Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.07.2022 17:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama veturi näkyy myös tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/139928 Mikähän se on? | ||||
|
21.07.2022 16:40 | Samuel Pajunen | ||
| Ei oo ikinä soittanu torvea, kun oon kuvannut ! | ||||
|
|
21.07.2022 16:38 | Samuel Pajunen | ||
| Kyllä siitä videosta näkee, että rekka vaan menee, mutta ei kunnolla junan äkkistä pysähdystä. | ||||
|
|
21.07.2022 16:37 | Samuel Pajunen | ||
| Näyttää vaunulta | ||||
|
|
21.07.2022 16:17 | Juha Metsäpelto | ||
| Mikä pikkuveturi näkyy googlen ilmakuvassa radan päätepisteessä (vähänummentien toisella puolella)? Ilmakuva tältä vuodelta. | ||||
|
21.07.2022 15:20 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos :) | ||||
|
21.07.2022 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa joo, no hyvä sitten :) | ||||
|
|
21.07.2022 15:08 | Timo Salo | ||
| Kyllä siitä on ilmoitettu Jimi Hyvä, ei vaan tapahdu mitään muuta kun sortuma liikkuu edelleen... Kriittinen aika on ilmeisesti aina keväällä sulamisvesien aikaan. Koko Hakavuoren lumet sulaa yhden pienen putken läpi ja tämänkaltaisina aikoina avoviemärit jäätyy helposti kelien vaihdellessa. Huomasin sen 22.03.2020 kun maihari upposi "vetelään hiekkaan" nilkkaa myöden... | ||||
|
|
21.07.2022 15:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos toden teolla olet asiasta huolissasi ja olet havainnut onnettomuusriskin, kannattaisi siitä varmaan ilmoittaa jollekin viranomaistaholle, eikä päivitellä asiaa Vaunut.orgissa. | ||||
|
|
21.07.2022 15:01 | Ari Virtanen | ||
| Joo olin ja tuumattiiin siinä kuskin kanssa, että tallentuikohan tilanne videolle? -Siinä olisi ollut oikein hyvä esimerkki rekkakuskin uraa suunnitteleville, kuinka tasoristeystä ei tule lähestytä. | ||||
|
|
21.07.2022 14:59 | Timo Salo | ||
| Tuota olen epäillyt tapahtuvan Siurossa (km 211.5) lähivuosina... Kokonainen penkka luisunut "alamäkeen" n. 10 metrin matkalta ja n. 30 cm vahvuudelta. Ei kai ole ihan normaalia? (ensimmäiset sepelitkin jo valuu alas) Destia (vai kuka noita penkkoja ylläpitää?) senkun "tarkkailee", kun on niin hankala paikka korjata... | ||||
|
21.07.2022 14:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on suosikkini asemarakennustyypeistä. Luulin pitkään, että Granholm oli alkuperäinen arkkitehti, mutta ei ollutkaan. Tämä Hir näyttää edestäpäin katsottuna laajentamattomalta, mutta laajennos onkin takana. Laajentamattomia on tietääkseni kaksi; Kangas sekä Metsäkylä. | ||||
|
|
21.07.2022 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi sääksmäkeläisen säämiskähousut sentään, kun on sitten hyvä kuva! Oikein hieno, tyylipuhdas Oulun rautatien pysäkki. Maamme yleisin asemarakennus. Olin joskus laskenut, että Ol rautatien pysäkkiä oli rakennettu maamme rataverkolle kaikkiaan 56 kpl, avattu liikenteelle vuosina 1886 - 1895. Ulko-ovikin on alkuperäisen mallinen. Näitä on laajennettu eti tavoin runsaassa määrin. Laajennuksen oli suunnitellut Bruno Granholm, jonka laajennussuunnitelmat noudattivat alkuperäistä muotokieltä yksityiskohtineen. Alunperin nämä ovat Knut Nylanderin kynänjälkiä! Oven vasemmalla puolella on odotushuoneen ikkuna. Oikealla puolella on "Expedition", eli aseman lipputoimisto. Vasemmassa päädyssä on eteinen, josta pääsee pysäkinhoitajan asuntoon (2h + keittiö). Eteisessä on myös portaat vintille. Päämitat: pituus (ilman porstuaa) 45 fot = 13 716 m, leveys: 30 fot = 9 144 m, eteisosa päädyssä: pituussuunnassa 8,5 fot = 2 591 mm ja poikkisuunnassa 17 fot = 5 182 mm. Kokonaispituus siten: 45 + 8,5 fot on 53,5 fot eli 16 307 mm. Fot on englannin jalka, eli 12 tuumaa ja se tekee 304,8 mm. Loistavaa, Tapsa ja hyvin mielenkiintoista! |
||||
|
21.07.2022 12:40 | Teemu Saukkonen | ||
| Mistä nurkalta tämä kuva on? Sortavalankadun puolelta ehkä? | ||||
|
21.07.2022 12:02 | Juhani Katajisto | ||
| Kurt kirjoittaa tuossa, että raitiovaunujen perävaunuja ei irroitettu pitkin päivää. - Näin on kuitenkin Suomessa tehty säännöllisesti linjalla ja pitkän aikaa. Viipurissa linjan kaksi raitiovaunut eivät voineet kuljettaa perävaunua koko matkaa Papulaan. Ne irroitettiin rautatieasemalla ja kytkettiin takaisin Kelkkalaan palaavaan vaunuun. - Myöhemmin raitioteiden laajennuksen myötä tästä hankalasta toimenpiteestä päästiin eroon. | ||||
|
|
21.07.2022 11:40 | Santeri Turunen | ||
| Hieno kuva hienolta paikalta! | ||||
|
|
21.07.2022 11:09 | Antti Ojala | ||
| Entisessä toimessani taksisuharina, saatoin huvittaa asiakkaitani pysähtymällä Levysepänkadun tasoristeykseen junaa tähystämään. Tästä syntyi poikkeuksetta keskustelua, miksi pysähdyn, kun tästä ei ole mennyt junia enää moneen vuoteen. Yhtä monta kertaa asiakkaani yllättyi, kun totesin että toki kulkee - joka viikko. Tämä on niitä tasoristeyksiä, joita veturinkuljettajan on syytä lähestyä torvi pohjassa. | ||||
|
|
21.07.2022 08:19 | Samuel Pajunen | ||
| Joo huomattiin olitko siis vaihtotyön johtajana ? | ||||
|
20.07.2022 22:48 | Jyrki Längman | ||
| Siis hakusessa on se että onko muita kuin nämä kaksi jotka on museorautatiellä. Tuo toinen on tällä hetkellä kunnostettavaksi Minkiöllä | ||||
|
Kuvasarja: Lahti - Kouvola -liikennepaikat |
20.07.2022 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Viitaten sarjan tekstiin, tämä sarja esittelee vain Villähteen laiturityömaata :) | ||||
|
20.07.2022 21:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä olisi ollut mainio knoppi! :) | ||||
|
|
20.07.2022 21:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten olisi tämä: https://vaunut.org/kuva/129976 ? | ||||
|
20.07.2022 21:31 | Lasse Reunanen | ||
| Yksi syy voi olla myös logistiikka. VR:lla/RP:lla/Vapolla on ollut omaa lotja- ja mahdollisesti myös hinaajakalustoa Oulujärvellä. Loogista on ollut kuljettaa veturihalot Vaalaan. | ||||
|
20.07.2022 21:03 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Timo! | ||||
|
20.07.2022 20:24 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti kuva savonradan päivärahtien väriläiskästä. Aikamoisia väriläiskiä ovat myös umpivaunujunat maalauksineen, mutta niitä ei nyt lasketa. | ||||
|
|
20.07.2022 19:38 | Jyrki Längman | ||
| Tietääkö kukaan että onko tämän tyyppisiä rakennuksia muualla säästynyt ja kuinka monta. Lisäksi missä ?. | ||||
|
|
20.07.2022 18:29 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Mahtavasti oivallettu ja toteutettu kuva! | ||||
|
|
20.07.2022 18:27 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tapiolla 10+ mielenkiintoisista kuvista. Itselle oli uutta tietoa että Vaalassa on ollut vyörytyslaite. Vaalahan on suunnilleen puolivälissä Oulu Kontiomäki väliä. Voisiko se olla yksi syy vyörytyslaitteen sijoittamiseen sinne? |
||||
|
20.07.2022 18:20 | Kurt Ristniemi | ||
| SVR laati vuonna 1896 sekä spesifikaation että piirustukset Luokan Ga vuoden 1896 tyypin katetulle tavaravaunulle. Sama tehtiin myös luokan Hbk vuoden 1896 tyypin yhdistetylle avoimelle tavara- ja lankkuvaunulle. Tiedossa on toki, että pystylaudoitettuja katettuja tavaravaunuja oli rakennettu jo ennen vuoden 1896 spesifikaatiota ja piirustuksia. Niiden vaunujen littera ei kuitenkaan ollut G, vaan G, G a, G a b, G a b d tai G a d. Myös vanharakenteisia vaunuja uusittiin rakentamalla niille pystylaudoitettu kori jo ennen vuoden 1896 spesifikaatiota. Näidenkään vanhojen vaunujen alkuperäinen littera ei välttämättä ollut pelkkä G. Eri lähteissä samat vaunut on saatettu kirjata hyvin erilaisin litteroin; joskus yleistäen G:ksi. joskus tarkoin alalitteroin. Toistaseksi en ole löytänyt tietoa siitä, milloin ja millä rautatiellä pystylaudoitus otettiin käyttöön. |
||||
|
|
20.07.2022 18:09 | Ari Virtanen | ||
| En tiedä huomasitteko siinä kuvatessa, kun jouduttiin pysäyttämään liike vähän rivakammin. -Rekan kuljettajalla ei pää kääntynyt yhtään kiskoja ylittäessä. | ||||
|
|
20.07.2022 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| 4S:n ja 10S:n pääasiallinen kalusto ennen nivelvaunujen tuloa oli kaksiakselinen kalusto: moottorivaunu + perävaunu. | ||||
|
|
20.07.2022 15:46 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Petri! | ||||
|
|
20.07.2022 15:36 | Petri Nummijoki | ||
| Linjoilla 4 ja 10 oli myös ruuhkalähtöjä, jotka ajoivat vain osan matkaa vakireittiä. Kai niillä saattoi olla vakituisesti, vaikka 2-akselisia vaunuja ennen nivelvaunujen käyttöönottoa? | ||||
|
|
20.07.2022 15:18 | Juhana Nordlund | ||
| Periaatteessa näin. Todetaan vielä, että osa vaunuista 1 - 15 ja 16 - 30 oli parhainakin vuosinaan varavaunuja. Vuoden 1959 vaunuja oli siis enemmän kuin mitä linjojen 4, 6 ja 10 vakiovuoroihin (kokopäivävuoroihin) tarvittiin. Tietenkin varavaunuja noista vuoden 1959 sarjoista pyrittiin sijoittamaan samoille linjoille, kun tarvetta ilmeni. Mutta joskus niitä näkyi satunnaisesti muuallakin. Ja tosiaan sarjan 331 - 375 vaunuja sattui ajoittain varavaunuksi 4:selle, 6:selle tai 10:pille, ja teliperävaunu oli mahdollista normaaliin tapaa liittää mukaan. Jos varavaunuksi tuli Ratti-Karia tai sitä vanhempi, niin hyvin todennäköisesti se kulki ruuhkassakin ilman perävaunua, koska sille ei todennäköisesti kovin äkkiä olisi saatu sopivaa kaksiakselista perävaunua. Oma juttunsa olivat sitten jotkut kertaluontoiset tapahtumat, jotka aikaansaivat kysyntäpiikkejä jollain suunnilla. Olen nähnyt kuvia selostuksineen, joissa joskus linjalla 2 (Itä-Pasila) ja 5 (Katajanokka) on ollut ajossa yhdistelmä RM1 (HKL 331 - 375) + teliperävaunu. Itä-Pasilan kakkosen aikana ensimmäinen nivelsarja oli jo käytössä, jolloin linjoilla 4 ja 10 aikanaan ollut kalusto oli tietenkin siirtynyt toisarvoisempaan käyttöön muutenkin. |
||||
|
20.07.2022 15:03 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että kyseessä on radanpitoa palveleva (esim..sepelin lastaus) palveleva raide. Siihen viittaisi myös lastauslaituri. | ||||
|
|
20.07.2022 14:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Kysyin jo Facessa, mutta kysytään täälläkin... Mikähän tuon oikealla olevan miniraiteen tarkoitus on? Ajattelin että siinä voisi olla muuntajanpurkuraide, mutta ainakaan ilmakuvissa ei niitä betonirakennelmia näy. | ||||
|
20.07.2022 13:33 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Sitten varmaan kysymyksessä olikin viimeinen SK ja veturina 1310. Ajattelin niitä olleen vielä myöhemminkin kuin 1964, koska sarjalla sentään ajettiin vuoteen 1968 asti. Korjausluokasta ei sinänsä ollut puhetta vaan oli omaa tulkintaani. Lokakuussa 1964 isä oli Kauklahdessa, joten 23.10.1964 ei oikein kävisi. | ||||
|
|
20.07.2022 13:32 | Petri Tuovinen | ||
| Onpa hyvä kuva!!!! | ||||
|
|
20.07.2022 13:18 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Mutta vähintäänkin aikavälillä 1960-1972 eli sarjan 1-30 toimittamisen jälkeen ja ennen nivelraitiovaunujen käyttöönottoa olivat 1-30 vakituisia teliperävaunujen vetäjiä ja lähinnä poikkeustilanne, jos teliperävaunu esiintyi sarjan 331-375 moottorivaunun kanssa? | ||||
|
20.07.2022 11:50 | Heikki Jalonen | ||
| Ainakin tuolla Vaalassa on käyttövoimana ollut sähkö. Eristimien lukumäärä tolpassa, mutta myös (auki oleva) sulakekotelo kolmine sulakehattuineen kertovat, että käytössä oli "voimavirta" (3~380V). Luultavasti kaikki ne liikennepaikat, jossa tämän suuruusluokan muokkaava polttoainehuoltoa tehtiin, olivat sähköverkon piirissä jo 1920-luvulta lähtien. | ||||
|
|
20.07.2022 11:41 | Heikki Jalonen | ||
| Vaalan merkitystä rautatieliikenteen kannalta 1940-luvun luvun lopulta 1950-luvun loppuun on varmaan suuresti lisännyt Oulujoen voimalaitosten rakennustyö, johon liittyi melkoinen liikenteenhoidon tarve. Laadin aikoinaan pienen kuvasarjan noista voimalaitosradoista: https://vaunut.org/sarja/2282 Vaalasta käsin lienee hoidettu Jylhämän ja Nuojuan (Ahmas) liikenne joten siellä lienee ollut oma päivystäjänsä ainakin kiivaimman rakennuskauden ajan. Ehkäpä siksi investointi polttoainehuoltoon on nähty tarpeelliseksi. Sodan jälkeenhän tuo laitos on rakennettu. Vaalan talli itsessään on selvästi vanhempaa perua, varmaan jo radan rakennuksen ajoilta. Vaalassa on myös ollut sivuraiteita sahalle ja Oulujärven rantaan jo ennen voimalaitosten rakennuskautta. Soraa ja hiekkaa on myös otettu monilta paikoilta. |
||||
|
|
20.07.2022 11:35 | Eljas Pölhö | ||
| Tr2 kattiloiden mukaiset täyskorjaukset (TK) olivat välillä 22.12.1959 (1312) ja 23.10.1964 (1307). Seitsemän veturia kävi vielä välikorjauksessa (SK) ajalla 4.1.1963 (1312) ja 13.12.1964 (1310). Vuoden 1962 TK:t olivat 1303 = 28.11.1962, 1304 = 26.1.1962, 1311 = 8.6.1962 ja 1315 = 11.4.1962. | ||||
|
|
20.07.2022 11:15 | Juhana Nordlund | ||
| Teliperävaunujen ollessa aivan uusia vaunuja 1 - 30 ei vielä ollut käytettävissä. Sitten kun 1 - 30 tulivat, ne sijoitettiin samoille linjoille, joilla teliperävaunuja käytettiin (4, 6 ja 10). Joskus 1 - 30 -sarjan vaunun ollessa huollossa sijaisvaununa saattoi olla jokin sarjasta 331 - 375. Myöhemmin, kun vaunuja 1 - 30 alettiin muuttaa kuljettajarahastukseen (aikavälillä 1978 - 84), teliperävaunut jäivät yhä useammin vaunujen 331 - 375 vedettäviksi. Tosin ainakin linjalla 8 esiintyi jonkin aikaa tilanne, että moottorivaunu oli kuljettajarahastuksessa, mutta mukana ollut perävaunu kulki sitten perinteisessä rahastajarahastuksessa. Linjan 6 viimeisinä rahastajarahastusvuosina peruskokoonpano ruuhkassa oli 331 - 375 + perävaunu, ruuhka-ajan ulkopuolelle pelkkä 331 - 375. Perävaunujen käyttö päättyi tultaessa kesään 1983. Viimeinen perävaunulinja oli 6. | ||||
|
|
20.07.2022 10:44 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvinkään konepajalla käynti on hyvä teoria mutta kolmen peräkkäisen numeron päätyminen pajalle samaan aikaan tuntuu erikoiselta ellei kysymys ollut varta vasten suunnitellusta muutostyöstä. Höyryveturit valtionrautateillä kertoo, että osa Tr2-vetureista varustettiin 60-luvun alkuvuosina suoratoimijarrulla. Olisiko ollut se sitten? Vai panttasiko Pieksämäki vetureitaan talviliikenteen yli ja lähetti niitä korjaukseen vasta kevään tultua, kun liikenne oli hiljentynyt ja/tai Kouvolasta saatu täydennystä numerosarjasta 1305-1309? Koska muuten viimeinen Tr2-vetureiden täyskorjaus on valmistunut ja mille yksilölle? Isäni oli töissä Järvenpäässä joskus loppuvuodesta 1964, kun sinne tuli Tr2 koeajolta Hyvinkäältä ja miehistö kertoi, että kysymyksessä olisi viimeinen Tr2, joka on päätetty täyskorjata. Lieneekö suunnitelma pitänyt? |
||||
|
|
20.07.2022 10:14 | Petri Nummijoki | ||
| Mistä sahauksen käyttövoima näihin tyypillisesti saatiin? Käytettiinkö sähköä jo yleisesti ainakin sotien jälkeen vai maamoottorilla tai peräti höyrykoneella? Halkojen käyttöhän väheni voimakkaasti vetureiden polttoaineena 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä, joten 1960-luvun alkuvuosien jälkeen ei liene ollut enää montaa liikennepaikkaa, joissa halkoja olisi tehty VR:n omana työnä. Näin ainakin olettaisin. | ||||
|
20.07.2022 10:10 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Äskettäin tuolla veturitallissa järjestettiin Valentin Vaala -elokuvafestivaali. | ||||
|
|
20.07.2022 10:02 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko Vaala höyryvetureiden pääasiallinen vesi- ja polttoainetäydennyspaikka Kontiomäen ja Oulun välillä, kun siellä on ollut näin kovat rakennelmat vai oliko Vaalassa jotain paikallisiakin tarpeita esim. vaihtoveturin ylläpidolle? | ||||
|
|
20.07.2022 09:57 | Petri Nummijoki | ||
| Käytettiinkö muuten teliperävaunuja pääasiassa moottorivaunujen 1-30 kanssa, kun niitä oli lukumäärän puolestakin saman verran vai yhtä lailla myös vaunujen 331-375 perässä? | ||||
|
20.07.2022 09:07 | Erkki Nuutio | ||
| Vesa kuvannut asuintalonsa edustalta. Asunnossa piti MFH:n johtokunta kokoustaan ainakin kerran. | ||||
|
20.07.2022 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Vesiviskuri näkyy tässäkin kuvassa, mutta hyvin naamioituneena. | ||||
|
|
20.07.2022 08:56 | Erkki Nuutio | ||
| Oletettavasti tämä on pystytetty parikymmentä vuotta aikaisemmin hyvin perustetuille maatuille. Hyvin on kestänyt säitä, mutta ei maaseudun väenkatoa. Voivuoria rakentamalla ja metsätöillä korjattiin sodan seurauksia maaseudulla, mutta elintaso oli vaatimaton. Seurauksena oli maaltapako ennen kaikkea 60-luvulla rintamaille ja Ruotsiin. Ruotsiin menetimme lopullisesti ehkä 150 000 ihmistä. Se oli valtava menetys Suomelle ja etenkin Lapille. Ei liene löydetty VR:n päätöksiä vyörytyslaitosten rakentamisesta, eikä siten tunneta rakennusvuosiakaan. Tässä kuvassa näkyy vesiviskurikin. |
||||