Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.12.2025 18:09 | Uwe Geuder | ||
| Kun näin tämän kuvan tulikin mieleen, että kännykästäni löytyy vielä ranskalaisen pienveturin kuva. Nyt myös vorgista https://vaunut.org/kuva/178136 | ||||
|
26.12.2025 18:09 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! Veturi on tarkka kuvassa ja kuu on tosiaan kuu :) Ja ei tästäkään junasta ole tainnut olla kuvia vielä sähkövetoisena. | ||||
|
26.12.2025 18:05 | Noah Nieminen | ||
| Tämäkin on hieno. Hyvä, että Dv12- vetoisia sekä junia että veturisiirtoja taltioidaan, vielä kun voi. Arvokasta dokumentointia! | ||||
|
26.12.2025 18:03 | Noah Nieminen | ||
| Vau! Upea kuva heti ensimmäiseksi, toki sullakin lienee jo aika paljon kuvaamiskokemusta jo ennen tänne tuloa. Kuvassa on kiva tunnelma, se on hyvin sommiteltu sekä ruska tuo korostusta kuvaan. Tervetuloa siis minunkin puolesta, huoletta tänne kuvia lataamaan ;) | ||||
|
|
26.12.2025 17:42 | Juho Rintala | ||
| Siistillä kuvalla tultu tänne servulle! | ||||
|
26.12.2025 17:20 | Vertti Kontinen | ||
| Ei ole Pasin pimeäkuvien voittanutta! | ||||
|
26.12.2025 17:12 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| No jaa, ei ne nyt ikäisekseen niin mahdottomia vie. Mulla oli viime vuosikymmenellä kolme ysisatasta ja kaikilla pääsi seka-ajossa ihmeemmin pihistelemättä alle kympin satasella. Toki varsinkin turbolla sai kyllä halutessaan soppaa menemään ihan reippaastikin jos rupesi jossain nurkkapyörittelyssä koko ajan lyömään lappua lattiaan, mutta sanoisin että siitä huolimatta aika normaaleja lukuja 70-luvulla suunnitellulle autolle. | ||||
|
|
26.12.2025 16:49 | Reijo Salminen | ||
| Tervetuloa palstalle Julius, avajaiskuva on hyvä! | ||||
|
|
26.12.2025 16:43 | Julius Thurman | ||
| Kiitos! | ||||
|
26.12.2025 16:07 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Palasivathan nuo varmasti joskus vuoden 2016 puolella ja kuvan muistin melkein heti vaihtaa uuteen.. | ||||
|
|
26.12.2025 16:03 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva tervetuloa Vaunut.orgiin Julius. | ||||
|
|
26.12.2025 15:58 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kivan tunnelmallinen ruskakuva Julius. Minun puolesta tervetuloa Vaunut.orgiin! | ||||
|
26.12.2025 15:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Aika hyvin esitelty kalustoa puolen suomen verran... | ||||
|
|
26.12.2025 14:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huoltiksilla ovat lähinnä pyöritelleet silmiään, kun olen kysynyt, että kai 80-luvun auton polttoaineen voi maksaa markoilla. | ||||
|
|
26.12.2025 14:22 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tuohonkin Saabiin pättee sanonta, kuten Simca tonniin..'huoltoasemien onni'. Bensasyöppöjä..kamalia.. | ||||
|
26.12.2025 13:31 | Rasmus Viirre | ||
| Ainakin helmikuussa löytyy AR:n junia kaksi kappaletta samaan aikaan. Esim. 13.2. kulkee sekä T 7642 Petäjävedeltä Kouvolaan ja T 7602 Kuusankoskelta Kouvolaan. Aikataulujen mukaan junat olisivat kulussa samaan aikaan, joten tarvitaan kahta veturia. Saa nähdä sitten mitkä ajot lopulta toteutuvat. Dr16 2813 oli vailla toimivaa moottoria, sillä se luovutti omansa Dr16 2811:lle syksyllä. |
||||
|
26.12.2025 13:28 | Jouni Hytönen | ||
| Tällainen kuva on kokonaan luiskahtanut tuoreeltaan ohi silmien. Vapaaherrantien liikenne oli sen verran vilkas, että tästä tilanteesta on aiheutunut melko mukavasti häiriötä. Toki kierrettävissä Merasimen ja Seppälän kautta melko vaivattomasti. Rantaväylän valmistuessa tämä katu ja tasoristeys suljettiin, mutta myöhemmin kai sitten todettiin, ettei ilman sitä oikein pärjätä, kun se päätettiin rakentaa takaisin tasoristeyksineen. | ||||
|
26.12.2025 13:20 | Oliver Laaksonen | ||
| On joo | ||||
|
26.12.2025 13:07 | Jouni Hytönen | ||
| Osiin jaetun rautatieliikennepaikan osilla on vain pistemäiset sijainnit eli ei ole olemassa mitään täsmällisiä rajalinjoja maastossa, missä jonkin osan alue loppuu ja seuraavan alue alkaa. | ||||
|
26.12.2025 12:48 | Leevi Halonen | ||
| Kiitos tiedoista Jorma! Pojat ovat kyllä rehkineet töitä hiki hatussa. | ||||
|
|
26.12.2025 12:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Aika monta kaarrevaihdetta näkyy | ||||
|
|
26.12.2025 12:19 | Rasmus Åhman | ||
| Tosi hyvä kuva! | ||||
|
26.12.2025 11:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä tämän uudemman seisakkeen ratakilometrisijainti oli, ja mikä oli siirtopäivämäärä vanhasta paikasta tähän? | ||||
|
|
26.12.2025 11:56 | Veeti Pietilä | ||
| Milloin 2813 aloittaa liikenteessä? | ||||
|
26.12.2025 10:39 | Simo Toikkanen | ||
| Matkustajavaunut taitavat olla II luokan D-vaunuja tuplaikkunoista päätellen. | ||||
|
|
25.12.2025 21:14 | Uwe Geuder | ||
| > Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995. Jos ollaan tarkkoja, Suomi ei ole koskaan liittynyt EEC:n. EEC muuttui EU:ksi 1.11.93 Maastrichtin sopimuksen seurauksena. Suomi liittyi EU:hun 1.1.95. |
||||
|
25.12.2025 21:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä. Itselläkin on emppiiristä Grammer-Bremsheyn kuluttelua takana sentään parisenkymmentä vuotta, vaikkakaan vanhemmista 60-luvun ajoistuimista ei ole kokemusta. Tuon opin jo heti alussa, että juuri alaselkä tykkää kyttyrää, jos istuinosan ja selkänojan kulma on liian pieni ― tai ainakin jos toolin selkänojaosa on liian pystyssä. Istuinosan kun laittaa ensin kippaamaan aavistuksen eteen, niin jaloissa kiertää hyvin veri. Jos istuinosa kippaisi taakse, jalat roikkuisivat siinä reunalla siten, että se reuna painaisi takareisiä padoten veren virtausta. Sitten vaan selkänoja sopivasti takakenoon, niin ei ala selkä muistuttamaan itsestään, vaikka olisi vähän pidempiäkin ― sellaisia kellon ympäri ja ylikin; toki tauotettuina, mutta kuitenkin ― istuntoja. | ||||
|
|
25.12.2025 20:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995. Se oli v a p a a k a u p p a s o p i m u s jonka Suomi solmi EEC:n kanssa 1973. Se oli enemmän tai vähemmän pakko solmia, koska Britannia oli eronut EFTA:sta jonka jäsen Suomi oli, ja liittynyt EEC:n täysjäseneksi. Britannia oli Suomen tärkein vientimaa, lähinnä paperia vietiin sinne. Ruotsi ja Norja jotka Suomen ohella jäivät EFTA:an saivat kanssa vapaakauppasopimuksen EEC:n janssa mutta ei täysjäsenyyttä. Norjassa pidettiin kansanäänestys täysjäsenyydestä mutta tulos oli kielteinen. |
||||
|
|
25.12.2025 20:19 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni emme työntäneet Neukkulaan heikkolaatuista tavaraa, vaan epämuodikasta ja sen kaltaista vakiotavaraa. Monen suomalaisvalmistajan johdossa oli kyynistä porukkaa, joka hiukan halveksi neukkukuluttajia ja oli asenteeltaan lyhytnäköistä. Kauppasopimuksiin perustuneet tilaukset saatiin Moskovassa tapahtuneiden ylipitkien ryyppäjäisten lopputuloksina. Neukkukuluttajat osallistuivat näihin ryyppäjäisiin vain neukkuedustajien sisäkalujen välityksellä. Ei totisesti neuvoteltu muodikkuudesta. |
||||
|
|
25.12.2025 20:04 | Jorma Rauhala | ||
| Rautaruukki Oy:n Otanmäen ja Taivalkosken vaunutehtaiden tuotanto Neuvostoliittoon 1900-luvulla: Viininkuljetusvaunuja 1985-1988, 652 kappaletta. Katettuja autovaunuja 1986-1993, 3727 kpl. Mineraalilannoitevaunuja 1985-1991, 1637 kpl. Puutavaravaunuja 1985-1999, 2214 kpl. Sulan rikin kuljetusvaunuja 1988-1990, 551 kpl. Viinivaunu on tavanomaisen yleisliittolaisen säiliövaunun näköinen ja mittainen. Esiteteksti: Lämpöeristetty säiliövaunu viinin, spriin ja konjakin kuljetukseen. Säiliö on valmistettu elintarvikekäyttöön sopivasta ruostumattomasta teräksestä. Vaunun kuljetustilavuus on 63,4 m³. |
||||
|
|
25.12.2025 20:02 | Erkki Nuutio | ||
| Erinomaista John! Minunkin alkuoletukseni oli G7/H1,2 -tyyppinen tenderi (erillisakseli ja sen perässä 2-akselinen teli). Itse veturi ei kuitenkaan ole amerikkalainen. Niin en nähnyt muuta mahdollisuutta kuin H6 ja sen 3-akselinen telitön tenderi. Nyt kun tenderin yläreunan muoto vaikuttaa G7 / H1,2 -kaltaiselta, puoltaisin erikoisuutta : H6 jossa G7 / H1,2 :n tenderi. Ehkä "hybriditoteutuksista (kaiketi harvinaisia) löytyy vahvistavia tietoja. |
||||
|
|
25.12.2025 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksipä ei, sir John. Kyseinen yhdistelmä riippui siitä, miten samantyyppisiä veturin ja tenderin väliset kytkinmallit olivat. Tosin konepajoilla lienee tehty (edes) jonkinlaisia luonnospiirustuksia aiheesta. En ainakaan itse epäile Idean tarkoituksenmukaisuutta. |
||||
|
|
25.12.2025 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen muistikuva tuosta kampanjasta, että äärivasemmiston (lähinnä taistolaisten) mielestä suutareille oliisi koitunut pahaa haittaa EEC-jäsenyydestä. Kekkonen sitten ratkaisi asian: - Suomi liittyi EEC:hen. 1990-luvun laman yhtenä pääsyynä olikin idänkaupan romahtaminen eli juuri "bilateraaliseen" ripustautuminen. Eipä siinä, CCCP:hen kelpasi ihan kaikki, mitä sinne työnnettiin kakkoslaatuisista kumisaappaista alkaen! |
||||
|
|
25.12.2025 19:09 | John Lindroth | ||
| Veturi lienee H6 mutta onko tenderi telillinen US valmistetta?Harrastettiinko näiutä yhdistelmiä Viipurin konepajalla?Aiemmin olen nähnyt tällaisen tenderin tavanomaisesta poiketen G10/SK3 veturissa. | ||||
|
|
25.12.2025 17:27 | Heikki Jalonen | ||
| "Ei EEC - kyllä SEV." Sellaistakin kampanjaa kerran käytiin, vuonna 1973. Voitte arvailla, missä ajatus keksaittiin. | ||||
|
|
25.12.2025 16:59 | Erkki Nuutio | ||
| Edellä on oikeaksi katsottuja arvioita. Lisäisin selkää hajottavaksi oheistekijäksi staattisern istumatyön lisääntyneen osuuden ja ehkä istuinten ja näiden joustoelimien putteellisuudet mm.60-luvun vetureissa. (yli 35-vuotta kokemusta välilevyongelmista). Asiaan liittyen suosittelen istuimen istumaosan ja selkänojan välisen kulman säätämistä 115 asteeksi (vähintään 110 asteeksi) auton ajajanpenkkiä koskien. Sopinee myös vetureihin. 95...105 on liian vähän alaselän nivelten/välilevyjen kannalta - kuormittaa liiaksi alaselän lihaksia, ja näiden väsähtäessä liian pitkästä istumisesta (+ilman taukovoimistyeluja) nivelväli avautuu taaksepäin ja pyrkii pullauttamaan välilevyä ulos (mikä johtaa hermopuristukseen). |
||||
|
|
25.12.2025 16:29 | Erkki Nuutio | ||
| Vaativuutta tämän veturin tunnistelussa. Jenkkiveturit (kuten G7, H1/2) sulkisin pois mm kattilan kupujen perusteella. Tenderi on 3-akselinen (liian pitkä 2-akseliseksi). Näyttäisi olevan mäntäluisti, eikä vanhoissa veturisarjoissa yleinen tasoluisti. Ohjaamo on suomalainen / eurooppalainen. Nämä asiat viittaavat H6 -vetureihin, joiden valmistusvuodet ovat 1909-1911. H6 liene ainoa mahdollisuus, mikäli kannatetaan mäntäluistillisia sylintereitä. Tällaisia oli mm. Kuopion varikon käytössä ennen sisäistä kahinaamme. Siis vahvistuvanutta kannatusta H6:lle ja todennäköinen ajankohta 1911-1917. |
||||
|
|
25.12.2025 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin jälkeen on matkatavaravaunu Ge (jossa on nurkissa sisäänkäyntiovet). Kaksi "muuringikaminalla" varustettua ilmeisesti III luokan E-sarjan vaunua ja perässä keikkuu F - konduktöörivaunu. Kuvan Ge:n seuraava versio on rautatiemuseolla näytillä oleva malli, jossa ei nurkkaovia ollut. Olisiko veturi sarjaa H6? |
||||
|
|
25.12.2025 13:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laitosta on kirjoitettu kaiketi 60- ja 70-lukujen taitteessa, joten vertailukohtina voinee pitää höyryvetureitakin. Mutta tosiaan on kuultu kertomuksia kytkintangollisten vetureiden ryskäämisen tuhoisuudesta veturimiesten selkiin pitkäaikaisissa altistuksissa. Eikä toisaalta kaikkein terveellisimpänä pidetä istumatyötä ylipäätään. | ||||
|
25.12.2025 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asemapäällikkö (kuvassa oikealla) vastasi: »Kyllä toimii ja päivittäin päällä ja monsterin kautta ääntä tulee». | ||||
|
|
25.12.2025 12:53 | Petri Nummijoki | ||
| "Veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi." Tämä ei taida vastata useimpia käyttäjälausuntoja mutta ehkä kirjoittajalla on ollut vertailukohtana joku Vv13 tai Vr1. | ||||
|
25.12.2025 12:49 | Petri Nummijoki | ||
| Iso Vaalee-kirjan kuvassa taidettiin kuitenkin keskittyä juomapuoleen ja näissä Dv16-kuvissa enemmän ruokailuun. | ||||
|
|
25.12.2025 10:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://vaunut.org/kuva/105446 =oD | ||||
|
|
25.12.2025 10:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo vain, Dieselveturit ja moottorivaunut II -opuksen s. 23 on kuvattu mainittuja Beugniot-vipuja sekä todetaan lopuksi: »Pyöränlaipan kuluminen on näin saatu miltei yhtä edulliseksi kuin teliveturilla, ja veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi.» Voitelupumpusta ja pyöränlaippoja laahaavista voitelulaitteista koostuva laipanvoitelulaitteisto on kuvattu s. 111. Kirjan s. 166 ― Vr11-veturia käsittelevässä osuudessa ― kerrotaan lisäksi: »Keskus- ja pyöränlaipanvoitelulaite on samanlainen kuin Vv 15―16-vetureissa.» Deevereissäkin oli uutena tällaiset rasva-annostelijat, mutta oletettavasti huollon helpottamiseksi ja edullistamiseksi ne on aikoinaan korvattu grafiittisauvoin: https://vaunut.org/kuva/168605 . Jos kohta rasva-annostelijoiden kunnossapito syö vaikkapa kymmenien vetureiden deeveristön tapauksessa jo kohtalaisesti pelimerkkejä, kuivana-ajelu vasta syökin. Rautahevon pyöräkertaremontteja ei tehdäkään ihan pikkurahalla. Epäilemättä tästä johtuen muistan joskus joutuneeni tuolla rataverkollamme tekemisiin sellaistenkin telivetureiden kanssa, joissa on ollut jossain vaiheessa kokeiltavana uusia laipanvoitelulaitteistoja. Asia on siis haeskellut uomiaan kautta vetureittemme historian, ja on ehkä vieläkin jonkinlaisessa käymistilassa. |
||||
|
|
25.12.2025 10:28 | Teemu Sirkiä | ||
| Kouvolan tapauksessa kyse on asetinlaitteiden ohjaamista alueista. Tunnukset muodostuvat enemmän asetinlaitteiden kuin liikennepaikkojen osien mukaan. Suurimmalta osalta nuo ovat samat, mutta sitten on tällaisia outouksia seassa. | ||||
|
25.12.2025 07:57 | Antti Grönroos | ||
| Sitä samaa myös sulle. | ||||
|
|
24.12.2025 22:45 | Mikko Herpman | ||
| Nyt on aika luksusta verrattuna vanhoihin "pakosarjan päällä tehtyjä makkaroita". | ||||
|
24.12.2025 22:14 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos! Nonni, mitäköhän mä taas oon miettiny tossa? Näin sitä käy kun laittaa liian nopeesti... Tässä olen sen vielä https://vaunut.org/kuva/171931?u=5459 (muutamaa minuuttia aiemmin) muistanut... | ||||
|
|
24.12.2025 19:18 | Simo Tuominen | ||
| Laakerien pitäisi antaa ohjeen mukaan kumpaankin sivusuuntaan +-22mm sivuliike runkokehykseen nähden, ilmeisesti tämä ei anna täysin riittävää liikkumisvaraa ensimmäiselle pyöräkerralle, tai antaisi mutta kytkintangot eivät anna myöden. Joten voitelu on tarpeen. Alunperin voitelu onkin suunniteltu laipalle automaattisesti jo esisarjassa(Vr11), joten tätä ei tarvitse laitteiden toimiessa tehdä käsipelin. | ||||
|
|
24.12.2025 16:18 | Aarni Lilja | ||
| Kiitos samoin. Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
24.12.2025 14:56 | Juho Rintala | ||
| Kiitos samoin! | ||||