Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.07.2022 08:56 | Erkki Nuutio | ||
| Oletettavasti tämä on pystytetty parikymmentä vuotta aikaisemmin hyvin perustetuille maatuille. Hyvin on kestänyt säitä, mutta ei maaseudun väenkatoa. Voivuoria rakentamalla ja metsätöillä korjattiin sodan seurauksia maaseudulla, mutta elintaso oli vaatimaton. Seurauksena oli maaltapako ennen kaikkea 60-luvulla rintamaille ja Ruotsiin. Ruotsiin menetimme lopullisesti ehkä 150 000 ihmistä. Se oli valtava menetys Suomelle ja etenkin Lapille. Ei liene löydetty VR:n päätöksiä vyörytyslaitosten rakentamisesta, eikä siten tunneta rakennusvuosiakaan. Tässä kuvassa näkyy vesiviskurikin. |
||||
|
20.07.2022 00:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Vain hetkeä aiemmin Hillosensalmella juna kulki vesisateessa. No, päivän aikana keli vaihteli auringon ja sateen välillä aika useasti ja kuurot olivat sadetutkan perusteella hyvin paikallisia. | ||||
|
19.07.2022 23:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikenlaisia donitsikokouksia sitä on aikoinaan vaunut.orgin välityksellä järjestelty :P | ||||
|
19.07.2022 23:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaikuttaa samankaltaiselta kuin kuvan https://vaunut.org/kuva/26720 Wiima. | ||||
|
19.07.2022 23:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän edellisessä kommentissa on ollut niin erikoista, että sitä on pitänyt muokata viidentoista vuoden jälkeen? :) | ||||
|
|
19.07.2022 23:34 | Oula Ahlholm | ||
| Mitä mallia kuvan bussi on? | ||||
|
|
19.07.2022 23:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisikohan bussi Helmisen Linjan? | ||||
|
|
19.07.2022 21:49 | John Lindroth | ||
| Ehdottomasti huomionarvoinen kiinnostava kuva! | ||||
|
19.07.2022 21:27 | John Lindroth | ||
| Kuva on onnistunut siinä menoa ja meininkiä! | ||||
|
19.07.2022 20:42 | John Lindroth | ||
| Jyrki on oikeassa,tenderi on väärin päin mutta lienee kuitenkin tähän veturityyppiin oikea tenderi. Takana näkyvä kattila hiekkaputkineen voisi vaikka kuulua veturisarjaan HV1. | ||||
|
19.07.2022 19:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Tähän tulee varoituslaitos. | ||||
|
|
19.07.2022 19:45 | Kai Krause | ||
| Kiitos, korjaan kuvauspäivän, joka oli väärin, tunnus on oikein, meni vet-tukkuksella vaikka oli "vaunu" mukana | ||||
|
|
19.07.2022 19:32 | Jyrki Längman | ||
| Joku tenderi siinä on mutta se näyttäisi olevan väärin päin. Tederi saattaa siis olla kiinni jossain toisessa veturissa. | ||||
|
|
19.07.2022 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja miten niin "ilman tenderiä"? | ||||
|
19.07.2022 19:21 | Lari Åhman | ||
| Veikkaisin, että Iisalmi - Ylivieska ja toki Hyvinkää - Hanko -rataosien sähköistymisen myötä Dv12-vetureita joutaa aika paljon eläkkeelle. Varsinkin ensin mainittu työllistää niitä vielä paljon. Dr16:lle voisi olla Joensuun seudulla töitä, mikäli rajaliikenne jatkuu. Varmaan Dr19 syrjäyttää nämäkin kunhan niitä on riittävästi maassa. | ||||
|
19.07.2022 19:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Tasoristeys on poistettu noin 2009–2010. En tiedä sen nimeä, koska tasoristeys.fi -palvelu on jostain kumman syystä pitänyt lakkauttaa. | ||||
|
|
19.07.2022 18:51 | Arto Papunen | ||
| +sähköistyksien valmistumisia tulossa, että sähköveturitkin korvaavat. Meneeköhän jatkossa ensin poistoon Dr16:ia vai lisää Dv12:ia.. | ||||
|
|
19.07.2022 18:34 | Lari Åhman | ||
| Tuskinpa, kun aika monta Deeveriäkin on vihertymättä. Taitaa Dr19 hoitaa värinvaihdon. | ||||
|
|
19.07.2022 18:01 | Samuel Pajunen | ||
| Millä tunnuksella meni ? | ||||
|
19.07.2022 18:00 | Timo Salo | ||
| Vau mikä kone ja kioskin avaimet alavasemmalla... | ||||
|
19.07.2022 17:49 | Timo Salo | ||
| Luonto on raiskattu aika ikävän näköiseksi, mutta kuva on HIENO! (selektiivinen näkökulma) Toisaalta kuva olisi ehkä jäänyt ottamatta näin hienona, jos näköalaa ei olisi "avennettu"! | ||||
|
|
19.07.2022 16:23 | Timo Salo | ||
| Kai: Niin tuo minullekkin sanoo, mutta kun menee välillä katsomaan onko kuva "tallessa" ja aloittaa uudestaan, niin homma toimii... Tietotekniikan ihmeellinen maailma "vaatii sopeutumista"... :-) | ||||
|
19.07.2022 15:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä tiukka rajaus kirkontorneineen toimii hyvin hyvin. | ||||
|
19.07.2022 15:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Näinhän se meni. Tämä Pasilan rata oli "kotiratani" noin kymmenen vuoden ajan, joten asiat ovat hyvin mielessä :) | ||||
|
19.07.2022 15:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, oli vuosina 1997–2014. Näin siinä kerran Pub Spårakoffin tauolla. https://www.raitio.org/karttasivuja-ym/kumulatiivinen-kartta-helsingin-raitioteista/ | ||||
|
|
19.07.2022 15:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva! :) | ||||
|
19.07.2022 14:50 | Petri Sallinen | ||
| Ga-littera ja vuoden 1896 spefikaatio liittyvät ennen kaikkea vaunun kantavuuteen — ei välttämättä vaunun korin rakenteeseen. Näyttää siltä, että vanhoja G-vaunuja rakennettiin uudestaan siten, että alkuperäiset alustat hyödynnettiin ja päälle rakennettiin pystylaudoitettua mallia oleva uusi kori. Tämä näkyy useammassa kuvassa niin hyvin, että kuvista voi erottaa jopa alkuperäiset puiset jarrulossit ja vanhanmalliset soravaunujen puskimet. G-vaunuja (ei kaikkia) siis "päivitettiin" myös Ga-vaunuiksi. Tämän voi päätellä vaunuluetteloista, joissa näkyy G-vaunun alkuperäinen käyttöönottovuosi, mutta myös muutos/päivitysvuosi ynnä muutostyön hinta sekä käsinkirjoitettu litteramuutos. Tosin tätä tietoa ei ole käytettävissä kaikkien yksilöiden osalta eikä muutosvuottakana ole aina kirjattu. Mitä ilmeisimmin myös vaunujen alkuperäisiä numeroita kierrätettiin. G-vaunun numero saattaakin esiintyä myös Ga:n (tai jonkun muun litteran) numerona. Monet tähän asti julkistetut olettamukset ja väittämät saattaa vielä muuttua, jahka tiimimme tutkimustyö etenee. Yksi arvoitus on vielä se, milloin pystylaudoitettu korimalli ylipäätään otettiin käyttöön. |
||||
|
|
19.07.2022 14:32 | Kai Krause | ||
| Oletan toisen olevan destian väkeä, takaisin tullessa ohjaamossa oli vain ite kuski. | ||||
|
19.07.2022 14:19 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos korjauksesta, Teppo. | ||||
|
|
19.07.2022 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Ei tuo muistuta mitenkään Os-sarjan vaunuja. Sarjamerkinnän alussa oleva O on kertonut ennen UIC-tunnusten käyttöön ottoa, että kyseessä olisi vähintään 4-akselinen telivaunu. Alustasta pilkoittavasta numerosta voisi pätellä, että oikea sarjatunnus voisi olla M, jota myös laitojen rakennekin tukee. Kuvasta https://vaunut.org/kuva/118164 löytyisi vaunulle numeroksi 83399. |
||||
|
19.07.2022 13:41 | Juhani Katajisto | ||
| Tässä olisi yksi vaihtoehto 1312-1314 Riihimäellä oloon tuolloin 1962. Hyvinkään konepaja oli ainoa joka korjasi Tr2-vetureita. Olisivatko konepajamatkalla ennen paluutaan Pieksämäelle! Trumaneille tehtiin usein myös pienempiä korjauksia Hyvinkään konepajalla aina loppuvuoteen 1964. | ||||
|
|
19.07.2022 13:32 | Oula Ahlholm | ||
| Onko veturin hytissä molemmat Operailin kuljettajia vaiko toinen Destian henkilö? | ||||
|
|
19.07.2022 13:12 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Oliko näillä paikkeilla joskus jommalla kummalla puolella lyhyt sivuraide vaihteet molemmissa päissä? | ||||
|
19.07.2022 13:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän Gd-vaunun 5202 oli rakentanut Valtionrautateiden Helsingin konepaja valmiille rautateille. Se oli asetettu liikenteeseen vuonna 1891. Vaunu on vanhempaa pystylaudoitusmallia, jossa jarrukoppi on vielä vaunun sisäpuolella. | ||||
|
|
19.07.2022 12:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Ga-luokan - niinkuin 1860-luvulla sanottiin - syntyaikojen selvittäminen on kiusallisen hankalaa. Ga-luokalla tarkoitettiin v. 1896 spesifikaation mukaan katetua tavaravaunua, jossa on ulkopuolinen pustysuora seinälaudoitus. Löytyykö tuolle Erkin maininnalle sisäpuolisten jarrukoppien rakentamisajalle mitään lähdettä? Tuo Petrin mainitsema "ensimmäinen suoraan Ga-litteraan rakennettu vaunu 5668" osuu keskelle VR:n konepajan rakentamaa sarjaa 5652-5701, joka epäilemättä oli valmistettu vuoden 1896 Ga-luokan spesifikaation mukaan. Sarja ei kuitenkaan välttämättä ole ensimmäinen sen spesifikaation mukaan rakennettu. Myös ennen vuoden 1896 spesifikaatiota oli rakennettu pystylaudoitettuja vaunuja. Niiden littera saattoi olla esim Ga, Gab, Gabd tai Gad, eii siis pelkästään G. Minun tietojeni mukaan G-vaunuja ei munnettu Ga-vaunuiksi (jos tarkoitetaan pystylaudoitettuja vaunuja). Päinvastoin kyllä tehtiin: Ga-vaunuja sirrettiin G-sarjaan. |
||||
|
19.07.2022 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä. En muistanut merkitä lähdetietoja, vaikka linkki ei toimi ikuisesti: Hakkapeliitta 24/1934 s. 742-743. | ||||
|
|
19.07.2022 03:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvin tulkittu, Erkki, mutta haluaisin huomauttaa että B - kirjain virkatarvekaluston sarjamerkeissä otettiin käyttöön 3.12.1953 lukien. X oli jo vanhastaan ollut virkatarvesarjamerkkinä (Käskylehti 49/53 - 2). Joten: kuvan palotenderin oikea merkintä olisi XG 04114. Kuvasta näitä on vaikea erottaa. X (B myös) ja nolla merkittiin vanhoina pahoina aikoina punaisiksi. Artikkelihan oli vuodelta 1934...? |
||||
|
|
19.07.2022 00:12 | Teemu Sirkiä | ||
| Vuoteen 2014 saakka tästä kuvasta katsottuna vasemmanpuoleinen raide oli taivutettuna tuosta nykyään Fintrafficin pääkonttorinakin toimivan rakennuksen alta. Tällöin raitiotie kulki Pasilankadun eri reunoilla eri suuntiin. Vuoden 2015 ilmakuvassa paikka on jo remontissa ja nyt sitten uudistetaan taas aika reippaasti. https://kartta.hel.fi/link/bkEh2G | ||||
|
18.07.2022 23:07 | Juhani Katajisto | ||
| Teemu hyvä. VR antoi erikoistapauksissa oikein virallisia kuvauslupiakin. Se sisälsi monenlaisa ehtoja ja oli määräaikainen. Lupia oli muutamilla rautatieharrastuskuvaaja ystävilläni. Luvat oli allekirjoittanut rautatiehallituksen yleisen toimiston toimistopäällikkö Reino J Auvinen. Mutta mikäli tarkoitat tällaista maanläheistä tapaa kuvauksiin kerron jotain, miten itse toimin. Kuvasin vuosina 1967-75 vähän alle kolmesataa VR:n höyryveturia, joista monetkin useaan kertaan. Näistä suurin osa oli vielä tuolloin normaaliliikenteessa. Toimintatapa kuvauspaikoilla vaihteli suuresti. Joillain suurilla varikoilla esim. Oulu menin varikonpäällikön puheille kerroin asiani. Hän otti henkilötiedot ylös antoi luvan liikkua omalla vastuulla häiritsemättä ketään. Mikäli oli aikaa saavuttuani eripaikkojen ratapihojen kohteen lähelle oli hyvä vähän "aistia ilmapiiriä" miten veturimiehistöt suhtautuisivat kuvauksiin. Joskus siihen ei vain yksinkertaisesti syystä tai toisesta ollut aikaa. Silloin yritin toimia nopeasti ja poistua paikalta. Joskus kun jonkun vanhan kuljettajan eläkeikä lähestyi eikä hän enää halunnuta ajaa dieselkorttia, ymmärtää hyvin ettei hän kaivannut työympäristöönsä kuvaajia. Saattoipa joku painokelvottomin sanoin esittää mielipiteensä. Parhaimmillaan useammatkin kuljettajat kutsuivat myöhempinä vuosina kotiinsa vierailulle tai kesämökeilleen kylään. Olivat aidosti mielissään, että joku on kiinnostunut heidän työstään ja ymmärsivät, että ei näillä höyryvetureilla ikuisesti ajeta. Joskus oli esim. vaihtotyön hyörinässä niin kiire, että en hämärässä tai pimeällä pystynyt ottamaan liikkuvasta veturista kuvaa ja jonkun kerran pysäyttivät vaihtotyöt, ihan valokuvausta varten, että sain pitemmällä valotuksella otettua kuvat. Muistan kerran Karjaalla vanhan vattumannen (vesimiehen) olleen äärettömän hämmästynyt, kun halusin kuvata Hv:n vesitystä tallin kupeella hänen ohjatessa vesiviskuria. Kysyi vielä moneen kertaan mitä ihmeellistä sinä tässä näet, mutta oli selvästi mielissään. Ei varmaan ollut tullut koskaan kuvatuksi työtehtävissään. Oulussa kerran kuonamontulla Jumboa kuonetessa kuonaaja oli aivan ymmällä. kun kerroin tulleeni Helsigistä varta vasten kuvaamaan höyryvetureita Ouluun. Ei ollut epäkohtelias, muttei ymmärtänyt kuvausta alkuunkaan vaan totesi voi, kun mekin päästäisiin joskus näistä eroon. Lapinlahden soramontulla, höyryvetoisen sorajunan konduktööri kysyi kerran. mitä ihmeen kuvattavaa sinä näet näin epäromanttisissä vehkeissä. - Aika vain muuttuu Eskoseni tai mikä lie konduktöörin nimi. Mitähän mieltä hän olisi nyt. Vastaavan höyryjunan lastausoperaation seuraamiseen voitaisiin nykyään aivan hyvin myydä pääsylippuja, mikäli lastaus olisi mahdollista. Joskus olin hämillään, kun seurasin jotain matkustajajunaa ja aina silloin tällöin pysäytin auton kuvausta varten. Kun veturimiehet hoksasivat jujun alkoivat ajamaan hitaammin. No ei olisi tarvinnut kuitenkaan minun takia varsinkaan, kun konduktöörit alkoivat ihmetellä mistä moiset hidastukset johtuu. Tätä on tapahtunut useamman kerran myös tavarajunia seuratessa ja kuvatessa. Joskus menin veturimiesten juttusille ennen matkaa ja kerroin kuvaus aikeistani. Veturimiehet itse ehdottivat, että he voivat pysäyttää junan silloille tai johonkin muuhun mielenkiintoiseen paikkaan ja ottaisin heillekin kuvat, Näin tapahtui ainakin Korian ja Uimasalmen silloilla. Lukemattomat kerrat on pyynöstäni ja pyytämättäni ajettu vetureita ulos tallista kuvattavaksi. Kokkolassa kerran suostuivat vetämään jopa kolme kylmää Tk3-veturia ulos tallista kuvattavaksi. Tosin nuori tallimies. joka osallistui operaatioon puhisi kiukkuisena. Vanhan varikonpäällikön aikana tämä ei olisi koskaan onnistunut. Osasin se minäkin joskus olla epäkohtelias valitettavasti. Kuvasin kerran jouluaattona yleiseltä tieltä Kouvolan varikkoa vetureineen. Siihen tuli siviilivaatteissa vanhemman puoleinen mieshenkilö. Ilmeisesti vielä sota-ajat muistissa. Minulla oli isot kamerat jalustalla. Hän kielsi minua kuvaamasta. Kun en reakoinut muuten kuin nauramalla hän totesi taidatte olla niitä teollisuus vakoilijoita. Niitähän me vastasin. Mies loukkantui ilmiselvästi ja käveli pois. No pohjimmiltaan varmasti tarkoitti hyvää. Näitä muistelun arvoisia kuvaustapahtumia on lukematon määrä jokaisella joka vähääkään kauemmin on kuvannut. Nykyään ne ovat ehkä erilaisia, mutta aika tulee kirkastamaan nykyistenkin kuvaajien muistot aikojen saatossa. Tässä on vain hyvin pieni osa kohdalleni sattuneita nopeasti muistista kaivettuja kuvausmuistoja. |
||||
|
|
18.07.2022 21:57 | Petri Nummijoki | ||
| Jos 1312-1314 ovat siirtyneet huhtikuussa 1962 Pieksämäeltä Riihimäelle niin ehkä liittyy sitten vetureiden 1305-1309 siirtoon Kouvolasta Pieksämäelle? Kenties Pieksämäellä ei ajateltu tarvittavan 10 kpl Tr2-vetureita mutta kohta niille keksittiin jotain lisäkäyttöä, koska kesäkuun sijoituslistalla 1312-1314 ovat jälleen Pieksämäellä https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1962.06%20VR%20sijoituslista.png | ||||
|
|
18.07.2022 18:33 | Erkki Nuutio | ||
| Seinäjoen palojuna oli ensimmäinen: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109680?page=22 Siinä vesitenderi oli BG 4114. |
||||
|
|
18.07.2022 17:52 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Eipä oo tämäkään sarjan uusin, saanut vihertävää väriä..vielä. Vai saakohan koskaan..? | ||||
|
|
18.07.2022 16:06 | Jyrki Längman | ||
| Kulkulupa https://vaunut.org/kuva/63589 | ||||
|
18.07.2022 16:05 | Jukka Eklund | ||
| Wikipedian mukaan 1500V tasavirtaa. | ||||
|
|
18.07.2022 15:50 | Tapio Keränen | ||
| Heinäkuun 1968 kuvausmatka oli viimeisiä vanhempieni kanssa tehtyjä lomamatkoja. Siihen aikaan matkat suunniteltiin sukulaisten asuinpaikkojen mukaan. Oltiin sukulaisten vaivoina vuorokausi - pari. Serkkuni asui tilapäisesti Savonlinnassa tilavassa työsuhdeasunnossa ja lattiapatjoille riitti tilaa. Noina aikoina olin anonut radallakulkulupaa kaikille radoille. Lupa oli voimassa kalenterivuoden. Luvasta maksetiin leimaveroa. Asemalle tultaessa kävin ilmoittautumassa junanlähettäjälle tai muulle tärkeän näköiselle virkamiehelle ja kerroin kuvaavani junia ja muita rautatien rakennelmia. Jotkin vanhan polven rautatieläiset pelkäsivät jopa vakoilutoimintaa, mutta uskoivat asiaani, kun esitin rautatiehallituksen myöntämän kulkuluvan. Luvassa ei tosin ollut mainintaa kuvausluvasta. Sen sijaan oli maininta ettei rautatiehallinto vastaa mistään mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Sähköliikenteen yleistyessä kulkulupia ei enää myönnetty. |
||||
|
|
18.07.2022 15:47 | John Lindroth | ||
| Erinomaisen onnistunut Kanakuva,sain tuona samana kesänä olla kaverin kanssa Kanan kyydissä tuolla Savonlinnan ratapihalla. | ||||
|
|
18.07.2022 13:54 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan kaasulyhtyjen aikaan, vuonna 1968 meistä boomereista oli jo tullut aikuisia (noin 20-vuotiaita). Voisiko putinkaasun korviketta tehdä kivihiilestä VR:n Pasilan kaasulaitoksessa, vai onko se jo hätäisesti hävitetty sakujen ydinvoimaloiden tapaan? |
||||
|
|
18.07.2022 13:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Pitikö tuohon aikaan olla lupia että sai kuvata? | ||||
|
18.07.2022 13:45 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä voitynnreitä kutsuttiin dritteleiksi. Kylmäkirjan lähteenä makasiinia koskien on ollut: Arne Wesén Hangon satama - Selonteko sataman laajennuksesta 1903-1909 sekä historiikki, Hki 1911. Voita vietiin lähinnä Britanniaan. Laadusta kilpailimme tanskalaisen voin kanssa. Hinnat eivät tuolloin olleet huonoja suhteessa pieniin palkkoihimme ja valuuttakurssiimme. Sotien jälkeen tarvittiin sensijaan tukirahoja, jotka olisi pitänyt tyystin suunnata teollisiin investointeihin. |
||||
|
|
18.07.2022 13:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Sinänsä mielenkiintoisaa että Suomesta kannatti viedä voita Englantiin asti, oliko se sielllä joku ylellisyyshyödyke josta maksettiin kunnolla, vai olivatko tullit esim muiden Euroopan maiden voille korkeammat? Myöhemminhän voin valmistusta jouduttiin Suomessa supistamaan, muistan kuin olin koulupoika niin puhuttiin "voivuoresta" josta oli hankala päsätä eroon. |
||||
|
|
18.07.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, kutsuttiinko tuota mainitsemaasi voitynnyriä "voidritteliksi"? Muistan lukeneeni dritteli-nimityksestä jotain tällaista. | ||||
