Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.09.2005 18:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Itsekin matkustin heinäkuun alussa tuolla 15.12 lähdöllä Pm-Jns ja Varkauteen asti jouduin seisomaan eteisessä eikä siitä eteenpäinkään yhtään liikaa tilaa ollut. Ehkäpä noita kannattaisi ajaa jossain määrin useammallakin yksiköllä arkipäivisin. | ||||
|
|
13.09.2005 17:56 | Sauli Vähäkoski | ||
| Eräänä kesäisenä arkipäivänäkin klo 15.12 lähtö Pieksämäeltä oli niin täynnä matkustajia kuin tykillä täyteen ammuttu. Ei tehnyt enää mieli ahtautua mukaan, koska ovivälikötkin olivat aivan tukossa … | ||||
|
13.09.2005 17:56 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä tapahtuu seuraavaa: vaunu 45 on mennyt rikki ja sen perässä olevaa "saranaa" ollaan juuri kytkemässä tähän kiinni. Kohta tuo kahden vaunu juna lähtee Töölön suuntaan, etuvaunusta sitten tähystetään ja takavaunu ns. bukseeraa. Tuo kolmas nivel on vain tullut näitä aivan liki, jotta poikittaisella autokaistalla olisi enemmän tilaa kulkea. Ja ketä kiinnostaa ratikkalinjojen muutospäivät, linkki http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/index.htm auttaa elämisessä. Toisaalta SRS-sivuilta löytyvät tiedot myös Turun rv-linjoista, H:gin ja T:reen rollikkalinjoista sekä H:gin metron ja lähijunaliikenteen kirjainlinjoista. | ||||
|
13.09.2005 17:29 | Kimmo Kotimäki | ||
| Tulihan sitä otettua Cht:stä Riihimäellä sunnuntaina kuvia, kas tässä: https://vaunut.org/kuvasivu.php/16590.html | ||||
|
13.09.2005 16:57 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Sekä Ilmajoella että Koskenkorvalla oli varsin vilkasta toimintaa vielä 1970-luvun alkupuolella. Isännät toivat Koskenkorvalla viljansa osuuskaupan varastoon, nykyään taitavat viedä viljansa kenties Seinäjoelle? Alkon tehtaalta junat kuljettivat raakaviinaa Rajamäelle. Nykyisin kai kuljetukset ovat siirtyneet ainakin osittain maanteille. Ei ainakaan Koskenkorvalla ole samanlaista "viinarallia" kuin oli vielä 1970- ja 1980-luvuilla. | ||||
|
13.09.2005 16:44 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Hyvä Johannes kun oikaisit, näin se muisti muistaa mitä muistaa. Tarkistin nyt vasta Pohjalaisesta aseman palon; pikkupojathan ne olivat, ja sivarit käyttivät asemaa juna-asemana eikä palvelupaikkana. Asian olisin heti voinut tarkistaa Mika Vähä-Lassilan asemakuvista, mutta hyvä näin. | ||||
|
|
13.09.2005 16:40 | Antti Havukainen | ||
| Varsin asjanmukaisen näköiset penkit kyllä. Tässä sitä oikeaa ykkösluokan tunnelmaa onkin, toisin kuin jossain Edb:n yläkerrassa.. Sattuisiko jollain olemaan sisäkuvia noista hyteistä? | ||||
|
|
13.09.2005 16:13 | Anssi Manninen | ||
| Joo elikkäs varmaan 12.9 on startannut. Pitääpäs seurata tänään. Viikonloppusin (pe-su) nuo taajikset ajetaan ihan vaunujunilla, kun eihän näihin mahdu kun 1/3 viikonlopun matkustajista. | ||||
|
13.09.2005 15:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aika iso on tuo veturi. | ||||
|
13.09.2005 15:39 | Jesse Piiroinen | ||
| Nyt on tuokin korjattu...pahoitteluni harhaan johtamisesta :) En todellakaan tajua, mistä sen kakkosen tuonne repäsin. | ||||
|
13.09.2005 15:10 | Jani Tuominen | ||
| Jeps. Harmi että purevat näitä. | ||||
|
13.09.2005 15:08 | Jani Tuominen | ||
| Kuvan jalkaanmenevyys. | ||||
|
13.09.2005 14:06 | |||
| Kentänheikennys löytyy myös Sr1-veturista. Tarkoituksena on poistaa sähkömoottorissa (nopeuden noustessa) syntyvä ns. vastasähkömotorinen voima (= heikentää ajomoottorin virranläpäisykykyä). Vastusten tehtävänä on siis heikentää ns. vastasähkömotorista voimaa, jolloin sähkömoottori jaksaa ottaa enemmän kierroksia ja näin ollen myös nopeus kohoaa :) | ||||
|
|
13.09.2005 13:58 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| No ei! ;) | ||||
|
|
13.09.2005 13:52 | Jukka Pitkänen | ||
| Juu, nytpä ymmärsin asian. Kiitoksia Aki ja Lari... niin se valokin syttyy. ;) | ||||
|
13.09.2005 13:45 | Petri Nummijoki | ||
| Tuo on mielenkiintoinen tieto, etteivät kuljettajat suosineet Rulla-Pekkoja. Olivatko ne vielä jollain muullakin tapaa huonompia? Veikkaisin, että uusimmat Hr1:t siirrettiin Kouvolaan osittain myös siksi, että dieseleiden myötä Pasilan Pekkojen käyttöaste putosi. Uusimmille Pekoille haluttiin ehkä saada tehokkain kierto. | ||||
|
|
13.09.2005 12:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo noista pitkista Hv2:n vetämistä Riihimäen junista on Honkasen Pete ottanut mahtavan kuvan Hesan asemalta, jossa Schwartzkopffin Hv2:teen on kytketty 16 ruskeata matkustajavaunua. Kaikki eivät tosin olleet neliakselisia. Lähtö oli ollut kuulemma niin vaivasta, että hän oli ihmetellyt (varmaan veturimiehistö myös?)päästäänkö matkaan olleenkaan. - Hesahan menetti tärkeimmät Hr1-vetoiset pikajunansa vuosina 1961-64 dieseleille. Esim. Kalkukko siirtyi dieselvedolle Hesan ja Kouvolan välillä 1961. Vuonna 1960 Pekat alkoivat ajaa Kouvolasta Kuopioon. Tätä säännöllistä Kuopion Pekka pikajunaliikennettä kesti vain neljä vuotta. | ||||
|
|
13.09.2005 12:48 | Lari Nylund | ||
| Kyllä sen voi selittää helpomminkin. Kentänheikennyksessä tapahtuu sellaista, että... https://vaunut.org/kuvasivu.php/16589.html?pvm=13.09.2005&kuvaaja=454&x= ...kuvassa olevassa ajopöydän vasemmassa alakulmassa olevaan vihreä merkkivaloon syttyy valo;) | ||||
|
|
13.09.2005 12:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vielä Pekkojen kaksinvedosta sen verran, että niitä on löytynyt joitain, mutta ei (toistaiseksi) Hesasta. Kaivan esiin ne Rulla-Pekkojen siirrot Pasilasta Kouvolaan. - Yhdessä niistä Kaken Mikkelin kaksinvetokuvista oli johtoveturina muuten juuri rulla-kone 1021. - Miksi Pasila luovutti uusimmat Pekkansa Kouvolaan. Syitä oli varmaan useita. Uusimpina Pekkoina (sama koskee Rulla-Ristoja) niissä oli teknisiä eroavaisuuksia vanhoihin koneihin, jotka mm. nostivat hiilen kulutusta. Tämän ja muutaman muun syyn vuoksi ne eivät ilmeisesti olleet tuolloin (vastoin kaikkia odotuksia) Pasilan veturimiesten suosioissa. - Stadihan oli oikea Kalkkunoiden pesäpaikka 1950-luvulla. Näistä takatuuppareista on mulle kertoneet Psl:n veturikuskit sekä vanhemmat jo 1940-luvulla alkaneet harrastajat. Kanaa ei suosittu näissä tuuppaushommissa. 1950-luvun jälkimmäinen puolisko oli ainakin tätä työntö aikaa. Hesan vikat Kalkkunat (1402-1404) poistuivat Stadista syksyllä 1962 ja siirretiin vielä Seinäjoelle palvelukseen. | ||||
|
|
13.09.2005 12:17 | Aki Grönblom | ||
| Nyt on kyllä pakko kokeilla. Menisköhän lyhyt hieman insinöörimäinen selitys jotenkin näin (Fiksummat korjatkaa virheet): Tasavirtamoottori jolla on ankkurin kanssa sarjaan käämittyjä magnetointikäämejä, pyrkii saavuttamaan ankkurin ja sarjamagnetointikäämitysten jännitesuhteesta riippuvan tasapainonopeuden. Kytkemällä sarjamagnetointikäämityksen rinnalle vastuksia (R pienempi kuin sarjakäämin Z), saadaan jännitesuhdetta muutettua ja moottorin tasapainonopeutta kasvatettua, jolloin moottorin vääntömomentti jollakin nopeudella v kasvaa. Tämä johtuu siitä, että ankkurin läpi kulkeva virta kasvaa. Näin saadaan veturin huippunopeus suuremmaksi ilman että generaattoria tarvitsee mitoittaa järkyttävän suureksi. | ||||
|
|
13.09.2005 12:12 | Juhana Nordlund | ||
| Lari: Linjaa 5 on ajettu viimeisen kerran 1.6.1985. 2.6. Nokalle meni koko liikennöintiajan vain linja 4. Vitosen aikana Nokkaa palveltiin lisäksi erilaisten nelosen sisarlinjojen turvin ruuhka- ja yöaikoina. Siis 4N ja 4V. Käytännössä 4N ja 4V olivat yksi ja sama reitti eri tunnuksista huolimatta. | ||||
|
13.09.2005 12:12 | Timo Tjurin | ||
| Ohhoh, olikos niitä noin monta erilaista? Kolina, ujellus ja savutus on kumminkin kaikille niille yhteisiä piirteitä... ;) | ||||
|
|
13.09.2005 11:50 | Lari Nylund | ||
| Kiitos tästä tiedosta Huopalahteen. Minä päivänä tuo linja 5 muuten lopetti. Kiinnostaa siksi, että muutin 15.6.1985 Katajanokalle. | ||||
|
|
13.09.2005 11:48 | Lari Nylund | ||
| Eiköhän kyseessä ole pieni kirjoitusvirhe ja niitähän sattuu itse kullekin. | ||||
|
|
13.09.2005 11:31 | Juhana Nordlund | ||
| Toukokuussa 1985 päiväliikenteessä (erotuksena yöliikenteestä) kolmoset ajoivat Manskua suoraan. Kesäkuussa tapahtui muutos. Kuvanottopäivänä viitonen oli vielä hengissä. Kuvan 3T on siis "oikealla" reitillään. | ||||
|
|
13.09.2005 11:27 | Juhana Nordlund | ||
| Timo Tjurin: Niiden erittäin mielenkiintoinen tausta. Löytyy entisiä uppsalalaisia, färsaarelainen, köpisläisiäkin löytyy, samoin vänersborgilainen, aivan kuten jokunen ex HKL:nkin bussi. Riveihin kuului myös Göteborgs Spårvägarin katuri. | ||||
|
|
13.09.2005 11:25 | Tomi Lapinlampi | ||
| Niin, on se kyllä aika vaikeaa kuvitella tämän olevan mikään IC2, koska Riihimäeltä lähtee aikataulun mukaan klo 14:09 IC172 Helsinkiin, vieläpä raiteelta 1 jolla tässä ollaan, ja kuva on otettu kameran mukaan klo 14:08 :) | ||||
|
13.09.2005 11:14 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hmm, kuvaajasta näkyy kuva kuvaamassa tätä kuvaa ja ohi suhahtanutta veti 3231. | ||||
|
|
13.09.2005 11:12 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Ja oikea vastaus on: Ka-na-da! | ||||
|
13.09.2005 11:10 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hauska kuva, elämää ja säpinää asemalaiturilla... ;D | ||||
|
|
13.09.2005 11:00 | Jukka Pitkänen | ||
| Mikä se kentänheikennys on, ja mitä siinä tapahtuu? | ||||
|
13.09.2005 10:58 | Samu Sirkiä | ||
| Ja aika on pysähtynyt... | ||||
|
13.09.2005 10:58 | Samu Sirkiä | ||
| Upea kone ja hieno kuva. Reissukin oli mieleenpainuva ja ah niin uuvuttava. Vieläkin hieman tiltti olotila. | ||||
|
13.09.2005 10:55 | Samu Sirkiä | ||
| 2567 savutti aika lahjakkaasti jo aamulla, kun se veti 2723:n ja 2343:n ykköslämpöön esittelyä varten. Lienee ollut aika kylmä kone silloinkin. Muistaakseni 2567 ei ollut lämmityksessä päivän aikana. Siitä sitten nuo käryt.. 2343 pidettiin lämpimänä koko päivän, josta seurasi muutama lisäetu esittelyssä: Yleisö ei viihtynyt konehuonessa turhan pitkään eikä liiemmin koskenut mihinkään :) | ||||
|
13.09.2005 10:15 | Samu Sirkiä | ||
| Vielä kun olisi kuski paikallaan niin ei näyttäisi niin pysähtyneeltä :) | ||||
|
13.09.2005 10:09 | Lari Nylund | ||
| 12.9. tuo Sr1 3033 oli toisena veturina IC7:ssa, joka saapui Parikkalaan. | ||||
|
13.09.2005 10:05 | Lari Nylund | ||
| Jos näin - ja muistan - oikein, rungot taisi olla 7x07 ja 7x09. | ||||
|
|
13.09.2005 10:05 | Samu Sirkiä | ||
| Jep. Revontulet olivat upeat ja fiilis nokalla pimeyttä halkoessa muutenkin mieleenpainuva. | ||||
|
13.09.2005 10:04 | Samu Sirkiä | ||
| Soppaa tosiaan kului n. 500 l menomatkalla ja n. 550 l paluumatkalla. Paluukyydissähän oli yksi vaunu enemmän ja sn 50 ei ole edullisin matkavauhti. | ||||
|
|
13.09.2005 09:59 | Lari Nylund | ||
| Jouni, rakkaalla lapsella on monta lempinimeä;) Tuo läntisen raiteen punaisuus iski silmiimmme jo lauantai-iltana. Mistä mahtaa johtua? | ||||
|
13.09.2005 09:56 | Lari Nylund | ||
| P54:ssä Ein kuuluukin olla viimeisenä. Jos junassa on Einu, se sijaitsee ensimmäisenä vaununa Helsingistä lukien (ja ettei kukaan pääse sanomaan, niin sellaisena vaununa, johon päästäkseen ei tarvitse tehdä rikosta). Myyntinumero 2. Toisesta rungosta Einu katosi tuossa heinä-elokuun tietämässä. | ||||
|
|
13.09.2005 09:52 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös Kouvola muuten saanut kaksi ensimmäistä Pekkaa (1020 ja 1021) jo alkuvuodesta 1959? Tämä kai johtui Nohab-veturin käyttöönotosta, koska Hr12-vetureita ei vielä keväällä 1959 ollut vakituisessa liikenteessä. En kyllä yhtään tiedä, ajettiinko vetureilla 1020-1021 vielä vuoden 1959 aikana Savon radalla. | ||||
|
|
13.09.2005 09:48 | Lari Nylund | ||
| Junan M1905 kokoonpano: Dr13 2343+Po 9822+Ei 22797+Ei 22794+Cht 2365+EFit 23513+Ei 22763+EFi 22395+Ei22799+Ei 22757+Ei 22272. Pituus 242,4 metriä. | ||||
|
|
13.09.2005 09:42 | Lari Nylund | ||
| Erittäin onnistunut kuvauspaikkavalinta. Tuo "pikajunarunko" mietitytti hieman. Junan sn50, matka alkoi 16.05. Riihimäestä ja päättyi noin kello 22.55. Haapamäelle. Aikaa kului, mutta mihinkäs sitä kiire olisi valmiissa maailmassa? | ||||
|
|
13.09.2005 09:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko tämän junan kokoonpano tarkoituksella suunniteltu tällaiseksi, vaiko onko sattumalta muotoutunut? Po on ainakin tarkoituksella junan päässä. | ||||
|
|
13.09.2005 09:39 | Joni Leskinen | ||
| Viitsiikö joku käydä kuvaamassa tasoristeyksen ja laittaa kuvan tänne? :) | ||||
|
|
13.09.2005 09:37 | Petri Nummijoki | ||
| Kerro lisää Vr5-vetureiden käytöstä junien työntämiseen. Oliko jotain tiettyjä junia, jotka saatettiin matkaan apuveturin avulla säännöllisesti vai käytettiinkö tuota vain esim. juhlapyhien erikoisraskaiden junien kanssa? Onko näin tehty myös paikallisjunille? Esim. Riihimäen Hv2:t vetivät kai välillä melko raskaitakin junia? | ||||
|
|
13.09.2005 09:32 | Timo Tjurin | ||
| Tasoristeys jää vasemmalle tykkitornin taakse. Juhana, näin paikallisena alkuasukkaana on pakko kysyä, mikäs Vekan busseista niin mielenkiintoisia tekee?? :O | ||||
|
|
13.09.2005 09:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Suljettujen yksikerrosvaunujen kuljettaminen IC2-junissa on hyvin harvinaista, paitsi junaparissa 152/155 jossa voi nähdä kaikenlaista henkilövaunukalustoa suljettuna, jopa Gfotin. | ||||
|
|
13.09.2005 09:09 | Lari Nylund | ||
| Veikkaus, NrI 45 kuljettaja on ajanut vaihteesta väärin eli Mannerheimintien suuntaan, vaikka olisi pitänyt kääntyä Arkadiankadulle vievälle reitille. Taakse on kuitenkin ehtinyt jo pari vaunua, joten tämä 3T taisi mennä Manskua pitkin Töölön kisahallin (nyk. Ooppera) pysäkille, josta takaisin omalle reitille. Hox! NrI 45 kuljettajan lipunleimauspihdit. | ||||
|
|
13.09.2005 07:42 | Juhana Nordlund | ||
| Minkäs verran iiceekakkosissa kuljetetaan suljettuja yksikerrosvaunuja? Voihan tässä ole kyse sellaisestakin, vai voiko? | ||||