Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 30.03. 22:16 Juhani Katajisto  
  Mutta rahtitavaran vastaanotto oli loppunut jo vuoden 1969 joulukuussa. Lukemattomat kerrat vuodesta 1963 toimitimme tuohon laiturille rahtitavaraa. Siinä oli muistaakseni kaksi asemamiestä vuorotellen ottamassa tavaraa vastaan. Vuonna 1964 maaliskuussa jätin tuohon laiturille Hondani. Se oli jo siitä ylihuomenna noudettavissa Ilmajoen asemalta. Ei voi muuta, kun kehua, miten nopesti tuolloin toimittiin. Käytimme mahdollisuutta tuoda rahtitavaraa Huopalahden asemalle aivan loppuun saakka. Sen jälkeen oli etsittävä muita paikkoja ja meidän kohdalla se oli aluksi Pitäjänmäki.
kuva 30.03. 21:36 Rasmus Viirre  
  Miten muka kylkinumero näkyy noin hyvin?? Tuossa täytyy olla jokin nyt vikana. Aina ne on nii sanonko minkä peitossa, että numerot ei erotu tummanharmaasta rungosta.
kuva 30.03. 21:22 Juho Rintala  
  Kaunis kuva lättähatusta!
kuva 30.03. 21:15 Jimi Lappalainen  
  Asiallista!
kuva 30.03. 20:15 Leevi Halonen  
  Eläkkeellä oleva Turkulainen veturinkuljettaja lähetti minulle sähköpostia ja pyysi kirjoittamaan tämän kommentin. Hänellä ei ole tunnuksia tänne sivustolle.

Paino ei työkunnossa on 2,5 tonnia kevyempi.
kuva 30.03. 19:23 Kevin Glynn  
  Kiitos!
kuva 30.03. 18:25 Panu Breilin  
  Tuolloin vuosituhannen vaihteessa raiteiston Nastolan päässä seisoi mm. Vsoi-vaunuja: https://vaunut.org/sarja/3909

Uudenkylän–Nastolan teollisuusraiteita kuvattuina vuonna 2014: https://vaunut.org/sarja/3376
kuva 30.03. 18:12 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Tuomarilan kaarteet on nyt avarammat.
kuva 30.03. 17:46 Paul T. J. Koskinen  
  Tuossa näkyy silloisten mestareiden hullutus, eli turbogeneraattori tuotiin hytin edestä korsteenin viereen. Myös korsteeni on muutettu, eli VR'n mallia. Tubbesta pyrittiin tekemään Paikku. Hyvinkään pajalla taasen HKR5 oli muuttumassa hiilipiolttoiseksi Kanaksi. Näitä muutoksia sitten purettiin Minkiöllä...ptj.
kuva 30.03. 17:13 Noah Nieminen  
  Aika hyvä kuva!
kuva 30.03. 16:56 Jukka Ahtiainen  
  Taisi avartua näkymä hieman lisää myös järvelle.
J. Karjalainen - Kyyveen kipparit
https://youtu.be/86Rsmi_hjlY
kuva 30.03. 11:10 Teemu Saukkonen  
  FB:ssa laitoin omakohtaisen esimerkin. Lambda tai happianturi piti vaihtaa (en muista varmasti), no ei sattunut oikea: Juuri tien ylityksessä meinasi sammua kun painoin kaasua. Automaatilla ei kuitenkaan sammu normaalisti.
Kerran polkupyörästä irtosi takavaihtaja, ja meni pinnojen väliin keskellä vilkkaan tien ylitystä.
kuva 30.03. 10:38 Juhana Nordlund  
  Tuo paikka Helsingin opaskartassa vuonna 1965: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/tarkennokset/Hg_Hpl_1965KK.jpg

Olen merkinnyt kartan otteeseen kuvaajan sijainnin koodilla Kmr (=kamera). Se on olettamani sijainti.

Tuossa tilanteessa Nuijamiestentie ulottui kohtaan, jossa nykyään menee Matkamiehentien pohjoisempi osa. Se ulottui myös paikkaan, jossa on nykyään Hakamäentien risteys. Hämeenlinnanväylästä ei tuolloin tiedetty mitään. Juhanin mainitsema moottoripyörärata on kartalla Kmr-tekstini vasemmalla puolella.
kuva 30.03. 10:19 Tuomas Pätäri  
  MML:n ilmakuva vuodelta 2020 (löytyy Paikkatietoikkunasta historallisten kuvien tasolta) on hieno. Tuossa Rauten nosturilla on muutama vaunu. Siitä länteen päin siirryttäessä Wipakin yhden vaunun pituisella lastauslaiturilla on kaksi vaunua, samoin Kuivamaidon yhden vaunun pituisella lastauslaiturilla on kaksi vaunua. Aivan länsipäässä raide viuhkoittuu raiteistoksi, jossa on vaunuja viidessä eri ryhmässä. Uponorillakin voi olla vaunuja, mutta ne eivät näy kun siinä on katos päällä.
kuva 30.03. 08:50 Tor Lillqvist  
  Dessaussa on nykyään keskustassa myös erittäin tyylikäs Bauhaus-museo. Suosittelen sielläkin käyntiä, eikä pelkästään koulun ja opettajien rakennuksia ihailemassa.
kuva 30.03. 08:48 Teppo Niemi  
  Kuvastahan nälyy myös Pasilan väliaikaista asemaakin.
kuva 30.03. 08:17 Samuel Pajunen  
  Kiitos!
kuva 30.03. 04:01 Lasse Holopainen  
  Mitä mä n e ä n , kello oli paria minuuttia sitten 2:59. Ei hyvää päivää, nyt mahtaa tulla kesä.
kuva 30.03. 04:00 Lasse Holopainen  
  Ai että, Lahti 402:n tyylekäs sulavalinjaisuus!
Carrus Cityn asjallisuus sekä Scalan iloisuus/hymyilevyys, vaikkei sitä kuvasta oikeen n e ä . Sitten vielä (mitä tosta n e ä n ) niin tota EAG Ikarus E94F:n tekniikkavikaisuus, vaikkakin nostalgisuus.
Viimeisenä sitten Holopaisen nukkumaan menevyys... hohhoijjjaaaa.
kuva 30.03. 02:50 Lasse Holopainen  
  Joo, se onkin kiva kun ajatuksissaan vasen jalka tekee virheliikkeen ja auto sammuu "parhaaseen" (siis huonoimpaan) mahdolliseen paikkaan.
kuva 30.03. 02:32 John Lindroth  
  Hyvä keväinen kuva!
kuva 30.03. 01:53 John Lindroth  
  VRn 120v Juhlajuna ajettiin Risto 1082 vetämänä!
kuva 29.03. 23:33 John Lindroth  
  Tavaramakasiini ja vaunut tekee Nyky-taiteellisen vaikutelman!
kuva 29.03. 23:04 Jorma Toivonen  
  Melkoisen "pötkäleen" on Dr19 saanut koukkuunsa.
kuva 29.03. 22:58 Jorma Toivonen  
  Koeajojunalla taidettiin testata matkustajalaitureita Karjaan ja Hyvinkään väliilä. Karjaan jälkeen seuraava valmis matkustajaliikenteelle soveltuva paikka löytyi vasta Rautatiemuseolta.
kuva 29.03. 21:56 Simo Virtanen  
  Vauhdilla vielä menisikin, mutta kun ensin liki pysäytti niin eipä tuossa paljoa jää varaa kytkinjalan herpaantumiselle tai tekniselle vialle aikaa.
kuva 29.03. 20:41 Rasmus Viirre  
  On, ja mielenkiintoinen itse kuvauskohde, eli tämä GRK:n kokokeltainen Tka7!
kuva 29.03. 20:07 Ida Puolakanaho  
  Loistavaa taustakuvamateriaalia!
kuva 29.03. 18:02 Tuomas Pätäri  
  En olisi olettanut että tuolta enää kiskoja löytyy, kun alue niin hyvin siivottiin silloin kun purettiin. Mielenkiintoinen kuvasarja vanhalta ratapihalta, jonka ohi tulee silloin tällöin ajettua, mutta ei ole tullut enää jalkauduttua.
kuva 29.03. 17:58 Tuomas Pätäri  
  Että osaakin olla tyylikkään näköinen tällainen puujuna verrattuna ainaisiin raakapuujuniin. Ehkä se syy onkin juuri siinä; toisia näkee jatkuvasti, tällaisia ei juuri koskaan.
kuva 29.03. 15:48 Kimmo T. Lumirae  
  Ymmärtääkseni Sm1 v. 1968 oli ensimmäinen sarja, jossa käytettiin tätä vaaleampaa siniharmaata alustan väriä, pienoismallipuolella Humbrol 125 on hyvin lähellä. Ja ehkä Petrin mainitsema 1971 oli alkuvuosi sillekin, että konepajalla käyneet koneet saivat vaaleamman alakerran.

Onko tietoa, onko esim. Hr 12-13:issa ollut ennen vuotta 1971 eri alakerran sävyjä? Muistaakseni jotkin valokuvat viittaavat siihen, mutta veturit likaantuvat ja maalit haalistuvat joten kovin varma ei voi olla puoleen eikä toiseen.
kuva 29.03. 15:47 Jukka Ahtiainen  
  Erinomainen kuva! Tulee mieleen O. Winston Link kuvat.
kuva 29.03. 14:32 Antti Ojala  
  Voisiko tähän saada karttakoordinaatit? Se hyödyttäisi karttaharjoituksia.
kuva 29.03. 14:15 Jimi Lappalainen  
  Asiallinen, täällä vorgissakin aikoinaan käytetty ilmaisu, Haapamäki-sää.
kuva 29.03. 12:03 Juhani Katajisto  
  Monet kiitokset Juhanalle. Nyt minulle selvisi, miksi tästä vähän Ilmalaan päin oli radan pohjoispuolella kallion vieressä tasainen kohta.
Sehän on siis vanhaa ratalinjaa. Mulla on heikkolaatuinen kuva joulukuulta 1962, kun ajan siinä Hondalla. Täytyykin yrittää löytää se kuva. Täällähän on paljon maastokuvia entisistä ratalinjoista.
kuva 29.03. 10:04 Juhana Nordlund  
  Kuvassa näkyvä linjaus ei ole vanhin. Tätä edeltävä tosiaan koukkasi vielä pohjoisempaa. Siitäkin linjauksesta on maastossa jälkiä, mutta ei tässä näkyvässä kohdassa vaan tästä vähän matkaa Ilmalaan päin. Sen ratapohjan osia on edelleen kävelytien käytössä.

Mitä tulee Juhanin kertomaan moottoripyörärataan, niin minäkin kävin samassa paikassa mopokursseilla 1970-luvun puolessa välissä. Se oli aktiivisena tuollaisessa käytössä vielä silloin. Maunulasta käsin fillaroitiin sinne kavereiden kanssa.
kuva 29.03. 09:42 Tuomo Kärkkäinen  
  ^O.t. "Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma." (Albert Einstein)
kuva 29.03. 09:04 Ilkka Hovi  
  Ilman tarkastelua kartoista olen luullut rantaradan ensimmäisen linjauksen olleen hyvin mutkainen kuvan näyttämän kohdan ja Pitäjänmäen aseman välillä . Olisiko kuvassa oleva rataleikkaus tehty kun rantarataa muutettiin kaksiraiteiseksi. Kuvassa lenntätinlinjat ovat ilmeisesti ensimmäisen linjauksen mukaisesti. Taustalla näkyvän maalaistalon paikalla on nykyisin hotelli ja ravintolaopisto. Kuvasta puuttuu Esson huoltamo joka muistaakseni oli myös näillä kohdin. Haagan kohdalla radassa oli kallistus, kun paikallisjuna pysähtyi Haagan seisakkeella, penkillä istuva matkustaja liukui sivullepäin joko vaunun seinää päin tai oli pudota penkiltä keskikäytävälle.
kuva 29.03. 02:15 John Lindroth  
  Näyttää hyvin siistiltä ja hyvin järjestetyltä!
kuva 28.03. 22:41 Juhani Katajisto  
  Hassua tuona samana vuonna 1963 näihin maisemiin liittyy paljon muistoja. Tuossa vasemmalla rantaradan penkan vierellä meillä oli kilparata, joka kiersin siinä olleen pellon. Meitä oli aikamoinen porukka, kun ajettiin siinä kilpaa moottoripyörillä, tosin yksitellen ajoaikoja mitaten. Ihan kärkeen en Hondallani päässyt, itsesuojeluvaistoa varmaan, mutta hyvää moottoripyörän käsittelya siinä sai, kun ei tarvinnut yleisellä tiellä (kokoaikaa) hurjastella. Siinä pellon laidalla oli myös rakennus, jossa oli Helsingin kaupungin nuorille tarkoitettua moottoripyörän ajo-opetusta ja annettiin muuta hyödyllistä tietoa moottoripyöristä. - Syksyiltojen pimennyttä 1963 meillä oli ajopelimme vähän matkaa tästä eteenpäin tuossa Ampumaradantiellä metsän siimeksessä kytiksessä ja kävelimme pienen metsäkaistaleen yli ja valvoimme hämärässä, kun ihmisiä kävi noilta pelloilta vohkimassa toisten suurella vaivalla kasvattamia vihanneksia ym. Tuon homman koimme hyödylliseksi. Ainakin muutaman kerran ilmestymisemme sai varkaat livohkaan.
kuva 28.03. 22:32 Miitre Timonen  
  Ei ollut tavallinen torstai, koska korona oli juuri alkanut.
kuva 28.03. 21:44 Esa J. Rintamäki  
  Sanotaan nyt vaikkapa näin, herra Erkki: - ennenvanhaan tuottoja haettiin tavaroita tuottamalla. Nykyinen kovin muodikas trendi on tehdä rahaa rahalla, eli niitä tuottoja nimenomaan hätäilyllä ja kärsimättöminä. Velkarahalla keinottelu on vieläkin hirvittävän riskaapelia pelailua. Siten saa omat ja varastetutkin rahat hukattua alta aikayksikön.

Holkerin hallituksen huseeraaminen pääomien vapauttamisesta onnistui viemään vapauden tavallisilta talliaisilta. Nämä vielä jymäytettiin luulemaan olevansa voittajan puolella, kun heidät houkuteltiin äänestelemään "kyky"- eikun ökypuoluetta.

Ennen muinoin ahneus luettiin kuolemansynniksi. Miksi se nytkin on niin pinnalla "tavoiteltavana tahtotilana"...?

Herra Hannu, lausumasi "vahva käsitys omasta ainutlaatuisuudestaan" on yhdessä taitamattoman johdon ja megalomaanisen tyhmyyden kanssa takuuvarma pääsylippu kurssi- eikun - anteeksi, konkurssikavereiden alati laajenevaan porukkaan!
kuva 28.03. 18:31 Juhana Nordlund  
  Radan vieressä näkyy tietä nimeltä Ampumaradantie. Tie teki kuvan oikean laidan paikkeilla noin 90 asteen mutkan eli linjaus kääntyi kohti pohjoista (ja jatkui Maunulaan saakka). Sen tien osia on edelleen kevyen liikenteen käytössä, mutta nimellä Keskuspuistontaival. Rantaradan suuntainen kohta on poistunut ja vastaava kävely- ja pyörätie menee pohjoisempana ja paljon kapeampana ja mäkisempänä.
kuva 28.03. 15:25 John Lindroth  
  Komea nostalginen kuva!
kuva 28.03. 15:00 Linus Mansner  
  Voi olla mahdollista että jotain happovaunuja on jätetty, mutta en usko että kaikki happovaunut jäivät Siilinjärvellä pois
kuva 28.03. 14:46 Hannu Peltola  
  Onhan nyt jo noussut betonibrutalismin jälkeen neljäs suuntaus:
4) Mauton Lasinarsismi, suuret lasipintaiset toimitalot yrityksille, joilla on vahva käsitys omasta ainutlaatuisuudestaan!
kuva 28.03. 14:34 Erkki Nuutio  
  Funktionalismista Suomessa on runsaasti hyviä esimerkkejä, useat mielestäni vähintään Alvarin tuotosten tasoisia.
Suosittelen lisäksi Dessaun matkan yhteydessä tutustumaan myös Weimarin hyvin tyylikkääseen kaupunkiin.

Teollisesta rationalismista tuon esille Toijalasta Tampereelle muuttaneen ja sittemmin paljon laajentuneen, teknikko Ake Mattisen ja rakennusmestari Artturi Niemelän nuorina tyhjätaskuina, mutta osaajina vuonna 1950 perustaman Rakennustst Mattinen & Niemelän, sittemmin MNK - Rakennus oy:n.
Se teki noin puolet Tampereen kerrostaloista 30 vuoden aikana 50-luvun loppupuolelta lähtien.

"Tehdään halvalla JA hyvää". Johtajapari toimi (halusi ja osasi toimia) tunnuslauseensa mukaisesti ja pakotti silloiset muut rakennusyhtiöt sekä keinottelijat korjaamaan tapojaan. Suojana tarvittaessa oli kaupunginjohtaja Erkki "Napoleon" Lindfors.
Mattinen & Niemelä oli sivistyneen ja osaavan elementtirakentamisen pioneeri Suomessa 50-lopulta lähtien.
Eräs merkkipaaluista oli AsOy Kunnankontu (Väinämöisenkatu 15), jossa asuin vuosikaudet.

Yhtiön tarinan kertoo osaavasti Pekka Mäkelän Läpi harmaan kiven - Kertomus MNK - Rakennus oy:n toiminnasta 1950-1985 (MNK 1985, 132 s.). Suosittelen voimakkaasti.
Häpeän Tampereen arkkitehtuurin nykysurkeutta. Se on tulos keinottelijoiden vapaasta mellastamisesta - pormestarien suojelemina.

Betonibrutalismin huomattavia ja masentavia esimerkkejä löytyy Tampereeltakin runsain mitoin 60-luvun puolivälistä eteenpäin.
kuva 28.03. 12:33 Rainer Silfverberg  
  Mielenkiintoisaa on tässä se että miten maalaismainen Etelä-Haaga oli vielä tuolloin. Asuin itse siihen aikaan Pohjois-Haagassa joka oli jo jonkun verran urbaanimpi (taustalla näkyvät korkeat talot mm).
kuva 28.03. 12:10 Esa J. Rintamäki  
  Tätä lättäjunaa ajetaan näemmä moottoripäästä. Vetovaunun päätyportti on vielä ilman kaidetta.
kuva 28.03. 10:31 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tuomo, suomalaisen arkkitehtuurin viimeisin kehityskulku:

1) Funktionalismi, lanseerannut Gropius Bauhausinsa kanssa Dessaussa (Saksassa) Weimarin tasavallan aikana. Natsit likvidoivat koko Bauhausin, vaikka Braunaun-Aatu Albert Speerin kynänjälkiin hurmaantuikin.

2) Teollinen rationalismi, kun betonielementtirakentaminen otettiin käyttöön, ja vieläpä paikalla valettuna!

3) Betonibrutalismi. Esim. Myyrmäen sun muiden Kivi- eikun Koivukylien "lumoavat maisemat".
kuva 28.03. 10:06 Esa J. Rintamäki  
  Herra Osku, vastaus kysymykseesi: vaunu 1076 hylättiin vuonna 1968. (Sen kummemmitta.)

Ek:n korejahan levisi laajalle: esimerkiksi 1035: korin puolikas oli 1975 Keurusselän rantamilla ns. "Pöllilahdessa" (tukkipinoja), Mäntän - Keuruun välissä, Keurusselän itäpuolella. Se oli laitettu jykevätekoisen peräkärryntapaisen päälle. Sisustusta siinä ei enää ollut, sisällä seinällä omistajan käsin kirjoittama paperilappu, jossa tämä uhkasi nitistää tunkeutujat mitä hirveimmillä tavoilla. 1035:n aluskehys kokii muuttumisleikin autovaunuksi sarjaan Hac ja edelleen konduktöörivaunuksi Fh.

1034:n kori oli varastona Kotkassa, Hovinsaaressa.

Ek 936 ja 991 (hylätty 1965) korit olivat Pasilassa, eteläisen veturitallin vieressä. Niiden kummankin aluskehykset elivät "normaalin elämänkulun": ensin autovaunuksi ja sitten Fh:ksi.