Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.07.2022 12:37 | Riku Outinen | ||
| Simo, perusteletko miten vaunujen sisältö olisi juuri hydrokinonia? 3077 on yleisnumero ympäristölle vaarallisesta kiinteästä aineesta, jonka alla voi mennä kymmeniä erilaisia aineita jolle ei ole spesifioituja numeroita. Tässä tapauksessa nikkelikivi, toki tyhjänä tähän suuntaan. | ||||
|
10.07.2022 12:28 | Erkki Nuutio | ||
| Vieläkään ei ole tietoa siitä, kenen päätöksillä suomenkieliset "kalevaisnimet" näille vetureille annettiin. Taustana oli toki Kalevalan julkaiseminen ja juhlitun Lönnrotin yhteys kenraalikuvernööri Bergiin keskustelukumppanina. Kirjallisuudesta tai Lönnrotin jäämistöstä ei löytyne tietoa nimeämisasiasta. Nimikilvet oletettavasti valoi ja koneisti rautatien Helsingin konepaja insinöörimekaanikko Gustaf Törnuddin johdolla. Mahdollisia tietoja vuosilta 1860/61 voi löytyä rautatien rakennuspäällikkö Knut Stjernvallin kirjeenvaihdosta Törnuddin ja rautatien johtokunnan suuntaan, sekä johtokunnan pöytäkirjoista sekä mahdollisesti kirjeistä Bergin suuntaan. Oma arvaukseni on, että Stjernvall ehdotti suomenkielisiä kalevaisia nimiä Bergille, joka asian mieluusti hyväksyi. Rautatien johtokuntakin on ehkä saanut tiedon asiasta vasta kun päätös oli jo tehty. Johtokunnan ja Stjernvallin välit eivät olleet hääppöiset, minkä ajojahtikin Stjernvallia (porukan pätevin) vastaan radan valmistuttua paljolti osoittaa. Koska päätöstä ja päätöksentekijää ei kerrottu julkisuuteen, eivät edes näinä vuosina puolustuskannalla olleet svekomaanit voineet arvostella - saattoihan nimien takana olla itse keisari Aleksanteri II:n päätös. Hämeenlinnan radan ajoi toteutukseen kenraalikuvernööri Berg. Ehti vielä kulkea radan päästä päähän vuonna 1860, loppuosan hevoskyydissä ja kävellen - ennen kuin silloinen sopuisaan elämään tottunut hyväveliverkosto savusti tämän maasta kukistamaan verisesti Puolan kapinaa. Kenraalikuvernööri, myöhempi kenraalisotamarsalkka Berg oli heikkouksineenkin Suomelle tärkeä henkilö. Kiistatta tämän taitavat ja voimakkaat toimet pelastivat Oolannin sodan aikana Helsingin keskustan pommitusten täystuholta (siis kaiken sen johon valtaosa Suomen valtionvaroista oli käytetty edellisen 40 vuoden aikana). Toisaalta Berg oli svekomaanien eniten vihaama henkilö, eikä viha ja parjaus ole laantunut. Sveitsissä toimivan kemian professori Thomas Garoffin kirja Kenraalikuvernööri Berg - Suomalaisuuden synnyttäjä (Readme.fi, 2015, 327s.) on sinänsä sujuvasti kirjoitettu. Valitettavasti paino- ja kielivirheitä ei Sveitsiin muuttaneen, suvultaan venäjänkielisen kirjoittajan tekstistä ole korjattu (hyi, hyi Readmen kustannustoimittaja). Viitteet myös puuttuvat, koska tiedot ovat paljolta sukuaineistoa. Silti pidän halpamaisena agricola.utu.fi sivustolla ollutta VTT dosentti Kristiina Kalleisen täystyrmäystä mm. viitteiden puutteesta, ja siitä että kirja ei muka kerro mitään uutta. Kirja nimenomaan kertoo, ja niistäkin asioista jotka Kalleinen varmaan tiesi, muttei kertonut kirjoissaan, senkin että Aleksanteri II määräsi poistettavaksi venäjän pakollisuuden yläkouluista ja yliopistosta, ja sensijaan luettavaksi oman valinnan mukaan saksaa, ranskaa tai venäjää ja ruotsinkielisten suomea. |
||||
|
10.07.2022 12:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Oluen mainostaminen on ollut sallittua sitten 1990-luvun puolivälin Ennen sitä piti lukea "ykkönen" olutmerkin vieressä korostamasssa että se oli juoma jossa ei ollut alkoholia juuri lainkaan, mutta nyt saa siis mainostaa kaikkia. Enkä ole kuullut että pienoisrautatieolutvaunuja ei olisi saanut myydä Suomessa. | ||||
|
10.07.2022 11:48 | Juha Metsäpelto | ||
| Arvataan Kymintehdas. | ||||
|
10.07.2022 11:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvassa kaksiakselinen puukorinen rälsbussi? Kovin montaa neliakselista ei vissiin ole säästynyt? Vekkuli tuo matkatavaratelinehäkkyrä. |
||||
|
10.07.2022 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussi 1234, sarjaa Y7 valmistui Eksjöverketiltä joulukuussa 1958. Pääasiallisen työuransa se oli tehnyt Vännäsissä. Hylättiin lokakuussa 1989 ja samana vuonna DVVJ sai sen kalustoonsa. Y7:ää alettiin toimittaa SJ:lle syyskuusta 1957 alkaen. Erona Y6:een oli sisustuksessa. Ensimmäinen säännöllisen liikenteen Y6 (silloin YCo6) - rälsbussivuoro ajettin välillä Boden - Haaparanta 10.6.1953. (Sopivasti sen jälkeen, kun Vissarionovits eli Talliinin Joopi oli heittänyt lusikkansa nurkkaan?) |
||||
|
|
10.07.2022 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teemu, yksikertaisesti sanottuna alkoholilaki. Saman lain nojalla oli aikoinaan kielletty Märklinin valmistamien olutvaunujen pienoismallien tuonti Suomeen. Merkillistä. Ensin valtio edellyttää, että Oy Alkoholiliike Ab (mikä lie Atlia nykyisin) tuottaa voittoa, ja samaan hengenvetoon vaatii, ettei kansa dokaisi silti liikaa. Kun dokaamisesta johtuviin haittoihin kumminkin joutuu laittamaan rahaa ja paljon...? |
||||
|
|
10.07.2022 10:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikäs laki nuo kontit kieltää? | ||||
|
|
10.07.2022 08:33 | Juhana Nordlund | ||
| Alutar eli numero 1 eli kuvan veturi oli "ensimmäinen" tosiaan järjestysnumeronsa perusteella, mutta toisaalta valmistenumeronsakin perusteella. Järjestysnumerot määrättiin alkuaikojen vetureille vasta vähän myöhemmin, ja numerot annettiin valmistenumeroita vastaavassa järjestyksessä. Veturi 1 siis koottiin ensimmäisistä osita (olettaen että ensimmäisenä tuotetut osat todella saivat pienimmän valmistenumeron), mutta ei ensimmäisenä. Painetussa veturikirjallisuudessa todellakin kerrotaan tuo Taunon mainitsema, että ensimmäisenä Suomessa koottu veturi Ilmarinen ajoi koeajonsa Helsingin ja Fredriksbergin välillä 8. elokuuta 1861 (ja kulki nopeimmillaan jopa kuuden peninkulman tuntinopeudella tjsp.). Ilmarisen numeroksi määrättiin aikanaan 3. Ilmarinen on siis ensimmäisenä liikkunut veturi, ja tätä tulkintatapaa ajatellen "ensimmäinen veturi". | ||||
|
10.07.2022 06:42 | Timo Salo | ||
| Eksoottinen vetosysteemi noissa vetureissa, penskat nimesivät suomalaiset vastaavat osuvasti klonkutiklonkuti-vetureiksi! Mikä lie syynä tuohon vetotyyppiratkaisuun? Yksinkertaisempi mekaniikka ja yksi isompi moottori??? | ||||
|
10.07.2022 06:30 | Timo Salo | ||
| Jaaha, Esallekkin on juotettu Ramavit-ihmemikstuuraa... :-) (melkein yhtä mahtavaa, kuin nestemäinen Möllerin kalanmaksaöljy. Yllätys on se, että moista tuotetta ((Ramavit)) myydään edelleen) https://www.s-apteekki.fi/2074086-ramavit-mikstuura-500-ml.html |
||||
|
|
10.07.2022 01:11 | Tauno Hermola | ||
| Tämähän oli ensimmäinen vain järjestysnumeroltaan; eikö todella ensimmäisen ollut kuitenkin Ilmarinen, siinä uskossa olen ainakin ollut. Wikipedian mukaan "Osina Suomeen saapuneet veturit koottiin Helsingissä. Niistä ensimmäisenä käyttökuntoon saatu Ilmarinen ajoi välin Helsinki–Pasila ensimmäisen kerran 8. elokuuta 1861" ja tälle tiedolle löytyy tukea myös täällä olevista Ilmarisen kuvien teksteistä ja kommenteista. | ||||
|
10.07.2022 00:25 | Jukka Viitala | ||
| Vuonna 1983 VR:n Rauma-Repola -nosturi pystyi nostamaan 18 m kiskon asiallisesti junan kyytiin ja sieltä alas, yläpuolella vain sinitaivas. Seuraavana vuonna yläpuolella oli suikale hehkutettua kuparia ja vaikka lanka maadoitettiin, ei maanmainio nosturi pystynyt enää toimimaan, piti kuulemma sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Kiskon vaihtokin oli hubaa hommaa, siellä oli sama 25 kV ja pienikin murtuma löi väliin valokaaren, joka poltti viereiset ratapölkyt piloille. | ||||
|
|
10.07.2022 00:10 | Jukka Viitala | ||
| Ennen kuin joku kalikka älähtää, voin jatkaa: Kuka idiootti viritteli 25 kV piuhat 6 m:n korkeuteen rampauttaen samalla ainoan oikeasti kuormaa kantavan kuljetusmuodon? Sähköradoilla ei kuljeteta kahden merikontin pinoja. | ||||
|
|
10.07.2022 00:03 | Jukka Viitala | ||
| Siis erikoisluljetukset kulkevat kumipyörillä tuosta alta ja VR lutkuttaa peukaloaan jossain sivustalla? Mahtavaa markkinointia. | ||||
|
10.07.2022 00:00 | Jouni Hytönen | ||
| Eihä se venäjää ole, vaan suomea kirjoitettuna kyrillisin kirjaimin. :) | ||||
|
09.07.2022 23:58 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunu on vähän harharetkillä. Kello 23.55 ja 23.59 ovat vuosikausia lähteneet legendaariset yöjunat Krasnaja Strela (Punainen Nuoli) ja Ekspress Pietarista Moskovaan ja päinvastoin. | ||||
|
09.07.2022 23:57 | Jukka Viitala | ||
| Mitens tuon russki hutoi lokomotivin keulassa toteutuu UIC:n ajovalomääräykset, joissa puhutaan tasasivuisesta kolmiosta? Pointtina ei ole valoteho eikä värikään vaan se, että vastaantulija pystyy arvioimaan etäisyyden... | ||||
|
|
09.07.2022 23:46 | Jukka Viitala | ||
| Tuohon vaunuun nousijalta vaadittiin varmaan tasa-arvoista passia tasa-arvoisempi passi tjsp, Neuvostoliitossahan kaikilla kansalaisilla oli samat oikeudet tai siis joo | ||||
|
09.07.2022 22:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Asetinlaitteen kellarissa oleva metallinen lukitustaulu on sillä tavoin suunniteltu, että se estää kulkutien ollessa mekaanisesti lukittuna niin kutsuttujen viholliskulkuteiden asettamisen. Vaihteen päässä on myös lukitus, jolla kieliosa pysyy paikoillaan. Käsittääkseni sitä vaihdetta ohjaavaa kankea ei saada lukittua, jos vaihde ei käänny loppuun ja mene lukkoon. | ||||
|
|
09.07.2022 22:36 | Simo Virtanen | ||
| Tämä kuva vaatii pitempää tarkastelua ja kuvastaa hyvin ajan rientämistä. Sr2 on sentään vielä käytössä, mutta niin väri kuin logokin on tietysti muuttunut. Lapin kullan väreissä olevia kontteja ei laki enää salli, mutta eipä ole Lapissa panimoakaan, eikä Hartwall kuljeta mitään rautateillä. Solifer-asuntovaunut olivat aikansa huipputuote, mutta niin vain suomalaisilta loppui paukut ja ruotsalaiset lakkauttivat hankkimansa brändin. Kaben tie olisi voinut ollut Solikankin.. Ruskeat Gblk-vaunut ovat historiaa nekin, kuten myös Transpoint (nyk. Posti). Vähälän hopeiset KIITOLINJA-tekstillä varustettuja perävaunuja voi vielä nähdä, mutta nopiasti nekin ovat muuttumass valkoisiksi DB Schenker -kärryiksi. Vähälän kolmas sukupolvi myi isiensä firman Saksan rautateille. |
||||
|
09.07.2022 22:01 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingissä muistan itse tilanteen, jossa iltapäivän alussa linjan 6 telimoottorivaunut kävivät Vallilan hallin ratapihalla ottamassa kyytiin teliperävaunun. Moottorivaunussa oli matkustajat mukana. Vastaavalla tavoin on toimittu linjoilla 4 ja 10 Töölössä. Minun aikanani kaksiakseliset vaunut kulkivat lähes poikkeuksetta vain ruuhkissa, nekin pääsääntöisesti yhtenäisinä "junina". Oma juttunsa olivat Ratti-Kariat (4-aks.), jotka saivat ruuhkiin mukaansa 2-akselisen perävaunun. Niitä ihailin lapsena linjalla 8. Kolmosillakin on ollut vastaavia kokoonpanoja Ratti-Karia-vaunujen kaudella. | ||||
|
09.07.2022 20:51 | Panu Breilin | ||
| Karttapaikan rinnevarjostekartassa tuo kolmioraidelinjaus Tampereen suuntaan on nähtävissä myös, joskin melko heikkona. | ||||
|
|
09.07.2022 20:31 | Panu Breilin | ||
| Radan varrella -kirjassa olevan listauksen mukaan Peipohjan nimi venäjäksi on ollut Пейпохья. | ||||
|
|
09.07.2022 20:27 | Panu Breilin | ||
| Tai siis tuo on Y7-tyypin kiskobussi. DVVJ tarkoittaa Dal–Västra Värmlands järnvägiä joka on rataosuus Ruotsin eteläosassa Vänern-järven länsipuolella. | ||||
|
09.07.2022 20:25 | Timo Salo | ||
| Johan tuli sattumana kuva, kuin suoraan omasta lapsuudesta, HIENO!!! Tuo alareunan "karannut" valo täydentää hektisen historiakokemuksen... Oli ne aikoja! | ||||
|
09.07.2022 20:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös ennen siltaremonttia ollut suora Lieksaan päin, ja 1985 uusi tuli entisen viereen? | ||||
|
|
09.07.2022 19:34 | Petri Nummijoki | ||
| Oma muisti ei riitä perävaunuaikaan asti mutta muiden puheista olen ymmärtänyt sellaisiakin vuoroja olleen, jotka ruuhka-ajan kynnyksellä poikkesivat (matkustajat kyydissä) tallille ottamaan perävaunun mukaansa. Miten sitten lienee oikeasti? | ||||
|
09.07.2022 19:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikallinen Turenki :) | ||||
|
09.07.2022 19:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Herrat ovat Wilhelm Georg Ludwig Knackstedt sekä Hermann Gustav Näther | ||||
|
|
09.07.2022 19:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Ehkä alla lukee Пеирохя (tai Пейрохя)? | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 19:03 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Tuon kyljellään olevan kuvan voi korjata silleen että lataa sen kuvan vorgista ja kääntää jollain softalla ja vaihtaa sen kyljellään olevan | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 18:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Paremminkin niin, että jokin sovellus, jolla olet kuvia katsonut, osaa lukea kuvan metatiedoista, että kuva on otettu pystyssä, ja esittää kuvan niin päin. Kun lataat kuvan tänne, näytetään se sellaisenaan kuin se on kennolle tallentunut huomioimatta tuota metatietoa kuvaussuunnasta. | ||||
|
09.07.2022 16:24 | Juhana Nordlund | ||
| SAT / AEG, koriremontti 1950-luvulla HKL:lla tai Helkolla. Ulkonäkö muuttunut huomattavasti alkuperäisestä, etenkin ikkunaruutujen osalta. | ||||
|
09.07.2022 16:17 | Juhana Nordlund | ||
| Karia / Strömberg vuodelta 1959. | ||||
|
|
09.07.2022 16:16 | Juhana Nordlund | ||
| ASEAn toimittama moottorivaunu vetää saman valmistajan toimittamaa perävaunua. | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 16:02 | Juho Myllynen | ||
| Jep. Otin kuvat kyllä pystysuunnassa mutta luulen että sivusto jotenkin automaattisesti kääntää ne. | ||||
|
09.07.2022 15:31 | Petteri Kumpulainen | ||
| Hieno kuva | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 14:16 | Mikko Herpman | ||
| Pari kuvaa näyttäisi olevan kyljellään.. | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 13:30 | Jukka Eklund | ||
| Raitiovaunut Ruotsissa siirtyivät myös käyttämään oikeanpuoleista liikennettä... | ||||
|
|
09.07.2022 12:40 | Timo Salo | ||
| Näin saattaa olla, mutta itselleni oli sekin yllätys, kun luin tuon vikipedian selosteen nikkelistä... Tähän asti pitänyt vaarattomana stabiilina metallina! Mutta jos tuo vikin tieto pitää paikkansa, niin nuo kyltit kontin kyljessä saa vankan pohjan! Aina sitä oppii, kun kiinnostuu vähän kaikesta. Olen niinkuin Savolaiset, ei uteliaita, vaan tiedonhaluisia... :-) P.S. Tuossa vikin artikkelissa on myös kaivosjuna päässyt kuvaan 30-luvulta. |
||||
|
|
09.07.2022 12:22 | Tero Korkeakoski | ||
| Sanotaan nyt vielä näin että tuo kontti on 99% todennäköisyydellä tyhjä, mutta menomatkalla sen kuormasta ei ole epäselvyyksiä. Simo on 100% varmasti väärässä. Kuskeilla pitäisi olla KTT mukana ainakin kännykässä sovelluksena, en tiedä onko, joku kuski voisi tähän vastata. Ja uskoisin kyllä että tietävät mitä kuljettavat, se vaan että nykyään VAK -kuljetuksia on aika paljon. Ammoniakki ja teräskelat ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan aika erilaisia mutta vaarallisia kummatkin. |
||||
|
|
09.07.2022 12:07 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestän kaikkiin raitsikkakuviin voisi joku kaivaa esiin valmistajatiedon. Mitä Konginkankaan tragediaan tulee, osasyyllisiä oli lukuisasti. Ratkaiseva sellainen oli EU. EU:n ja kuorma-autojen saksalais/ruotsalais/ranskalais/hollantilaisvalmistajien määräämänä Suomeenkin hyväksyttiin vetoautoa paljonkin painavampi perävaunu (tai kaksikin perävaunua). Kotimainen kokemus ja kannanotot eivät painaneet mitään. Konginkankaallakin perävaunu vei vetoautoa. |
||||
|
|
09.07.2022 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kortti on kuvattu Suomen Suuriruhtinaskunnassa asemakilven perusteella: Peipohja ja alla toiskielinen nimi, joka ei ole ruotsia (Kumo?). Eikä ollut Peipohja myöskään koskaan kaksikielinen paikkakunta. Ajoitus siis 1910-luku, viimeistään 1916. |
||||
|
09.07.2022 11:40 | Erkki Nuutio | ||
| Höyrveturit Valtionrautateillä : Valkoiset olivat vallanneet bolsevikkien panssarijunaa kuljettaneen C6-veturin n:o 100 suorittamansa radan räjäytyksen suistamana yöllä 1.4.1918 Raasulin ja Raudun välillä. Kaluston vaihdossa vuonna 1921 jo kunnostettu veturi ei kelvannut bolsevikeille. Toisarvoisen käytön jälkeen hylkäys vuonna 1928. |
||||
|
09.07.2022 11:23 | Erkki Nuutio | ||
| Autojen perusteella kuvattu 1924-1926 välisenä aikana. Kuorma-autoina Ford TT. Samoin luultavasti linjurikin. Olisiko henkilöauto Chrysler tai Moon 1926 vaiheilta? Issvossikat ovat vanhempia. |
||||
|
|
09.07.2022 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englantilaisilla oli käytössä terästankoja välittämässä liikkeitä asetinlaitteiden ja vaihteiden välillä. Toisekseen, näistä Signal Boxeista oli kyllä riittävän hyvä näkyvyys vaihteisiin ja siipiopastimiin myös. Edit: kirotusjvihttre. | ||||
|
|
09.07.2022 10:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukan kommentti ansaitsee tämän: Konginkangas 19.3.2004 aamuyöstä. Hirvittää välillä ajatella sitä kuinka rekkakuskit ajavat, ajavat, ajavat työaikalaeista piittaamatta (työnantaja: - aika on rahaa!) pelkän nahistuneen ja ylihintaisen juustosämpylän antamin voimin... Ellei suomalaiskuskeja ole jo yyteetetty työttömiksi, niin bulvanialaiskuskit kyllä ajavat banaanipalkalla! |
||||
|
|
09.07.2022 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä off-topicina: Neuvostoliiton ydinohjukset olivat rauhanohjuksia ja niistä lapset saivat rautaa, maksaa ja vitamiineja. Sekä kukkia kaikille maailman rauhaarakastaville lapsille! |
||||
|
|
09.07.2022 09:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Raitioteillä käytäntö oli aivan erilainen kuin rautateillä: Perävaunuja ei irrotettu ja kiinnitetty pitkin päivää. Ne kinnitettiin hallilla ennen kuin lähdettiin ajoon. | ||||
|
|
09.07.2022 09:24 | Jukka Viitala | ||
| Niin mä hain juuri sitä ideaa, että pystyikö nuo kytkemään ajamalla päin jopa mutkissa vai pitikö "köh" raitiovaununlämmittäjän vetää hanskat käteen ja käydä kytkemässä väli kiinni. Mulla on vielä muistissa lukuisat VR:n yksinajoväännöt, joissa lämmittäjä vastasi loppupeleiissä koko raideliikenteestä liiton mielestä. Samaan aikaan muualla rekkakuski ajoi yksin... | ||||