla 20 cm korkeilla numeroilla. Samaan aikaan Suomessa oli ollut parkkipaikan merkkinä sininen pyöreä merkki, halk. 64 cm. Siinä oli valkoinen P - kirjain, korkeudeltaan 48 cm ja viivaleveys 3,8 cm. Sittemmin merkkejä oli muutettu kansainvälisen esimerkin mukaisiksi, jonka kaltaisia ovat nykyiset nopeusrajoitus- ja pysäköintipaikkamerkit. Tiedot saatu: "Stadin pienet bussifirmat"-, "Keksintöjen kirja, Tiet ja maakulkuneuvot"- ja liikennemerkkien historiasta kertovista kirjoista. (Sille sankarille, joka oli keksinyt Lundia-kirjahyllyt, pitäisi antaa Pour le Merite tammenlehvien kera! Sattuneesta syystä!) |
||||
|
|
03.04.2023 11:45 | Timo Salo | ||
| Tuolla kohtaa on muuten "suoja-aita", minkä pitäisi estää "oikaisut" radan yli. Eräille "ihmisille" pitäisi asettaa koiranpitokielto ja lapsentekokin luvanvaraiseksi... (mitä lie "taistelukoiria" nuokin?) | ||||
|
03.04.2023 11:32 | Timo Salo | ||
| Onko tämä nyt se usein täällä mainostettu aikakone? Vasemman puoleinen pari on vasta menossa koneeseen ja oikeanpuoleinen pari tulee ulos koneesta? | ||||
|
|
03.04.2023 11:25 | Hannu Peltola | ||
| Kuvissa Postitalon katolla on näkynyt 7,62 mm IT-konekivääri ( https://fi.wikipedia.org/wiki/7,62_ITKK_31_VKT ). Talon katolle ei varmaankaan mahtunut kuin 1-2 asetta, ei kokonaista patteria (tai paremminkin sota-ajan terminä ilmatorjuntakonekiväärikomppaniaa). | ||||
|
03.04.2023 11:14 | Hannu Peltola | ||
| Vuosimallien 1939-1940 Fordit olivat yleisin sotakuorma-auto, näitä oli puolustusvoimilla noin 1800 kappaletta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Oy Ford Ab:n toimitusjohtaja Magnus Rydman oli suoraan yhteydessä Henry Fordiin ja tämän ansiosta Ford USA suostui myymään 1000 vuosimallin 1940 kuorma-autoa Suomeen. Tilausta kasvatettiin myöhemmin 4400 autoon, mutta näistä valtaosa jäi saksalaisille Norjaan tai Ruotsiin. Sodasta palautui 1683 vuosimallien 1939-1940 Fordia, joista 1293 kappaletta myytiin valtionlaitoksille ja yrityksille erillismyyntinä 15.5.1945 mennessä. Tiedot Markku Mäkipirtin erinomaisesta kirjasta Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919-1959. | ||||
|
03.04.2023 10:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viikonloppuisin musta kangas "Hotel Kämp"-tekstin päälle ja hoitamaan Monosen kuljetuksia, hah hah! | ||||
|
|
03.04.2023 10:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rakentaminen alkoi 1857. | ||||
|
|
03.04.2023 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin tuo kolmas auto alhaalta olisi 1937 Chevrolet Delivery Van? Kuvan alareunan auto näyttäisi takaikkunansa perusteella nelioviselta 1939 Hopalta - eiku anteeksi - ööö - Fordilta. Ihme, että säilynyt siltä ajalta, kun pistettiin kiertämään puolitoista kierrosta ympäri Äänisen...? |
||||
|
03.04.2023 10:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näytä Sopu - teltat olleen suosiossa...? | ||||
|
03.04.2023 10:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustan autoista oikeanpuoleinen näyttää Pössöö 203:lta. Vasemmanpuoleinen on hankalampi tunnistettava. | ||||
|
|
03.04.2023 10:35 | Timo Salo | ||
| Norjassa katselimme muutama kesä sitten, kuinka noita voimalinjoja rakennetaan. Ei ole heikkopäisten hommaa ja ilman helikopteria siitä ei tule mitään... (upea kuva tämäkin! Tuonne tarttis päästä!) | ||||
|
03.04.2023 10:31 | Timo Salo | ||
| Uskomattoman hienot maisemat! (tuota puustoa EI varmasti parane parturoida, lumivyöryriski aikamoinen ilman sitä ja talo juurikin hollilla!!!) | ||||
|
03.04.2023 10:16 | Timo Salo | ||
| Vanha ratapenkka erottuu selvästi muutaman metrin alempana/lähempänä Kulovettä... | ||||
|
|
03.04.2023 09:57 | Erkki Nuutio | ||
| Onkohan näistä valtaosin Suomessa tehdyistä diligenssivaunuista tehty mitään laajempaa julkaisua? | ||||
|
|
03.04.2023 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Näyttää kuvakulman VR:n konepajan tontille ja veturitallille. | ||||
|
|
03.04.2023 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Ensimmäinen Isabella Coupe tehtiin käsityönä Carl Borgwardille vuonna 1957. Hyvin harvinainen tämäkin yksilö. Schmidtin Borgward -kirja pitää tätä kauneimpana Borgwardina. Oma makuaistini vierastaa varsin liioiteltuja kaaria. Melko synkkä rötiskö oli viereinen, Makkaratalolla korvattu talo. Ei Makkaratalo voittaja ole, mutta ei umpisurkeakaan. |
||||
|
|
03.04.2023 09:23 | Timo Arolainen | ||
| Todella hieno Borgward Isabella coupe varastaa huomion. | ||||
|
|
03.04.2023 07:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvaussuunta on pohjoiseen. Eikä tuossa vanhassa asemassa tornia ollut. Ks. esim. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7589?sid=2916751750 |
||||
|
03.04.2023 07:04 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Jonnelle numerosta. | ||||
|
|
03.04.2023 06:04 | Tapio Keränen | ||
| Kuvaussuunta pohjoiseen päin? | ||||
|
03.04.2023 00:28 | Hannu Peltola | ||
| Ai 140-sarjaa on vielä ajossa? Veturi alkaa jo olla hyvin antiikkisen näköinen! Onko tämä täysin sama veturi kuin oli Neuvostoliiton/Venäjän rautateiden ЧC2? | ||||
|
Kuvasarja: Partioleiri Sveitsissä |
03.04.2023 00:22 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Antto mielenkiintoisten kuvien julkaisusta! Näitä jo odoteltiinkin! | ||||
|
03.04.2023 00:21 | Hannu Peltola | ||
| Mukavaa nähdä kuvia jyhkeästä jenkkikoneesta! Tässä koneessa on jotain kärvähtänyt jäähdytinsäleikön alla. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta oikoradalla 1.4.2023 |
03.04.2023 00:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Ilkka ja Jouni! | ||||
|
03.04.2023 00:19 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! Tällä kertaa ei tarvinnut tehdä metsänhoidollisia töitä, tässä mäellä oli juuri sopiva aukko radalle. | ||||
|
03.04.2023 00:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! | ||||
|
02.04.2023 23:59 | John Lindroth | ||
| Jouni!kiva kun laitoit nuo mahtavat piisit tänne! | ||||
|
Kuvasarja: Steissin seutu kautta aikojen |
02.04.2023 23:15 | Jouni Halinen | ||
| Kuvat 2.4.2023 alkaen on poimittu Helsingin kaupunkin selvityksestä. https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2020_kaava/6284_1_YHS_Rautatientori_ja_Asema_aukio.pdf Lisätyt kuvat ovat kuvattu vuonna 1972 tai ennen sitä, ja niihin on lisätty kaikki saatavilla oleva tieto ao. kuvasta. | ||||
|
02.04.2023 23:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä hieno kuva tuli satunnaiskuvana, jotenkin tuli mieleen Yhdysvallat ja järkyttävän pitkä hiilijuna jyskyttämässä pitkin loppumatonta preeriaa, vrt: https://vaunut.org/kuva/127890?s=1 (OK, sähköistys ja Siperian Sudet puuttuvat Valloista!) | ||||
|
|
02.04.2023 22:33 | Jonne Seppänen | ||
| Sr2 3207 | ||||
|
02.04.2023 22:33 | Niko Salo | ||
| Tuo virhe on varmaan jo avoimessa datassa. Vaan noinhan avoin data on näyttänyt junat aina. Veturit ensin olivat sitten edessä, takana, edessä ja takana tai vaikka välissä ja Pendolino muuttuu yhdestä yksiköstä kuudeksi vaunuksi jos eteen laitetaan veturi hinaamaan. Jänniä ovat datan kiemurat. | ||||
|
02.04.2023 20:26 | Timo Salo | ||
| Kitooos! | ||||
|
|
02.04.2023 20:23 | Erno Pintinen | ||
| Veturi oli 3059. | ||||
|
Kuvasarja: Partioleiri Sveitsissä |
02.04.2023 20:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisa kuvasarja, toivottavasti partioleirillä oli mukavaa! | ||||
|
02.04.2023 19:59 | Joona Kärkkäinen | ||
| Viron ja Venäjän raja on auki. Moni Narvalainen on Venäjän kansalainen ja käyvät siltä puolelta hakemassa mm. tupakkaa ja alkoholia. Lisäksi Tallinnan ja Pietarin välillä kulkee runsaasti linja-autovuoroja. | ||||
|
|
02.04.2023 19:45 | Markku Naskali | ||
| Huh! Huh! | ||||
|
02.04.2023 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22652:n alkuperäinen numero oli ollut 22329, ennenkuin satapaikkainen muutettiin 94-paikkauseksi lähiliikennevaunuksi vuonna 1973. Alunperin Ei oli valmistunut vuonna 1950. |
||||