3474-92373 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.03. 19:08 Rasmus Viirre  
  Totta, Asmo. Samaan olen itsekin kiinnittänyt huomiota. Nuilla ei taida olla muita eroja kuin Zans-v:n lämpöeristys ja ulkonäön minimaaliset erot? Maksimi kuorma on 2,5 tonnia pienempi ja vaunun taara 2,6 tonnia painavampi. Tämä on silkkaa spekulaatiota, mutta voisiko Sggrrs-kaksoivaunuilla olla tekemistä Zans-v:n kenties syrjäytyksellä? Sggrrs -vaunuja on suunnilleen vuodesta 2023 lähtien näkynyt pari kappaletta säiliömoduuleilla lastattuna.
kuva 07.03. 19:03 Jimi Lappalainen  
  Toiselta puolelta: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.0D928FB8-530E-44E5-B125-EC8033F888D3
kuva 07.03. 18:59 Rasmus Viirre  
  Zan-v säiliövaunuja, lastissa lähinnä fosforihappoa. Tad, Tabd ja Tadds -irtotavaravaunut, joissa viedään kaiketi kipsiä ja kalkkia.
kuva 07.03. 18:59 Jyrki Talvi  
  Itse asiassa kriisivarastoituna, ei hylättynä Puolustusvoimat ottivat hoitaakseen käytöstä poistettujen höyryvetureiden kriisivarastoinnin asevarikoille Asev 4 Kelkkamäki Lievestuore Asev 8 Vuorten Vuori Haapajärvi ja Asev 9 Ohenmäki Iisalmi 1987 Puolustusvoimat ilmoitti luopuvansa vetureiden varastoinnista asevarikoilla.
kuva 07.03. 18:51 Jimi Lappalainen  
  Ajettiinko tälle vanhalle kääntöpaikalle koskaan nivelvaunulla, linjalla 2?
kuva 07.03. 18:47 Veikko Hattunen  
  Mitäs vaunuja näissä Yaran junissa on?
kuva 07.03. 18:45 Veikko Hattunen  
  Mikäs tuon Rasputiinin numero oli jos joku tietää?
kuva 07.03. 18:44 Jimi Lappalainen  
  Siltojen ratakilometrisijaintien mukaan väli on 2 958 m.
kuva 07.03. 18:37 Erkki Nuutio  
  Varmaan virikkeitä on otettu idästäkin. Olihan väki suurin joukoin siellä 1941-1944. Neukut itse tarjosivat Sisulle + VMT Lentokonetehtaalle sotakorvausatikkeliksi lukkeja, eli hajasääritrukkeja (lauta-autoja). Kuvan rata-auto on avotavaravaunun ja Sisun kuorma-autokomponenttien puhdas yhdistelmä - aivan kelvollinen sellainen.
kuva 07.03. 18:37 Jimi Lappalainen  
  ...kummatkin virroittimet ylhäällä :)
kuva 07.03. 18:35 Jimi Lappalainen  
  Ei tuo vaunu tuossa kovin kauaa ole viettänyt; vuoden 1997 ilmakuvassa sitä ei vielä ole ja vuoden 2008 kuvassa se on jo hävinnyt. Näkyy vain vuoden 2005 kuvassa.
kuva 07.03. 18:20 Asmo Rasinen  
  Zans-v -vaunuja ei ole näkynyt pariin vuoteen. Saa toki todistaa väärin. Viimeinen oma havainto Zans-v -vaunusta oli T 53503 20.10.2023.
kuva 07.03. 18:18 Jimi Lappalainen  
  Rax-Seilbahnilla juhlitaan kesällä 100-vuotisjuhlia! https://www.raxalpe.com/rax-seilbahn
kuva 07.03. 18:18 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jaakko, eikös koksijuna "Rasputin" (epävirallinen lempinimi) kulkenutkin Vainikkalasta Raaheen?

Lähtö Kouvolasta vuonna 1976 perjantaisin kello 18:20 ja Dr13 veturina. Näkemäni mukaan Dr13:n MGO:t työskentelivät täysillä ja rautalangalla viimeiseen vaunuun ährätyt loppuopastelyhdyt heiluivat sangen hilpeästi vilkutellessaan syyspimeänä iltana.
kuva 07.03. 18:07 Sampo Castrén  
  Varsinaista rakennustahan tuohon ei ole tullut vieläkään. Purkaminen on johtunut varmaankin siitä, että Veturitielle tuli lisää kaistoja ja tien toiselle puolelle sporakiskot. Jotain mahdollisesti ratakiskoista tehtyjä tolppia tuossa seisoo kai vieläkin.
kuva 07.03. 18:00 Jimi Lappalainen  
  Ks. https://vaunut.org/kuva/113546
kuva 07.03. 17:55 Sisu Karhu  
  Aivan järjetöntä touhua että menään tuhoamaan.
kuva 07.03. 17:20 Jaakko Pehkonen  
  Mielenkiintoisi yksityiskohtia kuvassa, keskimmäisessä resiinassa näkyy olevan kolmipyöräresiinoista tutut levyistä tehdyt pyörät kun taas muissa on umpipyörät. Siinä on ilmeisesti myös pienet lokasuojat pyörien kohdalla, kuinka yleisesti niitä on ollut pumppuresiinoissa?

Taustalla olevat Vok-vaunut lienevät Niiralasta Raahen kulkeneen koksijunan vaunuja?
kuva 07.03. 16:22 Jarno Piltti  
  Resiinassa 4/1982 on sodan aikainen kuva neuvostoliittolaisesta ratatyöautosta suomalaisten käytössä. Ainakin tämän yhden kuvan perusteella perusidea on sama: moottoroitu kaksiakselinen avovaunu jossa pieni hytti ja nosturi. Onko asioilla yhteys vai ei? Näistä sotasaalisrata-autoista on todella olemattomasti tietoa missään.
kuva 07.03. 16:20 Rasmus Viirre  
  Kuva on hieno, mutta mainittakoon, ettei Zans-v -vaunuja ole olemassa kuin kuutisen kappaletta. Ruokosuon junissa nekin ovat olleet käytössä, mutta valtaosa junan pöntöistä taisi olla serkus mallia Zan-v.
kuva 07.03. 16:15 Teemu Saukkonen  
  Toiseksi varhaisimman lähdön Hiace ja vieläpä lavamallina, lieneekö jatkanut liikennöintiä etelämpänä...
Sierra ja 244 Volvo, vaan tuota viimestä en näe, Mazda 323?
kuva 07.03. 15:56 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha, käydessäni 21.7.1979 Seinäjoella "filminpolttoreissulla" (lue: kuvaamassa) siellä oli seisomassa uuden tallin takana kuusi vetovaunua (4052, 4057, 4060, 4062, 4061 ja 4064) sekä liitevaunut: Eiab 12003, 12004 ja EFiab 11549. Samoilla raiteilla seisoi myös DmG7 4146 (ilmoituksella "varastoitu").

Samana päivänä:

H 582/933 (Sk - Jy): 4155 + 11632 + 4056,
[mukana 4129 + 11621, joka jatkoi Hpk - Tpe, junana H 516].

H 608 (Kok - Sk): 4066 + 11557.

H 585/569 (Hpk - Vs): 4024 + 11622.

H 605 (Sk - Kok): 4055 + 11620.

Sk varikolla: 4049, 4051, 4053, 4039, 4152, 4154, 4068, Ttv 4, 11555, 11574, 11623, 4153, 4156 ja 11625.



Toijalassa, 5.5.1980 iltana seisoi ratapihalla DmG7 4145, muutaman Dm7:n kera.
kuva 07.03. 15:20 Jari Välimaa  
  On poistettu ja tyyppihyväksynnässä poistettu kaikki Venäjään liittyvät jutut
kuva 07.03. 15:18 Jari Välimaa  
  Liikennöinti voi alkaa kun kaluston omistaja railstock yhtiö saa sm7:lle tyyppihyväksynnän.
kuva 07.03. 14:04 Timo Järvi  
  Hieno tunnelmakuva yön syleilyssä. Tulee mieleen aikoinaan etäällä olleen lentokentän henkiin herääminen pimeyden keskeltä lähestyvän lentokoneen tullessa kentälle ja pienellä viiveellä kentän katoaminen takaisin yön hämärään. Oli hienoa katseltavaa yön keskellä luonnon hiljaisuudessa.
kuva 07.03. 13:46 Juha Kutvonen  
  Olisiko tämä H 833 klo 8:20 Joensuuhun, jolloin taustalla odottaisi Kuopion lättä H 961 lähtövuoroaan 20 minuuttia myöhemmin?

Kesäkausilla tällä viivalla kulkivat Joensuun H 833 ja Savonlinnan H 913 yhdistettynä Huutokoskelle saakka.
kuva 07.03. 13:22 Tero Yli-Somero  
  Juho: Kiitos
Jimi: siis esteettisen kaunis Käpylän asema"rakennus" :)
kuva 07.03. 13:22 Veikko Hattunen  
  Kiitos tiedosta Jyrki!
kuva 07.03. 13:19 Jyrki Talvi  
  P 103.
kuva 07.03. 13:17 Jyrki Talvi  
  Ohenmäellä Asevarikko 9.
kuva 07.03. 13:13 Juho Rintala  
  Sama veturi on ollut pikku minun ihmettelyä. Pääsin katsomaan hyttiäkin!
kuva 07.03. 12:55 Veikko Hattunen  
  Kiitos tiedosta Paavo!
kuva 07.03. 12:54 Paavo Joensuu  
  Tuossa näkyy olevan ainakin Tk3:ia ja Hr1:ia.
kuva 07.03. 12:18 Veikko Hattunen  
  Upea kuva!
kuva 07.03. 12:14 Juha Kutvonen  
  Kiitokset Hra Esalle mielenkiintoisista havainnoista! Täytyy sen verran korjata vanhoja kommenttejani, että Hki-Ri -runkolinja lakkautettiin 1976, mutta DmG-kiitotavarakäyttö päättyi vasta alkukesällä -78, jolloin vaunut siirrettiin Sk:n (4146) ja Tpe:n (4145, 4147) kirjoille. Havainnoista päätellen ainakin Seinäjoen 4146 on ollut aktiivikäytössä vain yhden aikataulukauden ajan 1978-79, vaikka koko sarja hylättiinkin virallisesti vasta lokakuussa -81.
kuva 07.03. 12:04 Visa Lehtimäki  
  Hieno yökuva Hugo!
kuva 07.03. 11:47 Erkki Nuutio  
  "Punatulkun" protoyksilö. 50-luvun alkupuoli oli pääosin vielä bensiinimoottorien aikaa, tosin Sisuihin sai jo silloin johtavan dieselvalmistajan Leylandin moottoreita. Dieselmoottorit olivat kuitenkin kalliita ja niiden ruiskutuslaitteet täytyi huoltaa erikoiskorjaamon laitteilla.
Niinpä tässäkin oli 5,04 litrainen Sisun oma AMI -bensiinimoottori. Se oli kotoinen sovellutus 30-luvun jälkipuolen Hercules-sivuventtiilimoottorista. Myös synkronoimaton vaihteisto oli Sisun omaa valmistetta. Ilmeinen esikuva oli Sisuissa 30-luvun loppupuolella käytetty Eaton-vaihteisto. Sota-aikana oli pakko valmistaa itse ja sama päti valuutan puuttuessa (sotakovaukset päättyivät vasta vuonna 1952) pitkään sodan päätyttyäkin.

JXB-7 syntyi ilmeisesti tekn. Tauno Jäkän ja ins. Marcus Lindbergin piirustuslaudolla. VR:n puolella määrittelijä ja hankkija oli ilmeisesti DI Heikki Saarento.
kuva 07.03. 11:42 Jimi Lappalainen  
  Taustalla esteettisen kaunista Käpylää...
kuva 07.03. 11:32 Juho Rintala  
  Hieno kuva!
kuva 07.03. 11:28 Lenni Voutilainen  
  Hieno kuva Hugo!!!!!

Millonkas näitten liikennöinti alkaa?
kuva 07.03. 11:14 Hugo Leino  
  Kiitos.
kuva 07.03. 08:32 Niklas Rinta-Kanto  
  Hyvä kuva Hugo!
kuva 06.03. 22:39 Lenni Voutilainen  
  Eli vaunut jäi seisomaan Orivedelle..
kuva 06.03. 21:49 Esa J. Rintamäki  
  Minä jo katsoin pikkukuvasta, että onko Tka:n lavalle nostettu CCCP - Gd:n kori?
kuva 06.03. 17:49 Jari Isolauri  
  liityisikö jotenkin siiheen, että ne runkojen 13 ja 16 puolikkaat joita ei enää palautettu liikenteeseen Tammpereen nokkakolarin jälkeen ,seisovat siellä todennäköisesti varaosalähteenä.
kuva 06.03. 17:20 Antti Laajalahti  
  Kuljetetun soran määrä oli kai jonkinlainen yllätys Lapinlahden kunnalle. Soran ottamiseen Haminamäestä oli asetettu aikaraja, olikohan se elokuun loppuun 1969. Vr pyrki ottamaan soraa mahdollisimman paljon, sorajunat liikkuivat yöllä ja päivällä. Soran oton loputtua oli sorakuopalla melurajoitus ettei korkea soraseinämä sortuisi. Soran oton loputtua Haminamäestä sitä otettiin Ohenmäestä.
kuva 06.03. 17:02 Teemu Saukkonen  
  Kaverin sukulainen oli töissä ravintolavaunussa, silloin ennen se kulki ilmeisesti Joensuuhun asti. 1995 muuttivat tuon työn perässä Turkuun.
kuva 06.03. 15:56 Juhani Katajisto  
  Tv1 940 oli valmistunut 1938 Tampellalta. Se oli alkuaikansa sijoitettu Tampereelle, josta sillä liikennöitiin tavarajunia varmaan joka suuntaan. Viisi- ja kuusikymmentä- lukujen taitteessa Tv1 940 siirrettiin Ouluun, joten monet Pohjois-Suomen radatkin tulivat sille tutuksi. Lokakuussa 1969 se lähetettiin Iisalmeen. Näin sen marraskuussa 1969 kylmänä seisomassa ulkona Iisalmen tallin vierellä. Vuonna 1969 oli Iisalmen ympäristössä käynnissä suuret ratojen perusparannustyöt. Tv1 940 lähetettiin täydentämään Iisalmen Tv1-vetureita sorajunien ajossa. Lapinlahden kunta oli asettanut takarajan VR:n soranotolle Haminamäen soramontulta. Minulla oli 1985 kunnia keskustella VR:n pääjohtaja Herbert Röhmerin kanssa näistä sorajuna-ajoista. Hän kertoi, että suuren väännön jälkeen VR sai lisärahoitusta Savonradan perusparannuksiin. Ja kiire painoi tuon takarajan vuoksi päälle. Siksi vuonna 1969 ajettiin Lapinlahden Haminamäen soramontulta tauotta Tk3-, Tv1-, Pr1-, Hr1 ja Tr1- vetureilla sorajunia usein kaksinvedossakin ympäri Ylä-Savoa. Tv1 940 ehti juuri ja juuri näihin sorakuljetuksiin. Syksyn 1969 aikana nämä sora-ajot hiljenivät tuolta sorakuopalta. En tiedä loppuivatko ne kokonaan. Aivan loppuajoikseen Tv1 940 siirrettiin Kontiomäelle. Ja huhtikuussa 1970, sillä ei ollut enää muuta kuin siirtoajo Kontiomäki-Iisalmi. Nykyään Tv1 940 viettää eläkepäiviään muistomerkkinä Lapinlahdella.
kuva 06.03. 15:31 John Lindroth  
  Helsingin aseman päivystäjissä nokka oli useimmiten etelän eli aseman suuntaan. Tuo sermi tuo myös linkin joihinkin rakentamiini HO höyryveturi-malleihin ,se peittää sopivasti veturin ja tenderin välin ja näinollen kätkee siellä mahdollisen kardaanin!
kuva 06.03. 15:10 Heikki Jalonen  
  Oulussa oli noina aikoina pääsääntönä, että kattila oli kohti pohjoista noissa päivystäjän töissä. Näin lienee tässäkin kuvassa, taustalla näkyvä nosturi on jollain Lyötyn-Limingantullin-Heinäpään alueen rakennustyömaalla.

Varsinkin näin olivat päivystäjän ajot Tuiran-Toppilan tai Nuottasaaren suuntiin. Sermi siis suojasi enemmän etelän puolta. Mutta saattoipa sieltä etelästäkin lunta ja räntää tuiskuttaa ja aivan erikoisesti lounaan suunnalta. Siinä antoi sermi suojaa ja esti hyttiä täyttymästä lumella. Sermin ikkuna antoi edes jonkinlaista näkyvyyttä kuljettajalle taaksepäinkin. Mikään sermi tai suoja ei kuitenkaan tehnyt höyryveturin hytistä kuivaa ja vedotonta työpaikkaa.

Pressu-systeemi näkyykin kuvassa, ylös ripustettuna. Se lienee ollut enemmän suojana (ja alas laskettuna) silloin, kun veturi oli (lumituiskussa) linja-ajossa tai miksei myös pidempään seisonnassa. Se varmaankin vähensi käyntisillalle kertyvän lumen määrää ja alensi liukastumisen riskiä. Alas laskettuna kangas toisaalta esti takanäkyvyyttä, kaikki taaksepäin tähystäminen vaati sivuikkunassa roikkumista. Sermissähän oli erikseen lasiset ikkunat molemmin puolin ja ovena pressukangas. Tenderi toki oli näköesteenä sermin kautta tähystykselle, olipa sääsuojuksina mitä tahansa.

Ohjaamon sivuikkunoiden (irrotettavissa olevista) suojuksista kai käytettiin yleensä nimitystä "erkkeri".
kuva 06.03. 15:02 Toni Lassila  
  Onko tämä virroitin nykyään poistettu Sm6:sta?
<<   >>