Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.12.2005 14:39 | Petri Liedes | ||
| Luullakseni Dr16 sarjakoneissa (kaikissa?) on ollut SA-3 & Vapiti heti veturien valmistuessa. | ||||
|
02.12.2005 14:38 | Tapio Muurinen | ||
| Monivedossa junapainoa ei enää rajoita muu kuin vetokyky, silloin kun käytetään automaattikytkimiä. Noissa idän junissa 5000 t ylittyy usein. Maksimipainot ovat tuota luokkaa, mitä heitin. Esimerkiksi 60 vaunua x 90 t + veturit (=junan kokonaispaino). Täälläkin aiemmin poseerannut Timppa sanoo vetäneensä tuollasia. Viimeistä tietoa ei minulla ole, jos Sr1:lle en tullut vetokykyrajoituksia. | ||||
|
|
02.12.2005 14:29 | |||
| Juu, kahdella kaalihäkillä 4500 t ja yhdellä 2000 t. 2000 t yhdellä kaalihäkillä alkaakin olemaan jo melkoista vedätystä. | ||||
|
02.12.2005 14:25 | Lari Nylund | ||
| Ex-vaunuissakin on virroittimet. | ||||
|
02.12.2005 14:23 | Simo Toikkanen | ||
| Eikös tähän mennessä seis-opaste ole tavattu antaa punaisella valolla? Suojastusopastimessahan keltainen tarkoittaa Jt:n mukaan Aja varovasti, jolloin seuraava opastin näyttää seis-opastetta. | ||||
|
02.12.2005 14:15 | Lari Nylund | ||
| Haluatko ostaa vokaalin? Mitäs kyltissä pitäisi lukea? | ||||
|
02.12.2005 14:12 | Juha Kutvonen | ||
| No en sentään. Maitotölkkejä on onneksi tähän asti riittänyt sytykkeeksi :) | ||||
|
|
02.12.2005 14:09 | Lari Nylund | ||
| Lisäksi Pasilan tavararatapihan valaistus hukuttaa odota seis-opasteen keltaisen värin näkyvistä, ellei taustalevyä olisi. | ||||
|
02.12.2005 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö Porkkanoiden viimeinen käyttö Turun ja Toijalan välillä ollut juurikin tuo Turku-Toijala-henkilöjuna 343/342? | ||||
|
|
02.12.2005 13:52 | Lari Nylund | ||
| Muistaisin tuon Dm9-junavuoron tosiaan ollut Turusta Toijalaan mennyt henkilöjuna, mutta saatan olla väärässä. Joskus menin saman välin kyllä Porkkanalla, jossa oli kahvila avoinna tuolla välillä. Olisiko se sitten ollut pikajuna? | ||||
|
|
02.12.2005 13:49 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö 2Sr1:n maksimi ole 4500 t? | ||||
|
02.12.2005 13:47 | |||
| Tepon kommentti pistää jo mietityttämään, kuinka tiivis tunnelma esim. sunnuntain 424:ssä on kun se siirtyy ajettavaksi 2-3 motilla. | ||||
|
|
02.12.2005 13:28 | |||
| Turku-Tampere välillä taisi Porkkanoiden käyttö loppua pikajunissa 1.1.1987. Kaikkia Porkkanoita ei suinkaan suunniteltu alun perin lähiliikennekalustoksi, ainoastaan Dm9:iä. Dm8 oli kaukoliikenteen MK-juniin tarkoitettu korvaamaan "Harmaat kiitojunat". | ||||
|
|
02.12.2005 13:21 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvän näköinen pyttyroikka. Junapaino 5600 t. | ||||
|
|
02.12.2005 13:00 | Petri Nummijoki | ||
| Lari: Tarkoitin, että konduktöörin työtaakka seuraavalla tarkastuskierroksella helpottuu, jos hän on ehtinyt myydä vaunuun esim. 15 lippua jo ennen junan lähtöä. Mutta tottakai junassa on oltava kaksi konduktööriä, jos yksi ei riitä. Minä ajan takaa sitä, ettei pelkkä Dm12-kalustoon siirtyminen pakota vielä käyttämää kahta kohduktööriä. | ||||
|
|
02.12.2005 12:51 | Jouni Hytönen | ||
| Toivottavasti et nyt kuitenkaan takkaan niitä siellä heittele. :) | ||||
|
02.12.2005 12:49 | Jouni Hytönen | ||
| Heh! :D | ||||
|
|
02.12.2005 12:47 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Porkkanat poistettu pikajunista syksyllä 1986? | ||||
|
|
02.12.2005 12:43 | Petri Nummijoki | ||
| Totta. Mitenkähän minulla oli muistikuva, että nuo muut pysähdykset olisi Lieksaa lukuunottamatta lakkautettu? Onneksi olin kuitenkin väärässä. Silloin myöskään yhden konduktöörin käytölle ei pitäisi olla esteitä Joensuun ja Nurmeksen välilläkään. | ||||
|
|
02.12.2005 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ilmeisestikään lipunmyyntiä ollut muilla kuin yhdellä väliliikennepaikalla (jossa juna pysähtyi vain tarpeen vaatiessa). Tämä liikennepaikka oli miehitetty (eli siellä oli suorittaja. (Valoista päätellen myös toinen asetinlaite oli miehitettynä.) Sillä liikennepaikalla, missä kokoonpano muuttui, toisen radan junan myöhässäolon takia oli aikaa käydä pikaisesti asemalla Kuljettaja kun kuulutti, että joudumme odottamaan 5 min yhteysjunaa. Ja lipunmyynti oli kiinni. (Junahan kulki lauantaina n. klo 16 - 18 matkustajia junassa oli kohtuullisesti, eli n. 30 % paikoista täynnä). Väliseisakkeilla en havainnut edes lippuautomaattia. Mutta tässä keskustelussa, ottakaa huomioon myös, mitä Eero kirjoitti. Ja Eeron mainitsema muutos tapahtui Haapamäen lipunmyynnin loputtua. (Olen seurannut, että joskus Vilppulan jälkeen kolmen vaunun junassa konduktöörit 2kop eivät ehdi vastakkain ennen Juupajokea). Ja jos ratkaisuvaihtoehtoja haluttaisiin etsiä, niin mitenkähän esim . Hampurin lähistöllä liikennöivät EWB ja AKN ovat ratkaisseet asian? Voisi olla mielenkiintoinen tutustumiskohde kaikille asiaa kommentoinneille. | ||||
|
02.12.2005 12:39 | Juha Kutvonen | ||
| Lähdössä Tampereelle P106:ssa. | ||||
|
|
02.12.2005 12:35 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä on P127. Ainakin vielä talvella 1989-90 oli yhden Dv12:n vetämiä junia liikenteessä rantaradalla, joskin suurin osa junista vedettiin jo Dr13:lla. | ||||
|
02.12.2005 12:32 | Juha Kutvonen | ||
| Joo, Turkuun. Dokut löytyi, tämä on P129. | ||||
|
02.12.2005 12:28 | Juha Kutvonen | ||
| P131. | ||||
|
02.12.2005 12:26 | Juha Kutvonen | ||
| Saapui junassa P130. | ||||
|
02.12.2005 12:24 | Juha Kutvonen | ||
| Juna on P129. | ||||
|
|
02.12.2005 12:22 | Juha Kutvonen | ||
| Mr. Muistiinpanon dokumentit palaa pätkittäin. Tämä on P102. | ||||
|
|
02.12.2005 12:11 | Lari Nylund | ||
| No joo, heti tuli tarve kirjoittaa lisää Petrille. Laskehan välipysähdykset uudelleen tästä: Nurmes, Kohtavaara, Höljäkkä, Kylänlahti, Lieksa, Vuonislahti, Uimaharju, Eno ja Joensuu. Loppu. | ||||
|
|
02.12.2005 12:03 | Lari Nylund | ||
| Petri: en nyt oikein ymmärrä tuota Sinun ajatusmaailmaa - lipunmyynti aloitettaisiin ennen lähtöä, mutta kaikille ei olisi tarkoitus myydä kuitenkaan ennen lähtöä? Katsoin tuossa asemien välisiä matka-aikoja, tässä tulos: Ylivieska-Iisalmi 9-21 min, Nurmes-Joensuu 8-26 min, Savonlinna-Parikkala 3-21 min. Lyhyessä junassa, jossa on vähän matkustajia hommat ehtii hoitamaan, mutta kun kahden yksikön junassa heitä on vähintään 70, niin hiki on hatussa jo yhdenkin yksikön matkustajien kanssa. Tämä tietenkin vain suunnassa, jossa asiakkaat ovat jatkamassa P-, IC- tai S-junalla eteenpäin. Kun asiakkaat ovat tulleet esim. Joensuuhun ja jatkavat Dm12:sta Nurmekseen, niin lipuntarkistus/myynti sujuu nopeammin, koska asiakkailla on jo liput valmiina. Noilla aiemmin mainituilla asemien välisillä ajoajoilla on mahdollista myydä 2-26 lippua ja tämä edellyttää, että jokaisella asiakkaalla on tasaraha, mahdolliset alennuskortit valmiiksi esillä, konduktööriltä ei kysytä yhtään lisäkysymystä ja kollega on motivoitunut työhönsä. Minun kirjoittaminen tästä aiheesta loppuun tähän viestiin. Kaikki mielipiteeni löytyvät aiemmista viesteistä. | ||||
|
|
02.12.2005 11:59 | Petri Nummijoki | ||
| Lisätään vielä sen verran, että Joensuun ja Nurmeksen välillä yhden konduktöörin käyttö tietysti toimii kunnolla vain silloin, jos lipunmyynti keskitetään yhteen vaunuun, koska radalla on vain yksi välipysähdys. Toisaalta eräs keino voisi olla junavuorojen määrän lisääminen, jolloin kahden vaunun junista ehkä päästäisiin eroon. | ||||
|
|
02.12.2005 11:45 | Tapio Muurinen | ||
| Lari, muistatko/tiedätkö, joko niiden pikajunakäyttö Turku - Tampere välillä oli silloin jo päättynyt? | ||||
|
|
02.12.2005 11:45 | Petri Nummijoki | ||
| Lari: Ei vaunun kaikille matkustajille ole pakko saada myytyä lippua ennen lähtöä. Esimerkiksi Joensuun ja Pieksämäen välillä on 4 välipysähdystä tai Iisalmen ja Ylivieskan välillä 5, joten kahden vaunun junassa konduktööri voi kiertää molemmat vaunut noin kolmeen kertaan matkan aikana. Eiköhän se riitä. | ||||
|
|
02.12.2005 11:43 | Eija Mari | ||
| Enpä tiedä, flunssa on saanut tuntemaan itsensäkin jo romutuskuntoiseksi ;) | ||||
|
|
02.12.2005 11:29 | Lari Nylund | ||
| Emppu: tuskin olisi, vaunu on romutettu huhtikuussa 2004. No joo, tuo oli kyllä todella mukava vaunu matkustamiseen, Ensimmäisen luokan penkit olivat mallia "vanha kunnon sohva" ja henkilöjunassa niillä sai matkustaa 2.luokan lipulla. | ||||
|
|
02.12.2005 11:26 | Lari Nylund | ||
| Teppo: onko asemilla lipunmyynnit? Petri: lipunmyynninhän voisi aloittaa 15 minuuttia ennen lähtöä - ainoa ongelma, että asiakkaat tulevat junalle melko usein lähtöhetkillä. Jos satut työskentelemään toimistossa, niin kokeile tätä: aloita työ omalla työpöydälläsi (10min), siirry sitten naapurin pöytään (10 min), sitten mene kadun toiselle puolella olevaan taloon (10min), tule takaisin omalle pöydälle ja tee sama rumba uudestaan ja uudestaan... | ||||
|
|
02.12.2005 11:25 | Eija Mari | ||
| Ja olisi edelleenkin varsin houkutteleva vaihtoehdo välille Uki-Turku | ||||
|
|
02.12.2005 11:22 | Petri Nummijoki | ||
| Matka esimerkiksi Joensuusta Pieksämäelle kestää melkein 2 h 30 min, joten kahdessa tai kolmessakaan vaunussa tuskin on niin paljon matkustajia, ettei yksi konduktööri ehtisi niitä myydä. Pointti oli myös se, että ensimmäinen vaunu voitaisiin rahastaa jo lähtöasemalla. Myynti aloitetaan vaikkapa 15 min ennen junan lähtöä. | ||||
|
|
02.12.2005 11:18 | Teppo Niemi | ||
| Itse olen matkustanut DB AGn kahdesta 610-dieselmoottorijunayksiköstä muodostetulla junalla Schwandorfista Nürnberg Hbf:lle hemikuussa vuonna 2004. (Neukirchen(b Sulzb) - Nürnberg Hbf 3 x 610) Miehistönä kuljettaja ja konduktööri. Eikä kuski myynyt lippuja. Miten DB AG on ongelman ratkaissut? (vrt. Nummijoen kommetti). Kiitos vinkeistä, täytyykin seuraavilla ulkomaanmatkoilla seurata tarkemmin eri menettelytapoja eri liikenöitsijöillä). Muutenkin koko junamatka, johon tämä liittyi osana, oli avartava. (Aiheesta ulos: Talous-sanomissa tänään mielenkiintoinen kolumni taksiliikenteen muutoksista). | ||||
|
|
02.12.2005 11:11 | Lari Nylund | ||
| Petri: kuten aiemmin on jo ilmaistu, niin jos junassa on useampi Dm12-yksikkö on asiakkaitakin enemmän. Turhaan ei kahta junaan laiteta. Siinä tapauksessa on myös enemmän myyntiä ja nykyisellä myyntilaitteella ei montaa lippua (=1-2) myydä minuutissa. Niinpä kaksi Dm12 tarvitsee myös kaksi konduktööriä, mikäli halutaan asiakkaat rahastaa. | ||||
|
|
02.12.2005 11:06 | Lari Nylund | ||
| Hetkinen, eikös tuo ensimmäinen vaunu CEift 2656 tehnyt myöhemmin merkittävän uran Uudenkaupungin henkilöjunassa matkustusmukavuuden tarjoana? | ||||
|
02.12.2005 11:04 | Simo Toikkanen | ||
| Vaunun ovia on muutettu jossain vaiheessa vaunun käyttöhistoriaa. Ilmeisesti tuossa alareunassa on jonkinlainen alas kääntyvä lastausramppi. Alun perin ovet olivat kokonaan sivulle aukeavat ilman tuota ramppia. | ||||
|
02.12.2005 11:03 | Lari Nylund | ||
| Mainokset 6002 ikkunoiden alareunoissa, Kaivotalon katonrajassa mainos KOP (Tosi on-oravalla varustettuna) ja Forumin rakennustyömaa. Maisema muuttuu, kuvaaminen kannattaa aina. | ||||
|
|
02.12.2005 10:59 | Lari Nylund | ||
| Dm9-kalustoa oli myös Turku-Toijala henkilöjunissa. Itse muistan matkustaneeni sellaisella Urjalasta Toijalaan joskus 80-luvun lopulla. | ||||
|
02.12.2005 10:15 | Marko Laine | ||
| Ja lisäyksenä Jorman kommenttiin, myös yliopistokaupunki Tartu omaa suomenkielisen Tartto -nimen. Ruotsinkielisiä kylännimiä löytyy taas Viron länsirannikolta ja saarilta ja vastaavasti Latviasta löytyy Kolgan niemeltä liivinkielisiä pikkukyliä (liivi on suomen ja viron sukukieli). | ||||
|
|
02.12.2005 09:50 | Petri Nummijoki | ||
| Tästä miehityskysymyksestä tehdään turhan suuri ongelma. Kyllähän yhdelläkin konduktöörillä pärjätään, kun lipunmyynti keskitetään johonkin tiettyyn vaunuun. Tai sitten useita välipysähdyksiä sisältävillä radoilla konduktööri vaihtaa vaunua pysähdysten aikana. Harva kyytiin tuleva kuitenkaan matkustaa vain yhtä asemanväliä. | ||||
|
|
02.12.2005 09:47 | Kimmo Säteri | ||
| Lisätään asiallisuuksien listaan Sm2 606x:n haalistuneet keltaiset sävyt sekä Sm1 6002:n helmapellit. | ||||
|
|
02.12.2005 09:37 | Petri Nummijoki | ||
| Ennen Dr13-aikaa Turun junat vedettiin pääsääntöisesti yhdellä Dv12-veturilla. 2*Dv12 oli lähinnä vain pisimmissä viikonloppuvuoroissa, kuten Tapio jo totesi. Dr13 ei myöskään korvannut Dv12-vetureita yhdellä kertaa vaan aluksi vuoden verran oli noin puolet junista Dr13-vetoisia ja puolet ajettiin edelleen Dv:llä. | ||||
|
|
02.12.2005 09:29 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös 2302:n toinen nokkapala otettu talteen ennen romutusta? Onkohan käynyt niin, ettei se olekaan oikeasti 2302:n alkuperäinen vaan 2342:n? | ||||
|
|
02.12.2005 09:21 | Eija Mari | ||
| Melkein paikallisoppaana ;) Kalaranta oli aikoinaan se ranta jossa paikalliset kalastajat myivät tuotteitaan - siitä tulee tuo nimitys. Varsinaista matkustajasatamaa tässä ei ole ollut, tosin vesibussi on tästä kyllä lähtenyt esim. Turkuun. Kalaranta oli junamatkustajalle parempi päätepiste kun linja-autoasema ja keskusta yleensäkin oli lähempänä. Ja olihan tässä VR:n lipunmyyntikin. |
||||
|
|
02.12.2005 09:12 | Tapio Muurinen | ||
| Kerro Emppu "paikallisoppaana", mikä tämä Kalaranta on? Ugin aikataulussa se on ollut niin kauan kuin muistan. Kaupungin asemalta taitaa tänne olla 2-3 km. Oliko tuolla Kalarannassa esim. matkustajasatama? Ennen Turusta ajoi Lättähatut Uuteenkaupunkiin. Sitten kun Porkkanoita vapautui pikajunavuoroista, niitä "alennettiin" lähiliikenteeseen, tosin ei kai muualle kuin Paimio - Uusikaupunki välille. Lähiliinnekalustoksihan Porkkanoita alunperin suunniteltiinkin. | ||||
|
|
02.12.2005 09:04 | Jorma Rauhala | ||
| Suomenkielisiä kaupunkien nimiä Baltiassa ovat mm. pääkaupungit Tallinna, Riika, Vilna sekä Väinänlinna (Daugavpils). | ||||