Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.12.2025 19:55 Rasmus Viirre  
  Sr3:t vaihdettiin keulille Kokkolassa. Oulusta Riippaan juna kulki kahdella Sr1:llä ja Riipasta Kokkolaan yhdellä Dv12:lla.
Kuvasarja:
Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025
 
28.12.2025 19:54 Timo Salminen  
  Mainio katsaus RLR:n nykytilaan tämä.
kuva 28.12.2025 19:52 Timo Salminen  
  Taas ulkomuistista: kuvassa näkyvä päärakennus on uudempi. Santamäessähän on kolme päärakennusta, ja tämä on niistä iältään keskimmäinen, muistaakseni 1800-luvun loppupuolelta.
kuva 28.12.2025 19:48 Timo Salminen  
  Muistomerkki on paljastettu 11.9.1958. Vuodella muistin väärin. Paljastustilaisuudesta on kuva Martti Virtasen kirjassa Lännen pikajuna s. 87.
kuva 28.12.2025 19:46 Timo Salminen  
  Tuttu ulkoilureitti, viimeksi pari viikkoa sitten tuosta kävelin, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi mahdollista RLR-taustaa. Voi hyvin ollakin.
kuva 28.12.2025 19:41 Timo Salminen  
  Ulkomuistista: muistomerkki on paljastettu muistaakseni vuonna 1957. Tarkennan myöhemmin, jos muistan väärin. Joka tapauksessa jo reilusti ennen 1970-lukua.
kuva 28.12.2025 19:38 Timo Salminen  
  Aikanaan kun muistomerkki on paljastettu, tuossa vaunun kyljessä on ollut RLR:n alapuolella numero 1, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän, milloin se on maalattu peittoon. Jossakin vaunun uusintamaalauksessa kuitenkin.
kuva 28.12.2025 19:04 Teemu Saukkonen  
  Juuri tänään on erityisen masentava muistella: Tästä kotiin mentyä sain tietää että Lemmy von Motörhead on kuollut (28.12.2015), ja tuo kuvatekstin kaverikin on nyt samassa paikassa kuin äskettäin edesmennyt työkaverinsa Pate M. Olivat Lokomolla hetken aikaa yhdessä vajaat 50 vuotta sitten. Eikä tätä Niiralan liikennettäkään enää ole, kuten ei käytännössä maatakaan josta tuo liikenne tuli, ja jossa käytiin shoppailemassa. Eikä taida olla 2816:kaan?
kuva 28.12.2025 18:43 Esa J. Rintamäki  
  Eipä silti, köykäinen teho oli ollut pitkin koko normiautomaailmaa. Vuoden 1982 mallinen Honda Civic 1,3 kolmiovisena hatchbackina ja viisivaihteisena pysyi kyllä muun liikenteen tahdissa. Kiihtyvyys ei nyt niin päätähuimaavan rakettimainen moisella ompelukoneenmoottorilla ollut.

Ne oli ne jenkkien hirvittävät "norsumoottorit" omansa laisen asiakaskunnan vaatimuksille "omistettuja". 99 Turbon päätarkoituksena muistaakseni oli nimenomaan ohituskiihtyvyyden tehostamisessa.

Nykyautoissa on jotain omasta mielestä mennyt jotenkin metsään se, kuinka turbotetuilla kolmisylinterisillä ja YHDEN litran "moottoreilla" yritellään tarjoilla "riittävää" tehoa kilttien perheenisien keskinäisiin liikennevalokiihdytyskisoihin.
kuva 28.12.2025 18:14 Antti Grönroos  
  Kyyhkyläiset saapuvat samaan aikaan Huopalahteen
kuva 28.12.2025 18:06 Ari-Pekka Lanne  
  Ei hullumpi. Silloin kun meillä vielä oli kaksi kissaa, ne pakkasivat usein juoksemaan juuri tuohon tyyliin kylki kyljessä ruokakipolle, kun tuli sapuska-aika.
kuva 28.12.2025 18:06 Tero Korkeakoski  
  Sveitsin kokoisessa minimaassa posti kulkee raiteilla mutta Suomessa mielummin rekkakyydillä.
kuva 28.12.2025 17:57 Niklas Rinta-Kanto  
  Siisti kuva Hugo!
kuva 28.12.2025 17:54 Antti Ojala  
  Suorituskyky on suhteellinen ilmiö. 80-luvun lopussa tälläkin Saappaalla pysyi oikein hyvin liikenteen rytmissä ja ohikin pääsi, kunhan autoa komensi määrätietoisesti. 90-luvun lopulle tultaessa ensiajokkini, laina-auto MB 200D oli jäänyt niin paljon ajastaan, että sillä oppi korkeintaan sonnivauhdin merkityksen. Nyt missä tahansa uudessa sähköneppiksessä on yli 200 kW ajomoottorit ja kiihtyvyys on aivan eri luokkaa, akkujen lisäpainosta huolimatta.
kuva 28.12.2025 15:57 Keijo Loisti  
  Petrille vastauksena. En muistanut, että asiaa onkin tällä palstalla jo kertaalleen sivuttu. En muista, että isäni olisi kertonut ajankohdan, jolloin aitaa olisi tuhoutunut. Minä sijoitin sen 70-luvulle, koska hän kertoi soittaneensa isälleen, joka toimi ratamiesten jonkinlaisena "kymppinä", pyytäen häntä tulemaan töihin käynnistämään tarvittavat raivaukset. Hänen talouteensa tuli puhelin vasta 60-luvun ihan lopulla. Ja jos tapaus olisi ollut 50-luvulla, niin ehkä ensin olisi pitänyt hälyttää ratavartija.
Minä kuljin junalla kouluun 9/1960-5/1969 ja töihin 12/1970 eteenpäin. Ehkä muistaisin, jos silloin olisi ollut tämänkaltainen onnettomuus. 2-10/1970 olin armeijassa Vaasassa ja Seinäjoella, milloin Jp:n asioiden seuranta jäi minulta todella vähäiseksi.
Aikana, jolloin asemalla oli vanha korkea aita, sen portin veti kiinni asemamies junien ohittaessa aseman. Junanlähettäjän ulkona oloon on voinut olla pelkästään halu lähteä tuulettumaan, kun yöt olivat töiden kannalta hiljaisia tuohon aikaan.
kuva 28.12.2025 14:52 Ville Mäki-Tuuri  
  Eipä kai tuo pelkästään Saabin ominaisuus ole, itse olen ainakin melkein autossa kuin autossa - jos nyt siis puhutaan suunnilleen samanlaisesta konstruktiosta, eli vapaastihengittävästä, 100-130 hv tehoisesta bensakoneesta ja viisivaihteisesta laatikosta - todennut yleensä kolmosen ihan sopivaksi ohitusvaihteeksi. Mutta tottahan se on, että vapari-Saabit eivät varsinaisesti ole kiireisen ihmisen autoja. Vakiokuntoisella turbolla nelonen sitten taas on ihan sopiva pykälä ja jos on vähän käyty ruuvaamassa niin ohitukset luonnistuvat kyllä vitosellakin.
kuva 28.12.2025 14:41 Jan Jahkola  
  Nautorin tehtaan tekemä vene Hka:n kuormana...
kuva 28.12.2025 14:08 Rasmus Viirre  
  Jotenkin kumman hyvin erottuu konetilan luukkujen reunat tässä, etenkin keskellä VR logon kohdalta. Nokea savun jäljiltä..? 2617 on ollut hylättynä jo yli puoli vuotta.
kuva 28.12.2025 12:16 Ari-Pekka Lanne  
  Oirekuvauksen perusteella kyseessä on saattanut olla kuvan kotteron sisarautoja. Turboton Saab 900 C ei ole hätähousun auto. Poliisiautoina ja kiireisten ministereiden kyydityksiin käytetyt turbo-Saabit olivat eri juttu. Sellaisia kaahailuja edellyttäviä akuutteja kiireitä ei rivikansalaisilla tavallisesti ollut.
kuva 28.12.2025 12:05 Petri Nummijoki  
  Sisälsikö kertomus muuten maininnan, että aidan tuhoutuminen onnettomuudessa tapahtui juuri 1971? Vai onko tämä myöhemmän ajan tulkintaa uuden aidan ilmestymisen perusteella ja itse onnettomuus voisi olla peräisin yhtä hyvin vaikka 1950-luvulta? Mietin lähinnä sitä, että suojastus ei ilmeisesti ollut käytössä, jos junanlähettäjä ja asemamies olivat ohikulkujunaa vastassa laiturilla ja suojastushan oli kuitenkin Helsingin ja Riihimäen välillä valmiina jo 1960-luvun alkupuolella. Tietysti ratatöiden vuoksi on myöhemminkin voitu liikennöidä tilapäisesti vaikka millä tavoin.
kuva 28.12.2025 11:51 Petri Nummijoki  
  Aidan osalta viitataan varmaan kuvan https://vaunut.org/kuva/159139 keskusteluissa olevaan kommenttiin? Kaikki on mahdollista mutta Järvenpäässä tehtiin 1969-1970 myös kiskojen vaihtoa ja radan perusparannusta, joten en ihmettelisi, vaikka panssariaita olisi niiden töiden tieltä jouduttu purkamaan joka tapauksessa.
kuva 28.12.2025 11:26 Keijo Loisti  
  Kuvasta muutama kysymys, koska asiat askarruttavat minua ja myös kaveriani Jussia.

Kuvauspäiväksi ilmoitettu 9.9.1979 oli sunnuntai. Tavaratoimiston edessä seisoi yö- ja viikonloppuparkissa siihen aikaan kolme ovelta ovelle kuorma-autoa, kun tavaramakasiini oli toiminnassa. Nyt näyttäisi kuvassa olevan yksi kuormuri puolihuolimattomasti parkkeerattuna niin, että kolmelle ei edes olisi tilaa. Milloin tavaramakasiinitoiminnot siirrettiin Jp:stä Keravalle ja kuinka pitkään VR hoiti kyseistä palvelua Keravalta käsin Järvenpäähän? Kuorma-autot, tai ainakin osa, olivat tiettävästi vielä tuohon aikaan Jp:ssä parkissa työajan ulkopuolella kuten tässä kuvassa. Kuljettajat järvenpääläisiä?

Toinen kysymys kuvasta: Ykkös- ja kakkosraiteen välissä on matala aita. Paikallislehdestä löytyi joulukuulta vuodelta 1971 juttu, jossa kerrottiin asemalle vihdoin viimein saadun aidan ja junasta poistuminen tapahtuu taas vain laiturille. Pitkän aikaa junista oli poistuttu myös raiteen puolelle, jos se oli ko hlölle lyhyempi reitti. Muistaako kukaan miksi vanha korkeampi aita jouduttiin korvaamaan uudella (samalla matalammalla ja sirommalla)? Tapahtuiko alkuvuodesta 71 onnettomuus, jossa etelän suunnasta tulleessa tavarajunasta roikkuva laita tai liikkunut tavara kaatoi vanhan aidan, kuten minulle olisi joskus kerrottu.
kuva 28.12.2025 11:23 Eljas Pölhö  
  Kuljettajan raportissa sanotaan: "Junassa olleen henkilövaunun n:o 22386 vetotanko irtosi, minkä takia vaunu täytyi jättää Vihtariin." En ole kuvannut tämän vaurion asiakirjanippua kaikkine sivuineen, joten en tiedä oliko siinä mukana H81:n vaunuluettelo vai ei (joskus vaunusto on raporteissa, joskus ei). Ilman pyyntöä kuvaan näistä mapeista vain sen verran, että selviää päivä, tapahtuman laatu ja vetokalusto; loput kun voi etsiä myöhemmin, jos siihen tulee tarve.
Vihtarissa oli tuohon aikaan myös Kisko-Kalle, jolla asemamies oli liikkunut käydessään lukitsemassa vaihteen erehdyksessä väärin.
Asiakirjanippu on n:o 2172 kansiossa "Rautatiehallituksen III arkisto, Fb:98, Yleiset asiat XXI. Liikenteen käyttöä koskevat asiakirjat, 8. Liikennehäiriöt, v. 1961, N:o 1316-2209". Tässä voi vielä muistuttaa, että liikennehäiriöiden asiakirjaniput on arkistoitu viimeisimmän siihen liitetyn asiakirjan päiväyksen mukaan, eikä tapahtuma-ajan mukaan.
kuva 28.12.2025 11:22 Petri Nummijoki  
  Muistan olleeni matkustajana sellaisessa bensiinikäyttöisessä Saab 900-autossa, jossa piti tavanomaisissa ohitustilanteissa pudottaa 5-vaihteelta 3:lle asti, ennen kuin autoon saatiin jonkinlaista kiihtyvyyttä aikaiseksi. Olikohan heikko kiihtyvyys 4-5-vaihteilla ongelma kaikissa vai ainoastaan joissain tietyissä malleissa?
kuva 28.12.2025 11:17 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Tämä voisi olla pienoisrautatieltä. Skaala taitaa olla N.
kuva 28.12.2025 10:41 Veikko Hattunen  
  Tällä kuvalla on erittäin merkittävä historiallinen laatu. Viimeinen päivä kun Dr16 ajaa VR:älle.
kuva 28.12.2025 01:14 Rasmus Viirre  
  Taidetta!
kuva 28.12.2025 00:34 Uwe Geuder  
  > vanhoilla vihreillä

Erittäin vanha, kun niissä valoissa ei ole edes vihreä valo. Se voi korkeintaan olla vanhat pimeät :)
kuva 27.12.2025 23:41 Esa J. Rintamäki  
  Herra Antti, Boschin ruiskua oli käytetty jo 1970-luvun alun Saab 99:ssä. Sehän tunnetusti on/oli ysisatasen iskä. Siihen ruiskuun liittyi myös mallit 99 EMS ja myöhemmin GLE [lue: GLi (Galvanoitu Lista irronnut, heko heko)].

GLS oli se kahdella juuttuvakurkkuisella Strombergin kaasarilla vatuloitu malli, niin 99 kuin myös varhemmat 900:n mallit.

Mielenkiintoisia autoja kumminkin, SAABISMI EI OLE SAIRAUTTA!
kuva 27.12.2025 23:32 Esa J. Rintamäki  
  Lieber Herr Uwe, lippalakki silmillä ajelevan hämäläisisännän tien omistava asenne. Hänhän vain ajoi läpi "vanhoilla vihreillä"!

Asiasana: #Hannu Karpo.
kuva 27.12.2025 23:28 Esa J. Rintamäki  
  Erinomainen otos!!!

Kuuluisikohan tämä kuva kaikessa loistokkuudessaan "juna ja tyttöoletettu" - kategoriaan myös...?
kuva 27.12.2025 23:21 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä kysymys, herra Markku. "Miljoonan" Fiiatti viissatasta tai yksi jumalattoman pitkä limusiini, vaikkapa Lincolnin jatkettu "Connie", tai "Käkkylä" Fleetwood Brougham series 62 samalla tavoin venytettynä. Pakuille ja asuntovaunuille oli oma sijansa ylätasolla, just tuon notkauksen "pohjalla".

Tarvis tälle vaunulle oli ilmiselvä, kun Oe:hen ei sentään montaa autoa mahtunut. Olisiko Gfot kuitenkin "syönyt" noin 10 - 12 Tojotaa ja Datsun 1200 "Sherryä", Hitlerin kostoista puhumattakaan.
kuva 27.12.2025 23:13 Esa J. Rintamäki  
  Tikkaat vain toisessa päädyssä, juu vallan. Muutoin joutui loikkaamaan, ellei tullut toisiin ajatuksiin...?
Kuvasarja:
Kesäretki Keski-Euroopan raiteilla 5.-12.6.2025.
 
27.12.2025 22:17 Hannu Peltola  
  Mahtava kuvasarja ja Eemil on löytänyt sekä upeita maisemia että kuvakulmia! Sveitsin ja Saksan kuvia on aina mukavaa katsoa.
kuva 27.12.2025 21:59 Uwe Geuder  
  Valistusteippauksessa vielä jokerivalot. Ne korvataan nyt "tavallisilla" punakeltaisilla liikennevaloilla. Kuulemma autoilijat eivät ymmärtäneet kahden punaisen valon merkitystä tarpeeksi hyvin. Kun näin viikolla ensimmäisen kerran uuden valon Hervannassa, auto meni päin punaista. Mitähän selitys siihen voisi löytää?
kuva 27.12.2025 21:55 Rasmus Viirre  
  Aivan totta. Junat 7635 ja 7633 Riihimäeltä Hankasalmelle ja Haapamäelle.
kuva 27.12.2025 21:35 Uwe Geuder  
  Paljon roskia raiteella. Vaikka muuten Saksan rautateilla olisi paljon korjattavaa, en muista nähneeni vastaavaa kovin yleisesti.

Kun kävin Münchenissa muutama viikko sittten, huomasin positiivisena: Kuulutukset ovat vielä elävän ihmisen tekemiä. Jos on pieninkin jäämä ammattitaitoa, luulisin, että se voisi auttaa paljon. Monella asemilla on enää automaattikulutukset. Eikä mikään ohjelma voi pysyä kärryllä Saksan jokapäiväisen rautatiekaaoksen kanssa. Niin paljon muutettuja, perutettuja ja myöhästyneitä junia, että automaatikulutuksista ei matkustajille välttämättä selvi, mihin kannattaisi nyt mennä. Jos tuntee vähän maantiedettä, ratakaaviot ja kalustoa, voi usein arvata, kun kuulutukset ovat harhaanjohtavia tai täysin vääriä. Mutta ilman semmoista tietoa se onkin jo haastavampaa.
kuva 27.12.2025 21:17 Uwe Geuder  
  Tuo on minulle uusi tuttavuus. Ohjausvaunu näyttää ihan keskieuroppaalaiselta Vectronilta. Valmistaja onkin Siemens. Wikipedia ilmeisesti vain saksaksi: https://de.wikipedia.org/wiki/Railjet_2._Generation
kuva 27.12.2025 21:16 Lari Åhman  
  Joo, niin pitkään kunnes kasvillisuus valtaa alueen. Toinen kuva on otettu korkealta maapenkalta, sieltä on hyvä näkyvyys molempiin suuntiin.
kuva 27.12.2025 20:03 Julius Thurman  
  Kiitän.
kuva 27.12.2025 19:49 Eemil Liukkonen  
  Kiitos korjauksesta. Idea oli näemmä kirjoittaessa katkennut, kun tarkoitus oli kirjoittaa "München".
kuva 27.12.2025 19:45 Arttu Kokkonen  
  Tammikuussa alkaa ajot 2813-veturilla. Taulut löytyy jo.
kuva 27.12.2025 19:38 Uwe Geuder  
  > junan läpi kuljetaan yläkerrassa.

En olisi muistanut asiaa, mutta näin on tainnut olla. Ensimmäinen kerta näin tuota mallia 1990-luvun alussa USA:n Superlinerissa. Nykyisin myös Ranskan TGV:t on rakennettu sillä tavalla.

TGV:ssä on sitten alakerrassa aina osasto jonka päässä on seinä ja viisipaikkainen penkkirivi. Semmoista tunnetaan kyllä linja-autojen takasosasta, mutta ei kai juurikaan junista. Kun mentiin kouluun bussilla, kyseinen penkki oli tunnettu nimeltään Affenschaukel, siis suoraan suomeksi käännettynä apinakeinu. Bussin perässä tien epätasaisuudet korostuvat, luulisin että joillakin Suomen sorateillä on vielä hurjempi matkaelämys. Mikähän koululaiset mahtavat kutsua kyseistä riviä?
kuva 27.12.2025 19:23 Uwe Geuder  
  En ole tarkistanut mitään, mutta minulla olisi vahva mututuntuma, ettei Hofista lähde RE Hampuriin. Se olisi liian pitkä matka.
kuva 27.12.2025 18:44 Eemil Liukkonen  
  Erittäin näyttävä ja onnistunut otos! Selvästi Ilarin käsiala näkyy lopputuloksessa.
kuva 27.12.2025 18:41 Markku Naskali  
  Kuinka monta autoa keskimäärin kyytiin mahtui?
kuva 27.12.2025 18:07 Petri Nummijoki  
  Kirjassa mainitaan H81:n kokoonpanosta vain veturi Hv3 644 sekä sen perässä ollut EFi-vaunu 22386. Mainitseeko kuljettaja raportissaan vaunujärjestyksestä mitään? Kaippa törmäyksen aiheuttama nykäys voisi vaikuttaa vetolaitteeseen taaempanakin, joten täytyykö asia tulkita niin, että "644:n perässä" ei tarkoita "ensimmäisenä 644:n perässä"?

Filmillä https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8 lienee kohdasta 3:21 lähtien P82:n saapuminen Helsinkiin toukokuussa 1962, jos oletetaan, että filmin tapahtumat on kuvattu aikajärjestyksessä. Siinä(kin) ovat keulassa Po + Fo, joiden vastaavasti pitäisi Kouvola-Joensuu-välillä olla P81/H81:ssä keulassa, jos vaunujärjestys oli molempiin suuntiin sama.
kuva 27.12.2025 16:38 Pasi Seppälä  
  Kovasti jenkkivaunun näköä tässä itänaapurin vaunuyksilössä.
kuva 27.12.2025 16:34 Pasi Seppälä  
  Onpas hyvänhenkinen kuva, jossa kaunis valaistus. Eipä silti, komeita myös muutkin reissun otokset.
kuva 27.12.2025 16:17 Jyrki Talvi  
  Komeat kuvasarjat.
kuva 27.12.2025 15:55 John Lindroth  
  Upea kuva ja veturi!