Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.07.2022 21:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
11.07.2022 21:44 | Jimi Lappalainen | ||
| 28642 on kyllä uusin Edo-vaunu, mutta kuitenkin jo viisi vuotta vanha. Se on vain pesty / huollettu muuten. | ||||
|
11.07.2022 21:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuinka laaja käsite tuo "Kouvolan seutu" tässä tapauksessa on? Voisiko tämä sitten olla Loviisasta, jos "polttoaineeksi" lasketaan ydinreaktorin käytetty polttoaine? ( https://vaunut.org/sarja/2256 ) | ||||
|
11.07.2022 21:29 | Pekka Siiskonen | ||
| Vertailun vuoksi moottorivaunu Bm2 Kovjoen asemalla https://vaunut.org/kuva/132272 | ||||
|
11.07.2022 21:19 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos palautteesta. Vaihteista voi toki kulkuteitä seurailla, mutta Juliasta näkyy hyvin junalle asetetut raiteet etukäteen. Ja aivan oikein, oletin junan tulevan ulkoraiteelle, mutta ehdin onneksi etsiä tämän sopivamman kuvakulman, kun Julia näytti junalle varatun raiteen 332. | ||||
|
11.07.2022 21:08 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ainakin Raahen ja Rautaruukin rajalla on: https://youtu.be/7NT9RqOwrpg?t=1494 ja Kajaanin ja Lamminniemen: https://youtu.be/oFo2jy60j9M?t=284 on varmaan muitakin, nuot tulivat itsellä ensimmäisenä mieleen. | ||||
|
11.07.2022 20:46 | Jarno Piltti | ||
| Tunnelmallinen kuva! | ||||
|
|
11.07.2022 20:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei ole Kouvolan seudultakaan. | ||||
|
11.07.2022 20:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä kutsumanimeltään ns kaasunaamarivaunu? | ||||
|
|
11.07.2022 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| 332 valmistui vuonna 1936 rälsbussisarjaan Yd. Vuonna 1939 sarjamerkki muuttui: nyt siitä tuli Y6b. Seuraavana vuonna taas muutos: Y6g. Viimein 1943 sen litteraksi tuli Y. Numero säilyi 332:na koko ajan. 332:een ei oltu asennettu vessaa. 1940 vaunu oli ollut sijoitettuna Bodeniin. Kesäkuun lopulla 1943 se oli malmiradalla, Kiiruna/Abiskossa. Siirto Söderforsiin seurasi tammikuussa 1946. Vaunu 332 hylättiin 1956 ja 1959 se muutettiin ruotsinteeteeveeksi ELRB 397 (= Elrevisionsbuss). Vuonna 1984 se siirrettiin Norrbottens Järnvägsmuseumille. Joitakin Y-vaunuja muutettiin myös ratakuorma-autoiksi litteralla MTR53 (aluksi), eli motortralla tai lasttralla. Lumiaurarälsbussejakin väsäiltiin näistä kaksiakselisista. Kehitys kehittyi, aikanaan tuli pitempiä neliakselisia rälsbusseja. Sama kehityskulku koski kapearaiteisiakin. Yksityisille rautatieyhtiöille tällaiset rälsbussit kelpasivat oikein hyvin! Jotkut bussit olivat myös sähkövetoisia, mutta se on eri juttu se. Y 332: moottori (suora kuutonen) Scania - Vabis 1664, teho 130 hv. Vaihteisto oli mekaaninen. Korin pituus 9 250 mm.Paino työkunnossa 6,7 tonnia, eli höyhensarjan vaunu se oli! Istumapaikkaluku 24. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/t. Akselijärjestys oli A A. Valmistajana Hilding Carlssons Mekaniska Verkstad i Umeå. Juho, mistä keksit nimetä tämä Bugatiksi? |
||||
|
11.07.2022 18:20 | Kari Haapakangas | ||
| No niin, tuli luettua Taivalvaara Talvivaaraksi ja ihmeteltyä kuinkas kiskot noin ruosteessa ovat :oops: | ||||
|
11.07.2022 17:41 | Harri Pesonen | ||
| Hyvin tärisee | ||||
|
11.07.2022 17:39 | Harri Pesonen | ||
| Varmaan ehkä käynyt roikan hakemassa Ylämyllyn aseman puunkuormaus alueelta... | ||||
|
11.07.2022 16:14 | John Lindroth | ||
| Historiallinen ajankuva! | ||||
|
|
11.07.2022 16:11 | John Lindroth | ||
| Tarkistin ,tuo lienee se Y 332 eli 2-akselinen rälsbussi! | ||||
|
|
11.07.2022 16:01 | Tomi Seppänen | ||
| Ilo palata jälleen Vorgin puolelle katselemaan tuttujen kuvaajien mainiota kuvausjälkeä. Säiliöjunat ovat aina itselle mukavaa katsottavaa, ja kuvauspaikan kallioleikkaus ja takana avautuva vaaramaisema täydentävät jo hienoa otosta. Lisäpisteet kaukolle joka tietämättään ohjasi junan juuri sopivasti kauimmaiselle raiteelle, jolloin etualan nuori koivikko ei tule esteeksi, tarjoten myös lisäksi mukavan taivutuksen säiliövaunuletkaan. Toisaalta uskon Pasin sihtailleen vaihteiden asentoa ja siten valinneen juuri tämän paikan mahdollistaen näin mukavan otoksen :) | ||||
|
11.07.2022 15:58 | Petri Sallinen | ||
| Dieselvetureiden väritys on vaihdellut eri aikakausina. Esimerkiksi punaisen ja kermankeltaisen sävy on muuttunut ajan myötä. 1960-luvulla telit ja aluskehykset olivat mustanpuhuvia, 1970-luvun alusta alkaen harmaita/siniharmaita. Vuoden 1983 VRS 1111 -standardin mukaan Dv12-veturin värityskaavio oli YT (harmaa), UH (punainen) ja IK (beige), mikäli tavoitellaan 1980-luvun kaaviota. Näista kaikista löytyy sekoitusohjeet — kuten myös muiden aikakauden sävyistä. Dieselvetureiden väritys on siis dokumentoitu hyvin. | ||||
|
11.07.2022 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten olisi tällainen esimerkki: - oletkin Carl Ström, joka on asunut Kyrkslättissä aikoinaan Kantvikissa, Lindalissa ja sitten Gesterbyssä. Eräänä kauniina päivänä Carl Ström menee junaan Kyrkslättin asemalla ja matkustaa Fredriksbergin kautta Åggelbyhyn ostaakseen tuttavalleen tuliaisia, ennenkuin hän jatkaa matkaansa Åggelbystä Sandkullaan...? Eli Kalle Virta Kirkkonummelta, joka on asunut Kantalahdessa, Pellavalaaksossa ja sittemmin Kestilässä...? Tuo Kantalahti-Pellavalaakso-Kestilä - juttu oli peräisin eräältä kirkkonummelaiselta kokoomuksen kunnallispoliitikolta, joka oli kapteeniluutnantti evp ja vihaamalla vihasi svedupettereitä. Oli vielä mestariluokan pistooliampuja. |
||||
|
11.07.2022 13:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta jonkinlaista filmaatista pikkukaupunkitunnelmaa tässä, on ja harvinaisen onnistunut ollakseen auton tuulilasin läpi otettu! | ||||
|
|
11.07.2022 13:09 | Timo Salo | ||
| Nuo nyt on sellaisia makukysymyksiä joilla on vanhemmille ihmisille erilainen painoarvo, kun nuoremmille. Hyvä esimerkki on tuo kuvassa oleva Dr13. Kun sitä ja Tk3:sta vertaa keskenään, niin Tk3:sta jaksaa vanhakin mennä ihmettelemään ja tunnelmoimaan. Dr13 taas on vielä niin "tuore", että sitä tuskin tälläinen "boomeri" edes huomaa... (toisin kun joku nuori, joka ei ole nähnyt ko. veturia vakioliikenteessä) | ||||
|
|
11.07.2022 12:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Epäilemättä värisävy on ihan laillinen, siinä ei vain ole vielä kuorrutteena pölisevistä ratapenkoista pintaan tarttunutta maa-ainesta, eikä koneistosta tihkuneita öljy- ja rasvaroiskeita. Timon keskiviikkona 6/7 klo 14:56 postaamaan kommenttiin vastaisin, että kyllähän maanteilläkin on maailman sivu tavannut samankaltaisia kaluston tuotannollis-nostalgisia ajallisia limittäisyyksiä. Minun silmissäni aivan uutta katuri-Kabussia TC4A4:kin löytyy jo samanaikaisesti vakinaisesta paikallisliikenteestä (https://vaunut.org/kuva/153895) kuin myös Suomen linja-autohistoriallisen seuran hehkutuskokoelmistakin: https://jastinbussi.kuvat.fi/kuvat/2021%20Bussikuvat/Marraskuu/IMG_9289.JPG ‒ joskaan toki noin tuore ajoneuvo ei voi vielä aikoihin haaveilla Traficomin museorekisteröinnistä. |
||||
|
|
11.07.2022 11:26 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuollainenhan tuo teliharmaa on tuoreena. Ei moitittavaa. :-) | ||||
|
|
11.07.2022 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| No miten Helsinki -Kerava on voinut olla "ruotsinkielinen" rataosa vuonna 1983? Mitä sillä sitten tarkoitetaan, kun ei VR:n henkilökunta muutamaa rantaradan ja Hangon radan asemaa ja paikallisjunaa lukuunottamatta edes osaa ruotsia? Se että nimikyltti on myös ruotsiksi ei takaa mitään. | ||||
|
11.07.2022 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio hyvä, valitettavasti kuvatekstissäsi on virhe. Po 9835 sai aluskehyksensä vaunusta 9809, joka juuri oli se Hä-Kas - välillä palanut vaunu. 9809 oli valmistunut vuonna 1945, ja sen suurin pituus oli 20 800 mm. 9835:n teli oli mallia A11, kuten kuvassa näkyy. Se toinen Hirsilässä tuhkaksi muuttunut vaunu oli 9903 vuodelta 1929. 9908 taasen oli valmistunut vuonna 1931. Se muutettiin sanomalehtipostin kuljetusvaunuksi vuonna 1965. Sen telit olivat mallia A7 ja pituus 18 680 mm. Hylkäys koitti 1976. |
||||
|
11.07.2022 10:16 | Timo Salo | ||
| Tämän kuvan jouduin ottamaan samoilta jalansijoilta, kun tuon aluekuvan. Siksi tuo armoton lämpöväreily sekoittaa kuvan... Eivät päästä kovin lähelle kuvailemaan, kun tuo nyt on sellasta pyörimistä, ettei varmasti huomaa, jos joku lähellä touhuaa kameran kanssa! | ||||
|
11.07.2022 08:25 | Timo Mattila | ||
| Ollut jo vuosikymmeniä museolla. | ||||
|
|
11.07.2022 04:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä meni oikein, Rainer veliseni. 1883 ei ollut Virallisia tiedotuksia, oli vain kiertokirjeitä eli cirkuläärejä. Ei ollut rantarataa, eikä Suupohjan rataakaan. Oulun rata (Jepua - Kokkola) oli vasta tekeillä. |
||||
|
|
10.07.2022 23:02 | Rainer Silfverberg | ||
| 1983? Menikö vuosiluku nyt oikein, pitikö olla 1883? | ||||
|
10.07.2022 22:21 | Oula Ahlholm | ||
| EFi 22375 on juurikin siellä, tämä on EFi 22374. | ||||
|
|
10.07.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n Virallisia tiedotuksia - lehti nro 8/1983: " Ruotsinkielisiä ovat seuraavat rataosat haara- ja sivuratoineen sekä asemineen: Helsinki - Kerava, Kerava - Porvoo, Pasila - Perniö, Loviisan satama - Myrskylä, Hanko - Lohja, Turku - Lauste, Turku - Maaria, Vaasa - Tuovila, Kaskinen - Närpiö ja Jepua - Kokkola". |
||||
|
|
10.07.2022 21:37 | Jouni Hytönen | ||
| Jossain vanhoissa kuvissa alakerran harmaa näyttää paljon tummemmalta kuin tässä, mutta eihän tätä veturia kaiketi ole muutenkaan tarkoitus palauttaa varhaisempiin ulkoasuihin, vaan säilyttää käytönaikaisessa asussa eli 2000-luvun loppuaikojen asussa. Tikkareitakaan ei minusta siksi tarvita. Hyvin voisi ajatella, että nämä värit saatiin viimeisessä konepajakorjauksessa joskus 2007. Olivatko kylkinumerot ja laatat alumiinia vai vain maalattu harmaiksi? | ||||
|
|
10.07.2022 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös EFi 22375 olekin Nurmeksessa, Tapani Laaksomiehen kalustossa? | ||||
|
|
10.07.2022 21:26 | Mikko Herpman | ||
| Oijoi, hieno pieni kankikone! Oliko tämä tallin perällä vai onko tullut jostain tänne? Käyntikuntoon laitto? | ||||
|
|
10.07.2022 21:24 | Jouni Hytönen | ||
| Korialta lähtenyt Keltin raide, sota-aikainen Savon radan varayhteys Kouvolan ohi? | ||||
|
|
10.07.2022 21:20 | Jouni Hytönen | ||
| Puolen vuoden otoksen perusteella voin sanoa, että ihan turhaa oli perusruotsalaiselle kertoa olevansa kotoisin jostain Villmanstrandista, kenelläkään ei ollut hajuakaan, missä sellainen paikkakunta sijaitsee. Toinpa sitä sitten itse tunnetuksi. Lappeenrannassa nyt sentään on pieni ruotsinkielisten yhteisö Kaukaan tehtaan peruina. | ||||
|
|
10.07.2022 21:13 | Panu Breilin | ||
| Sanoisin kyllä, että Idensalmea käytetään kohtuullisen paljon. Siis muuallakin kuin vain rautateiden asemakuulutuksissa. | ||||
|
10.07.2022 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan lähtöisin Turku - Toijala - rataosalta. Lähimmän kammen kyltissä lukee "Aurasta". | ||||
|
|
10.07.2022 20:14 | Pasi Utriainen | ||
| Eipä näillä Ilomants, Kontiolax, Lapinlax, Idensalmi jne. ole mitään tekemistä ruotsin kielen kanssa. Ne vain ovat ko. paikkojen nimiä 1800-luvun vanhoissa kartoissa. En tiedä, miksi ne ovat jääneet elämään ruotsinnoksina, joita ei käytetä missään. | ||||
|
|
10.07.2022 20:14 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Hyviä syitä päässä akalta pakoon;) | ||||
|
|
10.07.2022 18:35 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikkei puintikausi olekaan vielä, voinen vastata omalta osaltani Roopen uteluun varsin lyhyesti: "Minä en tiedä". Hyvinkäällä käydessään asennettiin mm. kardaaniakselit (?), joidenkin putkistojen (?) asennus kesken jne. | ||||
|
|
10.07.2022 18:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei ole Kymintehdas. Polttoainevaunujakin meni tästä jonnekin 80-luvun lopulle asti. Keltaisessa hallissa toimii yhä alkuperäinen firma. | ||||
|
10.07.2022 16:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Krasnaja Strela lienee ollut se oikea politbyroopikajuna ja Express karvalakkiversio. | ||||
|
10.07.2022 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harrikoihin juuttuneet herrat ja hidalgot kutsuivat aikoinaan Gold Wingiä nimellä "Linja-auto". Joo, tällä iällä minulle kyllä kelpaisi loistavasti moinen "bussi" ja täydestä syystä. Jäykkäperäisellä Harrikasta muutetulla chopperilla särkee takuuvarmasti selkänikamansa poikittaisissa asfaltin saumoissa ja välilevyjä saisi noukkia talteen tienposkilta. |
||||
|
|
10.07.2022 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rantaruotsalaisista pitäjistä kyllä tuli aikoinaan (miten nykyisin?) muun muassa ruotsinkielisiä veturimiehiä. Olihan näillä jopa oma yhdistyksensäkin. Joitakin viikkoja sitten rupesin järjestelemään omia rautatiepuolen muistiinpanojani. Satsiin kuului myös Rautatieuutiset - lehden Pohjanmaan rataa koskevia artikkeleita. Ruotsinkielestä sen verran että tammikuussa 1983 uutisoitiin ruotsittumisen vaikutuksesta Valtionrautateihin. Valtioneuvosto oli tehnyt päätöksen virka- ja itsehallintokuntien kielellisestä jaotuksesta vuosina 1983 - 1992. Tämä aiheutti muutoksia myös VR:nkin toimintaan. Muun muassa 13 liikennepaikalla otettiin uudet ruotsinkieliset einnakkaisnimet käyttöön. Esimerkiksi Eurajoki - Euraåminne, Kajaani - Kajana jne. Sitä vaan ihmettelin että mikähän mahtoi olla perustelu Ilomantsin ruotsinkieliselle nimelle Ilomants? Lievä off-topichan tämä, puhehan oli 1800-luvusta. |
||||
|
|
10.07.2022 15:47 | Timo Salo | ||
| Todellinen "herrasmiesten" pyörä tuo laite... Kuka tietää mikä noiden antennien tarkoitus on? (2 kpl stereovastaanottoon...?) | ||||
|
10.07.2022 15:43 | Oula Ahlholm | ||
| Kaikki vaunut olivat täysiä. | ||||
|
|
10.07.2022 15:15 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko peräpään vaunut tyhjiä vai näyttääkö vaan siltä. | ||||
|
|
10.07.2022 15:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea Kultasiipi-reissupyörä siellä menee myös. | ||||
|
10.07.2022 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, viittaan omaan kokemukseeni joskus muinoin Turussa (kommenttini 4.3.2017 klo 15:38). Kuvassa on Dr12 2241 Toijalassa. | ||||
|
|
10.07.2022 12:52 | Kari Haapakangas | ||
| Mitenkähän pitkälle tuo rautateiden ruotsinkielisyys 1800-luvulla oikein ylettyi. Tietysti keskushallinto ja korkeimmat viskaalit asemilla olivat ruotsinkielisiä, mutta jo ensimmäisen radan ratavartijat umpisuomalaisella maaseudulla oletettavasti suomenkielisiä. Mutta jäähän siihen väliin melkoinen kirjo ammatteja. Miten esimerkiksi veturinkuljettajat? Millainen osuus "ruotseilla" oli heidän parissaan? | ||||
|
10.07.2022 12:37 | Riku Outinen | ||
| Simo, perusteletko miten vaunujen sisältö olisi juuri hydrokinonia? 3077 on yleisnumero ympäristölle vaarallisesta kiinteästä aineesta, jonka alla voi mennä kymmeniä erilaisia aineita jolle ei ole spesifioituja numeroita. Tässä tapauksessa nikkelikivi, toki tyhjänä tähän suuntaan. | ||||
