1499-121776 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.09.2005 19:39 Jouni Hytönen  
  Tämä liian pienellä kalustolla ja vuorotiheydellä ajaminen on bussipuolellakin hyväksi havaittu keino päästä eroon ylimääräisistä matkustajista. Ei yleensä tarvitse hoitaa hommia huonosti kuin yksi syksy, niin johan tungos alkaa helpottaa aivan itsestään. :-/
kuva 13.09.2005 19:39 Lari Nylund  
  Akseleista puheenollen, Dr13 2343:sta löytyi akseleista merkintöjä jo edesmenneistä yksilöistä 2333 ja 2337.
kuva 13.09.2005 19:27 Samu Sirkiä  
  Ja vielä yksi lusikka soppaan, eli kentänkeikennyksen tarkoitus kansanomaisesti: Moottorin vääntöaluetta saadaan laajemmaksi, kun vääntömomentti kasvaa yläkierroksilla. Käsittääkseni sähkömottorin vääntömomenttihan on huipussaan silloin kun akseli ei pyöri ollenkaan.
kuva 13.09.2005 19:23 Jani Tuominen  
  Tiesin että tästä on artikkeli mutta..
kuva 13.09.2005 19:20 Samu Sirkiä  
  Ja hyvät unet siellä saikin, tosin sen aseman grillillä suoritetun yöllisen pikaruokalatauksen olisi ehkä voinut jättää väliin.. Kuva on hieno, itsekin tykkään kuvata myös harrastajia kuvauspuuhissaan.
kuva 13.09.2005 19:04 Jouni Hytönen  
  Tämä juna vei myös suuren joukon harrastajia yöpymään Korttion ratapihalle. ;)
kuva 13.09.2005 19:01 Jouni Hytönen  
  Toimii myös keskivertoa mukavampana hätämajoitteena kodittomille harrastajille. ;)
kuva 13.09.2005 18:23 Olli Keski-Rahkonen  
  Kasimir: kyllähän se koko päivän (ja itseasiassa vieläkin taitaa) liikennöidä lähinnä nelosella. Tämä kuva on otettu aamulla 9:n maissa.
kuva 13.09.2005 18:14 Kari Kuusela  
  Veturi lienee GE Transportation Systemsin valmistama P42DC..?
kuva 13.09.2005 18:05 Olli Keski-Rahkonen  
  Itsekin matkustin heinäkuun alussa tuolla 15.12 lähdöllä Pm-Jns ja Varkauteen asti jouduin seisomaan eteisessä eikä siitä eteenpäinkään yhtään liikaa tilaa ollut. Ehkäpä noita kannattaisi ajaa jossain määrin useammallakin yksiköllä arkipäivisin.
kuva 13.09.2005 17:56 Sauli Vähäkoski  
  Eräänä kesäisenä arkipäivänäkin klo 15.12 lähtö Pieksämäeltä oli niin täynnä matkustajia kuin tykillä täyteen ammuttu. Ei tehnyt enää mieli ahtautua mukaan, koska ovivälikötkin olivat aivan tukossa …
kuva 13.09.2005 17:56 Jorma Rauhala  
  Tässä tapahtuu seuraavaa: vaunu 45 on mennyt rikki ja sen perässä olevaa "saranaa" ollaan juuri kytkemässä tähän kiinni. Kohta tuo kahden vaunu juna lähtee Töölön suuntaan, etuvaunusta sitten tähystetään ja takavaunu ns. bukseeraa. Tuo kolmas nivel on vain tullut näitä aivan liki, jotta poikittaisella autokaistalla olisi enemmän tilaa kulkea. Ja ketä kiinnostaa ratikkalinjojen muutospäivät, linkki http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/index.htm auttaa elämisessä. Toisaalta SRS-sivuilta löytyvät tiedot myös Turun rv-linjoista, H:gin ja T:reen rollikkalinjoista sekä H:gin metron ja lähijunaliikenteen kirjainlinjoista.
kuva 13.09.2005 17:29 Kimmo Kotimäki  
  Tulihan sitä otettua Cht:stä Riihimäellä sunnuntaina kuvia, kas tässä: https://vaunut.org/kuvasivu.php/16590.html
kuva 13.09.2005 16:57 Markku-Tapani Hakala  
  Sekä Ilmajoella että Koskenkorvalla oli varsin vilkasta toimintaa vielä 1970-luvun alkupuolella. Isännät toivat Koskenkorvalla viljansa osuuskaupan varastoon, nykyään taitavat viedä viljansa kenties Seinäjoelle? Alkon tehtaalta junat kuljettivat raakaviinaa Rajamäelle. Nykyisin kai kuljetukset ovat siirtyneet ainakin osittain maanteille. Ei ainakaan Koskenkorvalla ole samanlaista "viinarallia" kuin oli vielä 1970- ja 1980-luvuilla.
kuva 13.09.2005 16:44 Markku-Tapani Hakala  
  Hyvä Johannes kun oikaisit, näin se muisti muistaa mitä muistaa. Tarkistin nyt vasta Pohjalaisesta aseman palon; pikkupojathan ne olivat, ja sivarit käyttivät asemaa juna-asemana eikä palvelupaikkana. Asian olisin heti voinut tarkistaa Mika Vähä-Lassilan asemakuvista, mutta hyvä näin.
kuva 13.09.2005 16:40 Antti Havukainen  
  Varsin asjanmukaisen näköiset penkit kyllä. Tässä sitä oikeaa ykkösluokan tunnelmaa onkin, toisin kuin jossain Edb:n yläkerrassa.. Sattuisiko jollain olemaan sisäkuvia noista hyteistä?
kuva 13.09.2005 16:13 Anssi Manninen  
  Joo elikkäs varmaan 12.9 on startannut. Pitääpäs seurata tänään. Viikonloppusin (pe-su) nuo taajikset ajetaan ihan vaunujunilla, kun eihän näihin mahdu kun 1/3 viikonlopun matkustajista.
kuva 13.09.2005 15:55 [Tunnus poistettu]  
  Aika iso on tuo veturi.
kuva 13.09.2005 15:39 Jesse Piiroinen  
  Nyt on tuokin korjattu...pahoitteluni harhaan johtamisesta :) En todellakaan tajua, mistä sen kakkosen tuonne repäsin.
kuva 13.09.2005 15:10 Jani Tuominen  
  Jeps. Harmi että purevat näitä.
kuva 13.09.2005 15:08 Jani Tuominen  
  Kuvan jalkaanmenevyys.
kuva 13.09.2005 14:06  
  Kentänheikennys löytyy myös Sr1-veturista. Tarkoituksena on poistaa sähkömoottorissa (nopeuden noustessa) syntyvä ns. vastasähkömotorinen voima (= heikentää ajomoottorin virranläpäisykykyä). Vastusten tehtävänä on siis heikentää ns. vastasähkömotorista voimaa, jolloin sähkömoottori jaksaa ottaa enemmän kierroksia ja näin ollen myös nopeus kohoaa :)
kuva 13.09.2005 13:58 Valtteri Keski-Säntti  
  No ei! ;)
kuva 13.09.2005 13:52 Jukka Pitkänen  
  Juu, nytpä ymmärsin asian. Kiitoksia Aki ja Lari... niin se valokin syttyy. ;)
kuva 13.09.2005 13:45 Petri Nummijoki  
  Tuo on mielenkiintoinen tieto, etteivät kuljettajat suosineet Rulla-Pekkoja. Olivatko ne vielä jollain muullakin tapaa huonompia? Veikkaisin, että uusimmat Hr1:t siirrettiin Kouvolaan osittain myös siksi, että dieseleiden myötä Pasilan Pekkojen käyttöaste putosi. Uusimmille Pekoille haluttiin ehkä saada tehokkain kierto.
kuva 13.09.2005 12:57 [Tunnus poistettu]  
  Joo noista pitkista Hv2:n vetämistä Riihimäen junista on Honkasen Pete ottanut mahtavan kuvan Hesan asemalta, jossa Schwartzkopffin Hv2:teen on kytketty 16 ruskeata matkustajavaunua. Kaikki eivät tosin olleet neliakselisia. Lähtö oli ollut kuulemma niin vaivasta, että hän oli ihmetellyt (varmaan veturimiehistö myös?)päästäänkö matkaan olleenkaan. - Hesahan menetti tärkeimmät Hr1-vetoiset pikajunansa vuosina 1961-64 dieseleille. Esim. Kalkukko siirtyi dieselvedolle Hesan ja Kouvolan välillä 1961. Vuonna 1960 Pekat alkoivat ajaa Kouvolasta Kuopioon. Tätä säännöllistä Kuopion Pekka pikajunaliikennettä kesti vain neljä vuotta.
kuva 13.09.2005 12:48 Lari Nylund  
  Kyllä sen voi selittää helpomminkin. Kentänheikennyksessä tapahtuu sellaista, että... https://vaunut.org/kuvasivu.php/16589.html?pvm=13.09.2005&kuvaaja=454&x= ...kuvassa olevassa ajopöydän vasemmassa alakulmassa olevaan vihreä merkkivaloon syttyy valo;)
kuva 13.09.2005 12:37 [Tunnus poistettu]  
  Vielä Pekkojen kaksinvedosta sen verran, että niitä on löytynyt joitain, mutta ei (toistaiseksi) Hesasta. Kaivan esiin ne Rulla-Pekkojen siirrot Pasilasta Kouvolaan. - Yhdessä niistä Kaken Mikkelin kaksinvetokuvista oli johtoveturina muuten juuri rulla-kone 1021. - Miksi Pasila luovutti uusimmat Pekkansa Kouvolaan. Syitä oli varmaan useita. Uusimpina Pekkoina (sama koskee Rulla-Ristoja) niissä oli teknisiä eroavaisuuksia vanhoihin koneihin, jotka mm. nostivat hiilen kulutusta. Tämän ja muutaman muun syyn vuoksi ne eivät ilmeisesti olleet tuolloin (vastoin kaikkia odotuksia) Pasilan veturimiesten suosioissa. - Stadihan oli oikea Kalkkunoiden pesäpaikka 1950-luvulla. Näistä takatuuppareista on mulle kertoneet Psl:n veturikuskit sekä vanhemmat jo 1940-luvulla alkaneet harrastajat. Kanaa ei suosittu näissä tuuppaushommissa. 1950-luvun jälkimmäinen puolisko oli ainakin tätä työntö aikaa. Hesan vikat Kalkkunat (1402-1404) poistuivat Stadista syksyllä 1962 ja siirretiin vielä Seinäjoelle palvelukseen.
kuva 13.09.2005 12:17 Aki Grönblom  
  Nyt on kyllä pakko kokeilla. Menisköhän lyhyt hieman insinöörimäinen selitys jotenkin näin (Fiksummat korjatkaa virheet): Tasavirtamoottori jolla on ankkurin kanssa sarjaan käämittyjä magnetointikäämejä, pyrkii saavuttamaan ankkurin ja sarjamagnetointikäämitysten jännitesuhteesta riippuvan tasapainonopeuden. Kytkemällä sarjamagnetointikäämityksen rinnalle vastuksia (R pienempi kuin sarjakäämin Z), saadaan jännitesuhdetta muutettua ja moottorin tasapainonopeutta kasvatettua, jolloin moottorin vääntömomentti jollakin nopeudella v kasvaa. Tämä johtuu siitä, että ankkurin läpi kulkeva virta kasvaa. Näin saadaan veturin huippunopeus suuremmaksi ilman että generaattoria tarvitsee mitoittaa järkyttävän suureksi.
kuva 13.09.2005 12:12 Juhana Nordlund  
  Lari: Linjaa 5 on ajettu viimeisen kerran 1.6.1985. 2.6. Nokalle meni koko liikennöintiajan vain linja 4. Vitosen aikana Nokkaa palveltiin lisäksi erilaisten nelosen sisarlinjojen turvin ruuhka- ja yöaikoina. Siis 4N ja 4V. Käytännössä 4N ja 4V olivat yksi ja sama reitti eri tunnuksista huolimatta.
kuva 13.09.2005 12:12 Timo Tjurin  
  Ohhoh, olikos niitä noin monta erilaista? Kolina, ujellus ja savutus on kumminkin kaikille niille yhteisiä piirteitä... ;)
kuva 13.09.2005 11:50 Lari Nylund  
  Kiitos tästä tiedosta Huopalahteen. Minä päivänä tuo linja 5 muuten lopetti. Kiinnostaa siksi, että muutin 15.6.1985 Katajanokalle.
kuva 13.09.2005 11:48 Lari Nylund  
  Eiköhän kyseessä ole pieni kirjoitusvirhe ja niitähän sattuu itse kullekin.
kuva 13.09.2005 11:31 Juhana Nordlund  
  Toukokuussa 1985 päiväliikenteessä (erotuksena yöliikenteestä) kolmoset ajoivat Manskua suoraan. Kesäkuussa tapahtui muutos. Kuvanottopäivänä viitonen oli vielä hengissä. Kuvan 3T on siis "oikealla" reitillään.
kuva 13.09.2005 11:27 Juhana Nordlund  
  Timo Tjurin: Niiden erittäin mielenkiintoinen tausta. Löytyy entisiä uppsalalaisia, färsaarelainen, köpisläisiäkin löytyy, samoin vänersborgilainen, aivan kuten jokunen ex HKL:nkin bussi. Riveihin kuului myös Göteborgs Spårvägarin katuri.
kuva 13.09.2005 11:25 Tomi Lapinlampi  
  Niin, on se kyllä aika vaikeaa kuvitella tämän olevan mikään IC2, koska Riihimäeltä lähtee aikataulun mukaan klo 14:09 IC172 Helsinkiin, vieläpä raiteelta 1 jolla tässä ollaan, ja kuva on otettu kameran mukaan klo 14:08 :)
kuva 13.09.2005 11:14 Kimmo Pyrhönen  
  Hmm, kuvaajasta näkyy kuva kuvaamassa tätä kuvaa ja ohi suhahtanutta veti 3231.
kuva 13.09.2005 11:12 Kimmo Pyrhönen  
  Ja oikea vastaus on: Ka-na-da!
kuva 13.09.2005 11:10 Kimmo Pyrhönen  
  Hauska kuva, elämää ja säpinää asemalaiturilla... ;D
kuva 13.09.2005 11:00 Jukka Pitkänen  
  Mikä se kentänheikennys on, ja mitä siinä tapahtuu?
kuva 13.09.2005 10:58 Samu Sirkiä  
  Ja aika on pysähtynyt...
kuva 13.09.2005 10:58 Samu Sirkiä  
  Upea kone ja hieno kuva. Reissukin oli mieleenpainuva ja ah niin uuvuttava. Vieläkin hieman tiltti olotila.
kuva 13.09.2005 10:55 Samu Sirkiä  
  2567 savutti aika lahjakkaasti jo aamulla, kun se veti 2723:n ja 2343:n ykköslämpöön esittelyä varten. Lienee ollut aika kylmä kone silloinkin. Muistaakseni 2567 ei ollut lämmityksessä päivän aikana. Siitä sitten nuo käryt.. 2343 pidettiin lämpimänä koko päivän, josta seurasi muutama lisäetu esittelyssä: Yleisö ei viihtynyt konehuonessa turhan pitkään eikä liiemmin koskenut mihinkään :)
kuva 13.09.2005 10:15 Samu Sirkiä  
  Vielä kun olisi kuski paikallaan niin ei näyttäisi niin pysähtyneeltä :)
kuva 13.09.2005 10:09 Lari Nylund  
  12.9. tuo Sr1 3033 oli toisena veturina IC7:ssa, joka saapui Parikkalaan.
kuva 13.09.2005 10:05 Lari Nylund  
  Jos näin - ja muistan - oikein, rungot taisi olla 7x07 ja 7x09.
kuva 13.09.2005 10:05 Samu Sirkiä  
  Jep. Revontulet olivat upeat ja fiilis nokalla pimeyttä halkoessa muutenkin mieleenpainuva.
kuva 13.09.2005 10:04 Samu Sirkiä  
  Soppaa tosiaan kului n. 500 l menomatkalla ja n. 550 l paluumatkalla. Paluukyydissähän oli yksi vaunu enemmän ja sn 50 ei ole edullisin matkavauhti.
kuva 13.09.2005 09:59 Lari Nylund  
  Jouni, rakkaalla lapsella on monta lempinimeä;) Tuo läntisen raiteen punaisuus iski silmiimmme jo lauantai-iltana. Mistä mahtaa johtua?
kuva 13.09.2005 09:56 Lari Nylund  
  P54:ssä Ein kuuluukin olla viimeisenä. Jos junassa on Einu, se sijaitsee ensimmäisenä vaununa Helsingistä lukien (ja ettei kukaan pääse sanomaan, niin sellaisena vaununa, johon päästäkseen ei tarvitse tehdä rikosta). Myyntinumero 2. Toisesta rungosta Einu katosi tuossa heinä-elokuun tietämässä.
kuva 13.09.2005 09:52 Petri Nummijoki  
  Eikös Kouvola muuten saanut kaksi ensimmäistä Pekkaa (1020 ja 1021) jo alkuvuodesta 1959? Tämä kai johtui Nohab-veturin käyttöönotosta, koska Hr12-vetureita ei vielä keväällä 1959 ollut vakituisessa liikenteessä. En kyllä yhtään tiedä, ajettiinko vetureilla 1020-1021 vielä vuoden 1959 aikana Savon radalla.
<<   >>